Tammikuu – tämä maaginen kuukausi,jolloin ihmiset päättävät heittää hyvästit vanhoille tavoilleen ja aloittaa täysin uuden elämän.
Tämä on se aika vuodesta, kun kuntosalit täyttyvät, kalenterit täyttyvät suunnitelmista, ja vihersmoothit valtaavat Instagram-feedin.
Mutta, rakas tammikuun soturi,tiedät itsekin, miten tämä yleensä menee.
Uusi elämäntapa voi kaatua jo ensimmäiseen viikkoon – tai jos olet sitkeä, toiseen. Otetaanpa tarkasteluun, mitä voi mennä pieleen.
(Spoiler:) aivan kaikki.
”Kaikki heti minulle nyt” -mentaliteetti
Koska kyllä!En ole liikkunut vuoteen, mutta voin treenata heti kovempaa kuin Usain Bolt. Miksen muka voisi? Mikä voisikaan mennä pieleen?
Tammikuussa kärsivällisyys ei ole hyve, se on vihollinen.
Tavoitteesi ei ole ”hitaasti mutta varmasti”, vaan ”kaikki näkyvät tulokset kolmessa päivässä”.
Olet valmis muuttumaan superihmiseksi yhdessä yössä (onko Marvel elokuvat miten tuttuja?)
Mitä tapahtuu:
– Ensimmäisenä päivänä juokset viisi kilometriä, vaikka edellinen lenkkisi oli viime kesänä, kun karkasit ampiaiselta.
– Toisena päivänä sinulla on niin kovat lihaskivut, että mietit, pitäisikö ambulanssille laittaa oma pikavalinta.
Mikä mättää:
– Tavoitteet eivät ole realistisia ja kyllä! Yrität heti liikaa. – Unohdat, että kestää viikkoja, ennen kuin kehosi edes muistaa, mikä kuntosali on.
”Aloitan täydellisen ruokavalion” – kunnes mieliteot iskevät
Jätät kaikki vanhat herkkusi ja siirryt välittömästi 100 % terveelliseen ruokavalioon.
Ei sokeria, ei hiilihydraatteja, eikä tietenkään makua. Enhän ole nauttinut kuin sokeria viimeiset kolme vuotta. Mitä sitä nyt muutakaan, kuin elämä mauttomaksi.
Tavoitteena on olla ruokavalion kuningas – mutta todellisuudessa olet luomassa itsellesi täydellisen kapinan.
Mitä tapahtuu:
– Kolmantena päivänä löydät itsesi pimeästä keittiöstä, työntämässä Nutellaa suoraan purkista suuhusi ja korviin asti (eikö nutella imeydy myös sieltä?) – ”Vain yksi pala suklaata” muuttuu koko levyn kadoksiin menemiseksi.
Mikä mättää:
– Äkilliset muutokset eivät ole kestävää elämää ja näe päivänvaloa. Suklaa maistuu samalle söit sen salassa, tai valot päällä. – Mikään ei tunnu enää hyvältä, alat vihata kaikkea – ja kaikkia.
Kuntosalit – hyvä idea teoriassa, painajainen käytännössä
Olet hankkinut kuntosalikortin ja päättänyt, että tammikuussa sinusta tulee kuntoilija. Loistava ajatus, kunnes kohtaat tammikuun kuntosalikulttuurin.
Mitä tapahtuu:
– Jokainen laite on varattu. – Joku huutaa personal trainerille, että ei ole laihtunut viikossa (mikä tässä mättää?) – Käytät väärin vähintään kahta laitetta ja toivot, ettei kukaan huomannut.
Mikä mättää:
– Yrität tehdä kaiken kerralla, eikä mikään toimi. – Stressaat enemmän kuin rentoudut
“Uusi elämäni ei salli enää lepoa”
Uuden vuoden tavoitteissa ei ole tilaa vapaapäiville. Päätät, että joka päivä on mahdollisuus olla tehokkaampi, vahvempi ja parempi.
Hyvästi koko Netflix, hyvästi löhöily – paitsi että et oikeasti kestä sitä.
Mitä tapahtuu:
– Päädyt totaalisen uupuneeksi jo ennen helmikuuta. – Ärsyyntyy itsellesi, koska kaikki muut näyttävät onnistuvan somessa – paitsi sinä.
Mikä mättää:
– Ihminen tarvitsee myös lepoa. – Yrität elää elämää kuin inspiroiva Insta-reel, mutta lopputulos on täysi kaatuminen.
Kaikki muut tietävät paremmin kuin sinä itse
Tammikuu on myös se aika, kun kaikkien ystävien ja some-tuttujen hyvinvointivinkit ja tavoitteet alkavat tulvia elämääsi. On ketodieettiä, joogahaasteita, juoksuohjelmia ja mindfulness-appseja.
Mitä tapahtuu:
– Yrität soveltaa kaikkien muiden vinkkejä, ja sekoitat ne kaikki kerralla! – Lopulta et tiedä enää, mitä oikeasti halusit itse.
Mikä mättää:
– Sinä et vain voi olla kaikkien niiden miljoonien muiden ihmisten kopio. – Yrität liikaa, ja tuloksena on pelkkä turhautuminen.
Liika yrittäminen ilman konkreettista suunnitelmaa
Tammikuussa yrität tehdä kaikkea – mutta et varsinaisesti tiedä, miten.
Et tee realistista suunnitelmaa, vaan luotat pelkkään tahtoon.
Mitä tapahtuu:
– Kaaos. Pelkkä kaaos – totaalinen kaaos. – Unohdat puolet tavoitteistasi, koska niitä on niin paljon +kaikki ystäviesi ehdotukset ja nekin 100 eri vinkkiä joita näit juuri netissä.
Mikä mättää:
– Hyvinvointi ei tapahdu ilman suunnitelmaa ja pidempää sitoutumista. – ”Teen kaiken ja heti” -strategia johtaa nopeasti ”en tee mitään” -tilanteeseen.
Mitä voisit tehdä toisin?
Aseta realistiset tavoitteet:Älä yritä juosta maratonia, jos et ole koskaan juossut 5 kilometriä. Et voi vain nykäistä nollasta sitä kaikkea – se vaatii aikaa.
Ajan jota kukaan ei pysty suoraan ennustamaan – voit sen silti saavuttaa, kun jatkat tammikuun kahden ensimmäisen viikon jälkeen.
Tee pieniä muutoksia:Yksi asia kerrallaan, ei koko elämän remonttia yhdessä yössä.
Kysymys: Kuinka kauan meni, että opit ajamaan pyörällä? Entä kuinka kauan aikaa meni, että valmistuit koulusta?
Miten ajattelit, että teet elämäntapamuutoksen kuukaudessa tai pudotat painoasi -20kg?
Ole armollinen:Et ole epäonnistunut, jos syöt pullan tai jätät treenin väliin.
Tammikuu ei ole täydellisyyden kuukausi
Muista, että tammikuu on vain yksi kuukausi – ei koko elämä. Uuden elämän aloittaminen on hienoa, mutta älä tee siitä liian suurta stressin lähdettä.
Olisiko parasta aloittaa? Edetä rauhassa ja nähdä asiat loppuelämän ratkaisuina – sellaisina jotka kestävät ja pysyvät myös 10 vuoden päästä?
