Mitä ovat arvot? Arvot määrittävät ja ohjaavat toimintaamme. Arvot ovat uskomuksia ja käsityksiä itselle arvokkaista ja tärkeistä asioista. Kaikki tekeminen pohjautuu arvoihimme, joita ohjaa tiedostamaton ja tiedostettu mieli.
Tämä kirjoitus sisältää sinulle toimivan työvälineen arvokompassi työkalun arvojen selvittämistä varten. Arvojen kartoittaminen on tärkeää, jotta muutos olisi mahdollista.
Kirkasta arvosi – mikä on sinulle tärkeää?
Hyviä arvoja olisivat sellaiset, jotka tuottavat meille iloa ja sitä kautta onnellisuutta.
Omien arvojen selvittämisessä pääse kuka tahansa itsenäisesti alkuun ja vieläpä todella helposti. Ulkopuolisen apua voidaan sitten tarvita itse matkalle.
Arvojen kirkastamiseen ei ole olemassa yhtä ja ainutta oikeaa tapaa. Tässä tekstin alla on yksi toimiva arvojen selvittämistä varten käytettävä työkalu, arvokompassi.
Mitä sinä arvostat ja pidät tärkeänä?
Arvojen selvittämistä varten on olemassa sitten monia muitakin työkaluja. Yhtä vastaavaa ja monia muita, olen käyttänyt useiden asiakkaiden kohdalla jo vuodesta 2015 asti kirkastamaan arvoja, tavoitteita jne.
Jaan tämän sinulle, koska tästä voi olla myös sinulle apua. Esimerkiksi elämäntapojen muutoksessa on tärkeää asettaa itselle selkeitä tavoitteita, jotka pohjautuvat omiin arvoihin. Usein ihmiset aloittavat dieetin pudottaakseen painoaan.
Voi olla ajatus, että haluan pudottaa 20 kiloa. Kumpi sitten painaa vaakakupissa enemmän? Se, että pudottaa ison kilomäärän hampaat irvessä vai onko arvokkaampaa elää siinä samalla mielekästä arkea. Käytännössä elää normaalia elämää ja nauttia siitä.
Tavoitteiden saavuttaminen helpommaksi!
Arvojen mukainen elämä on myös siksi tärkeää, että tavoitteiden saavuttaminen helpottuu. Tiedossa on selvä päämäärä ja pystyt tekemään joka päivä sellaisia valintoja, jotka aikaansaavat muutoksen kohti hyvää oloa ja lisäämään onnellisuuden tasoasi.
Onnistuminen on lopulta kiinni valinnoista ja niistä asioista, jotka ovat meille mielekkäitä ja joita pidämme itsellemme arvokkaina. Omia arvojaan kannattaa siksi pysähtyä miettimään tarkemmin.
Elämämme muuttuu vuosien saatossa ja arvomaailmamme sen mukana. Omia arvojaan kannattaa siis siksi pysähtyä aika-ajoin miettimään.
Omien arvojen ymmärtäminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen voidaan tarvita joskus perusteellista pohdintaa ja aikaa, oman sisimmän kuuntelua ja erityisesti oman toiminnan puntarointia.
Terveys ja hyvä olo on meille kaikilla varmasti tärkeää, myös sinulle. Ihmiset eivät kuitenkaan tee aina sellaisia asioita, jotka tukisivat terveyttä.
Tavoite ja muutos
Mietitään vaikka tunnesyömistä. Hetkellinen nautinto voi tuntua tärkeältä, mutta pitkässä juoksussa se näkyy negatiivisesti terveydessä. Haluamme voida hyvin, mutta teemme toisin. Tällöin arvomaailmamme on ristiriidassa keskenään.
Muutos ei ole koskaan mahdollinen, jos arvomme ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Moni haluaa pudottaa painoaan, mutta eihän se onnistu sanomalla “haluan olla hoikempi” tai, että lääkäri sanoo ”sinun tarvitsisi laihduttaa”. Se vaatii myös tekoja. Täytyy tehdä arvojen mukaisia muutoksia sen eteen, että voimme paremmin ja mahdollisesti vaikka hoikistua. Hyvä olo ei muodostu tyhjästä.
Miten voin löytää omat arvoni?
Arvomaailma on yksilöllinen. Ne eivät välttämättä ole samoja arvoja kuin esimerkiksi puolisolla tai ystävälläsi, vaan ne ovat sinun arvosi. Elämässä tulee kuitenkin aina muutoksia ja tällöin aikaisemmat arvot jäävät hieman taka-alalle ja uudet arvot ottavat sijaa elämässämme.
Arvot muuttuvat usein pidemmällä aikavälillä. Aikaisemmin ehkä pidit arvokkaana juhlimista viikonloppuisin. Tavoitteen edessä kuitenkin huomaat, että et haluakaan enää samaa vaan haluat panostaa itseesi enemmän, jotta voisit voida paremmin. Ei sillä, etteikö juhlille olisi elämässä omaa paikkaansa.
Arvokompassi tehtävä
Arvokompassi on tapa pohtia omia arvojaan ja sen pohjalta löydät helpommin tavoitteesi. Pyri täyttämään kompassi mahdollisimman tarkasti. Mieti mikä sinulle on tärkeää milläkin osa-alueella ja miten haluaisit toteuttaa arvojesi mukaista elämää.
Kirjaa arvokompassiin jokaisen elämän osa-alueen alle sinulle tärkeät asiat ja miten haluaisit toteuttaa niitä. Mieti miksi kyseinen arvo on juuri sinulle tärkeää.
Mieti esimerkiksi liikuntaa, mitä haluat sillä saavuttaa? Onko sinulle tärkeämpää pudottaa suuri kilomäärä hampaita kiristellen vai onko sinulle arvokkaampaa voida hyvin ja nauttia muutoksesta.
Arvot antavat sinulle suunnan ja helpottavat ensi viikolla tavoitteiden asettelussa. Kun suunta on selvä, löydät motivaation helpommin kaikelle tekemiselle.
Selvitä arvosi arvokompassin avulla:
Arvokompassi tehtävä
Tunnistaa keskeiset arvot ja saada sinut pohtimaan niitä.
Arvioida sitä, miten nykyinen käyttäytyminen palvelee näiden arvojen toteutumista
Saada sinut toimimaan ja ottamaan askelia arvojen suuntaan…
Merkitse kompassiin seuraavia asioita ja pohdi mitä arvostat ja pidät itsellesi tärkeänä?
Terveys ja hyvinvointi
Mitkä ovat terveyden ylläpitämiseen liittyviä arvojasi? Miten haluat pitää huolta terveydestä, unesta, ruokavaliosta, liikunnasta? Miksi valitsit juuri nämä ja mikä näissä asioissa on sinulle tärkeintä?
Ravitsemus
Miten haluaisit syödä, jos voisit? Miltä päivittäinen ravitsemuksesi näyttäisi? Millaisia valintoja tekisit? Miltä sinusta tuntuisi? Miksi haluat syödä terveellisesti? Miksi se on sinulle tärkeää?
Parisuhde ja ihmissuhteet
Minkälainen kumppani haluaisit olla? Mitä haluat omalta suhteeltasi ja mikä siinä on tärkeää?
Työ ja opiskelu
Mitä pidät tärkeänä työssäsi? Minkälaista työtä haluaisit tehdä, jos saisit valita?
Perhesuhteet
Millainen isä, äiti, veli, sisko tmv, haluaisit olla? Millaisia puolia haluaisit tuoda esiin?
