Ei tosin siksi, että olisin maannut kolme kuukautta riippumatossa miettimässä, pitäisikö syksyllä taas ottaa itseä niskasta kiinni.
Aika pitkälti päinvastoin.
Tänä kesänä kilometrejä on kertynyt ympäri Suomea. Helsinkiä. Lahtea. Jyväskylää. Nurmesta. Kajaania ja monta muuta paikkaa siinä välissä.
Olen kouluttanut, tavannut ihmisiä ja asiakkaita sekä kehittänyt samalla omaa osaamistani.
Ja hyvä niin.
Valmentajan työ ei ole vain salilla seisomista
Personal trainerin työstä näkyy ulospäin helposti vain yksi osa: valmentaja seisoo kuntosalilla asiakkaan vieressä.
Todellisuudessa laadukas valmennustyö on paljon muutakin.
Siihen kuuluu suunnittelua, seurantaa, palautteen analysointia, ohjelmien muuttamista, ravitsemuksen rakentamista, opiskelua ja ennen kaikkea ihmisen tilanteen ymmärtämistä.
Kesällä olen liikkunut ympäri Suomea juuri näiden asioiden vuoksi.
Lahdessa olin itse kouluttautumassa lisää, koska tässä ammatissa ei oikein voi ajatella, että nyt minä tiedän kaiken.
Tai voi.
Mutta yleensä siitä alkaa ammatillinen alamäki.
Huippu-urheilijan ravintovalmennuksessa “syö terveellisesti” ei riitä
Kesään mahtui myös todella mielenkiintoinen uusi valmennussuhde.
Aloitin yhteistyön kansainvälisesti menestyneen ammattijääkiekkoilijan kanssa, joka pelaa ensi kautena ulkomailla. Autan häntä ravintovalmentajan roolissa tulevalla kaudella.
Kun puhutaan ammattiurheilusta, ravitsemuksessa ei ole kyse vain siitä, että syödään terveellisesti.
Paljonko energiaa tarvitaan? Miten harjoitus- ja pelipäivien tarpeet eroavat? Miten hiilihydraatit, proteiini, rasvat, neste ja ruokailujen ajoitus rakennetaan kokonaisuudeksi, joka toimii myös matkustamisen ja ottelukalenterin keskellä?
Huippu-urheilussa marginaalit voivat olla pieniä. Silloin yksityiskohdilla on merkitystä.
Maailmanmestaruus ei tarkoita, että kehitys loppuu
Toinen asiakkaani tietää jo varsin hyvin, mitä tulosten tekeminen vaatii.
Hän on kaksinkertainen maailmanmestari, Euroopan mestari ja moninkertainen Suomen mestari penkkipunnerruksessa.
Nyt seuraavat tavoitteet on jo asetettu.
Ajatuksena ei ole jäädä ihastelemaan aikaisempia saavutuksia.
Haetaan lisää tulosta.
Huipputasolla kehitystä ei tehdä sillä, että lisätään summittaisesti kaikkea. Harjoittelun kuormituksen, palautumisen, ravinnon ja muun elämän pitää muodostaa kokonaisuus, joka mahdollistaa seuraavan kehitysaskeleen.
Sama periaate toimii myös tavallisella treenaajalla
Tässä kohtaa joku saattaa ajatella, että hienoa Antti - mutta minä en ole ammattijääkiekkoilija enkä maailmanmestari.
Ei tarvitsekaan olla.
Sama valmennuksen perusperiaate pätee myös silloin, kun tavoitteesi on ensimmäinen onnistunut leuanveto, kymmenen kiloa vähemmän rasvaa, enemmän lihasmassaa, parempi jaksaminen tai se, että pääset pitkästä aikaa takaisin säännölliseen harjoitteluun.
Tavoite määrittää keinot.
Huippu-urheilijan ja kiireisen työssäkäyvän ihmisen ohjelmat eivät tietenkään näytä samoilta. Niiden ei pidäkään.
Mutta molemmissa pitäisi tietää, mitä ollaan tekemässä, miksi sitä tehdään ja miten tiedämme toimiiko se.
Valmennuksessa ei arvata - seurataan
Harjoittelu, ravinto ja palautuminen rakennetaan tukemaan tavoitetta. Sen jälkeen kokonaisuutta seurataan.
Jos asiat etenevät, jatketaan. Jos eivät etene, selvitetään miksi ja muutetaan tarvittavia asioita.
Ei säätämällä kaikkea uusiksi joka viikko.
Ei vaihtamalla suunnitelmaa aina, kun Instagramissa tulee vastaan uusi nerokas kikka.
Vaan tekemällä oikeita asioita riittävän hyvin ja riittävän pitkään.
Kouluttautuminen kuuluu ammattitaitoon
Olen tehnyt tätä työtä yli 13 vuotta. Kokemus auttaa valtavasti, mutta vuodet itsessään eivät tee kenestäkään parempaa valmentajaa.
Jos tekee saman asian väärin 13 vuotta, siitä tulee lähinnä erittäin kokenut tekemään asian väärin.
Siksi haluan edelleen oppia.
Tutkimus kehittyy. Menetelmät kehittyvät. Oma ymmärrys syvenee. Käytännön työ asiakkaiden kanssa haastaa jatkuvasti tarkastelemaan sitä, mitä teoriasta voidaan oikeasti viedä ihmisen arkeen.