Ja jos kaikki menee pieleen, ei siinä mitään. Helmikuu on myös hyvä aika aloittaa. Tai maaliskuu. Tai mikä tahansa muu kuukausi.
Myös muut päivät kuin joka ikuinen maanantai (ellet halua tosissasi olla ikuinen maanantaisoturi?), joka aloitti ja aloitti yhä uudelleen ja uudelleen –löytämättä koskaan perille.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Lue seuraavaksi:
Miten onnistuu motivaation rakentaminen: Onnistumisen avaimet käytöösi.
Usein kysyttyä: hyvinvointikatastrofi kolkuttaa ovella
1. Miksi tammikuussa hyvinvointi usein romahtaa?
Moni aloittaa vuoden liian kovalla “uuden elämän” lupauksella. Liiallinen dieetti ja treenimäärä uuvuttavat ennen helmikuuta. Tämä on klassinen tammikuun ansa.
2. Miten välttää tammikuun hyvinvointikatastrofi?
Unohda täydellisyys ja aloita maltilla. Tee kolme asiaa: säännöllinen uni, riittävä syöminen ja kehon kuuntelu. Jatkuvuus voittaa intensiteetin joka kerta, vaikka tekoja ja tehojakin tarvitaan.
3. Miksi ääridieetit eivät toimi pitkällä aikavälillä?
Koska ne perustuvat puutteeseen. Kun keho ja mieli kokevat rajoitusta, seurauksena on ylilyönti. Kestävä muutos perustuu hallintaan, ei rajoittamiseen.
4. Miten asettaa realistinen hyvinvointitavoite vuoden alkuun?
Valitse yksi pääpaino: parempi uni, tasapainoinen ruokarytmi tai 3 treeniä viikossa. Kun yksi asia toimii, lisää toinen. Näin onnistuminen kumuloituu.
Tavoitteiden saavuttamisen perusta: Pätevyyden tunne ja motivaation rakentaminen
Tavoitteiden saavuttamisen keskiössä on motivaation rakentaminen. Koettu pätevyys, eli osaamisen tunne, on yksi tärkeimmistä kulmakivistä motivaation vahvistamisessa.
Tämä pätevyyden tunne kasvaa jokaisessa valmennussuhteessa ja jokaisella tapaamisella, kun asiakas kokee oppimista ja onnistumista.
Samalla myös minä, valmentajana, opin asiakkaastani lisää jokaisen tapaamisen myötä – tämä jatkuva oppimisen prosessi auttaa minua tarjoamaan yhä parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua.
Muistatko sen hetken, kun opit ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä? Itse kaaduin lukemattomat kerrat, ajoin ojaan, polvet ruvilla.
Se hetki oli täynnä iloa ja riemua, kun pääsi apupyöristä eroon.. ai että!
Sama innostus ja osaamisen ilo koskee meitä kaikkia – ikään katsomatta. Uuden oppiminen on luonnostaan motivoivaa, ja kun koemme onnistuvamme, haluamme jatkaa yhä enemmän ja enemmän.
Kuitenkin, jokainen meistä on kohdannut tilanteita, joissa haluamme antaa periksi, etenkin silloin, kun elämä tuo eteemme haasteita – tässä kohtaa astuu kuvaan valmentajan rooli.
Valmentajan vastuu: Enemmän kuin ohjeiden jakaminen
Valmentajana roolini ei ole pelkästään ohjata ja antaa ohjeita – minun tehtäväni on toimia oppaana ja tukijana valmennettavan matkalla. Valmennussuhteen päättyessä tavoitteenani on, että asiakkaallani on riittävät tiedot ja taidot ylläpitääkseen saavuttamansa tulokset, kehittääkseen itseään edelleen ja huolehtiakseen hyvinvoinnistaan omatoimisesti.
Esimerkiksi asiakas, joka on onnistunut painonpudotuksessa, ei ole onnellinen vain laihtumisen vuoksi. Hän on iloinen, koska on oppinut uusia elämäntapoja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan: säännöllisen liikunnan, terveellisen syömisen ja itsestä huolehtimisen.
Motivaation rakentaminen on prosessi, jossa painopiste siirtyy yksittäisestä tuloksesta kohti pysyviä muutoksia.
Pelkkä painonpudotus ei anna lopulta mitään, jos tulokset eivät kestä. Valmentajan tehtävä on auttaa asiakasta löytämään keinoja tehdä muutoksista pysyviä, ja tämä tapahtuu onnistumisen kokemusten ja osaamisen kautta.
Onnistumisen kokemukset ja tunne motivaation perustana
Motivaation rakentaminen alkaa asiakkaan onnistumisen kokemuksista. Jokainen pieni voitto, jokainen askel kohti tavoitetta tuo mukanaan sen tärkeän..
”Minähän osaan!”-tunteen!
Tämä fiilis syntyy siitä, kun asiakas huomaa kehittyvänsä ja saavuttavansa tavoitteitaan, yksi kerrallaan.
Onnistumisen kokemuksia syntyy, kun huomioidaan valmennettavan lähtökohdat ja rakennetaan oikeat olosuhteet menestyksen saavuttamiseksi. Tavoitteiden ja tehtävien tulee olla riittävän haastavia, mutta samalla saavutettavissa.
Esimerkiksi jos jalkakyykky kehonpainolla tuntuu liian raskaalta, voimme helpottaa liikettä ottamalla tukea seinästä, tekemällä liikkeen istualleen tai käyttämällä jumppapalloa.
Tärkeintä on, että asiakas tuntee onnistuvansa ja kokee pätevyyden tunteen. Tämä tunne kantaa pitkälle ja motivoi jatkamaan. Mitä motivaatio on ja mistä se syntyy?
Autonomia ja valinnanvapaus motivaation tukena
Motivaation rakentamisen toinen peruspilari on autonomian tunne. Kun asiakas osallistuu aktiivisesti valmennuksen suunnitteluun, hänen sitoutumisensa ja motivaationsa kasvavat.
Asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa tavoitteisiin ja valmennusprosessiin luo valinnanvapautta ja lisää merkityksellisyyden tunnetta.
Valmentajan tehtävä on kuunnella asiakkaan mielipiteitä ja toiveita esimerkiksi treeniohjelmien tai ruokavalion suunnittelussa. Varmaan ei tee myöskään pahaa kysyä:
”Hei miten sinä voit?”
”Mitä sinulle kuuluu?”
Tämä lisää asiakkaan itsevarmuutta ja vahvistaa osaamisen tunnetta. Kun asiakas saa vaikuttaa valmennuksen suuntaan, hänen sitoutumisensa ja motivaatio pysyvät korkealla.
Sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne motivaation vahvistajana
Liikunta ei ole vain fyysinen aktiviteetti – se on keino lisätä itsevarmuutta ja rakentaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kun asiakkaani huomaa kehitystä itsessään, se rohkaisee häntä hakeutumaan sosiaalisiin tilanteisiin, mikä puolestaan lisää motivaatiota.
Vaikka kuntosali saattaisi aluksi tuntua vieraalta ja pelottavalta, ajan myötä siitä voi tulla paikka, jossa asiakas kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuntee olevansa osa jotain suurempaa.
Tätä tunnetta voidaan vahvistaa myös siten, että asiakas harjoittelee yhdessä ystävien tai perheen kanssa. Yhdessä tehty liikunta lisää yhteisöllisyyttä ja tarjoaa vahvan tukiverkoston.
