Onko lapsen paikka kuntosalilla – vai ei?

Onko lapsen paikka kuntosalilla – vai ei?

mennessä | maalis 28, 2026 | Treeni ja harjoittelu

Onko lapsen paikka kuntosalilla – vai missä se on?

Tämä kysymys jakaa mielipiteitä enemmän kuin mikään muu liikuntaan liittyvä aihe tällä hetkellä. Kohu sai alkunsa, kun YLEN suosikkitoimittaja Laura Arffman avatui instagramissa siitä, kun häntä ja hänen lastaan on pyydetty poistumaan Helsinkiläiseltä kuntosalilta. 

Kuntosali perusteli asiaa, että lapsilta on salille pääsy kielletty.

Arffman vastaus asiaan oli, että hänen lapsensa osaa kyllä käyttäytyä. Ja näin sen tulisi olla. Lasten kuten aikuisten tulisi osata käyttäytyä eri tilanteissa niiden vaatimalla tavalla. Eri liikuntaketjujen johto kuten Liikku ja EasyFit on kommentuinut asiaa, että heillä on käytäntönä rajata lapset pois ikärajan mukaan. Perusteena turvallisuus.

Näin myös luonnollisesti on. Saliketjulla on siihen oikeutensa, koska he myös sen palvelun tuottavat asiakkaille.

Toiset sanovat suoraan: “Lapset eivät kuulu salille”

Toiset taas näkevät sen mahdollisuutena.

Mutta totuus on tämä:

Kysymys ei ole kuntosalista. Kysymys on vastuusta.

Elämässä on riskejä – kaikkialla

Pysähdytään hetkeksi.

Missä ei olisi riskejä?

  • Leikkipuisto
  • Uimaranta
  • Pyöräily
  • Liikenne
  • Eläintarha

Auttaako se, että kaikki kielletään? Vai pitäisikö opettaa, miten toimitaan? Lapsi ei synny tietämään, ettei kättä työnnetä leijonan häkkiin. Se opetetaan. Täsmälleen samalla tavalla opetetaan liikkuminen, käyttäytyminen ja ympäristössä toimiminen. Lopulta opettamista ja oppimista kaikki.

Kuntosali ei ole ongelma. Usein se on vastuun puute. 

Moni keskustelu menee pieleen yhdessä kohtaa. Keskitytään paikkaan.

Mutta todellinen kysymys on: kuka kantaa vastuun?

Ei kuntosali. Ei muut treenaajat. Ei yhteiskunta.

Vastuun kantaa vanhempi. Niin tulisi olla, mutta niin ei kuitenkaan aina ole. 

Ja tämä pätee kaikkialla:

  • uimarannalla
  • huvipuistossa
  • leikkipuistossa
  • Kuntosalilla. 
  • Missä tahansa.

Oma tarina

Aloin treenaamaan 14 – 15 vuoden ikäisenä kuntosalilla. Kukaan ei kieltänyt tulemasta. Sali jonne menin oli vielä Kaupungin “hurjin” paikka. Kovimmat kaverit kävivät siellä ja sen huomasi. Onneksi en pelästynyt ja kääntynyt pois. 

Kuntosalilla minusta otettiin hyvä koppi. Salin vanhemmat konkarit opastivat. Tulivat tutuiksi. Saman teki salin omistaja joka opasti vahvaan alkuun. 

Näin myöhemmin vuosikymmenien jälkeen voin todeta, että onneksi niin tapahtui. Liikunta ja hyvinvointi on antanut sisällön elämään. Siitä tuli osa arkea. Työni ja se, että olen saanut auttaa tuhansia muita voimaan paremmin yli 13 vuoden ajan. 

Uskosin, että ilman nuoruuden hyvää kokemusta – niin ei välttämättä olisi.

Säännöt ovat olemassa syystä – mutta ne eivät ratkaise kaikkea

Kuntosalit asettavat sääntöjä:

  • turvallisuuden vuoksi
  • vastuun vuoksi
  • yhdenvertaisuuden vuoksi. 

Ja tämä on täysin oikein. Jos käytät palvelua, noudatat sääntöjä. Se on selvä. Samoin se on itsellä, sopimus on sopimus. Mutta tässä kohtaa tulee tärkeä nyanssi:

Säännöt suojaavat massaa. Vastuu ratkaisee yksilötasolla.

Lapsi ei opi liikkumaan pelkästään ohjatuilla tunneilla

Yksi iso harhaluulo on tämä: “Lapsi oppii liikkumaan harrastuksissa.”

Todellisuudessa:

  • moni lapsi saa negatiivisia kokemuksia koululiikunnasta
  • liikkuminen jää vähäiseksi
  • motivaatio katoaa

Ja sitten ihmetellään, miksi liikkuminen ei kiinnosta.

Malli (esimerkki) ratkaisee kaiken

Lapsi ei opi siitä mitä sanot. Se oppii siitä mitä teet.