Vanhemmuus, lapset ja huolenpito
Millainen vanhempi haluaisit olla? Mitä toivot voivasi opettaa lapsille?
Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys
Jos voisit olla paras mahdollinen ystävä, miten se ilmenisi käytöksessä? Millaisia ystävyyssuhteita haluaisit rakentaa ja ylläpitää?
Hengellisyys / henkisyys
Mitä henkisyys sinulle merkitsee? Mikä on sinulle tärkeää tällä alueella? Tämän ei tarvitse liittyä uskontoon.
Liikunta ja vapaa-ajan harrastukset
Millaista haluaisit vapaa-aikasi olevan? Miten haluaisit mieluiten rentoutua? Mitä harrastuksia arvostat ja mistä nautit? Miten haluaisit liikkua ja kuinka usein? Miksi tämä on sinulle tärkeää?
Uni, lepo ja palautuminen
Mikä olisi sinulle ihannetilanne palautumisen kannalta? Millaista arkesi olisi? Miltä haluaisit arkesi näyttävän?
Usein kysytyt: Arvot, tarpeet ja tavoitteet – mikä ohjaa tekemistäsi?
1. Mikä ero on arvoilla, tarpeilla ja tavoitteilla?
Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat valintojasi – asioita, joita pidät tärkeinä. Tarpeet ovat konkreettisia tunteita tai olosuhteita, joita ilman et voi hyvin. Tavoitteet taas ovat käytännön päämääriä, jotka tukevat arvoja ja täyttävät tarpeita. Kun nämä kolme ovat linjassa, elämä tuntuu merkitykselliseltä.
2. Miten omat arvot auttavat tavoitteiden asettamisessa?
Kun tavoite pohjautuu arvoihin, siitä tulee kestävä. Esimerkiksi jos arvostat terveyttä, painonpudotuksen sijaan todellinen tavoite on jaksaa arjessa paremmin. Arvoihin perustuva tavoite pysyy motivoivana myös silloin, kun tuloksia ei heti näy.
3. Miten tunnistaa todellinen tarve eikä vain mielihalu?
Mielihalu tyydyttää hetkellisen tunteen, kun taas tarve liittyy pysyvään hyvinvointiin. Jos jokin ratkaisu tuottaa vain lyhytaikaista helpotusta, kyse on usein mielihalusta. Kysy itseltäsi: “Tukeeko tämä pitkän aikavälin hyvinvointiani?”
4. Miksi tavoitteet epäonnistuvat, jos ne eivät perustu arvoihin?
Tavoitteet, jotka eivät vastaa omia arvoja, vaativat jatkuvaa pakottamista. Kun sisäinen motivaatio puuttuu, keho ja mieli vastustavat muutosta. Tulos: into katoaa ennen kuin tulokset ehtivät näkyä.
5. Miten yhdistää arvot, tarpeet ja tavoitteet arkeen?
Aloita määrittelemällä 3 tärkeintä arvoasi, tunnista mitä ne tarkoittavat käytännössä ja tee niistä päivittäisiä valintoja. Esimerkiksi “terveys” voi tarkoittaa säännöllistä unta, liikettä ja ravintoa – ei äärimmäisiä tekoja.
Tuntuuko, että elämää pitää suorittaa ja olla jatkuvasti sammuttamassa pieniä tulipaloja ja jauhesammutin lyö tyhjää. Osaatko pysähtyä? Sanoa ei ja painaa myös jarrua, kaasun lisäksi?
Muistatko mitä teit viisi vuotta sitten vai onko menneet viisi vuotta tuntuneet ohikiitävältä ajalta, jossa olet yrittänyt pysyä kaiken keskellä vain menossa mukana.
Tuntuuko elämäsi siltä, että huojut reunalla ja odotat koska tömähdät alas, eikä siellä ole ketään ottamassa sinusta koppia vaikka miten sitä toivoisikin. Ja vauhti vain kiihtyy kiihtymistään. Vähän kuten Portion Boys & Matti ja Teppokin laulaa “vauhti kiihtyy”…
Suoritatko siis yksinkertaisesti elämääsi? Tarvitseeko elämän olla suorittamista?
Asioita joutuu myös suorittamaan koska..
Elämässä on omat realiteettinsa, vastuut ja velvollisuudet. On olemassa asioita joita on vähän pakkokin suorittaa. On asioita joista emme nauti ja silti ne pitää vain tehdä..
Kodin siivous, työasiat ja projektit, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa jne jne. Ja siinä kaiken tohinan keskellä olisi vielä tärkeää muistaa kuka on tärkein, eli pitää huolta myös omasta hyvinvoinnista.
Ainahan sitä voisi valita, että ”enpäs siivoa”, mutta kukapa sitä haluaisi elää kaaoksen keskellä? Joskus kuitenkin asiassa kuin asiassa ei tarvitse pyrkiä siihen 100% täydellisyyteen, sehän on mahdotonta jokaisen kohdalla, vaikka miten sitä haluaisi…
Jos taas on se The suorittaja / täydellisyyteen pyrkivä persoona,niin silloin toki voi olla vaikea tuntea tyytyväisyyttä juuri mistään vaikka siihen olisi syyt olemassa elämässä.
Suorittaminen kun voi mennä helposti överiksi, eli henki on vähän All In, kaikki peliin tai ei mitään! Ei vähempää, vaan täysillä, tai sitten ei lainkaan!
Arjen paineet!
Totuus monen ihmisen kohdalla on se, että elämä vie mehut. Työelämä, ruuhkavuodet voivat olla monen kohdalla hyvin kiireistä aikaa. Lopulta se voi olla todella raakaa peliä ja siinä pitäisi sitten pysyä vielä menossa mukana.
Sosiaalista mediaa kun selaa, niin monen elämä vaikuttaisi nopeasti vilkaistuna siltä, että sehän on melkein pelkkää juhlaa. Täydellisyyttä!
Mitäs minun pitäisi sitten olla? Tällainen mitä muiden ihmisten elämään kuuluu voi saada erityisesti suorituskeskeisen ihmisen triggeröitymään voimakkaasti ja jopa miettimään, että tässähän pitää alkaa tehdä enemmän, että voin saavuttaa saman kuin nuo muut ihmiset.
Tuoltahan se elämän pitää näyttää, että voin olla onnellinen. Vai onko onnellisuus kuitenkaan siitä kiinni?
Tässä piilee se kuuluisa suomalainen kateus. Jos naapurilla on hienompi auto mersu pihassa, niin eihän se nyt sovi. Pitää pistää paremmaksi.
Auta armias, jossa sillä naapurilla vaikka sattuu olemaan hieno vene ja sehän kävi äsken ulkomaillakin.
Osittain kyse voi olla kateudesta, mutta sitten helposti vertailemalla omaa elämäänsä toisten elämään, niin soppa ja ketjureaktio on valmis..
Sitten se aah, täydellinen joulukin. Jopa kaksi kuukautta aikaisemmin valmistautumista siihen, että kaikki voisi olla juuri täydellistä.
Kaikki paine ja muu, se on vaan pakko tehdä… ilman ajatusta siitä, että jaksanko ja haluanko minä oikeasti lopulta tätä juuri näin?
Ei siis voi olla tyytyväinen, kuin vasta sitten kun on enemmän, paremmin ja loisteliaasti. Voiko sitä kaikkea koskaan saavuttaa, vaikka miten suorittaisi?