Motivaation kolme kulmakiveä: Onnistuminen, Autonomia ja Yhteenkuuluvuus
Motivaation rakentaminen lepää kolmella keskeisellä elementillä:
Onnistumisen kokemukset,
Autonomian tunne ja
Sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Valmentajana tehtäväni on luoda olosuhteet, joissa nämä elementit kukoistavat. Kun asiakas kokee onnistumisia, osallistuu päätöksentekoon ja tuntee kuuluvansa johonkin, hän pysyy motivoituneena ja saavuttaa kestäviä tuloksia.
Tämä on motivaation rakentaminen parhaimmillaan – yhdessä luotu polku kohti pysyviä elämäntapamuutoksia ja tavoitteiden saavuttamista. Kadonnutta motivaatiota etsimässä?
Kysymys 1: Miksi motivaatio on niin tärkeää tavoitteiden saavuttamisessa?
Vastaus: Motivaation avulla teot muuttuvat rutiineiksi ja unelmat konkreettisiksi tuloksiksi. Se antaa suunnan, syyn ja voiman jatkaa, vaikka into olisi hetkellisesti kateissa. Ilman motivaatiota suunnitelmakaan ei kanna pitkälle – siksi sen ylläpitäminen on onnistumisen tärkein avain.
Kysymys 2: Mistä löytää motivaation silloin, kun sitä ei tunnu olevan?
Vastaus: Aloita pienestä. Usein motivaatio ei tule ennen toimintaa – se syntyy toiminnan seurauksena. Tee yksi pieni teko, kuten lyhyt treeni, terveellinen ateria tai aikainen nukkumaanmeno. Kun huomaat edistystä, halu jatkaa vahvistuu.
Kysymys 3: Mikä ero on sisäisellä ja ulkoisella motivaatiolla?
Vastaus: Sisäinen motivaatio kumpuaa halusta kehittyä ja kokea merkitystä, kun taas ulkoinen motivaatio perustuu palkkioon tai paineeseen. Kestävät tulokset syntyvät, kun sisäinen motivaatio kasvaa – kun teet asioita, jotka tukevat arvojasi ja identiteettiäsi.
Kysymys 4: Miten personal trainer voi auttaa motivaation rakentamisessa?
Vastaus: Ammattitaitoinen personal trainer auttaa löytämään motivaation todellisen juuren. Hän ei pelkästään määrää tehtäviä, vaan auttaa ymmärtämään, miksi teet mitä teet. Valmentaja toimii peilinä ja tukena silloin, kun oma usko horjuu.
Kysymys 5: Miksi motivaatio katoaa ja miten sen voi palauttaa?
Vastaus: Motivaatio hiipuu usein, kun odotukset ovat liian korkeita tai tuloksia ei tule heti. Tällöin kannattaa pysähtyä ja arvioida suunta uudelleen – onko tavoite realistinen ja merkityksellinen? Kun yhteys omaan “miksi”-kysymykseen löytyy uudelleen, motivaatio palaa luonnollisesti.
Kysymys 6: Miten onnistumisen tunne vahvistaa motivaatiota?
Vastaus: Jokainen onnistuminen, pieni tai suuri, luo positiivista palautetta aivoihin ja lisää itseluottamusta. Siksi on tärkeää juhlistaa edistystä – ei vain lopputulosta. Onnistumisen tunne tekee motivaatiosta itseään ruokkivan voiman.
Haluatko päästä parempaan kuntoon ja elää terveellisemmin? Tavoite saavuttaa hyvä kunto – kaukainen haave ja mahdollisuus?
Mikä voisi saada sinut aloittamaan terveellisen elämäntavan ja liikunnan? Tässä artikkelissa tarjoan sinulle ajatuksia terveelliseen elämään ja liikuntaan.
Tiedämme varmasti jokainen miten tärkeää on löytää tasapaino hyvinvoinnin ja liikkumisen välillä?
Olipa tavoitteesi pudottaa painoa, parantaa kuntoa tai yksinkertaisesti elää terveellisemmin, niin tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.
Terveelliset elämäntavat ja liikunnan merkitys
Tavoite terveellisempi elämäntapa ja säännöllinen liikunta, ovat tärkeitä ja avainasemassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamisessa.
Terveyden kannalta on tärkeää huolehtia kehosta sekä fyysisesti että psyykkisesti. Terveellisen elämäntavan noudattaminen auttaa ennaltaehkäisemään sairauksia ja parantamaan elämänlaatua.
Kukapa ei haluaisi olla kunnossa? Oletko sinä hyvässä kunnossa, niin että jaksat arjessa ja selviydyt eteesi tulevista haasteista?
Tiedätkö, että hyvä kunto on voimavara, joka auttaa jaksamaan ja tsemppaamaan eteenpäin. Siksi sen tavoitteleminen on tärkeää.
Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton. Säännöllinen liikunta vahvistaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä, parantaa vastustuskykyä, auttaa painonhallinnassa ja vähentää stressiä. Liikunnan avulla voidaan myös ehkäistä monia elintapasairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja osteoporoosia.
Valitettavasti nyky-yhteiskunnassa on yleisiä harhaluuloja liikunnasta ja terveellisestä elämäntavasta.
Jotkut saattavat ajatella, että liikunta on vain urheilijoiden ja fitness-harrastajien juttu, mutta todellisuudessa jokaisen tulisi kiinnittää huomiota oman terveytensä edistämiseen.
Liikunta ei myöskään rajoitu pelkästään kuntosaliharjoitteluun, vaan vaihtoehtoja on monia erilaisia.
Säännöllisen liikunnan hyödyt
Liikunnan ei tarvitse olla tylsää ja yksitoikkoista. On olemassa monia erilaisia liikuntamuotoja, joista voit löytää itsellesi sopivan ja mieluisan tavan pysyä aktiivisena. Tässä muutamia esimerkkejä suosituista liikuntamuodoista ja niiden hyödyistä:
Mene kävelylle. Yksinkertaisin ja helpoin tapa lisätä liikuntaa ja askelia arkeen on kävely. Kävely parantaa sydämen terveyttä, polttaa kaloreita ja auttaa ylläpitämään terveellistä painoa. Voit kävellä ulkona luonnossa tai käyttää sisätiloissa portaita hissin sijaan jne.
Jos haluat haastaa itseäsi enemmän, juoksu on erinomainen vaihtoehto. Juoksu kehittää kestävyyttä, vahvistaa jalkalihaksia ja parantaa sydän- ja keuhkotoimintaa. Aloita juokseminen rauhallisesti ja lisää matkaa ja vauhtia vähitellen.
Uinti ja vesijuoksu on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, joka harjoittaa monia eri lihasryhmiä. Uinti kehittää kestävyyttä, vahvistaa lihaksia ja parantaa hapenottokykyä. Uimahalleissa on usein tarjolla myös ohjattua vesijumppaa ja muita vesiliikuntamuotoja.
Mikäs parempaa kuin lihaskuntoa vahvistava treeni. Kuntosaliharjoittelu on erinomainen tapa kehittää voimaa ja lihaskuntoa.
Kuntosalilla voit käyttää erilaisia laitteita ja painoja, ja ammattilaiset voivat auttaa sinua suunnittelemaan tehokkaan harjoitusohjelman. Muista kuitenkin lämmitellä ja venytellä ennen harjoittelua. Jos et ole vielä ennen treenannut salilla.