Jos aikuinen:

  • ei liiku
  • ei jaksa
  • ei priorisoi omaa hyvinvointia

niin sama malli siirtyy eteenpäin.

Entä jos vaihtoehtona on, ettei liiku ollenkaan?

Mitä jos kaikilla ei ole: 

  • aikaa
  • lastenhoitoapua
  • perheessä on vain toinen vanhempi
  • joustavaa arkea
  • Ei samoja mahdollisuuksia mitä toisilla on. 

Monelle vaihtoehto on ottaa lapsi mukaan tai älä treenaa. 

Tai karsia niistä harrastuksista, jotka olisivat itselle kuitenkin mieluisia. Kotona voi aina treenata, mutta kaikille se ei sovellu. Tyhjää parempi kyllä, mutta mitä jos sekään ei onnistu. Mennä ulos, lenkkeillä ja harrastaa lapsen kanssa liikuntaa mitä voi tehdä. 

Aina on mahdollisuuksia, mutta ne mahdollisuudet eivät ole aina samanarvoisia ja mitä niillä voidaan saavuttaa. Mikä vaikutus niillä on taas yksilötason mielenterveyteen, jaksamiseen, kehoon ja hyvinvointiin. 

Mikä on sitten parempi?

Tietysti ei voi olettaa, että on vain oikeuksia, ilman vastuita. Mutta tarvitseeko rajata eri mahdollisuuksia pois – jos niihin olisi järkevät mahdollisuudet. Mielestäni ei. 

Voiko lapsi tehdä lihaskuntoharjoittelua?

Lyhyesti – kyllä voi.

Nykyinen tutkimusnäyttö on selvä:

  • oikein ohjattu lihaskuntoharjoittelu on turvallista
  • se ei estä kasvua
  • se tukee kehitystä

Tärkeintä on huomioida ikätaso. Ohjaus. Tekniikka ja kuormituksen hallinta. Väitän, että moni suomalainen huippu-urheilija ei olisi huippu tai tuonut Suomelle menestystä, jos lapsena ei olisi ollut mahdollisuuksia liikkua. Ja tähän moni voi sanoa, että lapsi voi nyt liikkua monellakin tapaa. 

Kyllä voi ja kaikkien pitäisi huomioida liikunnassa kokonaisuus ja monipuolisuus. Ja silti se ei ole sama. Meillä voi olla erimielenkiinnon kohteet ja jos liikunta ei jossain muodossa maistu, ei se väkinäinen tekeminen ainakaan parhaalla tavalla motivoi ketään liikkumaan. Tämä sama olipa kyseessä aikuinen tai nuori lapsi. 

Ongelma ei ole lapset – vaan ääripäät

Keskustelu menee helposti kahteen ääripäähän:

  1. Kaikki sallitaan. 
  2. Kaikki kielletään. 

Joko tai, josta rakentuu hyvin mustavalkoinen ja kapea ajattelu. 

Koska totuus on aina jossain välissä.

Kuntosali ei ole lastentarha – mutta ei myöskään kielletty alue

On tilanteita, joissa lapsen ei kuulu olla salilla. On myös tilanteita, joissa se toimii täysin.

Ero tulee tästä: onko tilanne hallinnassa vai ei. Silti mitä eri ketjut sanovat säännöissä. 

Painoja ei saa pudottaa lattialle edes hallitusti. Lapsia ei saa tuoda salille. Ja paljon muuta. Säännöt on sääntöjä ja niiden mukaan pitää mennä. Sitten on taas niitä saleja joihin lapset ovat tervetulleita. 

Sama koskee eri urheiluseuroja. Esimerkkinä kamppailuseurat joissa on junnu ryhmiä alkaen 5 vuodesta ylöspäin. Tekeminen voi olla heti alkuun leikin kautta hyvinkin fyysistä. 

Kaikki kuitenkin tapahtuu valvottuna ja ohjaus toimii. Samalla vastuu on ohjaajalla. Seuralla ja edelleen vanhemmalla joka lapsensa vie harrastuksiin. 

Suomi ei liiku – ja se on isompi ongelma

Puhutaan hetki isommasta kuvasta. Liikunta vähenee. Ylipaino lisääntyy. Toimintakyky heikkenee. Suomi on jo Euroopan lihavimpien maiden joukossa. Top 3 kärjessä ja pian tätä menoa olemme sijalla 2. Ja suunta ei ole parempaan.

Tilastojen mukaan ihmisen fyysinenkunto on laskenut. On puhuttu myös siitä, että vuonna 2030 – 50 vuotiaat eivät enää kykene fyysiseen kuormittavaan työhön. 

Taustalla on epäterveelliset elämäntavat. Liikunnan puute. Stressi, paineet ja monet muut selittävät tekijät. Tilanne ei kuitenkaan parane sillä, että sohva vie voiton. En itse näe hyvänä sitä, että annammeko me jälkipolvelle saman mallin. 

Koska jos aikuisten kuntotaso on laskenut – näkyy se suoraan lasten liikunnassa ja hyvinvoinnissa. 