Normaali suorittaminen Vs. överi suorittaminen!
Ihminen kohtaa läpi elämänsä haasteita, joista yrittää selvitä. On myös asioita, joita voi joutua suorittamaan, kuten saada koulun päättötyö valmiiksi, työprojekti tai vaikkapa on valmistautunut pitkään johonkin urheilukilpailuun, ja sitten hommat onkin hoidettu ja lopputuloskin ollut hyvä!
Siitä minkä eteen on ollut valmis tekemään työtä ja suorittamaankin asioita palkitsee sitten lopulta ja mikä fiilis siitä tulee, kun voittaa ja ylittää itsensä!
Vastaavasti se joka ylisuorittaa, ei tällaisia tunteita pääse kokemaan, koska eihän se mikään riitä! Ylisuorittaja, kun ei ole tyytyväinen siihenkään.
Ylisuorittaja vain tekee, kun on vähän ”pakko” tai ”pitää” nyt tehdä… ihan vaikkapa sen takia, että elämän kuuluisi olla tietynlaista ja se ei ole muuten mahdollista, kuin tekemällä ja yrittämällä entistä enemmän.
Sehän ei vain riitä, että asiat tekee riittävän hyvin, e vaan ne kaikki pitää tehdä ”vähintään” täydellisesti ja jopa sen ylitse.
Mieti ja pohdi!
Voi jopa olla, että ylisuorittaja ei ole täysin varma siitä miksi tekee mitä tekee? Kenen takia ja miksi? Tällöin kyllä elämä menee juuri niin, että vauhti vain kiihtyy ja elämä voi tuntua siltä, että elämä on pelkkää suorittamista.
Riippumatta siitä mitä tekee.
Tavallaan tästä kasvaa oravanpyörä. Pitää olla sitä ja tätä, pitää menestyä elämässä, pitää olla aineelliset asiat kunnossa, koulussa pitää olla vähintään se 10 oppilas, työssä pitää olla uraputkessa, harrastukset, arki, elämä, lomat, täydellinen parisuhde, täydellinen puoliso, lapset, sosiaalinen elämä jne…
Eikä tässä yhtälössä ole sijaa inhimillisyydelle, virheille, epäonnistumisille, jotka kuitenkin ovat osa meitä..
Oravanpyörä on valmis ja mikä se siellä vaanii? No burn out! Ihan vakavissaan riskit on kovat ja jos vaatii itseltään jatkuvasti enemmän ja enemmän ja jos mikään ei riitä, mikään ei tuota tyytyväisyyden tunnetta, niin onko sekään elämisen arvoista elämää?
Vauhti kuitenkin kiihtyy ja elämä on juoksua pikakelauksena läpi. Pysähtymässä ja miksi? Siksikö, että voisi olla kuten se naapuri tai somessa seuraama julkkis?
Mitäs jos se ei olekaan se oma juttunsa, mitäs jos se kaikki onkin vain pintaa, feikkiä, eikä edes todellisuutta ja silti sitä kadehtii, haluaisi samaa.
Kuka voi alkaa ylisuorittamaan?
Lopulta kuka tahansa meistä. Kuitenkin ihmisillä, jotka ovat hyvin tunnollisia asioissa ja haluavat saada asiat hyvin maaliin on riski, että asiat voivat viedä mennessään ja lähteä tekemään velvollisuuden tunteesta enemmänkin.
Pyrkiä juuri siihen täydellisyyteen. Ihminen voi odottaa ja vaatia itseltään enemmän kuin omat voimavarat edes riittäisivät. Kuitenkin asiat nähdään ja ajatellaan joko tai ajatteluna. Tätä samaa suorituskeskeisyyttä voi ”harrastaa” sitten lopulta missä tahansa asioissa elämässä.
Myös terveydenkin ja itsensä panostamisen suhteen. Se on joko tai, joko minä syön nyt terveellisesti tai sitten en lainkaan, joko minä liikun nyt täysillä tai sitten en liiku lainkaan.
Käytännössä puuttuu se kultainen keskitie, tie joka vie lopulta pitkälle ja antaa myös nautintoa elämään onnistumisten kautta.
Lapsuuden malli ja kokemukset!
Taustalla voi olla kovaa vaativuutta itseä kohtaan ja se voi juurtaa juurensa jo sieltä lapsuudesta asti, kun vanhemmat ovat halunneet, että meidän pikku Pertin tulee menestyä elämässä parhaalla mahdollisella tavalla.
Toki kukapa ei sitä omille lapsilleen haluaisi ja kannustaisi oikeaan suuntaan, mutta jos vaativuudentaso on lyöty tappiin jo nuoresta alkaen niin siitä voi olla vaikeaa päästä myöhemmin aikuisuuden iällä eroon.
Saati, että jos on joutunut kokemaan, että ei riitä sellaisena kuin on, että se riittävyys tavallaan ansaitaan tekemisen kautta, oma paikka, arvostus ja hyväksytyksi tuleminen. Mutta tämäkin on taas ihan inhimillistä, kukapa sitä ei haluaisi tulla hyväksytyksi?
Mutta ihminen tulee lopulta hyväksyä sellaisena kuin se ihminen on!
Suorittamisen malli on voitu periä myös vanhemmilta, jotka ovat painaneet sumussa menemään. Ympäristö vaikuttaa. Ihminen hakeutuu helposti jo alituisesti sellaisten ihmisten seuraan, joilla on samoja arvoja, toimivat samoin, saman henkisyyttä jne.
Oma lukunsa tähän vielä perfektionistit, jotka vaativat itseltään jatkuvasti, sekä muiltakin täydellisyyttä. Se osataan myös tuoda hyvin esille asioissa.
Näissäkin osalla saattaa olla takana vaativa persoonallisuus, joka on häiriö. Tässä tilanteessa ihminen oirehtii joustamattomuutena, vahvana kontrollin tarpeena, perfektionismina.
Asiat tehdään tällöin pilkuntarkasti ja kaikki pitää olla koko ajan kontrollissa ja pienintäkään erhettä ei sallita, poikkeamat sotkevat koko kuvion tällaisen ihmisen mielessä, mutta kukapa sitä pystyisi vaikuttamaan kaikkeen, kontrolloimaan kaikkea ympärillään tapahtuvaa ja elämää muutenkaan.
Suoritatko sinä asioita?
Tunnetko, että teet asioita omasta halustasi ja tahdostasi vai tuntuuko sinusta siltä, että sinun on PAKKO vain tehdä nyt näin?
Miksi teet asioita? Näin vain kuuluu tehdä vai että riittäisit itsellesi ja toisille ihmisille?
Koetko, että olet onnellinen, kun saat paljon aikaan vai olisitko onnellisempi jos saisit keventää tahtia?
Miten suhtautuisit itseesi, jos uskaltaisit olla suorittamatta vähemmän, pitäisitkö silti itsestäsi?
Haluanko minä oikeasti sitä mitä muut? Onko minun pakko olla kuin muut? Halu vrt. pakko! Niillä on lopulta todella iso ero. Aidosti jos jotain haluaa niin sitten kannattaa miettiä miten sen voi saavuttaa…
Suorittaja taas miettii, että tuokin asia on pahasti pielessä ja sen eteen nyt pitää pakolla tehdä!
Tasapainoinen ja riittävän hyvä!