Minulle ammattitaito ei tarkoita sitä, että esiintyy kaikkitietävänä.
Se tarkoittaa sitä, että osaa perustella tekemisensä ja on valmis muuttamaan näkemystään paremman tiedon edessä.
Mitä asiakas ei yleensä näe?
Yksi valmennustapaaminen voi olla asiakkaalle viikon näkyvin osa valmennusta. Minulle se voi olla vain yksi piste pidemmässä prosessissa.
Taustalla voidaan käydä läpi harjoitusdataa, voimatasojen kehitystä, kehonkoostumuksen muutosta, palautumista, ruokapäiväkirjaa, energiansaantia, keskittyä arjen valintoihin, mieleen, henkisyyteen tai asiakkaan omaa palautetta siitä, miten suunnitelma toimii arjessa. Urheilijalla mukaan tulevat lajiharjoitukset, kilpailukalenteri, matkustaminen ja suorituskyvyn vaatimukset. Tavallisella työssäkäyvällä ihmisellä muuttujia voivat olla vuorotyö, lapset, stressi ja käytettävissä oleva aika.
Tämän takia en ajattele, että valmennuksen arvo voidaan laskea vain kertomalla tapaamisten määrä jonkinlaisella tuntihinnalla. Asiakas maksaa osaamisesta, suunnittelusta, seurannasta ja kokonaisuudesta, jonka tarkoitus on viedä häntä kohti tavoitetta.
Usein kysyttyä valmentajan työstä
Mitä personal trainer tekee tapaamisten ulkopuolella?
Työhön voi kuulua harjoitusohjelmien suunnittelua ja päivittämistä, ravitsemuksen ohjausta, asiakkaan palautteen ja kehityksen seurantaa, yhteydenpitoa sekä omaa kouluttautumista. Sisältö riippuu valmennuksesta ja asiakkaan tavoitteesta.
Onko huippu-urheilijan valmentaminen täysin erilaista kuin tavallisen kuntoilijan?
Vaatimustaso ja yksityiskohdat voivat olla hyvin erilaisia, mutta perusajatus säilyy: tavoite määritetään, siihen valitaan tarkoituksenmukaiset keinot ja vastetta seurataan.
Miksi valmentajan pitää kouluttautua jatkuvasti?
Koska tutkimustieto, käytännön menetelmät ja oma ymmärrys kehittyvät. Kokemus on arvokasta, mutta se ei poista tarvetta arvioida omaa tekemistä uuden tiedon perusteella.
Paljon kilometrejä. Paljon ihmisiä. Paljon oppimista.
Sellainen kesä 2026 on ollut.
Paljon työtä sen eteen, että pystyn auttamaan asiakkaitani paremmin – riippumatta siitä, tavoitellaanko maailmanmestaruutta vai ensimmäistä kertaa vuosiin oloa, jossa oma keho tuntuu taas hyvältä paikalta elää.
Jos olet seurannut tekemistäni pidempään, tiedät ehkä jo kuka olen. Jos tulit mukaan vasta hiljattain, tämä on hyvä paikka aloittaa.
Mä olen Antti Rossi. Personal trainer, ravintovalmentaja, voimavalmentaja, kouluttaja, yrittäjä ja urheilija.
Olen tehnyt valmennustyötä yli 13 vuotta. Siihen aikaan on mahtunut paljon ihmisiä, tavoitteita, onnistumisia, virheitä, opiskelua ja yksi aika tärkeä havainto: ihmistä ei valmenneta Excel-taulukkona.
Hyvä ohjelma auttaa. Hyvä ruokavalio auttaa. Mutta jos kokonaisuus ei sovi ihmisen elämään, paperilla täydellinen suunnitelma voi olla käytännössä täysin hyödytön.
Mun polku ei ole mikään suoraviivainen fitness-satu
Olen itsekin joskus ajatellut, että enemmän tekemistä, kovempi kuri ja suurempi määrä ratkaisevat lähes kaiken.
Spoileri: eivät ratkaise.
Olen kokenut senkin, miltä tuntuu kun kunto karkaa, stressi kasvaa ja tekeminen muuttuu on/off-meiningiksi. Kun oma peilikuva alkaa lähinnä ärsyttää ja tiedät kyllä teoriassa mitä pitäisi tehdä, mutta käytäntö ei kulje mukana.
Sitten rakensin itseni takaisin.
Vuonna 2023 voitin Klassisen kehonrakennuksen Suomen mestaruuden. Se oli minulle iso saavutus. Mutta tärkein oppi ei lopulta ollut pokaali tai mitali.
Tärkein oppi oli, ettei ihmisen tarvitse olla valmiiksi vahva. Vahvuutta voidaan rakentaa.
Fyysisesti. Henkisesti. Arjen valinnoissa. Tavassa harjoitella. Tavassa syödä. Tavassa pitää itsestään huolta.
Siksi teen tätä työtä
En tee tätä siksi, että mahdollisimman moni eläisi kana-riisi-parsakaali-elämää ja punnitsisi kurkunviipaleita loppuikänsä.
Teen tätä siksi, että ihminen voisi tulla vahvemmaksi, toimintakykyisemmäksi ja paremmin voivaksi versioksi itsestään.
Valmennan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka haluavat pudottaa rasvaa, kasvattaa lihasta, saada lisää voimaa tai yksinkertaisesti jaksaa paremmin. Samalla työssäni on mukana tavoitteellisia urheilijoita ja kansainvälisesti menestyneitä ammattilaisia.