Koska loppukädessä aikuisella on vastuu itsestä – mutta se vastuu ulottuu myös lapsiin. Lapsi mallintaa asioita. Syömistä, liikkumista, kommunikaatiota, tunnetaitoja ja käytöstapoja. 

Mitä tapahtuu, jos viesti on aina sama?

Jos viesti on aina sama: “Et kuulu tänne.” Mitä lapsi oppii? Tai voisi kysyä mitä kuka tahansa meistä oppii? 

“Et ole tervetullut tänne.” 

“Pysy poissa”

“Sun paikkasi ei ole täällä nyt…”

“Pysy sivussa” 

“Ole näkymätön”

“Tämä ei ole sinua varten”

Eikö siitä voi herätä ajatus. Liikkuminen ei kuulu edes minulle. 

Ehkä tärkein kysymys ei ole: onko lapsen paikka kuntosalilla. 

Vaan tämä: 

Missä lapsi oppii liikkumaan ja olemaan osa ympäristöä? 

Lopuksi

Kaikkialle ei kuulu mennä. Se on fakta. Ei kuntosalille, jos säännöt sen kieltävät, kun taas kaikissa paikoissa näin ei ole. 

Lapsen paikka ei ole myöskään K-18 ravintolassa kello 23:30 humalaisten ihmisen keskellä. 

Ei ympäristössä jossa voi kokea uhkaa, turvattomuutta. 

Mutta yhtä tärkeää on tämä: jokaisella pitäisi olla paikka. 

Ja vielä tärkeämpää: joku, joka näyttää miten siellä ollaan. 

Ja siihen liittyy aikuisen vastuu. 

Jos haluat: oppia liikkumaan oikein. Rakentaa toimivan arjen ja olla vahva esimerkki. 

Ota yhteyttä täältä.

Jos et ole vielä ladannut maksuttomia treenioppaita ja ruokavalioita – löydät ne täältä.

Ruoka – ja kehorauha jouluna! Joulupöytä ei laihduta.

Ruoka – ja kehorauha jouluna! Joulupöytä ei laihduta.

mennessä | joulu 23, 2025 | Painonpudotus ja rasvanpoltto, PtAntti

Ruoka- ja kehorauha jouluna! Miksi joulupöytä ei ole ongelma, ajattelu on? 

Joulu tuo pöytään ruokaa, mutta monelle myös syyllisyyttä kehorauhaan liittyen. On kalorilaskentaa, kompensointiajattelua ja kehon tarkkailua – juuri silloin, kun kehon ja mielen pitäisi saada rauha.

Ajattele asiaa mieluummin niin, että mikä lisää sinulle hyvinvointia. Jaksamista ja tukea. 

Voisiko olla jopa niin, että kun lepäät, hermostot palautuu. Mielesi voi paremmin ja saat lisää energiaa tulevaan vuoteen. Se on kaikki myös eteenpäin treenissä ja tuloksissa. 

Mutta pysähdytäänpäs hetkeksi

Onko jouluruoka oikeasti ongelma? Vai onko ongelma se, miten suhtaudumme syömiseen ja omaan kehoon?

Mikä on ruokarauhan ja kehorauhan merkityksen jouluna – ja miksi juuri ne tukevat terveyttä, painonhallintaa ja hyvinvointia paremmin kuin yksikään dieetti.

Mitä ruokarauha ja kehorauha tarkoittavat?

Ruokarauha tarkoittaa sitä, että:

  • ruokaa ei jaeta “hyvään” ja “pahaan”, kuten ei pitäisi muutenkaan jakaa (kaikkea ei ole vain tarve syödä. 
  • syöminen ei vaadi selittelyä ja perustelua
  • nälkää, mielihyvää ja kylläisyyttä saa kuunnella. 

Kehorauha tarkoittaa, että:

  • kehoa ei arvoteta joulupöydässä
  • paino, ulkonäkö tai syöminen eivät ole keskustelunaihe ja se ei kuulu kenellekkään. 
  • Takuulla jokainen tiedostaa, jos ylimääräistä on kerääntynyt. Hyvinvointi ei kuitenkaan parane tuomitsemisella tai, että osoittaa sormella. 
  • kehoa ei kannata pitää jouluna projektina, joka “korjataan” joulun jälkeen, vaikka aloittaako koska, sille ei pitäisi olla aikataulua. 

Siksi parempi aloittaa vaikka heti joulun jälkeen – kuin ei koskaan. 

Nämä eivät ole pehmopuhetta.

Ne ovat psykologisia ja fysiologisia edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille.

Miksi jouluna syöminen ei laihduta – mutta stressi voi lihottaa?

Yksi yleisimmistä harhaluuloista on tämä:

“Jouluna syöminen pilaa kaiken.”