Ota tavoite lähteä kokeilemaan tai tee edes jotain! Jokainen askel on aina eteenpäin!
Ryhmäliikuntatunnit sopivat osalle meistä. Zumba, spinning ja bodypump, tarjoavat hauskan tavan treenata yhdessä muiden ihmisten kanssa. Ryhmäliikunta tuo vaihtelua ja motivaatiota harjoitteluun ja samalla voit tutustua uusiin ihmisiin.
Yleinen harhakäsitys kuntoilusta
Liikunnan tehokkuuden kannalta on tärkeää suunnitella ja toteuttaa oikeanlainen harjoitusohjelma omien tavoitteiden mukaisesti.
Jokaisella on yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet, joten harjoitusohjelman suunnittelu tulee tehdä huolellisesti.
Tässä muutamia vinkkejä tehokkaan harjoitusohjelman suunnitteluun:
Määritä selkeät tavoitteet, joihin haluat liikunnan avulla päästä. Haluatko laihtua, kehittää lihaskuntoa, voimaa vai parantaa kestävyyttä? Tavoitteiden asettaminen auttaa sinua suunnittelemaan harjoitusohjelman ja seuraamaan kehitystäsi.
Valitse liikuntamuodot, jotka tukevat tavoitteitasi ja joista nautit. Muista myös huomioida oman kehosi mahdollisuudet ja rajoitukset. Esimerkiksi, jos sinulla on nivelongelmia, uinti voi olla parempi vaihtoehto kuin juoksu.
Vaihtelu virkistää ja pitää treenimotivaatiota yllä ja auttaa kehoa kehittymään monipuolisesti. Yhdistä erilaisia liikuntamuotoja ja vaihtele harjoitusohjelmaa säännöllisesti. Voit esimerkiksi pitää yhden päivän kestävyysharjoittelulle ja toisen päivän lihaskuntoharjoittelulle.
Ennen harjoittelua on tärkeää lämmitellä keho ja valmistaa se rasitukseen. Lämmittely parantaa lihasten joustavuutta ja vähentää loukkaantumisriskiä.
Tärkeintä harjoittelussa on kuunnella omaa kehoa. Älä jätä kuitenkaan asioita tekemättä. Myös riittävä uni ja ravinto ovat tärkeitä harjoittelun tueksi.
Treenaamisen hyödyt
Motivaation ylläpitäminen pitkällä aikavälillä voi olla haastavaa, mutta ei mahdotonta. Tässä muutamia vinkkejä, jotka auttavat sinua pysymään motivoituneena ja voittamaan mahdolliset esteet ja syyt sille, miksi et tee itsesi eteen sitä mitä voit?
Suuret tavoitteet voivat tuntua liian kaukaisilta ja saada sinut luovuttamaan. Aseta sen sijaan välitavoitteita, jotka ovat helpommin saavutettavissa ja auttavat sinua pysymään motivoituneena.
Palkitse itsesi aina kun saavutat jonkin tavoitteen. Palkinto voi olla jotain pientä ja mieluisaa, kuten lempiruokaa tai rentouttava hieronta. Palkitseminen auttaa pitämään motivaation korkealla.
Vertaistuki ja yhteisöllisyys voivat olla suuri motivaation lähde. Tavoite, jonka olet asettanut, voi tulla lähemmäs sinua, kun ympärilläsi on sopivat ihmiset.
Liity treeniryhmään tai etsi liikuntaan kannustavia ystäviä. Voitte kannustaa toisianne ja jakaa kokemuksia sekä onnistumisia.
Laadi treenikalenteri ja suunnittele harjoituksesi etukäteen. Silloin kun treenit on merkitty kalenteriin, et helposti ”skippaa” niitä. Tällöin ne tulevat osaksi päivittäistä rutiinia eikä niitä unohdu niin helposti. Osalle sopii parhaiten se, että työpäivän jälkeen suuntaa salille tai harrastamaan muuta.
Älä rankaise itseäsi pienistä takapakeista tai epäonnistumisista. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä.
Tänään ei välttämättä asiat onnistuneet kuten halusit. -Entä sitten? Kaatuuko elämä siihen? Ei sen pitäisi. ota tavoite tsempata eteenpäin ja älä anna esteiden tulla eteesi.
Ole armollinen itsellesi ja muista, että jokainen askel eteenpäin on merkityksellinen.
Rutiinit ja tavat
Liikunnan lisäksi terveellinen ruokavalio on olennainen osa terveellistä elämäntapaa.
Tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio antaa keholle tarvittavat ravintoaineet ja energiaa.
Pyri syömään erilaisia ruoka-aineita, jotka tarjoavat monipuolisesti eri ravintoaineita. Sisällytä ruokavalioon runsaasti vihanneksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, proteiinia ja terveellisiä rasvoja.
Vältä prosessoitua ruokaa, koska prosessoidussa ruoassa on usein paljon lisäaineita, suolaa ja sokeria. Pyri välttämään pikaruokaa, eineksiä ja valmisruokia. Valmista ruokasi itse raaka-aineista, jolloin tiedät mitä syöt.
Tiedätkö, että vaikka voit syödä paljon, mutta jos et saa tarpeeksi ravintoaineita on tilanne sama kuin et söisi yhtään mitään! Elät siis puutteessa.
Tavoite syödä hyvin ja terveellisesti – se on kannattavaa itsesi ja oman hyvinvointisi kannalta
Lähde liikkeelle
Kun haluat aloittaa terveellisen elämän ja liikunnan, yksi tärkeimmistä asioista on luoda treenisohjelma, joka sopii juuri sinulle.
Jokaisella meistä on erilaiset tarpeet ja tavoitteet, joten on tärkeää löytää harjoittelumuoto, joka innostaa ja motivoi sinua.
Ensimmäinen askel on selvittää mitä haluat ja kirkastaa tavoite, millainen liikunta kiinnostaa sinua eniten.
Onko se lenkkeily, ryhmäliikunta, voimaharjoittelu vai ehkäpä jokin muu laji? Kun olet löytänyt mieluisan liikuntamuodon, voit alkaa suunnitella harjoitusohjelmaa, joka sisältää sekä aerobista että lihaskuntoharjoittelua.
Aerobinen harjoittelu, kuten kävely, juoksu tai pyöräily, auttaa parantamaan kestävyyttäsi ja polttamaan kaloreita ja lisää virtaa arkeen.
Lihaskuntoharjoittelu puolestaan auttaa vahvistamaan lihaksiasi ja lisäämään aineenvaihduntaa. Yhdistämällä nämä kaksi harjoittelumuotoa saat parhaat tulokset terveellisyyden ja kunnon kannalta.
Muista myös ottaa riittävästi lepoa harjoittelun välissä. Keho tarvitsee aikaa palautumiseen ja vahvistuakseen harjoitusten jälkeen.
Liikunta ja stressi
Liikunta ei ole pelkästään kehon hyvinvoinnin kannalta tärkeää, vaan se voi myös auttaa sinua lisäämään tietoisuutta ja hallitsemaan stressiä. Tietoisuus tarkoittaa kykyä olla läsnä hetkessä ja tiedostaa omat ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset.
Stressinhallinta puolestaan auttaa sinua käsittelemään stressiä ja rentoutumaan.