Tavoitteet voivat olla täysin eri maailmoista. Valmennuksen peruslogiikka ei silti muutu.
Selvitetään missä olet. Päätetään minne haluat. Rakennetaan reitti sinne.
Siinä on oikeastaan valmennuksen ydin.
Ei taikatemppuja. Ei 14 päivän ihmepaketteja. Ei suunnitelmaa, jota vaihdetaan joka viikko siksi, että somessa tuli vastaan uusi nerokas kikka.
Jos joku lupaa sinulle uuden elämän ensi torstaihin mennessä, pidä ainakin lompakosta kiinni.
Valmennuksessa tavoite määrittää keinot. Sen jälkeen tekemistä seurataan, arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa. Harjoittelun, ravinnon ja palautumisen pitää muodostaa kokonaisuus, jota pystytään toteuttamaan riittävän hyvin ja riittävän pitkään.
Valmentaja ei ole ohjelma-automaatti
Mun työni ei ole vain kirjoittaa treeniohjelmaa ja toivottaa onnea matkaan. Valmentajan pitää ymmärtää, miksi jotain tehdään, miten ihminen reagoi siihen ja milloin suunnitelmaa pitää muuttaa.
Siksi kouluttaudun jatkuvasti lisää. Mitä enemmän ymmärrän harjoittelusta, ravitsemuksesta, palautumisesta, suorituskyvystä ja ihmisen käyttäytymisestä, sitä paremmin pystyn auttamaan.
Ammatillisesti vaarallinen hetki tulee siinä vaiheessa, kun kuvittelee tietävänsä jo kaiken.
Minä en kuvittele.
Mitä PT Antti Rossi tekee?
Työni ytimessä ovat henkilökohtainen valmennus, personal training, ravintovalmennus, voimaharjoittelu ja tavoitteellinen suorituskyvyn kehittäminen. Asiakkaan lähtötaso voi olla ensimmäisiä kuntosaliharjoituksiaan tekevä ihminen tai huippu-urheilija.
En kuitenkaan myy ajatusta siitä, että kaikkien pitäisi harjoitella kuin urheilijat. Päinvastoin. Tavoite määrittää vaatimustason.
Sinun ei tarvitse olla maailmanmestari voidaksesi suhtautua omaan terveyteesi, kuntoosi ja suorituskykyysi tavoitteellisesti.
Valmennus ei tarkoita mulle sitä, että maksat yksittäisistä PT-tunneista ja minä lasken vieressä toistoja. Tapaamisilla on paikkansa, mutta tulokset rakennetaan niiden välissä: harjoittelussa, ravinnossa, palautumisessa, seurannassa ja siinä, miten suunnitelma sovitetaan oikeaan elämään. Tätä avaan tarkemmin artikkelissa Et maksa PT-tunnista – maksat valmennuksesta.
Siksi valmennuksessa olennaista ovat tavoitteen määrittely, lähtötilanteen ymmärtäminen, järkevä ohjelmointi, ravitsemuksen sovittaminen tavoitteeseen sekä jatkuva seuranta. Jos jokin ei toimi, sitä ei puolustella siksi, että se luki alkuperäisessä suunnitelmassa. Sitä muutetaan.
Hyvä valmennussuhde on myös yhteistyötä. Minä tuon mukaan osaamiseni ja kokemukseni. Asiakas tuo mukaan oman elämänsä, palautteensa ja toteutuksen. Kumpaakaan puoliskoa ei voi korvata vain hienolla sovelluksella tai PDF:llä.
Usein kysyttyä PT Antti Rossista
Kuinka kauan PT Antti Rossi on toiminut valmentajana?
Olen tehnyt valmennustyötä yli 13 vuotta ja kouluttaudun edelleen aktiivisesti lisää harjoittelun, ravitsemuksen, palautumisen ja suorituskyvyn alueilla.
Valmentaako PT Antti Rossi vain urheilijoita?
Ei. Valmennan sekä tavallisia työssäkäyviä ihmisiä että tavoitteellisia urheilijoita. Lähtötaso ei ratkaise sitä, ansaitseeko tavoite hyvän suunnitelman.
Onko valmennus vain henkilökohtaisia PT-tapaamisia?
Ei. Tapaamiset ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Valmennukseen kuuluu tavoitteesta riippuen harjoittelun, ravitsemuksen, palautumisen ja kehityksen seuranta sekä suunnitelman päivittäminen.
Mihin PT Antti Rossin valmennus perustuu?
Tavoitteeseen, yksilölliseen lähtötilanteeseen, harjoittelun ja ravitsemuksen perusperiaatteisiin, seurantaan sekä siihen, että kokonaisuuden pitää toimia myös käytännössä.
Yksi ajatus kaiken takana
Vahvuus ei tarkoita vain sitä, paljonko nostat penkistä tai maasta.
Se tarkoittaa myös toimintakykyä. Kykyä tehdä päätöksiä. Kykyä huolehtia itsestäsi. Kykyä rakentaa tekemistä, joka ei romahda ensimmäiseen kiireiseen viikkoon.
Personal trainerin olisi helppo myydä sinulle uusi ruokavalio, uusi treeniohjelma ja taas yksi projekti. Neljä viikkoa. Kahdeksan viikkoa. Kaksitoista viikkoa. Sitten uusi kierros. Mun valmennuksen missio ei ole tehdä susta ikuista dieettaajaa.