Mitä mielessä liikkuu? Mitä tunnet? Sanotaan, että tunteet ja tunne ei valehtele. Koska olet viimeksi osannut pysähtyä ja miettinyt aidosti, miten sinulla menee? Miten sinä voit? Miltä elämäsi vaikuttaa juuri nyt? Mitä sinä haluat ja tarvitset?
Jos on välillä kiirekin, se on normaalia. Jos elämä tuntuu hyvältä ja se tuottaa nautintoa kaiken kiireen keskellä, hyvä niin! Silloin asioita ei tarvitse olla välttämättä muuttamassa, jos ei koe niin!
Elämästä, arjesta ja siitä mitä tekee tulisii pystyä nauttimaan, elämään hetkissä ja olemaan onnellinen.
Elämä ei tulisi olla pelkkää pakkoa, pakko tehdä sitä ja tätä ja tilanteita, jossa omat tunteet vedetään matonalle täydellisyyteen pyrkimisen kustannuksella.
Jos teemme jatkuvasti kaikkea ja yritämme kaikkea, mikä on täysi mahdottomuus, niin siinä tilanteessa tulisi osata hieman höllätä tahtia ja osata ostaa aikaa itselleen.
Mahdollisesti laskea rimaa, joka voi olla jo nykyisyydelleen riittävän hyvällä tasolla, eikä vetää rimaa äärimmäisyyteen näkemättä sitä, että “Hei, mullahan on tässä asiat aika kivasti ilman, ett..”
Olisi hyvä tasapainottaa arkea tekemisen ja palautumisen välille. Opetella huomaamaan, että enemmän ei ole aina parempi, vaan vähemmän voi olla joissain tilanteissa sitäkin parempi tai ainakin yhtä hyvä!
Eroon suorittamisesta!
Usein ihminen, jolla on heikko itsetunto voi yrittää vahvistaa omaa itsetuntoaan tekemisen kautta. Hakea onnistumisen tunteita ja kokemuksia tekemisestä. Siihen liittyy se, että haluamme tykätä itsestämme ja kokea, että riitän itselleni.
Uskaltaako sitä olla vain ihan vaikkapa tekemättä mitään, edes hetken? Vai kokeeko, että aika ja elämä valuu hukkaan, jos en ole koko ajan tekemässä jotain?
Voisiko sitä silti tykätä itsestään yhtä paljon?
Se mitä muilla on, niin se on niin. Siksi ei pitäisi koskaan verrata omaa elämäänsä muiden elämään liittyen, vaan uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Tavallaan päästää irti kaikista kahleista ja vapauttaa itsensä olemaan sitä mitä on ja kuka todella on.
Se kuitenkin vaatii sen, että uskaltaa myös kohdata itsensä ja pysähtyä. Se vaatii sen, että alkaa miettiä mihin se kaikki aika lopulta menee? Sen kaiken voi kirjata ylös.
Kirjata ylös miltä haluaisi elämänsä näyttävän ja olevan?
Mitä arvostaa elämässä?
Mikä on oikeasti tärkeää
Mihin haluaisi aikansa käyttää?
Voisiko sitä oppia nauttimaan elämän pienistä hetkistä ilman, että sen tarvitsee olla jotain ultimaattisen kliimaksin hakemista?
Voisiko sitä oppia kokemaan arjessa, jos sitä hyvää oloa? Eiköhän niitäkin asioita tapahdu jokaisen päivässä useita kertoja päivittäin?
Mikä lisää onnellisuutta? Ne voivat olla jopa todella pieniä juttuja, mutta sitten, kun suorittaa, niin kaiken keskellä se kaikki voi helposti unohtua…
EI, on EI!
Joskus on myös hyvä sanoa EI! Ja opetella sanomaan EI! Itsensä ja oman elämänsä takia.
Vaaditko siis itseltäsi enemmän kuin mitä odotat ja vaadit muilta?
Elämä ei ole kuin Hollywood elokuva jossa on kaikissa tapauksissa se nätti loppu. Kuitenkin jos kaikki menee hyvin, energiaa riittää, ihminen pärjää, menestyy ja tykkää tekemisestä, eikä tunne tarvetta, että jokin on vinossa, niin se suotakoon hänelle. Jos arvot ovat sen mukaiset niin antaa mennä vain….
Silti kenellekään ei varmasti tekisi pahaa pysähtyä säännöllisesti ja miettiä omaa elämäänsä ja mitä se lopulta on?
Kun olemme saaneet elämän lahjan, niin sitten on valittavana se miten sen käyttää.
Mitä sinä tarvitset voidaksesi olla onnellinen ja voida hyvin?
Ole siksi armollinen itseäsi, muita kohtaan – ole lempeä itsellesi ja arvosta sitä kuka olet. Arvosta ainutlaatuista elämääsi!
1. Miksi moni meistä suorittaa elämää huomaamattaan?
Koska olemme oppineet, että arvo mitataan tekemisellä, työllä, opiskelulla ja itse suorituksella – riippumatta mitä se on? Lepo, hiljaisuus ja pysähtyminen tuntuvat hukatulta ajalta – vaikka ne ovat juuri sitä, mitä keho ja mieli tarvitsevat.
2. Miten tunnistaa liiallisen suorittamisen merkit?
Jos lepo aiheuttaa syyllisyyttä, tekemättömyys ahdistaa tai kalenteri on aina täynnä – olet jo suorittamisen kierteen sisällä.
3. Miksi pysähtyminen on tärkeää kehitykselle?
Kasvu vaatii tilaa. Kun pysähdyt, annat mielesi ehtiä mukaan. Palautuminen ja oivallukset tapahtuvat hiljaisuudessa, ei kiireessä.
4. Kuinka valmennus voi auttaa irti suorittamisesta?
Pt Antti Rossin valmennusmallissa rakennetaan rytmi, jossa palautuminen on osa ohjelmaa – ei poikkeus. Keho kehittyy vasta kun mieli saa hengittää ja kehon hermoston kuormitus palautuu.
Kun haluat saada aikaan jotain, on tärkeää asettaa itselleen selkeät tavoitteet! Kuitenkin mitä haluaakaan – realistinen tavoite motivoi ja tsemppaa pidemmälle ja se mahdollista saavuttaa kuin sen, että hyppäisi suoraan syvään päähän.
Mitä ylemmäs nostat rimaa, sen vaikeampaa sinne pääseminen on! Etene siksi, step by step, kohti sitä mitä haluat saavuttaa. Joku meistä haluaa polttaa rasvaa, toinen saada lisää lihasmassaa ja voimaa, toinen vain voida todella hyvin omassa kehossaan ja elämässään. Tavoitteita riittää ja niitä löytyy.
Tavoitteesta riippumatta, kaikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, ei ole siis yhtä ja ainoaa oikeaa.
Lopeta A ja B piste ajattelu.
Tämä tarkoittaa sitä, että ravitsemusta, liikuntaa, kuntoprojektia ja elämää mietitään, kuten joitain työprojektia. On siis Lähtöpiste A ja päätepiste B. (alku ja loppu).
Miksi ihmeessä jahdata jotain hetkellistä, kun voi jahdata jotain pysyvää? Ravitsemuksessa on hyvä miettiä, että se ei pääty pisteeseen B, vaan matka jatkuu myöhemmin, kun esim. painonpudotuksen tavoite on saavutettu.
Miksi lyödä hanskat tiskiin ja palata takaisin ahmimaan ruokaa? Äkkiä huomaa olevansa takaisin lähtöpisteessä, josta lähti ja kilot tulevat helposti korkojen kera takaisin jos asioita tehdään ulkoisten syiden takia.