Yksi tapa lisätä tietoisuutta ja stressinhallintaa on rauhoittuminen ja pysähtyä. Voit tehdä esimerkiksi hengitysharjoituksia ennen nukkumaanmenoa tai kun koet, että kiire valtaa mielen ja stressi painaa päälle.
Toinen tapa lisätä tietoisuutta on harjoittaa liikuntaa luonnossa. Luonnossa liikkuminen voi auttaa sinua rentoutumaan ja palautumaan stressaavista tilanteista. Voit esimerkiksi lähteä kävelylle metsään.
Kaverini sanoo, että ”puiden halaaminen on kannattavaa”.
Anna siksi itsellesi lupa levätä ja nauttia hetkistä ilman suorituspaineita. Liikunta, suorittaminen, ravitsemus, elämä.
Kaikesta voi saada aikaan aivan mahdottoman stressin, onko se sitten enää sen arvoista ja viekö se sinua eteenpäin kohti tavoitettasi vai pois siitä?
Liiku, syö, panosta itseesi ja tärkeimpänä kuuntele itseäsi!
Kiitos, että luit, tutustu myös muihin vanhempiin artikkeleihin, joista on takuulla hyötyä.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Lue seuraavaksi:
Tammikuu: Hyvinvointi katastrofi kolkuttelee ovella, miten vältät tammikuun aloituksen sudenkuopat!
Mitä ovat arvot? Arvot määrittävät ja ohjaavat toimintaamme. Arvot ovat uskomuksia ja käsityksiä itselle arvokkaista ja tärkeistä asioista. Kaikki tekeminen pohjautuu arvoihimme, joita ohjaa tiedostamaton ja tiedostettu mieli.
Tämä kirjoitus sisältää sinulle toimivan työvälineen arvokompassi työkalun arvojen selvittämistä varten. Arvojen kartoittaminen on tärkeää, jotta muutos olisi mahdollista.
Kirkasta arvosi – mikä on sinulle tärkeää?
Hyviä arvoja olisivat sellaiset, jotka tuottavat meille iloa ja sitä kautta onnellisuutta.
Omien arvojen selvittämisessä pääse kuka tahansa itsenäisesti alkuun ja vieläpä todella helposti. Ulkopuolisen apua voidaan sitten tarvita itse matkalle.
Arvojen kirkastamiseen ei ole olemassa yhtä ja ainutta oikeaa tapaa. Tässä tekstin alla on yksi toimiva arvojen selvittämistä varten käytettävä työkalu, arvokompassi.
Mitä sinä arvostat ja pidät tärkeänä?
Arvojen selvittämistä varten on olemassa sitten monia muitakin työkaluja. Yhtä vastaavaa ja monia muita, olen käyttänyt useiden asiakkaiden kohdalla jo vuodesta 2015 asti kirkastamaan arvoja, tavoitteita jne.
Jaan tämän sinulle, koska tästä voi olla myös sinulle apua. Esimerkiksi elämäntapojen muutoksessa on tärkeää asettaa itselle selkeitä tavoitteita, jotka pohjautuvat omiin arvoihin. Usein ihmiset aloittavat dieetin pudottaakseen painoaan.
Voi olla ajatus, että haluan pudottaa 20 kiloa. Kumpi sitten painaa vaakakupissa enemmän? Se, että pudottaa ison kilomäärän hampaat irvessä vai onko arvokkaampaa elää siinä samalla mielekästä arkea. Käytännössä elää normaalia elämää ja nauttia siitä.
Tavoitteiden saavuttaminen helpommaksi!
Arvojen mukainen elämä on myös siksi tärkeää, että tavoitteiden saavuttaminen helpottuu. Tiedossa on selvä päämäärä ja pystyt tekemään joka päivä sellaisia valintoja, jotka aikaansaavat muutoksen kohti hyvää oloa ja lisäämään onnellisuuden tasoasi.
Onnistuminen on lopulta kiinni valinnoista ja niistä asioista, jotka ovat meille mielekkäitä ja joita pidämme itsellemme arvokkaina. Omia arvojaan kannattaa siksi pysähtyä miettimään tarkemmin.
Elämämme muuttuu vuosien saatossa ja arvomaailmamme sen mukana. Omia arvojaan kannattaa siis siksi pysähtyä aika-ajoin miettimään.
Omien arvojen ymmärtäminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen voidaan tarvita joskus perusteellista pohdintaa ja aikaa, oman sisimmän kuuntelua ja erityisesti oman toiminnan puntarointia.
Terveys ja hyvä olo on meille kaikilla varmasti tärkeää, myös sinulle. Ihmiset eivät kuitenkaan tee aina sellaisia asioita, jotka tukisivat terveyttä.
Tavoite ja muutos
Mietitään vaikka tunnesyömistä. Hetkellinen nautinto voi tuntua tärkeältä, mutta pitkässä juoksussa se näkyy negatiivisesti terveydessä. Haluamme voida hyvin, mutta teemme toisin. Tällöin arvomaailmamme on ristiriidassa keskenään.
Muutos ei ole koskaan mahdollinen, jos arvomme ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Moni haluaa pudottaa painoaan, mutta eihän se onnistu sanomalla “haluan olla hoikempi” tai, että lääkäri sanoo ”sinun tarvitsisi laihduttaa”. Se vaatii myös tekoja. Täytyy tehdä arvojen mukaisia muutoksia sen eteen, että voimme paremmin ja mahdollisesti vaikka hoikistua. Hyvä olo ei muodostu tyhjästä.
Miten voin löytää omat arvoni?
Arvomaailma on yksilöllinen. Ne eivät välttämättä ole samoja arvoja kuin esimerkiksi puolisolla tai ystävälläsi, vaan ne ovat sinun arvosi. Elämässä tulee kuitenkin aina muutoksia ja tällöin aikaisemmat arvot jäävät hieman taka-alalle ja uudet arvot ottavat sijaa elämässämme.
Arvot muuttuvat usein pidemmällä aikavälillä. Aikaisemmin ehkä pidit arvokkaana juhlimista viikonloppuisin. Tavoitteen edessä kuitenkin huomaat, että et haluakaan enää samaa vaan haluat panostaa itseesi enemmän, jotta voisit voida paremmin. Ei sillä, etteikö juhlille olisi elämässä omaa paikkaansa.
Arvokompassi tehtävä
Arvokompassi on tapa pohtia omia arvojaan ja sen pohjalta löydät helpommin tavoitteesi. Pyri täyttämään kompassi mahdollisimman tarkasti. Mieti mikä sinulle on tärkeää milläkin osa-alueella ja miten haluaisit toteuttaa arvojesi mukaista elämää.
Kirjaa arvokompassiin jokaisen elämän osa-alueen alle sinulle tärkeät asiat ja miten haluaisit toteuttaa niitä. Mieti miksi kyseinen arvo on juuri sinulle tärkeää.
Mieti esimerkiksi liikuntaa, mitä haluat sillä saavuttaa? Onko sinulle tärkeämpää pudottaa suuri kilomäärä hampaita kiristellen vai onko sinulle arvokkaampaa voida hyvin ja nauttia muutoksesta.
Arvot antavat sinulle suunnan ja helpottavat ensi viikolla tavoitteiden asettelussa. Kun suunta on selvä, löydät motivaation helpommin kaikelle tekemiselle.
Selvitä arvosi arvokompassin avulla:
Arvokompassi tehtävä
Tunnistaa keskeiset arvot ja saada sinut pohtimaan niitä.