Se ei ole mun käsitykseni hyvästä valmennuksesta.
Mun valmennus missio on suurempi kuin yksi ruokavalio
Sana missio kuulostaa helposti siltä, että seuraavaksi pitäisi nousta lavalle, laittaa kädet dramaattisesti levälleen ja kertoa kuinka maailma muutetaan.
Ei tarvitse.
Mun missio on käytännöllisempi: haluan auttaa ihmisiä rakentamaan vahvemman kehon, paremman toimintakyvyn ja sellaiset tavat, jotka kestävät myös tavallista elämää.
Ei kuntoa, joka katoaa heti kun tulee kiireinen työviikko, loma tai joulu. Ei ruokavaliota, jonka onnistumisen mittari on se, kuinka hyvin pystyt välttelemään normaalia elämää.
Ravinto, harjoittelu, palautuminen ja mieli eivät elä eri laatikoissa
Ihminen on kokonaisuus, vaikka hyvinvointibisnes yrittää välillä pilkkoa hänet kätevästi erillisiksi tuotteiksi.
Jos nukut jatkuvasti huonosti, harjoittelu ja palautuminen kärsivät. Jos syöt tavoitteeseesi nähden liian vähän, suorituskyky ja palautuminen voivat kärsiä. Jos harjoittelua on enemmän kuin mistä pystyt palautumaan, suurempi määrä ei muutu maagisesti paremmaksi.
Ja jos suunnitelma ei sovi arkeesi, jatkuvuus kärsii.
Ilman jatkuvuutta maailman paras ohjelmakin on lähinnä hienosti formatoitu PDF.
Pysyvä muutos ei tarkoita täydellistä suorittamista
Yksi sitkeimmistä harhaluuloista on, että onnistuminen vaatii täydellistä tekemistä.
Ei vaadi.
Tulokset syntyvät siitä, että oikeita asioita pystytään tekemään riittävän johdonmukaisesti tarpeeksi pitkään. Siksi myös laihdutuskuurien ongelma on usein paljon suurempi kuin yksittäinen ruokavalio: jos toimintamalli ei kanna projektin jälkeen, tulos jää helposti väliaikaiseksi. Joskus viikko on erinomainen. Joskus elämä lyö kalenterin pöytään ja kertoo, että tällä viikolla mennään vähän eri säännöillä.
Hyvän suunnitelman pitää kestää myös jälkimmäinen.
Tämä ei tarkoita tavoitteiden vesittämistä. Se tarkoittaa, että erotetaan toisistaan vaativa tekeminen ja tarpeeton kärsimys.
Hyvän valmennuksen pitäisi tehdä sinusta osaavampi
Mun visioni hyvästä valmennuksesta on yksinkertainen: valmennuksen pitäisi opettaa ihmistä pärjäämään paremmin myös ilman valmentajaa.
Sen pitäisi lisätä ymmärrystä siitä, miksi jotain tehdään. Sen pitäisi antaa työkaluja päätöksentekoon ja rakentaa luottamusta omaan tekemiseen.
Jos asiakas tarvitsee loppuelämänsä jonkun kertomaan jokaisen suupalan ja jokaisen liikkeen, en pidä sitä kovin hienona lopputuloksena.
Valmentajan kuuluu tuottaa arvoa. Ei riippuvuutta.
Painonpudotus voi olla tavoite - mutta ihminen on enemmän kuin vaa'an numero
Rasvan vähentäminen, lihasmassan kasvattaminen, voiman kehittäminen tai parempi suorituskyky voivat kaikki olla erinomaisia tavoitteita.
Niitä ei tarvitse hävetä eikä peittää hyvinvointipuheen alle.
Mutta niiden rinnalla voi tapahtua jotain vielä arvokkaampaa: ihminen oppii toimimaan tavoitteellisemmin omassa elämässään.
Hän ymmärtää paremmin omaa kehoaan. Hän osaa harjoitella. Hän osaa rakentaa ravintoaan. Hän tunnistaa, milloin pitää painaa kaasua ja milloin palautumiselle pitää antaa enemmän tilaa.
Miksi kouluttaudun jatkuvasti lisää?
Koska valmennus ei ole valmis ala eikä ihminen ole yksinkertainen kone.
Haluan ymmärtää paremmin harjoittelua, ravitsemusta, suorituskykyä, palautumista ja ennen kaikkea ihmisen käyttäytymistä.
Tutkimustieto kehittyy. Käytännön kokemus opettaa. Hyvä valmentaja tarvitsee molempia ja lisäksi kyvyn tunnistaa, missä niiden rajat kulkevat.
Jos teoriassa optimaalinen ratkaisu ei toteudu asiakkaan elämässä, se ei ole asiakkaalle optimaalinen.
Miltä tämä näyttää käytännössä?
Valmennuksen ei pitäisi jäädä kauniiksi ajatukseksi. Käytännössä haluan, että asiakas oppii vähitellen ainakin nämä asiat:
miten harjoittelu rakennetaan oman tavoitteen ympärille eikä satunnaisten treenien varaan,
miten ravintoa voidaan muuttaa ilman jatkuvaa kaikki tai ei mitään -ajattelua,
miten omaa kehitystä seurataan muillakin mittareilla kuin päivän vaa'an lukemalla,
miten kiireiseen viikkoon tehdään toimiva minimitaso sen sijaan, että koko tekeminen heitetään roskiin,
ja miten suunnitelmaa muutetaan silloin, kun elämä, tavoite tai kehon vaste muuttuu.