Todellisuudessa:

painonnousu ei synny muutamassa päivässä, ei vaikka söisit +10,000 kcal jouluna. Jos keräät painoa, se on nestettä. Pelkästään sokeri sitoo nestettä kehoon 1g = n. 3-4g. Eli 100g sokeria = painoa 300-400g, mutta se ei ole lihomista, ellet jatka sitä päivittäin.

Keho reagoi hitaasti, ei hetkellisiin poikkeuksiin, mutta aineenvaihdunta toimii 24/7. Nukut tai liikut. 

Kehon paino heilahtelee jouluna pääosin nesteiden ja suolan vuoksi

Tutkimusnäyttö tukee tätä:

Pitkäaikainen painonnousu liittyy arkikäyttäytymiseen, ei juhlapäiviin.

Sen sijaan:

  • stressi, syyllisyys
  • Häpeä ja itsesyytökset, 
  • jatkuva itsensä kontrollointi
    lisäävät hormonikuormitusta (kortisoli), joka heikentää palautumista ja painonhallintaa.

Eli paradoksaalisesti: ruokarauha tukee kehon tasapainoa paremmin kuin jatkuva kontrolli.

Ja tästä on todisteet, haluaako sitä uskoa, se on asia erikseen. 

Syöminen ei ole moraalikysymys

Yksi joulun suurimmista ongelmista ei ole ruoka – vaan puhe ruuasta.

Kommentit kuten:

  • “hyi miten rasvaista”
  • “pitää varmaan lähteä lenkille”
  • “nyt meni dieetti pilalle”
  • “tämä on sallittu vain jouluna”

…opettavat keholle ja mielelle, että syöminen vaatii hyvitystä.

  • Syöminen ei ole teko, jota pitää ansaita.
  • Liikunta ei ole rangaistus.
  • Keho ei ole rikollinen.

Kun tämä ajattelu jatkuu vuodesta toiseen, se ruokkii:

  • jojo-laihdutusta
  • epätervettä suhdetta ruokaan
  • kehon jatkuvaa tarkkailua

Miksi joulun jälkeinen “kuuri” ei ole ratkaisu?

Moni ajattelee jo joulupöydässä:

“Tammikuussa sitten korjataan ja tehdään se täysillä.”

Ja sitten käy kuten 80%. Vauhtia jaksaa ylläpitää vain hetken. Usein pari viikkoa ja sitten se oli siinä. 

Tämä tapahtuu, koska aloitit liian kovaa. Et huomioinut, että kuntosi voi kehittyä vaikka mille tasolle, kun annat aikaa. 

Ei kukaan hyppää syvään päätyyn heti. Sieltä on paha tulla pinnalle. 

Mutta tutkimukset ja käytäntö osoittavat:

  • tiukat kuurit lisäävät repsahdusriskiä
  • ne heikentävät hormonitasapainoa
  • ne rikkovat syömisen luontaista rytmiä

Todellisuudessa paras lähtö tammikuuhun on:

  • palautunut hermosto, mieli ja jaksaminen
  • normaali suhde ruokaan, eli nälänsäätely
  • Lisätä hyvää, ei viedä kaikkea pois
  • jatkuvuus, ei täysi nollaus

Joulua ei tarvitse “korjata”. Arkea tarvitsee vain jatkaa.

Kehon näkökulmasta: mitä rauha tekee?

Kun jouluna:

syöt rauhassa ja nukut paremmin. 

Et stressaa syömisestä, silloin liikut kevyesti, jos siltä tuntuu. 

Keho ja mieli hyötyy, kun hormonitoiminta tasapainottuu, ruoansulatus toimii paremmin, palautuminen paranee ja mieliteot vähenevät pitkällä aikavälillä. 

💡 Tämä on yksi syy, miksi pakkomielteinen kontrolli estää tuloksia, vaikka tarkoitus olisi 100 kaunista asiaa. 

Käytännön ohje: näin pidät ruoka- ja kehorauhan jouluna

Syö normaalisti myös päivällä – älä “säästä” iltaa varten. 

  • Syö kun on aika, vältä turhaa napostelua.
    Syö hitaasti ja nauti ruoasta ilman aikarajaa, kiirettä. 
  • Älä kommentoi omaa tai toisten syömistä. 
  • Älä kompensoi liikkumalla. 

Muista: keho ei laske joulupäiviä, se laskee kuukausia ja vuosia ja mitä teet uudenvuoden ja seuraavan joulun välillä. 

Joulun tärkein lahja on rauha

Jouluruoka ei ole vihollinen. Keho ei ole ongelma. Sinä et ole rikki.

Ruokarauha ja kehorauha ovat lahjoja, jotka kantavat pidemmälle kuin yksikään kuuri.

Kun annat ne itsellesi jouluna:

  • tammikuu ei vaadi korjausliikkeitä
  • hyvinvointi jatkuu ilman draamaa
  • suhde ruokaan kevenee

Ja se, jos mikä, on kestävää.