Realistinen tavoite on realismia
Tavoite pitää olla aina mitattavissa, että tietää tapahtuuko edistymistä! Mistä muusta voit tietää, että menet oikeaan suuntaan?
Tuleeko lisää lihasta? Voimaa?
Palaako rasva, kapeneeko vyötärö?
Oletko miten energinen? Jaksatko arjessa?
Mikä on mielialasi? Kiinnostaako liikunta ja terveellinen ravitsemus?
Nukutko hyvin vai huonosti?
On hyvä miettiä: Mikä on juuri sinun lähtötasosi, mistä lähdet liikkeelle? Jos vertaat itseäsi siihen bikini barbiin tai rantojen adonikseen, niin se ei kannata. Mieti mitä voit juuri nyt saavuttaa juuri nyt ja helpoiten ja mikä voi toimia juuri sinulla?
Mihin pystyt varmasti sitoutumaan?
Jos asetat tavoitteeksi käydä salilla 6x viikossa, niin miten perheellisen aika riittää siihen kaikkeen? Ole siksi realisti ja tiedoksi, vähempikin riittää. Harvat meistä ovat kuitenkaan ammattiurheilijoita ja ammattilaiset osaavat yhden tärkeän taidon? Nimittäin levätä riittävästi.
Kunnon realistinen tavoite
Kunnon tavoite on myös sellainen, että tavoite on selvä, mutta kiire ei ole mihinkään, vaan on aikaa mennä eteenpäin, saada aikaan muutoksia, edetä rauhassa, itseään kuunnellen ja ottaa huomioon myös, että elämässä sattuu ja tapahtuu. Eteen tulee mutkia, joskus voi joutua hölläämään kaasua, joskus sitä taas voi painaa enemmän.
-30 kg painoa pois!
200kg maastaveto?
Bikinikuntoon?
Mitä tämä kaikki vaatii? Periksiantamattomuutta, asioiden säännöllistä toistamista, selkeää suunnitelmaa, aikaa, vaivaa, sillä mikään ei tule ilmaiseksi ja tekemättä mitään.
Tavoitekolmessa kuukaudessa voi kyllä olla saada painoa pois sen -10kg tai jopa enemmänkin, se on ihan ok, mutta sitten se kaikki muu
Asioita kannattaa nähdä myös pidemmälle, kuin mitä omat varpaat ovat. Jos esim. tavoitteenasi on laihtua -20kg, niin se -20kg voi tuntua todella kaukaiselle. Ihan sama kuin katsoisit Helsingin rannalta kohti Tallinnaa. Matka on etenkin soutaen pitkä.
Hyvä ja realistinen tavoite kannattaa jakaa osiin ja edetä askel kerrallaan.
Jos mietit, että laihdut vaikka -2kg/kk, niin se tekee -24kg vuodessa. Jos vedät hampaat irvessä pakolla joka aamu tyhjällä vatsalla aamulenkkiä rasvanpolton toivossa ja kunto ei etene vaikkapa nyt väsymyksestä ja liiasta yrittämisestä johtuen, niin sitä tuskastuu helposti.
Vaikka tavoite, jonka olet asettanut voi olla kohdallesi ihan realistinen ja mahdollinen. Aseta siksi tavoitteesi maltilla ja annostele asioita kohtuudella elämääsi.
Jos joku on vahva, jos joku on saanut jotain aikaan, niin ei se lopputulos tule sormia napsauttamalla.
Kaikki heti minulle nyt! – Se ei johda mihinkään pysyvään!
Siksi kuuntele itseäsi, kuuntele mieltäsi, kuuntele mitä todella tarvitset, osaa ja opettele tarvittaessa rakastamaan itseäsi, haluamaan itsellesi parasta, liiku alkuun kohtuudella, lisää liikuntaa tarvittaessa kunnon kohotessa, opettele syömään riittävästi ja säännöllisesti, panosta uneen.
Tavoittele yksinkertaisesti hyvää ja energistä oloa, koska silloin jaksat jahdata myös omia tavoitteitasi paremmin!
Tärkeänä asiana, muista elää! Älä unohda sitä ja pidä tavoite mielessäsi!
Ps. Jos sinulla on käyttämättä liikuntasetelejä, niin verkkokaupastani löydät lahjakortit ja voit maksaa kaikilla yleisimmillä maksuvälineillä.
Tuntuuko painonpudotus vaikealta?
Ei ihme – moni tekee siitä tahattomasti monimutkaisempaa kuin tarvitsisi.
Totuus? Painonpudotus voi olla yksinkertaista, kun tiedät mitä tehdä ja missä järjestyksessä.
Ei kituuttamista. Ei ihmedieettejä. Ei jatkuvaa jojoilua.
👉 Tässä 5 takuulla toimivaa keinoa, joilla saat painon putoamaan nopeasti – ja pysyvästi. Klikkaa kuvaa ja katso miten?
Usein kysyttyä: Realistinen tavoite – miten asettaa tavoite, joka oikeasti toimii
1. Miksi realistinen tavoite on tärkeä onnistumisen kannalta?
Liian suuri tai epämääräinen tavoite tappaa motivaation. Realistinen tavoite luo selkeän suunnan ja mitattavat askeleet, jolloin eteneminen tuntuu mahdolliselta.
2. Miten erottaa realistinen ja liian kunnianhimoinen tavoite?
Realistinen tavoite on saavutettavissa arjen resursseilla. Jos tavoite vaatii täydellistä elämää, se on todennäköisesti liian kunnianhimoinen. Kysy: “Pystynkö tähän myös huonona päivänä?” Jos vastaus on kyllä, olet oikeilla jäljillä.
3. Kuinka pienet välitavoitteet auttavat?
Välitavoitteet pitävät mielen hereillä ja tuottavat toistuvia onnistumisen tunteita. Aivot reagoivat edistymiseen dopamiinilla – ja juuri se ylläpitää pitkäaikaista motivaatiota.
4. Miten epärealistinen tavoite voi sabotoida onnistumisen?
Kun tavoite on liian iso, epäonnistumisen tunne tulee väistämättä. Se johtaa turhautumiseen ja luovuttamiseen. Liian kovat vaatimukset eivät kasvata – ne lannistavat.
5. Miten valmentaja voi auttaa realistisen tavoitteen asettamisessa?
Valmentaja näkee kokonaisuuden ja auttaa löytämään tasapainon kunnianhimon ja järjen välillä. Hän rakentaa tavoitteet, jotka vievät eteenpäin ilman ylikuormitusta.
Moni voi pitää salitreenaamista helppona ja yksinkertaisena liikuntamuotona. Asia ei ole kuitenkaan niin! Tässä artikkelissa on 8 tärkeä asiaa – saliharjoittelun suunnittelusta.
“Eikös se riitä, että ottaa painot käsiinsä ja alkaa heilutella niitä edes ja taas”
“Eikö hauis kasva sillä tavalla, kun vähän kääntää – ihan tuosta noin vain?”
“Mitäs jos etsisin jonkun valmiin treeniohjelman netistä, jota lähtisin kokeilemaan?”
“Netti pullollaan vaikka millaisia valmennuksia – eikö ne kaikki ole hyviä?”
No asia ei ole ihan näin yksinkertainen tai mustavalkoinen.