Tässä autonomia tarkoittaa minulle sitä, että ihminen ymmärtää yhä paremmin omaa tekemistään. Valmennus saa olla tuki, mutta sen ei pitäisi rakentaa asiakkaasta avuttomampaa ilman valmentajaa.
Riittävän hyvin, riittävän pitkään
Tämä lause tiivistää paljon mun ajattelustani.
Ei sinne päin. Ei myöskään täydellisesti.
Riittävän hyvin, riittävän pitkään.
Sillä rakennetaan enemmän kuin yhdellä täydellisellä maanantailla ja tiistaina alkavalla ketutuksella.
Harjoittelua ei rakenneta siksi, että jokin liike näyttää hienolta Instagramissa. Harjoittelun tehtävä on viedä kohti tavoitetta.
Jos kaikkea yritetään kehittää täysillä samaan aikaan, lopputulos on usein se kuuluisa vähän kaikkea – eikä oikein mitään.
2. Progressio ratkaisee enemmän kuin jatkuva ohjelman vaihtaminen
Kehittyminen vaatii riittävän harjoitusärsykkeen, palautumista ja aikaa.
Progressio voi tarkoittaa esimerkiksi suurempaa kuormaa, enemmän laadukkaita toistoja, parempaa suoritustekniikkaa tai tarkoituksenmukaista harjoitusmäärän kehittämistä. Kaiken ei tarvitse muuttua yhtä aikaa.
Uusi treeniliike joka maanantai ei ole progressiota.
Se on lähinnä liikuntabingo.
Vaihtelulla on paikkansa, mutta vaihtelu ei itsessään ole kehitystä. Jos et pysty seuraamaan mitä harjoittelussa tapahtuu, on vaikea tietää oletko oikeasti menossa eteenpäin.
3. Enemmän ei automaattisesti tarkoita paremmin
Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, joita valmennuksessa joutuu toistamaan.
Harjoittelua pitää olla riittävästi tavoitteen saavuttamiseksi. Mutta määrä pitää suhteuttaa harjoittelijan tasoon, harjoittelun kuormittavuuteen ja palautumiskykyyn.
Kymmenen sarjaa ei ole automaattisesti parempi kuin kuusi. Viisi treeniä ei ole automaattisesti parempi kuin kolme. Failureen hakkaaminen jokaisessa sarjassa ei tee harjoittelusta automaattisesti tehokasta.
Volyymi on yksi muuttuja muiden joukossa. Laatu, intensiteetti, harjoitustiheys, liikevalinnat, kuormituksen hallinta ja palautuminen vaikuttavat siihen, mitä harjoittelusta lopulta saadaan ulos. Jos haluat pureutua tähän teknisemmin, olen avannut harjoitusvolyymin jakamista ja periodisaatiota omassa artikkelissaan.
Roskavolyymi ei muutu kehittäväksi vain siksi, että sitä tehdään paljon.
Roskavolyymi ei tarkoita tiettyä toistolukua
Tässä kohtaa yksi väärinkäsitys kannattaa ampua alas. Roskavolyymi ei tarkoita sitä, että esimerkiksi yli 12 toiston sarja olisi automaattisesti turha. Toistoalue yksin ei kerro, onko sarja kehittävä vai tarpeeton.
Merkitystä on muun muassa kuormalla, sarjan kuormittavuudella, sillä kuinka lähelle hetkellistä uupumusta mennään, kokonaisvolyymilla, harjoitustiheydellä, liikevalinnalla, harjoittelijan tasolla ja sillä, pystyykö ihminen palautumaan tehdystä työstä. Sama määrä voi yhdelle olla liian vähän, toiselle sopiva ja kolmannelle jo enemmän kuin hän pystyy hyödyntämään.
Siksi en jaa treeniä maagisiin hyviin ja huonoihin toistolukuihin. Kysymys kuuluu ennemmin: tuottaako tämä työ tavoitteen kannalta hyödyllistä ärsykettä suhteessa sen aiheuttamaan väsymykseen?
Jos lisätyö ei enää paranna harjoitusvastetta mutta kasvattaa väsymystä, heikentää seuraavien sarjojen laatua tai vaikeuttaa palautumista, määrän lisääminen ei ole enää automaattisesti voitto. Enemmän on silloin vain enemmän.
4. Palautuminen ei ole harjoittelun vastakohta
Kehitys ei tapahdu vain silloin, kun tanko liikkuu.
Uni, energiansaanti, proteiinin ja hiilihydraattien riittävyys, nestetasapaino, muu fyysinen kuormitus ja psykologinen stressi vaikuttavat kokonaisuuteen.
Jos koneessa ei ole polttoainetta, kaasun painaminen kovempaa ei ratkaise ongelmaa.
5. Ravinto tukee tavoitetta - se ei ole rangaistusjärjestelmä
Jos tavoitteena on rasvan vähentäminen, tarvitaan käytännössä energiavajetta. Jos tavoitteena on maksimoida suorituskykyä tai lihasmassan kasvua, ravitsemuksen tehtävä näyttää erilaiselta.
Mutta liian vähän syöminen ei muutu maagisesti tehokkaammaksi vain siksi, että kärsit enemmän.