Arvioida sitä, miten nykyinen käyttäytyminen palvelee näiden arvojen toteutumista
Saada sinut toimimaan ja ottamaan askelia arvojen suuntaan…
Merkitse kompassiin seuraavia asioita ja pohdi mitä arvostat ja pidät itsellesi tärkeänä?
Terveys ja hyvinvointi
Mitkä ovat terveyden ylläpitämiseen liittyviä arvojasi? Miten haluat pitää huolta terveydestä, unesta, ruokavaliosta, liikunnasta? Miksi valitsit juuri nämä ja mikä näissä asioissa on sinulle tärkeintä?
Ravitsemus
Miten haluaisit syödä, jos voisit? Miltä päivittäinen ravitsemuksesi näyttäisi? Millaisia valintoja tekisit? Miltä sinusta tuntuisi? Miksi haluat syödä terveellisesti? Miksi se on sinulle tärkeää?
Parisuhde ja ihmissuhteet
Minkälainen kumppani haluaisit olla? Mitä haluat omalta suhteeltasi ja mikä siinä on tärkeää?
Työ ja opiskelu
Mitä pidät tärkeänä työssäsi? Minkälaista työtä haluaisit tehdä, jos saisit valita?
Perhesuhteet
Millainen isä, äiti, veli, sisko tmv, haluaisit olla? Millaisia puolia haluaisit tuoda esiin?
Vanhemmuus, lapset ja huolenpito
Millainen vanhempi haluaisit olla? Mitä toivot voivasi opettaa lapsille?
Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys
Jos voisit olla paras mahdollinen ystävä, miten se ilmenisi käytöksessä? Millaisia ystävyyssuhteita haluaisit rakentaa ja ylläpitää?
Hengellisyys / henkisyys
Mitä henkisyys sinulle merkitsee? Mikä on sinulle tärkeää tällä alueella? Tämän ei tarvitse liittyä uskontoon.
Liikunta ja vapaa-ajan harrastukset
Millaista haluaisit vapaa-aikasi olevan? Miten haluaisit mieluiten rentoutua? Mitä harrastuksia arvostat ja mistä nautit? Miten haluaisit liikkua ja kuinka usein? Miksi tämä on sinulle tärkeää?
Uni, lepo ja palautuminen
Mikä olisi sinulle ihannetilanne palautumisen kannalta? Millaista arkesi olisi? Miltä haluaisit arkesi näyttävän?
Usein kysytyt: Arvot, tarpeet ja tavoitteet – mikä ohjaa tekemistäsi?
1. Mikä ero on arvoilla, tarpeilla ja tavoitteilla?
Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat valintojasi – asioita, joita pidät tärkeinä. Tarpeet ovat konkreettisia tunteita tai olosuhteita, joita ilman et voi hyvin. Tavoitteet taas ovat käytännön päämääriä, jotka tukevat arvoja ja täyttävät tarpeita. Kun nämä kolme ovat linjassa, elämä tuntuu merkitykselliseltä.
2. Miten omat arvot auttavat tavoitteiden asettamisessa?
Kun tavoite pohjautuu arvoihin, siitä tulee kestävä. Esimerkiksi jos arvostat terveyttä, painonpudotuksen sijaan todellinen tavoite on jaksaa arjessa paremmin. Arvoihin perustuva tavoite pysyy motivoivana myös silloin, kun tuloksia ei heti näy.
3. Miten tunnistaa todellinen tarve eikä vain mielihalu?
Mielihalu tyydyttää hetkellisen tunteen, kun taas tarve liittyy pysyvään hyvinvointiin. Jos jokin ratkaisu tuottaa vain lyhytaikaista helpotusta, kyse on usein mielihalusta. Kysy itseltäsi: “Tukeeko tämä pitkän aikavälin hyvinvointiani?”
4. Miksi tavoitteet epäonnistuvat, jos ne eivät perustu arvoihin?
Tavoitteet, jotka eivät vastaa omia arvoja, vaativat jatkuvaa pakottamista. Kun sisäinen motivaatio puuttuu, keho ja mieli vastustavat muutosta. Tulos: into katoaa ennen kuin tulokset ehtivät näkyä.
5. Miten yhdistää arvot, tarpeet ja tavoitteet arkeen?
Aloita määrittelemällä 3 tärkeintä arvoasi, tunnista mitä ne tarkoittavat käytännössä ja tee niistä päivittäisiä valintoja. Esimerkiksi “terveys” voi tarkoittaa säännöllistä unta, liikettä ja ravintoa – ei äärimmäisiä tekoja.
Tuntuuko, että elämää pitää suorittaa ja olla jatkuvasti sammuttamassa pieniä tulipaloja ja jauhesammutin lyö tyhjää. Osaatko pysähtyä? Sanoa ei ja painaa myös jarrua, kaasun lisäksi?
Muistatko mitä teit viisi vuotta sitten vai onko menneet viisi vuotta tuntuneet ohikiitävältä ajalta, jossa olet yrittänyt pysyä kaiken keskellä vain menossa mukana.
Tuntuuko elämäsi siltä, että huojut reunalla ja odotat koska tömähdät alas, eikä siellä ole ketään ottamassa sinusta koppia vaikka miten sitä toivoisikin. Ja vauhti vain kiihtyy kiihtymistään. Vähän kuten Portion Boys & Matti ja Teppokin laulaa ”vauhti kiihtyy”…
Suoritatko siis yksinkertaisesti elämääsi? Tarvitseeko elämän olla suorittamista?
Asioita joutuu myös suorittamaan koska..
Elämässä on omat realiteettinsa, vastuut ja velvollisuudet. On olemassa asioita joita on vähän pakkokin suorittaa. On asioita joista emme nauti ja silti ne pitää vain tehdä..
Kodin siivous, työasiat ja projektit, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa jne jne. Ja siinä kaiken tohinan keskellä olisi vielä tärkeää muistaa kuka on tärkein, eli pitää huolta myös omasta hyvinvoinnista.
Ainahan sitä voisi valita, että ”enpäs siivoa”, mutta kukapa sitä haluaisi elää kaaoksen keskellä? Joskus kuitenkin asiassa kuin asiassa ei tarvitse pyrkiä siihen 100% täydellisyyteen, sehän on mahdotonta jokaisen kohdalla, vaikka miten sitä haluaisi…
Jos taas on se The suorittaja / täydellisyyteen pyrkivä persoona,niin silloin toki voi olla vaikea tuntea tyytyväisyyttä juuri mistään vaikka siihen olisi syyt olemassa elämässä.
Suorittaminen kun voi mennä helposti överiksi, eli henki on vähän All In, kaikki peliin tai ei mitään! Ei vähempää, vaan täysillä, tai sitten ei lainkaan!
Arjen paineet!
Totuus monen ihmisen kohdalla on se, että elämä vie mehut. Työelämä, ruuhkavuodet voivat olla monen kohdalla hyvin kiireistä aikaa. Lopulta se voi olla todella raakaa peliä ja siinä pitäisi sitten pysyä vielä menossa mukana.
Sosiaalista mediaa kun selaa, niin monen elämä vaikuttaisi nopeasti vilkaistuna siltä, että sehän on melkein pelkkää juhlaa. Täydellisyyttä!