Liikunnassa yleensäkin, kuten myös saliharjoittelussa kannattaa olla aina suunnitelma. Eikä sekään vielä riitä, koska hyviä ohjelmia on ja sitten jotain aivan muuta.
Saliharjoittelun suunnittelu on siitä tärkeää, että se vie eteenpäin ja antaa tuloksia. Ei tehdä asioita summanmutikassa vähän sinne päin. Toki sekin voi riittää jollekin ja liikunnan tuottama ilo, että tekee edes jotain, mutta ilman punaista lankaa ei pääse kyllä pitkälle.
Lisäksi kerta on intoa treenata, niin miksei sitä samalla ajalla ja vaivalla tekisi kunnolla sekä niin että se tuottaisi myös tuloksia?
Saliharjoittelun suunnittelu – Mitä huomioida?
1. Tavoitteet
Kaikessa treenaamisessa on hyvä olla mukana aina tavoite. Olipa se sitten se, että haluat polttaa rasvaa, kehittää lisää lihaksia, parantaa liikkuvuutta, lisätä voimaa ja suorituskykyä, antaa virtaa arkeen, tuoda vastapainon passiiviselle muulle elämälle jne.
Tavoitteen selvittäminen on tärkeää, jotta se punainen lanka harjoittelua varten löytyy ja voi myös miettiä sitten, miten usein ja kuinka paljon annosteltuna treeniä viikossa – kuukaudessa on järkevää omalle kohdalle.
2. Aikaisempi liikunnallinen tausta ja nykyinen malli harjoitella
Miten olet aikaisemmin liikkunut? Millainen liikunnallinen tausta sinulla on? Oletko aivan lähtö tekijöissä, vai jo treenannut jo jonkin aikaa, mutta junnaat paikallaan harjoittelussa?
Yleensä jos on jotain liikunnallista taustaa se hyödyttää myös saliharjoittelussa aikaisemman liikunta kokemuksen kautta. Liikehallinta, motoriikka, kehonhallinta voi olla sujuvaa ja salilla liikkeet sujuvat heti kättelyssä paremmin. Lihaskuntokin voi olla jo hyvällä tasolla lähtötilanteessa.
Jos taas junnaat paikallaan kehittymisen suhteen, niin treenaatko mahdollisesti liikaa tällä hetkellä? Mahdollisesti alipalaudut harjoittelusta tai etkö ole muistanut päivittää harjoitusohjelmaasi riittävän usein? Planet Fitness jossa olen vieraillut on julkaissut myös hyvän artikkelin saliharjoittelun suunnittelusta.
3. Mikä lähtökuntosi on?
Mikä lähtötilanteesi on? Oletko enemmän sohvaperuna vai oletko aktiivisesti treenaaja? Jos et ole aikaisemmin juurikaan treenannut tai olet käynyt salilla harvakseltaan, niin järjenkin pitäisi se jo sanoa, että liian kovaa, liian usein ja liian raskaasti ei kannata lähteä asioita toteuttamaan. Joskus se riittää jo tavoitteeksi, että saa itsensä sohvalta ylös ja liikkeelle. Sekin on askel parempaan päin.
Hyvä on muistaa, että vain harvojen tulee muutenkaan treenata kuin kilpaurheilijat. Vähempi kun riittää antamaan tuloksia, jos sen vähän vain osaa käyttää hyödykseen tehokkaasti.
4. Geneettiset tekijät
Sanotaan, että treenaamisessa pitäisi olla pitkäjänteisyyttä, sillä tulokset eivät hetkessä näy. Kuitenkin jos olet aloittelija tai sinulla ei vielä ole paljonkaan treenitaustaa, niin tuloksia tulee fiksulla tekemisellä ällistyttävän nopeasti ja näkyviä tuloksia jopa 2 viikon aikana.
Vastaavasti jos on treenitaustaa ja olet junnannut samalla 4 jakoisella ohjelmalla vuodesta toiseen ja tehnyt vakiona 3 sarjaa ja 6-15 toistoa välillä, niin jo muuttamalla ohjelman jakoisuutta voit edistää kehittymistä. Kuitenkin se miten nopeaa kehitys on, riippuu paljon geneettisistä ominaisuuksista. Toiset vain saavat nopeammin aikaan tuloksia kuin toiset.
Saliharjoittelun suunnittelu – sukupuolen merkitys ohjelmoinnissa.
5. Sukupuoli
Sukupuolella ei ole hirveää merkitystä, kun miettii treenaamista ja kehittymistä. Olitpa sitten mies tai nainen, niin sama työ se on tehtävä, jos haluaa saada aikaan tuloksia tavoitteesta riippumatta.
Joskus kuulee naisten suusta, että ei halua sitten “niitä isoja lihaksia”. Niiden kehittyminen vaatii kuitenkin usein vuosien työn ja systemmattista harjoittelua, aivan kuten miestenkin kohdalla. Pelko naisilla siitä, että kehittääkö joku ohjelma liikaa lihasmassaa on siksi usein turha.
6. Terveydentila ja mahdolliset rajoitteet
Selkä kipeä, lonkankoukistajat kireällä, polvia särkee, olkapäihin pistää tmv. No, ei kun tekemään kovia maastavetoja, kyykkyjä ja kovia penkkipunnerruksia. EI!
Liike on lääke, kun sitä annostelee oikein ja tekee itselleen sopivia fiksuja harjoitteita. Vastaavasti tekemällä liikkeitä väärällä tekniikalla, voit särkeä itsesi vieläkin pahemmin ja altistaa itsesi loukkaantumisille.
Korkea verenpaine, diabetes, sydän- ja verisuoni sairauksia, nekin on syytä ottaa huomioon harjoitusohjelmaa mietittäessä. Myös raskaus ja siitä palautuminen vaikuttaa harjoitteluun ja millaista treeniä on fiksua tehdä.
Siksi saliohjelmaa mietittäessä on tärkeää miettiä oma sen hetkinen terveydentila ja mahdolliset fyysiset rajoitteet, jos niitä on.
7. Arjen kokonaiskuormitus ja palautuminen
Onko arki stressaavaa, kiire painaa jatkuvasti niskaan, on paineita, huolia jne? Treenaaminen voi jo itsessään olla hyvin kuormittavaa. Stressiä stressin päälle ei voi olla tavoite, vaan ennemmin ulos stressistä.
Rääkkitreeni ja kovat monijakoiset ohjelmat erikoistekniikoiden kanssa eivät ole tällöin sinun juttusi, vaan rennompi ote saliharjoittelua kohtaan kuten vaikkapa koko kehoa kokonaisvaltaisesti kuormittavaa lihaskuntotreeniä 2 – 3 kertaa viikossa. Eikä ahnehdi kaikkia maailman liikkeitä mukaan ohjelmaansa.
Pelkkä hyvä treeniohjelma ei riitä antamaan kehitystä. Täytyy huolehtia myös muista elämän tärkeistä osa-alueista, että ne ovat myös kunnossa ja tasapainossa. Näitä ovat muun muassa se, että lepää riittävästi, nukkuu riittävän pitkät yöunet, ravinto vastaa tavoitetta ja syödään riittävästi omaan kulutukseen nähden sekä pyritään elämään suhteellisen stressitöntä elämää, jos se vain suinkin on mahdollista.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Kirjoittaja on Antti Rossi, koulutettu personal trainer ja ravintovalmentaja, joka on auttanut vuodesta 2013 asti työkseen tuhansia ihmisiä saavuttamaan paremman hyvinvoinnin, kehon ja mielen voiman.