Tuloksia voidaan saada monellakin eri tapaa. Niillä jotka kestävät, opit ja osaat toimia myös myöhemmin tai kuten jouluna, vedät pää edellä seinään, morkkistelet ja syyllistät itseäsi jokaisesta suupalasta. Jos resonoi. Jaa. Ota seurantaan ja jos koet, että jokin asia ei nyt toimi > ota yhteyttä. Myös Fit-Kauppa tarjoaa sinulle ratkaisut ongelmiisi.

Kuinka nopeasti lihakset katoavat – tutkittu totuus lihaskadosta ja tauoista!

Kuinka nopeasti lihakset katoavat – tutkittu totuus lihaskadosta ja tauoista!

mennessä | joulu 22, 2025 | Lihaskasvu ja hypertrofia, Treeni ja harjoittelu

Mitä tutkimus kertoo lihasmassan säilymisestä, tauoista ja “lihaskadosta“. “Kaikki meni pilalle kahdessa viikossa” ja lihakset vain katosivat – vai menikö?

Yksi yleisimmistä peloista treenaajien keskuudessa on tämä:

“Jos pidän taukoa, kaikki lihakset katoavat.” “Kunto romahtaa”. 

Tulee loma, sairastelu, kiireinen työjakso tai muusta pakollisesta syystä johtuva tauko. 

Ja sama ajatus toistuu kerta toisensa jälkeen.

Mutta kuinka nopeasti lihasmassa oikeasti katoaa?
Ja katoavatko ne niin helposti kuin luulet?

Vastaus on:

  1. ei niin nopeasti kuin pelkäät
  2. mutta nopeammin kuin olisi fiksua sivuuttaa

Tutkimus antaa tähän paljon tarkemman ja rauhoittavamman kuvan kuin salipuhe.

Mitä lihaskadolla oikeasti tarkoitetaan?

Lihaskato (atrofia) tarkoittaa:

  • lihassäikeiden poikkipinta-alan pienenemistä
  • hermoston ja lihaksen välisen yhteyden heikkenemistä
  • proteiinisynteesin laskua suhteessa hajoamiseen

Tärkeää:

Lihaskato ei ole vain lihasta, vaan aina myös, hermostollinen ilmiö. Hormonaalinen ilmiö. Energiatasapainoon liittyvä ilmiö

Kuinka nopeasti lihasmassa alkaa heiketä?

Ensimmäiset muutokset: 7–14 päivää

Tutkimusten mukaan:

jo 1–2 viikon täydellinen passiivisuus voi aloittaa lihasatrofian. Erityisesti alaraajojen lihaksissa. Tämä perustuu jo perus-fysologiaan ja biokemia, koska olet muutenkin jaloillasi. Kuljet ja liikut. Kun taas jos sinulla on ylipainoa – usein silloin vastaavasti jalkojen lihakset voivat jopa vahvistua kehonpainostasi johtuen. 

Kuitenkin hermostollinen tehokkuus heikkenee ensin ja solujen sisäinen nestetasapaino, volyymi alkaa heiketä. 

Tässä vaiheessa lihas ei kuitenkaan “katoa”, mutta sen käyttökyky heikkenee ja voimantuotto voia laskea nopeasti, ellet olet treenannut tarpeeksi tätä vaihetta ennen. Hermotus ei pelaa ja voimatasot ovat muutenkin olleet alhaalla. 

Usein tämä koetaan kuitenkin virheellisesti “lihaskatona”.

3–4 viikkoa ilman kuormitusta – ja tilalla 0% kuormitus

Tässä vaiheessa:

  • lihassäikeiden koko alkaa pienentyä mitattavasti
  • proteiinisynteesi on selvästi matalampi
  • erityisesti nopeiden lihassäikeiden aktiivisuus heikkenee

Kuitenkin: Täysin nollaan ei mennä, ellei passiivisuus ole totaalista ja pitkäkestoista. Käytännössä olisit 24/7 vuodelevossa. Silloin taas lihasmassa ja voima voi pelastaa jopa henkesi, koska esim: sairaalassa kk makaaminen voi aiheuttaa jopa 30% lihaskadon ja jos et ole koskaan liikkunut ja tällä voi olla terveyteen ja elämääsi liittyen isommatkin seuraukset. 

Toivoa sopii, että kukaan meistä ei kuitenkaan joudu tähän tilanteeseen. Mutta jos – silloin kehosi voi olla vakuutuksesi. 

Pitkät tauot yli – 6–12 viikkoa

Tällöin:

  • lihasmassan väheneminen on selvästi havaittavaa
  • Kehosi voi kutistua ja olet pienempi, mutta jos taas kompensoit kaiken epäterveellisellä syömisellä – kehosikoostumus muuttuu vielä radikaalimmin. 
  • voima laskee merkittävästi ja olosi voi tuntua heikolta. 
  • hermoston ja lihaksen välinen koordinaatio heikkenee

Silti, aiemmin rakennettu lihas ei katoa jäljettömiin, koska se mitä olet joskus tehnyt (lihasmuisti ja sateliittisolut) palauttavat tuloksia takaisin jopa 5-7 kertaisella nopeudella. 