Hyvä ravintovalmennus ei myöskään tarkoita mahdollisimman pitkää kiellettyjen ruokien listaa. Sen pitäisi rakentaa tavoitetta tukeva kokonaisuus, jossa energia, ravintoaineet, ajoitus ja käytännön toteutettavuus kohtaavat.
6. Paras suunnitelma on sellainen, jota voidaan toteuttaa
Valmennuksen pitää taipua ihmisen elämään. Sen ei pitäisi vaatia, että koko elämä rakennetaan valmennuksen ympärille – ellei tavoite aidosti sitä edellytä.
Jos tavoite on maailmanmestaruus, vaatimustaso on yksi.
Jos tavoite on pudottaa rasvaa, kasvattaa lihasta ja jaksaa lasten kanssa työpäivän jälkeen, vaatimustaso näyttää erilaiselta.
Molemmat tavoitteet ansaitsevat silti suunnitelman.
Yksilöllisyys ei tarkoita sitä, että fysiologian perusperiaatteet muuttuvat jokaisen ihmisen kohdalla. Se tarkoittaa, että samoja periaatteita sovelletaan eri ihmisiin järkevästi.
7. Seurataan, muutetaan ja päivitetään
Valmennus ei ole ennustus.
Suunnitelma tehdään sen tiedon perusteella, joka meillä sillä hetkellä on. Sen jälkeen seurataan mitä tapahtuu.
Kehittyvätkö voimatasot? Muuttuuko kehonkoostumus tavoitteen suuntaan? Miltä palautuminen näyttää? Toteutuuko harjoittelu? Onko ravinto käytännössä mahdollinen?
Jos data ja palaute kertovat, ettei suunnitelma toimi, sitä muutetaan. Jos suunnitelma toimii, sitä ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että asiakkaalle pitäisi näyttää jatkuvasti jotain uutta.
Tämä on myös yksi syy siihen, miksi minun valmennuksessani ei makseta vain tapaamisista. Tapaamisten välissä arvioin harjoittelun toteutumista, kuormitusta, palautumista, ravitsemusta ja kehitystä. Valmennuksen arvo syntyy siitä, että tästä tiedosta tehdään perusteltuja päätöksiä – ei siitä, kuinka monta tuntia kalenteriin saadaan mahdutettua.
Valmentajan tehtävä ei ole puolustaa omaa ohjelmaansa. Valmentajan tehtävä on auttaa asiakasta kehittymään.
Vaikea ja typerä eivät ole sama asia
Tavoitteellinen harjoittelu saa olla vaikeaa. Kehitys vaatii välillä epämukavuutta, vaivannäköä ja sitä, että teet asioita silloinkin kun sohva olisi kiinnostavampi vaihtoehto.
Mutta kärsimys ei ole itsessään laadun mittari.
Hiki ei todista progressiota. Lihaskipu ei todista tehokasta ohjelmaa. Oksennusämpäri ei ole valmennuksen laatustandardi.
Mun tehtäväni valmentajana on löytää mahdollisimman tehokas reitti kohti tavoitetta niin, että kokonaisuus pysyy kasassa.
Ruoka- ja kehorauha jouluna! Miksi joulupöytä ei ole ongelma, ajattelu on?
Joulu tuo pöytään ruokaa, mutta monelle myös syyllisyyttä kehorauhaan liittyen. On kalorilaskentaa, kompensointiajattelua ja kehon tarkkailua – juuri silloin, kun kehon ja mielen pitäisi saada rauha.
Ajattele asiaa mieluummin niin, että mikä lisää sinulle hyvinvointia. Jaksamista ja tukea.
Voisiko olla jopa niin, että kun lepäät, hermostot palautuu. Mielesi voi paremmin ja saat lisää energiaa tulevaan vuoteen. Se on kaikki myös eteenpäin treenissä ja tuloksissa.
Mutta pysähdytäänpäs hetkeksi
Onko jouluruoka oikeasti ongelma?Vai onko ongelma se, miten suhtaudumme syömiseen ja omaan kehoon?
Mikä on ruokarauhan ja kehorauhan merkityksen jouluna – ja miksi juuri ne tukevat terveyttä, painonhallintaa ja hyvinvointia paremmin kuin yksikään dieetti.
Mitä ruokarauha ja kehorauha tarkoittavat?
Ruokarauha tarkoittaa sitä, että:
ruokaa ei jaeta “hyvään” ja “pahaan”, kuten ei pitäisi muutenkaan jakaa (kaikkea ei ole vain tarve syödä.
syöminen ei vaadi selittelyä ja perustelua
nälkää, mielihyvää ja kylläisyyttä saa kuunnella.
Kehorauha tarkoittaa, että:
kehoa ei arvoteta joulupöydässä
paino, ulkonäkö tai syöminen eivät ole keskustelunaihe ja se ei kuulu kenellekkään.
Takuulla jokainen tiedostaa, jos ylimääräistä on kerääntynyt. Hyvinvointi ei kuitenkaan parane tuomitsemisella tai, että osoittaa sormella.
kehoa ei kannata pitää jouluna projektina, joka “korjataan” joulun jälkeen, vaikka aloittaako koska, sille ei pitäisi olla aikataulua.
Siksi parempi aloittaa vaikka heti joulun jälkeen - kuin ei koskaan.