Mitäs minun pitäisi sitten olla? Tällainen mitä muiden ihmisten elämään kuuluu voi saada erityisesti suorituskeskeisen ihmisen triggeröitymään voimakkaasti ja jopa miettimään, että tässähän pitää alkaa tehdä enemmän, että voin saavuttaa saman kuin nuo muut ihmiset.
Tuoltahan se elämän pitää näyttää, että voin olla onnellinen. Vai onko onnellisuus kuitenkaan siitä kiinni?
Tässä piilee se kuuluisa suomalainen kateus. Jos naapurilla on hienompi auto mersu pihassa, niin eihän se nyt sovi. Pitää pistää paremmaksi.
Auta armias, jossa sillä naapurilla vaikka sattuu olemaan hieno vene ja sehän kävi äsken ulkomaillakin.
Osittain kyse voi olla kateudesta, mutta sitten helposti vertailemalla omaa elämäänsä toisten elämään, niin soppa ja ketjureaktio on valmis..
Sitten se aah, täydellinen joulukin. Jopa kaksi kuukautta aikaisemmin valmistautumista siihen, että kaikki voisi olla juuri täydellistä.
Kaikki paine ja muu, se on vaan pakko tehdä… ilman ajatusta siitä, että jaksanko ja haluanko minä oikeasti lopulta tätä juuri näin?
Ei siis voi olla tyytyväinen, kuin vasta sitten kun on enemmän, paremmin ja loisteliaasti. Voiko sitä kaikkea koskaan saavuttaa, vaikka miten suorittaisi?
Normaali suorittaminen Vs. överi suorittaminen!
Ihminen kohtaa läpi elämänsä haasteita, joista yrittää selvitä. On myös asioita, joita voi joutua suorittamaan, kuten saada koulun päättötyö valmiiksi, työprojekti tai vaikkapa on valmistautunut pitkään johonkin urheilukilpailuun, ja sitten hommat onkin hoidettu ja lopputuloskin ollut hyvä!
Siitä minkä eteen on ollut valmis tekemään työtä ja suorittamaankin asioita palkitsee sitten lopulta ja mikä fiilis siitä tulee, kun voittaa ja ylittää itsensä!
Vastaavasti se joka ylisuorittaa, ei tällaisia tunteita pääse kokemaan, koska eihän se mikään riitä! Ylisuorittaja, kun ei ole tyytyväinen siihenkään.
Ylisuorittaja vain tekee, kun on vähän ”pakko” tai ”pitää” nyt tehdä… ihan vaikkapa sen takia, että elämän kuuluisi olla tietynlaista ja se ei ole muuten mahdollista, kuin tekemällä ja yrittämällä entistä enemmän.
Sehän ei vain riitä, että asiat tekee riittävän hyvin, e vaan ne kaikki pitää tehdä ”vähintään” täydellisesti ja jopa sen ylitse.
Mieti ja pohdi!
Voi jopa olla, että ylisuorittaja ei ole täysin varma siitä miksi tekee mitä tekee? Kenen takia ja miksi? Tällöin kyllä elämä menee juuri niin, että vauhti vain kiihtyy ja elämä voi tuntua siltä, että elämä on pelkkää suorittamista.
Riippumatta siitä mitä tekee.
Tavallaan tästä kasvaa oravanpyörä. Pitää olla sitä ja tätä, pitää menestyä elämässä, pitää olla aineelliset asiat kunnossa, koulussa pitää olla vähintään se 10 oppilas, työssä pitää olla uraputkessa, harrastukset, arki, elämä, lomat, täydellinen parisuhde, täydellinen puoliso, lapset, sosiaalinen elämä jne…
Eikä tässä yhtälössä ole sijaa inhimillisyydelle, virheille, epäonnistumisille, jotka kuitenkin ovat osa meitä..
Oravanpyörä on valmis ja mikä se siellä vaanii? No burn out! Ihan vakavissaan riskit on kovat ja jos vaatii itseltään jatkuvasti enemmän ja enemmän ja jos mikään ei riitä, mikään ei tuota tyytyväisyyden tunnetta, niin onko sekään elämisen arvoista elämää?
Vauhti kuitenkin kiihtyy ja elämä on juoksua pikakelauksena läpi. Pysähtymässä ja miksi? Siksikö, että voisi olla kuten se naapuri tai somessa seuraama julkkis?
Mitäs jos se ei olekaan se oma juttunsa, mitäs jos se kaikki onkin vain pintaa, feikkiä, eikä edes todellisuutta ja silti sitä kadehtii, haluaisi samaa.
Kuka voi alkaa ylisuorittamaan?
Lopulta kuka tahansa meistä. Kuitenkin ihmisillä, jotka ovat hyvin tunnollisia asioissa ja haluavat saada asiat hyvin maaliin on riski, että asiat voivat viedä mennessään ja lähteä tekemään velvollisuuden tunteesta enemmänkin.
Pyrkiä juuri siihen täydellisyyteen. Ihminen voi odottaa ja vaatia itseltään enemmän kuin omat voimavarat edes riittäisivät. Kuitenkin asiat nähdään ja ajatellaan joko tai ajatteluna. Tätä samaa suorituskeskeisyyttä voi ”harrastaa” sitten lopulta missä tahansa asioissa elämässä.
Myös terveydenkin ja itsensä panostamisen suhteen. Se on joko tai, joko minä syön nyt terveellisesti tai sitten en lainkaan, joko minä liikun nyt täysillä tai sitten en liiku lainkaan.
Käytännössä puuttuu se kultainen keskitie, tie joka vie lopulta pitkälle ja antaa myös nautintoa elämään onnistumisten kautta.
Lapsuuden malli ja kokemukset!
Taustalla voi olla kovaa vaativuutta itseä kohtaan ja se voi juurtaa juurensa jo sieltä lapsuudesta asti, kun vanhemmat ovat halunneet, että meidän pikku Pertin tulee menestyä elämässä parhaalla mahdollisella tavalla.
Toki kukapa ei sitä omille lapsilleen haluaisi ja kannustaisi oikeaan suuntaan, mutta jos vaativuudentaso on lyöty tappiin jo nuoresta alkaen niin siitä voi olla vaikeaa päästä myöhemmin aikuisuuden iällä eroon.
Saati, että jos on joutunut kokemaan, että ei riitä sellaisena kuin on, että se riittävyys tavallaan ansaitaan tekemisen kautta, oma paikka, arvostus ja hyväksytyksi tuleminen. Mutta tämäkin on taas ihan inhimillistä, kukapa sitä ei haluaisi tulla hyväksytyksi?
Mutta ihminen tulee lopulta hyväksyä sellaisena kuin se ihminen on!
Suorittamisen malli on voitu periä myös vanhemmilta, jotka ovat painaneet sumussa menemään. Ympäristö vaikuttaa. Ihminen hakeutuu helposti jo alituisesti sellaisten ihmisten seuraan, joilla on samoja arvoja, toimivat samoin, saman henkisyyttä jne.
Oma lukunsa tähän vielä perfektionistit, jotka vaativat itseltään jatkuvasti, sekä muiltakin täydellisyyttä. Se osataan myös tuoda hyvin esille asioissa.
Näissäkin osalla saattaa olla takana vaativa persoonallisuus, joka on häiriö. Tässä tilanteessa ihminen oirehtii joustamattomuutena, vahvana kontrollin tarpeena, perfektionismina.