Miksi voima katoaa nopeammin kuin lihas?

Voiman lasku tauon aikana johtuu pääosin:

  • hermoston sopeutumisen heikkenemisestä
  • motoristen yksiköiden rekrytoinnin heikkenemisestä
  • liikespesifisyyden katoamisesta

Siksi paluu salille tuntuu usein juuri siltä, että: “voimat poissa”, “lihaksisto ei herää”, “mikään ei toimi”. 

Mutta tämä ei tarkoita, että lihas, voima – olisi kaikki kadonnut.

Lihasmuisti – miksi keho muistaa enemmän kuin luulet

Positiivista on, että tutkimuksissa on havaittu, että:

Lihassolut säilyttävät osan tumistaan myös lihaskadon aikana. Nämä tumat helpottavat lihaskasvun uudelleen käynnistymistä. Tätä kutsutaan lihastumamuistiksi (muscle memory).

Käytännössä tämä tarkoittaa, että aiemmin rakennettu lihas palautuu nopeammin. Kehitys käynnistyy uudelleen viikoissa, jopa päivissä – ei kuukausissa. Keho “muistaa” aiemman ärsykkeen

Siksi: “Takaisin pääseminen on aina helpompaa kuin aloittaminen alusta.”

Ikä, stressi ja energiavaje – lihaskadon kiihdyttimet

1. Ikä

Iän myötä lihasmassan säilyttäminen vaatii enemmän ärsykettä ja fiksumpaa tekemistä, mitä nuorempana. Proteiinisynteesi heikkenee ja palautuminen hidastuu. Ikääntymisen seurauksena alat myös menettää jo “luontaisesti” lihasmassaa ja etenkin jos et treenaa lainkaan voimaa – vauhti voi olla kovempi. 

2. Stressi ja kortisoli

Krooninen stressi lisää proteiinien hajoamista. Nostaa lihaskadon riskiä, vaikka treeni jatkuisi. 

3. Liian suuri kalorivaje

Erityisesti yhdistettynä kovaan treeniin. Keho alkaa säästää. Lihas on “kuluerä”. Lihasproteiinia voi myös palaa energiaksi – etenkin kovilla dieeteillä, joissa ei ole mitään järkeä. Toki jos haluaa menettää lihasta ja tehdä pysyvästä painonhallinasta jopa mahdotonta. Se on usein syytä myös jojoiluun. 

Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi ihmiset menettävät lihasta “laihduttaessaan”.

Voiko lihaskatoa estää ilman salia?

Lyhyt vastaus: kyllä, osittain.

Tutkimukset osoittavat, että: jopa kevyt lihastyö ylläpitää lihasmassaa. Isometrinen kuormitus hidastaa atrofiaa. Kävely ja arkiaktiivisuus eivät estä kaikkea, mutta auttavat. 

Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä proteiinin saannista. Jonkinlainen mekaaninen ärsyke lihakselle olipa se mitä tahansa. 

Täydellinen paikallaanolo on pahin vaihtoehto.

Entä jos tauko on pakollinen?

Sairaus, loukkaantuminen, elämä.

Tärkeintä on ymmärtää, että tauko ei ole epäonnistuminen. Tauko ei nollaa kaikkea. Paniikki pahentaa tilannetta. 

Voin kertoa itsestä, että esimerkiksi Korona vuodet – sulut ja muut asiat. En päässyt kunnolla treenaamaan. Kunto vähän laski, mutta nousin siitä vahvemmaksi kuin koskaan alle vuodessa. 

Sen jälkeen vedin dieetin ja voitin Suomenmestaruuden IFBB Klassisessa kehonrakennuksessa (ADT, valvoma laji-liitto). 

Parempi keino onkin tässä vaiheessa ylläpitää riittävä proteiininsaanti. Liikkua sen verran kuin mahdollista ja palata mahdollisimman pian (mielleellään heti, kun mahdollista) progressiiviseen treenaamiseen. 

“Kaikki tai ei mitään” -ajattelu

Yleisin lihaskadon kiihdytin ei ole tauko, vaan ajattelu.

“Jos en treenaa täydellisesti, en tee mitään.”

“jos en treenaa 1-1,5 tuntia kerrallaan – en tee mitään” 

Todellisuus:

  • 20–30 % ärsykkeestä ylläpitää suurimman osan lihasmassasta, eli jos saat tuloksia 70-90% työllä – ylläpidät sen helposti jopa 20-30%. 
  • Käytännössä esimerkkinä: Ennen treenasit 3 kertaa viikossa. Nyt ylläpito vaatii vain 1 krt viikko. 
  • Puhtaasti täydellinen passiivisuus on harvinaista. Elät aina kuitenkin elämääsi. Onko se pelkkää istumista, sohva vai mitä se on – sinä tiedät sen. Keho reagoi herkästi pieniin signaaleihin ja etenkin kun taas treenaat. 

Katoavatko lihakset oikeasti nopeasti?