Nämä eivät ole pehmopuhetta.
Ne ovat psykologisia ja fysiologisia edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille.
Miksi jouluna syöminen ei laihduta – mutta stressi voi lihottaa?
Yksi yleisimmistä harhaluuloista on tämä:
“Jouluna syöminen pilaa kaiken.”
Todellisuudessa:
painonnousu ei synny muutamassa päivässä, ei vaikka söisit +10,000 kcal jouluna. Jos keräät painoa, se on nestettä. Pelkästään sokeri sitoo nestettä kehoon 1g = n. 3-4g. Eli 100g sokeria = painoa 300-400g, mutta se ei ole lihomista, ellet jatka sitä päivittäin.
Keho reagoi hitaasti, ei hetkellisiin poikkeuksiin, mutta aineenvaihdunta toimii 24/7. Nukut tai liikut.
Kehon paino heilahtelee jouluna pääosin nesteiden ja suolan vuoksi
Tutkimusnäyttö tukee tätä:
Pitkäaikainen painonnousu liittyy arkikäyttäytymiseen, ei juhlapäiviin.
Sen sijaan:
stressi, syyllisyys
Häpeä ja itsesyytökset,
jatkuva itsensä kontrollointi lisäävät hormonikuormitusta (kortisoli), joka heikentää palautumista ja painonhallintaa.
Eli paradoksaalisesti: ruokarauha tukee kehon tasapainoa paremmin kuin jatkuva kontrolli.
Ja tästä on todisteet, haluaako sitä uskoa, se on asia erikseen.
Syöminen ei ole moraalikysymys
Yksi joulun suurimmista ongelmista ei ole ruoka - vaan puhe ruuasta.
Kommentit kuten:
“hyi miten rasvaista”
“pitää varmaan lähteä lenkille”
“nyt meni dieetti pilalle”
“tämä on sallittu vain jouluna”
…opettavat keholle ja mielelle, että syöminen vaatii hyvitystä.
Syöminen ei ole teko, jota pitää ansaita.
Liikunta ei ole rangaistus.
Keho ei ole rikollinen.
Kun tämä ajattelu jatkuu vuodesta toiseen, se ruokkii:
jojo-laihdutusta
epätervettä suhdetta ruokaan
kehon jatkuvaa tarkkailua
Miksi joulun jälkeinen “kuuri” ei ole ratkaisu?
Moni ajattelee jo joulupöydässä:
“Tammikuussa sitten korjataan ja tehdään se täysillä.”
Ja sitten käy kuten 80%. Vauhtia jaksaa ylläpitää vain hetken. Usein pari viikkoa ja sitten se oli siinä.
Tämä tapahtuu, koska aloitit liian kovaa. Et huomioinut, että kuntosi voi kehittyä vaikka mille tasolle, kun annat aikaa.
Ei kukaan hyppää syvään päätyyn heti. Sieltä on paha tulla pinnalle.
Mutta tutkimukset ja käytäntö osoittavat:
tiukat kuurit lisäävät repsahdusriskiä
ne heikentävät hormonitasapainoa
ne rikkovat syömisen luontaista rytmiä
Todellisuudessa paras lähtö tammikuuhun on:
palautunut hermosto, mieli ja jaksaminen
normaali suhde ruokaan, eli nälänsäätely
Lisätä hyvää, ei viedä kaikkea pois
jatkuvuus, ei täysi nollaus
Joulua ei tarvitse “korjata”. Arkea tarvitsee vain jatkaa.
Kehon näkökulmasta: mitä rauha tekee?
Kun jouluna:
syöt rauhassa ja nukut paremmin.
Et stressaa syömisestä, silloin liikut kevyesti, jos siltä tuntuu.
Keho ja mieli hyötyy, kun hormonitoiminta tasapainottuu, ruoansulatus toimii paremmin, palautuminen paranee ja mieliteot vähenevät pitkällä aikavälillä.
💡 Tämä on yksi syy, miksi pakkomielteinen kontrolli estää tuloksia, vaikka tarkoitus olisi 100 kaunista asiaa.
Käytännön ohje: näin pidät ruoka- ja kehorauhan jouluna
Syö normaalisti myös päivällä – älä “säästä” iltaa varten.
Syö kun on aika, vältä turhaa napostelua. Syö hitaasti ja nauti ruoasta ilman aikarajaa, kiirettä.
Älä kommentoi omaa tai toisten syömistä.
Älä kompensoi liikkumalla.
Muista: keho ei laske joulupäiviä, se laskee kuukausia ja vuosia ja mitä teet uudenvuoden ja seuraavan joulun välillä.
Joulun tärkein lahja on rauha
Jouluruoka ei ole vihollinen. Keho ei ole ongelma. Sinä et ole rikki.
Ruokarauha ja kehorauha ovat lahjoja, jotka kantavat pidemmälle kuin yksikään kuuri.
Kun annat ne itsellesi jouluna:
tammikuu ei vaadi korjausliikkeitä
hyvinvointi jatkuu ilman draamaa
suhde ruokaan kevenee
Ja se, jos mikä, on kestävää.
Tuloksia voidaan saada monellakin eri tapaa. Niillä jotka kestävät, opit ja osaat toimia myös myöhemmin tai kuten jouluna, vedät pää edellä seinään, morkkistelet ja syyllistät itseäsi jokaisesta suupalasta. Jos resonoi. Jaa. Ota seurantaan ja jos koet, että jokin asia ei nyt toimi > ota yhteyttä. Myös Fit-Kauppa tarjoaa sinulle ratkaisut ongelmiisi.