Asiat tehdään tällöin pilkuntarkasti ja kaikki pitää olla koko ajan kontrollissa ja pienintäkään erhettä ei sallita, poikkeamat sotkevat koko kuvion tällaisen ihmisen mielessä, mutta kukapa sitä pystyisi vaikuttamaan kaikkeen, kontrolloimaan kaikkea ympärillään tapahtuvaa ja elämää muutenkaan.
Suoritatko sinä asioita?
Tunnetko, että teet asioita omasta halustasi ja tahdostasi vai tuntuuko sinusta siltä, että sinun on PAKKO vain tehdä nyt näin?
Miksi teet asioita? Näin vain kuuluu tehdä vai että riittäisit itsellesi ja toisille ihmisille?
Koetko, että olet onnellinen, kun saat paljon aikaan vai olisitko onnellisempi jos saisit keventää tahtia?
Miten suhtautuisit itseesi, jos uskaltaisit olla suorittamatta vähemmän, pitäisitkö silti itsestäsi?
Haluanko minä oikeasti sitä mitä muut? Onko minun pakko olla kuin muut? Halu vrt. pakko! Niillä on lopulta todella iso ero. Aidosti jos jotain haluaa niin sitten kannattaa miettiä miten sen voi saavuttaa…
Suorittaja taas miettii, että tuokin asia on pahasti pielessä ja sen eteen nyt pitää pakolla tehdä!
Tasapainoinen ja riittävän hyvä!
Mitä mielessä liikkuu? Mitä tunnet? Sanotaan, että tunteet ja tunne ei valehtele. Koska olet viimeksi osannut pysähtyä ja miettinyt aidosti, miten sinulla menee? Miten sinä voit? Miltä elämäsi vaikuttaa juuri nyt? Mitä sinä haluat ja tarvitset?
Jos on välillä kiirekin, se on normaalia. Jos elämä tuntuu hyvältä ja se tuottaa nautintoa kaiken kiireen keskellä, hyvä niin! Silloin asioita ei tarvitse olla välttämättä muuttamassa, jos ei koe niin!
Elämästä, arjesta ja siitä mitä tekee tulisii pystyä nauttimaan, elämään hetkissä ja olemaan onnellinen.
Elämä ei tulisi olla pelkkää pakkoa, pakko tehdä sitä ja tätä ja tilanteita, jossa omat tunteet vedetään matonalle täydellisyyteen pyrkimisen kustannuksella.
Jos teemme jatkuvasti kaikkea ja yritämme kaikkea, mikä on täysi mahdottomuus, niin siinä tilanteessa tulisi osata hieman höllätä tahtia ja osata ostaa aikaa itselleen.
Mahdollisesti laskea rimaa, joka voi olla jo nykyisyydelleen riittävän hyvällä tasolla, eikä vetää rimaa äärimmäisyyteen näkemättä sitä, että ”Hei, mullahan on tässä asiat aika kivasti ilman, ett..”
Olisi hyvä tasapainottaa arkea tekemisen ja palautumisen välille. Opetella huomaamaan, että enemmän ei ole aina parempi, vaan vähemmän voi olla joissain tilanteissa sitäkin parempi tai ainakin yhtä hyvä!
Eroon suorittamisesta!
Usein ihminen, jolla on heikko itsetunto voi yrittää vahvistaa omaa itsetuntoaan tekemisen kautta. Hakea onnistumisen tunteita ja kokemuksia tekemisestä. Siihen liittyy se, että haluamme tykätä itsestämme ja kokea, että riitän itselleni.
Uskaltaako sitä olla vain ihan vaikkapa tekemättä mitään, edes hetken? Vai kokeeko, että aika ja elämä valuu hukkaan, jos en ole koko ajan tekemässä jotain?
Voisiko sitä silti tykätä itsestään yhtä paljon?
Se mitä muilla on, niin se on niin. Siksi ei pitäisi koskaan verrata omaa elämäänsä muiden elämään liittyen, vaan uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Tavallaan päästää irti kaikista kahleista ja vapauttaa itsensä olemaan sitä mitä on ja kuka todella on.
Se kuitenkin vaatii sen, että uskaltaa myös kohdata itsensä ja pysähtyä. Se vaatii sen, että alkaa miettiä mihin se kaikki aika lopulta menee? Sen kaiken voi kirjata ylös.
Kirjata ylös miltä haluaisi elämänsä näyttävän ja olevan?
Mitä arvostaa elämässä?
Mikä on oikeasti tärkeää
Mihin haluaisi aikansa käyttää?
Voisiko sitä oppia nauttimaan elämän pienistä hetkistä ilman, että sen tarvitsee olla jotain ultimaattisen kliimaksin hakemista?
Voisiko sitä oppia kokemaan arjessa, jos sitä hyvää oloa? Eiköhän niitäkin asioita tapahdu jokaisen päivässä useita kertoja päivittäin?
Mikä lisää onnellisuutta? Ne voivat olla jopa todella pieniä juttuja, mutta sitten, kun suorittaa, niin kaiken keskellä se kaikki voi helposti unohtua…
EI, on EI!
Joskus on myös hyvä sanoa EI! Ja opetella sanomaan EI! Itsensä ja oman elämänsä takia.
Vaaditko siis itseltäsi enemmän kuin mitä odotat ja vaadit muilta?
Elämä ei ole kuin Hollywood elokuva jossa on kaikissa tapauksissa se nätti loppu. Kuitenkin jos kaikki menee hyvin, energiaa riittää, ihminen pärjää, menestyy ja tykkää tekemisestä, eikä tunne tarvetta, että jokin on vinossa, niin se suotakoon hänelle. Jos arvot ovat sen mukaiset niin antaa mennä vain….
Silti kenellekään ei varmasti tekisi pahaa pysähtyä säännöllisesti ja miettiä omaa elämäänsä ja mitä se lopulta on?
Kun olemme saaneet elämän lahjan, niin sitten on valittavana se miten sen käyttää.
Mitä sinä tarvitset voidaksesi olla onnellinen ja voida hyvin?
Ole siksi armollinen itseäsi, muita kohtaan – ole lempeä itsellesi ja arvosta sitä kuka olet. Arvosta ainutlaatuista elämääsi!
1. Miksi moni meistä suorittaa elämää huomaamattaan?
Koska olemme oppineet, että arvo mitataan tekemisellä, työllä, opiskelulla ja itse suorituksella – riippumatta mitä se on? Lepo, hiljaisuus ja pysähtyminen tuntuvat hukatulta ajalta – vaikka ne ovat juuri sitä, mitä keho ja mieli tarvitsevat.
2. Miten tunnistaa liiallisen suorittamisen merkit?
Jos lepo aiheuttaa syyllisyyttä, tekemättömyys ahdistaa tai kalenteri on aina täynnä – olet jo suorittamisen kierteen sisällä.
3. Miksi pysähtyminen on tärkeää kehitykselle?
Kasvu vaatii tilaa. Kun pysähdyt, annat mielesi ehtiä mukaan. Palautuminen ja oivallukset tapahtuvat hiljaisuudessa, ei kiireessä.
4. Kuinka valmennus voi auttaa irti suorittamisesta?
Pt Antti Rossin valmennusmallissa rakennetaan rytmi, jossa palautuminen on osa ohjelmaa – ei poikkeus. Keho kehittyy vasta kun mieli saa hengittää ja kehon hermoston kuormitus palautuu.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