  • Lihasmassa ei katoa viikossa, ei välttämättä kuukaudessa. Voima laskee nopeammin kuin lihas. 
  • Lihasmuisti suojaa pitkäaikaisia tuloksia ja palauttaa tulokset jopa 5-7 kertaisella nopeudella.
  • Stressi ja energiavaje ovat suurempia uhkia kuin tauko. Täydellinen passiivisuus on pahin vaihtoehto keholle ja mielellesi. 

Muista! Lihakset eivät ole lasia. Ne eivät säry noin vain, eivät mene rikki helpolla. 

Mutta ne eivät ole myöskään ikuista pääomaa ilman huoltoa, treeniä ja valintoja. 

Klikkaa ja ota yhteyttä – Kerro mitä haluat ja millaisia tuloksia, niin autan sinut takaisin oikeen suuntaan tai klikkaa FIt-Kauppa ja nappaa todistetusti toimivimmat treenit, ruokavaliot ja bonukset.

Rekyyliliike harjoittelussa: mikä se on?

Rekyyliliike harjoittelussa: mikä se on?

mennessä | joulu 21, 2025 | Kuntosaliharjoittelu, Treeni ja harjoittelu

Moni treenaa salilla “kunnolla”: työntö, veto, kyykky, penkki, kontrolli, jännitys. Hienoa. Mutta entäs rekyyliliike?

Koska usein tapahtuu tämä klassikko – Arjessa nostat laatikon, heität lumet, kannat kauppakassit, nouset nopeasti ylös ja kroppa toimii kuin ruosteinen saranapari.

Syy ei ole se, että et treenaa. Syy on se, että treenaat vain yhtä moottoria.

Mitä rekyyliliike tarkoittaa?

Rekyyliliike on elastinen heiluri- tai heittoliike, jossa keho hyödyntää sidekudosten “kuminauhamaisuutta” ja liike-energiaa, eikä yritä tehdä kaikkea pelkällä lihassupistuksella. 

Käytännössä keho tekee vastaliikkeen (venytys) ja “ponnahtaa” siitä tehokkaasti eteenpäin.

Tämä näkyy lähes kaikessa “oikeassa elämässä”:
juoksussa, hypyissä, heitoissa, lyönneissä ja rytmisissä liikkeissä.

Miksi pelkkä perinteinen salitreeni ei aina riitä?

Perinteinen salitreeni opettaa kehoa tuottamaan voimaa “lihaksella” ja jäykkyydellä, mikä on tärkeää isoissa kuormissa.

Mutta kun kuormat ovat kevyempiä ja liike nopeampaa, ihminen toimii usein tehokkaammin, kun se hyödyntää elastista energiaa:

  • sidekudokset varastoivat energiaa
  • energia vapautuu nopeasti
  • lihas voi olla “työtön” suhteessa siihen, kuinka paljon liike tuottaa.

Tätä ei voi korvata sillä, että teet vielä yhden hauiskäännön tai roskavolyymiä pumppaamalla. 

Miten rekyyliliike näkyy kehossa?

Miksi “jousi” on tärkeä?

Kun esimerkiksi akillesjänne varastoi energiaa jokaisella askeleella ja vapauttaa sen käyttöön, saat tavallaan “ilmaista energiaa” liikkeeseen.

Mitä kovempaa liikut, sitä enemmän tätä energiaa voi vapautua.

Jos et treenaa elastisuutta ja rytmiä, kroppa tekee helposti tämän:

  • ylijännittää turhaan
  • liikkuu kulmikkaasti
  • väsyy nopeammin
  • tuntuu jäykältä ja hitaalta

Kannattaako rekyyliliikettä treenata, jos tavoitteena on lihaskasvu?

Rekyyliliike ei ole “bodaajan hypertrofia-ase numero 1. 

Mutta se on suorituskyvyn, koordinaation ja arjen toimintakyvyn kannalta järjettömän hyödyllinen, joka tukee muutakin treeniä. 

Ja se voi tehdä myös saliharjoittelusta “urheilullisempaa” ja vähemmän yksipuolista. Eli saat mukaan toiminnallisuutta. 

Jos treenaat vain “hitaasti ja puristaen”, saat kyllä lihasta, mutta saat myös helposti jäykemmän moottorin.

Miten aloitat rekyyliliikkeen treenin turvallisesti?

1. Aloita pienellä, et ole linko “ritsa”

  • kevyt kuntopalloheitto eri suuntiin
  • rytminen heiluri ilman “puristusta”
  • liike alkaa jaloista, yläraaja seuraa (kineettiset ketjut). 

2. Opettele rentous

Rekyylissä keho ei ole koko ajan kireä. Tuki aktivoituu, kun sitä tarvitaan ja kun treenaat samalla kehon tukevat, syvät osat mukaan – peli muuttuu. 

3. Tee rekyyli lisänä, ei “kaiken tilalla”

  • 1–2 harjoitetta treenin alkuun, tai välissä (3–5 min)
  • tai omana lyhyenä “liikeherättelynä” viikossa

Miksi tämä kannattaa?