Juhannusneito ja juhannuskolli - juhannusheilan metsästyksessä
Joka vuosi se tapahtuu: metsät humisevat, järvet höyryävät, ja ilmassa leijuu grillin tuoksun lisäksi toivo. Toivo siitä, että juuri tänä juhannuksena tapahtuu jotain taianomaista. Tai vähintään puolialastonta. Tervetuloa tarinaan, jossa kaksi myyttistä hahmoa – Juhannusneito ja Juhannuskolli – astuvat näyttämölle. Eikä kyse ole mistään Disney-romanssista.
Tämä on Suomen kesäyön karskilla kaiholla ja kostean kiimaisella hymyllä varustettu versio parinmuodostuksesta.
Juhannusneito – luonnon, lonkeron ja liekin yhdistelmä
Hän saapuu niitylle kuin huomaamatta. Hiukset tuulessa, jalat paljaina, mutta katse kuin kirurgin veitsi.
Hän on:
se, joka ei tarvitse kukkaseppelettä, mutta silti kaikki sen huomaa
se, joka tanssii paljain jaloin, mutta ei koskaan kaadu
se, joka tietää, että tänä yönä joku yrittää – mutta harva onnistuu
Juhannusneito ei etsi. Hän valitsee. Hän ei etsi rakkautta, vaan resonanssia. Kipinää. Tai ainakin hyvän takamuksen ja kyvyn grillata halloumia.
Mutta varo: jos yrität liikaa – juhannusneito katoaa saunan taakse kuin savu krapulaan.
Juhannuskolli – krapula ennen kuin mikään on alkanut
Hän ilmestyy mökille kahden siiderin ja kolmen toiveen kanssa:
Joku katsoo takaisin.
Kukaan ei nuku yksin.
Ei tarvitse selittää mitään maanantaina.
Hän on:
se, joka pelaa mölkkyä kuin olisi MM-finaali
se, jonka paita katoaa jo ennen iltakahdeksaa tai sitten ei.
se, joka grillaa, juo ja vilkuilee yhtä aikaa
Hänellä on yksi supervoima: itseluottamus, joka ei perustu todellisuuteen vaan lonkeron lämpöön. Ja joskus se riittää. Usein ei.
Mutta kun juhannuskolli löytää oikean rytmin – ja lakkaa puhumasta kalastusvälineistä – hän voi yllättää. Hän voi olla se, joka pitää sinua järvessä kiinni, kun ilta muuttuu aamuun.
Juhannusneito ja kollin kohdatessa
"Mennääks teille vai meille... saunoon".
Ja se tapahtuu yleensä saunan jälkeisessä hiljaisuudessa. Kun ilma on pehmeä ja ihmiset sopivan sekaisin ollakseen rehellisiä.
Neito katsoo (ties minne) ja kolli huomaa sen. Syntyy hiljaisuus, joka ei ole kiusallinen – vaan lupaava.
“Tuletko järveen?” “Ehkä. Jos sä et hukuta mua.”
Yksi katse. Yksi uinti. Yksi yö, joka voi olla muisto. Tai alku ikuiseen juhannukseen.
Juhannus ei kaipaa täydellistä tarinaa – vain hetken, joka tuntuu
Juhannusneito ei etsi prinssiä. Juhannuskolli ei tarvitse prinsessaa, mutta molemmat kaipaavat jotain: Kokemusta, joka tuntuu enemmän kuin pelkkä sääennuste.
Ja kun juhannus on ohi, ehkä jäljellä ei ole muuta kuin haaleat varpaat, hikinen teltta ja kännykkään tallennettu numero nimellä “???”.
Tai ehkä – ehkä juhannusneito ja kolli löytävät toisensa taas ensi vuonna. Sillä juhannuksessa tärkeintä ei ole lopputulos...
Vaan se, että joku katsoi sua keskiyössä – ja näki olit sitten alasti saunassa, festareilla (jossa ei kannata olla alasti) tai siellä järvessä.
Lue seuraavaksi
“30 asiaa, mitä miehet haluaisivat kysyä naisilta.”
Usein kysytyt kysymykset: Juhannusneito ja juhannuskolli – maaginen paritusrituaali
1. Miksi juhannukseen liittyy niin vahva symboliikka?
Koska se on vuoden valon huippu – juhla, jossa elämä ja luonto ovat täydessä voimassa. Juhannus on perinteisesti ollut hedelmällisyyden ja uuden alun symboli.
2. Miten juhannusrituaalit liittyvät parisuhteeseen ja vetovoimaan?
Ne heijastavat kaipuuta yhteyteen. Ihmiset etsivät juhannuksena lupausta rakkaudesta ja vapautta arjesta – siksi juhla on niin tunteikas.
3. Miksi juhannus saa ihmiset käyttäytymään toisin?
Koska rajoja ei tunneta – juhannus on hetki, jolloin kontrolli hellittää. Mutta joskus sekoitetaan vapaus ja välinpitämättömyys.
4. Mitä juhannus oikeasti paljastaa ihmisestä?
Juhannus näyttää, mitä ihminen kaipaa: läheisyyttä, vapautta tai hyväksyntää. Se on peili, ei pelkkä juhla.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