UKK: Saliharjoittelun suunnittelu – 8 tärkeää asiaa
1. Miksi saliharjoittelu tarvitsee suunnitelman?
Koska ilman sitä treeni muuttuu sattumanvaraiseksi. Suunnitelma antaa rytmin, vahvistaa kehoa, tiedät mitä teet. Se palauttaa kehoa ja varmistaa kehityksen jatkuvuuden.
2. Mikä on saliohjelman tärkein rakenneperiaate?
Tasapaino. Työntö ja veto, ylä- ja alavartalo, voima ja kestävyys. Kaiken pitää olla linjassa eri pääliikesuunnat huomioiden.
3. Kuinka usein ohjelmaa kannattaa vaihtaa?
4–8 viikon välein riippuen tasosta ja palautumisesta. Liian usein vaihtuva ohjelma ei anna hermostolle aikaa kehittyä. Palautuminen on myös tärkeää ja ilman oikeaa ohjelmointia kehitys ei ole sitä mitä se voi muuten olla.
4. Miten huomioida palautuminen ohjelmassa?
Treenipäivien välissä tulee olla riittävästi lepoa ja ravintoa. Jos et palaudu, et kehity – vaikka treenaisit kuinka kovaa.
5. Miksi seuranta on tärkeä osa suunnittelua?
Se kertoo, toimiiko ohjelma. Tulokset eivät synny “kovasta treenistä”, vaan oikeasta treenistä ja mittaamisesta, joka tuottaa kehitystä.
Vuosi on vaihtumassa ja monet lopettavan menneen vuoden vuosi-kertomusten-, tarinoiden ja raporttien tekemiseen. Usein saa nähdä ja lukea päivityksiä siitä, kuinka ihmisillä on kaikki ollut, niin mahtavaa, täynnä onnistumisia, upeita hetkiä – ties vaikka mitä. Kuka uskaltaa sanoa – nyt muuten mokasin – tein virheen “käsi ylös” sen merkiksi – tapahtui epäonnistuminen.
Somen kautta eläminen
No tätähän se sosiaalinen media on nykypäivänä. Some on täynnä itseään toistavia asioita ja paljon pelkkää pinnallista pintaliitoa elämän mahtavuuksista.
Siitä miten hemmetin hienoa kaikki on nyt! Ihmiset elävät somen, eli ruudun kautta. Mennään vaikka konserttiin ja keskitytään nauhoittamaan video.
Läsnä tässä ja nyt..
Huomio voi kiinnittyä itse nauhoittamiseen – ei musiikkiin ja koko tilanteeseen – missä ollaan. Surullista sitä kautta, että läsnäolo voi heikentyä ja moni asia jäädä huomiotta.
Toki sitten video on muisto ja on kiva jakaa kavereille kokemuksia. Ei siinä pahaa ole – mutta tästä voi seurata kuitenkin se negatiivisuus – että monet ihmiset alkavat jäljitellä tätä samaa.
Tämä voi jo itsessään aiheuttaa paineita, odotuksia ja mielikuvan – elämän tulisi olla tietynlaista – että se olisi hyväksyttävää ja jos en tee jotain ja jaa sitä – elämää ei ole.
Epäonnistuminen: Mustavalkoista tai sitten ei?
Toisaalta – kukapa alkaisi jakamaan mitään negatiivista elämästään? Ainakaan kovin helpolla, saati kertomaan “epäonnistuin”.
Kertoa omista haasteista, vastoinkäymisistä ja kuinka moni asia onkin mennyt kirjaimellisesti päin sitä “minne ei aurinko paista” tai jos paistaa siihen tarvitaan taskulampun valo…
Ei! Päinvastoin kaikki saadaan helposti näyttämään ihan muulta ja todellisuus voikin olla jotain muuta?
Tästä voi moni ihminen helposti ajatella, että meneekö mulla jotenkin huonommin kuin vaikkapa naapurin Pekalla tai Liisalla?
Pekka ja Liisa jakavat säännöllisesti niitä “ihkuja” lomakuvia, taas siltä upealta rantalomalta. Elämä on täynnä juhlia, autoja, vaatteita ja ehostamista – sen on kyllä pakko olla kuin pelkkää elokuvaa – ilman huolen häivää…
Myönnettäköön rehellisesti – Olen itse syyllistynyt tähän samaan aikoinaan.
Saanut samalla osakseni kateutta ja selkään puukottamista. Asiat eivät kuitenkaan koskaan ole mustavalkoisia ja monella asialla on puolensa.
Miten menee?
Mennyt vuosi 2018 on ollut omalla kohdalla yksi haastavammista. Olin vuoden aikana useasti umpikujassa ja mietin, että miten tästä kaikesta selviän?
Muutaman asian suhteen mietin, että laitanko kokonaan hanskat naulaan – mutta ei!
Perusluonteeni on sellainen, että jos tuulee vastaan – menen kovempaa sitä tuulta päin.
Olen keitetty monessakin eri sopassa, joista ei nyt sen enempää tässä. Elämäni ei ole koskaan, ole ollut mitään ruusuilla tanssimista.
Kaikesta on kuitenkin aina selvitty.
Olisiko luovuttaminen ollut vaihtoehto elämässä? Kyllä sekin voi olla ratkaisu, joskus se voi olla jopa viisasta – kuin pakolla tai väkisin yrittää.
Itse haluan kuitenkin katsoa ne pelikortit, jotka tilanteessa annetaan ja kohdata vastoinkäymiset silmästä silmään.
Epävarmuus, hermostuneisuus ja pelko voivat yrittää vallata mieltä. Näissä tilanteissa voi kuitenkin miettiä niitä hetkiä, kun jokin asia on onnistunut. Se voi lujittaa uskoa – selviän tästäkin!
Jokainen epäonnistuu, joskus
Voisi sitä helpommallakin päästä, mutta ei! Meistä jokainen tekee virheitä elämässä, osa meistä tekee niitä useamman kerran. Jokainen epäonnistuu yhden, kahden ja osa meistä sen 100 kertaa.
Kukaan ei ole täydellinen – se on hyvä muistaa. Itse en ole ainakaan vielä sellaista ihmistä tavannut.
Jokainen meistä epäonnistuu pakosti – yhdessä jos toisessa asiassa. Virheistä kannattaa kuitenkin ottaa opikseen . Oppia, joskus myös katsoa peiliin ja yrittää olla toistamatta samaa virhettä uudelleen.
Epäonnistuminen rikkaus piilee juuri tässä – jotta voi kehittyä ja mennä eteenpäin? Silloin epäonnistuminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Henry Ford
Juttelin salilla yhden asiakkaani kanssa treenin lopuksi. Asiakkaani kertoi, että Henry Ford onnistui vasta kuudennella kerralla, kun yritti.
Sitä ennen ei onnistuttu niin kuin oli ajatellut. Luovuttiko Henry Ford? Ei luovuttanut, vaan käänsi epäonnistumiset mahdollisuudeksi kohti muutosta.
Sanotaan, että positiivisuus on avain kaikkeen ja toinen asia on se, että uskoo itseensä vain kovasti, niin voi onnistua.
Meneekö tämä lopulta näin?
Rehellisyyden nimissä – kuinka moni tämän allekirjoittaa? Meillä on tässä maailmassa ja monen ihmisen omassa elämässä, niin moni asia päin mäntyä – että..