Jos treenaat enemmän elämää kuin peiliä varten, pelkkä perinteinen salitreeni on usein vajaa paketti, etenkin jos bodaat ja tuo mukaan muita elementtejä.

Kehon kannattaa oppia myös heilurimaista, elastista voimantuottoa.

Ja kyllä: se voi olla se puuttuva pala, miksi olo on “kireä”, vaikka treenaat.

Haluatko ohjelman, jossa on sekä “lihas” että “jousi”, eli kehitys + toimivuus? FIT-kaupassa on valmiit paketit, ja jos et tiedä mistä aloittaa, ota käyttöön maksuton opas.

Kumpi polttaa paremmin rasvaa: kestävyys vai voimaharjoittelu?

Kumpi polttaa paremmin rasvaa: kestävyys vai voimaharjoittelu?

mennessä | joulu 20, 2025 | Treeni ja harjoittelu


Jos luulet, että rasva palaa vain juoksemalla, sinulla on 2000-luvun alun kuntosali-trauma. Tutkimus näyttää jotain paljon järkevämpää. Kumpi siis polttaa paremmin rasvaa: kestävyys vai voimaharjoittelu?

Tämä on se kysymys, joka ei kuole ikinä.

Ja yleensä keskustelu menee näin:

“Cardio polttaa rasvaa paremmin, koska.”

“Sali polttaa rasvaa.”

“No mutta jälkipoltto!”

“No mutta sykealue!”

Sitten kaikki väsyy ja syö piparin.

Katsotaan mitä tutkimus sanoo.

Polttaako kestävyys enemmän rasvaa kuin voimaharjoittelu?

Vuoden mittaisessa tutkimusasetelmassa ylipainoiset henkilöt harjoittelivat viikoittain joko:

  • kestävyys, voima ja yhdistelmä

Kestävyysryhmä paransi odotetusti VO2maxia eniten.

Mutta se kiinnostava juttu rasvanpolton kannalta:

Paino putosi käytännössä yhtä paljon kaikissa ryhmissä.

Eli se “vain cardio toimii” -mantra ei ole koko totuus.

Miksi voimaharjoittelu toimii rasvanpoltossa?

Koska rasvanpoltto ei ole “mikä treeni on paras paperilla”.

Se on:

  • mikä treeni on järkevä tehdä
  • mikä treeni on mahdollista toistaa
  • mikä treeni sopii elämään ilman että vihaat itseäsi

Ja tutkimus nostaa yhden käytännön pointin: paras treeni painonhallintaan on se, josta ihminen oppii nauttimaan (tai ainakin sietämään).

Mikä voimaharjoittelu polttaa paremmin rasvaa: koko keho vai monijakoiset?

Toisessa tutkimuksessa verrattiin kokeneilla treenaajilla:

  • jaettu ohjelma
  • koko kropan ohjelma (koko kroppa kerrallaan)

Sarjamäärät vakioitiin (75 sarjaa viikossa), toistot 8–12, kuormat 70–80% 1RM.

Tulokset:

  • lihaskasvu ja voima: ei eroa
  • rasvamassa: koko kehon treenillä laski, monijakoisella se nousi vähän.

Todennäköinen syy (käytännön selitys):

Koko kehossa lihasryhmäkohtainen kuorma per treeni on pienempi = enemmän sarjoja tehdään “paremmin levänneenä. 

Kokonaisvolyymi/työ voi toteutua tehokkaammin = kulutus kasvaa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Jos tavoite on rasvanpoltto + kunnon kehitys

  • yhdistelmä on usein fiksuin: 2–3 salia + 1–3 kevyttä/kohtalaista aerobista

Jos vihaat cardioa (kuten moni voi) 

  • tee salitreenit kunnolla, kävele arjessa, lisää askelia
  • ja lopeta ajatus, että “jos en juokse, en laihdu”. Se ei pidä paikkaansa. 
  • Lihaskuntoharjoittelu säästää lihasta rasvanpoltossa. Et polta kallista lihasta. 

Jos sinulla on vähän aikaa

  • Koko kroppa 3x viikossa on usein tehokkaampi kuin “splitti joka jää tekemättä”. 

Yhteenveto

Kestävyys parantaa sydän- ja verenkiertoelimistöä tehokkaasti.
Mutta rasvanpoltossa ja painonhallinnassa hyvin usein voimaharjoittelu on erittäin toimiva ja joissain ohjelmaratkaisuissa jopa käytännöllisempi.

Sitä kautta moni asiakkaani laihtuu, samalla lihas kasvaa ja kehittyy. 

Rasva palaa parhaiten sillä mallilla, jonka pystyt tekemään johdonmukaisesti.

Haluatko valmiin mallin (koko kehon / yhdistelmä) ja tehokkaat treenit ilman säätöä? FIT-kauppa = valitse tavoite ja ota paketti käyttöön.