Tämä on kylmä fakta ja totuus – miksi pitäisi kaunistella?
Uutisista saa lukea päivittäin… ongelmia ja haasteita riittää. Ei vain minulla, vaan yleisesti kaikilla, enemmän tai vähemmän.
Haasteet elämässä
Olen kohdannut tänä vuonna haasteita yhden jos toisenkin kerran, omassa elämässäni. Saanut samalla seurata vierestä monen ihmisen kohdalla täysin samaa.
Siitä on kaukana se, että lennetään ympäri maailmaa ykkösluokassa, työ ja arki sujuu kuin vettä vain.
Rahaa tulee ikkunoista ja ovista niin, että ei edes pysty istumaan wc-istuimelle. Velat ovat saatavia ja treenataan fitness-elämää 24/7.
Keho timmi ja silti elämä yhtä juhlaa. Perheidyllistä ja unelma-kumppanista puhumattakaan.
Näinkin voi olla ja sehän on vain hienoa jos niin on! Siitä on taas turha olla myöskään kateellinen tai katkeroitua, jos jollain on jotain.
Mitä olen oppinut? Elämässä on rajat ja rajallisuus. Voit joutua tekemään kovaa työtä, että pääset huipulle – mutta hetkessä se kaikki voidaan viedä ja voit pudota alas yhtä nopeasti – kuin mitä sinne pääsit…
Kysymys onkin – mikä on lopulta minkäkin arvoista? Tiedätkö mitä se on sinun kohdalla – itse olen alkanut oppia tätä.
Vuosi ja sen opetukset
Oli haasteellinen vuosi ja epäonnistuin, tein virheitä. Kuitenkin kaikesta löytyy hyvää jos haluaa nähdä sen hyvän?
Asiat voisivat aina olla huonommin monessa suhteessa. Sitä voi helposti alkaa kiinnittää vain liikaa huomiota siihen mikä on pielessä omasta mielestä, mikä ei onnistu kuten toivoisi jne.
Ja sitten kuitenkin – moni asia voi olla juuri nyt todella hyvin. Haluaako sen nähdä? Vai antaako juuri kaiken vallan sille muulle..
Olen oppinut ja opetellut arvostamaan sitä mikä on hyvin juuri nyt tässä hetkessä. Elämän pienissä asioissa. Olemaan niistä kiitollinen.
Oppinut sen, että mikään ei lopulta ole itsestään selvää ja sellaisena ei kannattaisi mitään pitää.
Vuosi 2018 hyvät asiat
Vuodessa on hyvää ollut, että saan tehdä sitä työtä jota haluan tehdä, missä olen hyvä ja mihin itselläni on edelleen paloa.
Treenaan ihmisiä ja voin auttaa monissa eri-asioissa.
Vuosi 2018 mahtuu monia hienoja onnistumisia ja tarinoita. Nämä tarinat ovat samalla itsellekin onnistumisia.
Ihmisten takia lähdin aikoinaan Personal traineriksi. Siksi tätä työtä olen tehnyt nyt jo yli 5 vuoden ajan. Tänä vuonna paukahti samalla 5 vuotta yrittäjänä täyteen. Yksi onnistuminen sekin.
Yrittäminen ei ole helppoa Suomessa. Eikä muutenkaan, koskaan. Välillä kaikki tähän liittyvä kiemura ja koukero on yhtä tervanjuontia jne.
Väliajatuksena tähän liittyen
Harmi, kun yksityinen Personal trainer on vaikea toimia esimerkiksi kaupallisella kuntosalilla. Moni pelkää, että vien niiltä asiakkaat ja toki niin teenkin.
Erikoista tässä on vain se, että eivät näe sitten sitä, että tuon myös asiakkaita salille. Mielestäni jokaisella treenaajalla pitäisi olla päätös valita ohjaajansa. Jos sitä ei omalta salilta löydä – niin keneltä se on pois, jos treenaaja saa mieluisan opettajan?
Työ jolla on merkitys
Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta sitten on taas muutamia asioita, mitä tekisin nyt toisin, jättäisin tekemättä ja tekisin paremmin jne. Sanotaan, että “oppia ikä kaikki” ja sanotaan “kaikella on tarkoituksensa”..
Olen myös oppinut lepäämään enemmän – että jaksan ja voin olla vahvempi versio itsestäni. Olen oppinut ymmärtämään, että lopulta minä olen se, joka kantaa vastuun omasta hyvinvoinnista.
Jos minä sakkaan – en voisi auttaa toisia, kuten haluan asioiden olevan.
Vauhtisokeus ja Burn-out
Muutama vuosi sitten tuli pienoinen vauhtisokeus omaan tekemiseen liittyen ja yritin aivan liikaa.
Liian monta rautaa tulessa yhtä aikaa ja kun luonne on nuorempana ollut se, että innostuu todella herkästi niin on ollut vaikea sanoa ei, kiitos ei nyt.
Sokaistuin siis omalle tekemiselle ja poltin itseni loppuun.
Muutama ihminen tästä kyllä sanoi, mutta en halunnut kuunnella heitä. Oliko kyseessä sitten oma ylpeys, tyhmyys, hulluus, yksinkertaisuus vai mitä se oli – en kuitenkaan halunnut kuunnella.. ja mitä seurasi epäonnistuminen. Korostan tätä sanaa nyt tässä, mutta…
Hyvyyttä
Tässä vuodessa erityistä hyvää on ollut se, että elämässäni on mukana ihminen, joka istuu tuossa vieressäni.
En ole varmasti aina mikään maailman helpoin ihminen, mutta tuossapa tuo vain istuu edelleen.. Se onkin nyt tärkeintä ja olen siitä kiitollinen.
Vuoden aikana, erilaiset elämän aallot, tuulet ja sitä kautta haasteet näkyivät omassa liikkumisessa.
Treenaamisen liekki ja motivaatio laskivat. Onneksi asia on nyt toinen ja “normaali” kipinä liikkumiseen on taas löytynyt.
Liikunta on aina ollut se kanava, joka on mahdollistanut kaiken. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi henkisen jaksamisen elämässä! Jos on ollut vaikeaa olen treenannut. Jos on vieläkin vaikeampaa olen treenannut taas lisää.
Takana on melkoinen vuosi
Yksi haasteellisimmista muutaman asian ja epäonnistuminen takia, mutta kuitenkin samalla kertaa hyvin opettavainen ja osaan kääntää tilanteen kyllä oikeaan suuntaan ja voitoksi! Koska jos epäonnistumisia ei koskaan tapahdu – et voi myöskään koskaan onnistua!
Lopulta ehkä tarvitsin tätä kaikkea, jotta voin oppia ja nähdä. Koen, että tämä on kasvua itseni suhteen ja jotta voin kehittyä.
Epäonnistuminen, että voin olla parempi ihminen ja mennä eteenpäin elämässä. Jos ei koskaan tapahdu yhtään epäonnistumista, tai ei mokaa, tee virhettä missään – ei voi koskaan myöskään onnistua!
Kiitos kaikille menneestä vuodesta!
Erityisesti niille ystäville ja kavereille jotka ovat jaksaneet tsemppata eteenpäin!
Tuokoon vuosi 2019 eteeni epäonnistumisia, mutta samalla kertaa onnistumisia.
Olen valmis – anna tulla vain – hyvää uuttavuotta 2019
Lue seuraavaksi
“Mökkitreeni luonnossa – voimaa ja rauhaa ilman salia.”
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
