Painonhallinta on tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia ja silti moni miettii:
“Miksi paino tulee takaisin, vaikka teen kaiken oikein?” “Onko minussa jotain vikaa?” “Onko aineenvaihduntani rikki?”
Monet kysyvät, miten paino voidaan pitää hallinnassa pitkällä aikavälillä.
Et ole yksin. Eikä sinussa ole vikaa.
Painonhallintaan liittyy monia tekijöitä, jotka vaikuttavat kehon toimintaan.
On tärkeää ymmärtää, miten paino vaikuttaa terveyteen ja elämänlaatuun. Kun paino on hallinnassa, se voi parantaa elämänlaatua monin tavoin.
Todellisuudessa pysyvän painonhallinnan vaikeus ei ole tahdonvoiman ongelma – vaan biologinen, neurologinen ja käyttäytymiseen liittyvä kokonaisuus, jota harva ymmärtää kunnolla.
Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi painon pitäminen poissa on niin vaikeaa – ja ennen kaikkea mitä sille voi oikeasti tehdä.
Miksi painonpudotus onnistuu – mutta painonhallinta ei?
Painonpudotus on suhteellisen suoraviivaista:
Syöt vähemmän. Liikut enemmän. Paino putoaa
Mutta kun tavoitteena on pitää paino poissa kuukausia tai vuosia, keho alkaa toimia sinua vastaan.
Tutkimusten mukaan:
vain noin 15–20 % ihmisistä onnistuu pitämään merkittävän painonpudotuksen poissa vuoden ajan
suurin osa saa painon takaisin – usein korkojen kanssa
Miksi?
Kehon energiankulutus muuttuu painonpudotuksen jälkeen
Painon säilyttämiseksi on tärkeää seurata omaa hyvinvointia.
Kehon päivittäinen energiankulutus koostuu kolmesta osasta:
1. Lepoenergiankulutus (RMR)
Energia, jota kuluu elintoimintoihin: hengitys, sydän, aivot.
Tämä muodostaa jopa 60–75 % päivittäisestä kulutuksesta.
Liikunta ja aktiivisuus ovat avaimia painon ylläpitämiseen.
Painonpudotuksen jälkeen lepoenergiankulutus laskee – osin siksi, että keho on kevyempi, mutta myös siksi, että keho alkaa säästää energiaa.
2. Fyysinen aktiivisuus (AEE & NEAT)
Tähän kuuluu:
liikunta (salit, lenkit)
arkiliike eli NEAT: kävely, seisominen, elehtiminen, asennon vaihdot
Jos paino nousee, on syytä tarkastella omaa päivittäistä aktiviteettia.
👉 Tutkimusten mukaan suurin energiankulutuksen lasku painonpudotuksen jälkeen tulee NEATin vähenemisestä, ei liikunnan puutteesta.
Ja tämä tapahtuu usein huomaamatta.
3. Ruoansulatuksen energiankulutus (TEF)
Pienempi tekijä, ei ratkaise ongelmaa.
Adaptiivinen termogeneesi – keho ei unohda
Tutkimukset osoittavat, että henkilö:
joka on pudottanut ≥10 % painostaan
ja pitänyt painon poissa yli vuoden
👉 kuluttaa silti jopa 400–500 kcal vähemmän päivässä kuin samanpainoinen henkilö, joka ei ole koskaan ollut ylipainoinen.
Tätä ilmiötä kutsutaan adaptiiviseksi termogeneesiksi.
On tärkeää löytää tasapaino, jotta paino ei nouse uudelleen.
Toisin sanoen:
Keho muistaa entisen painon – ja yrittää palata siihen.
Suurin syyllinen ei ole aineenvaihdunta – vaan arkiliike
Yleinen harhaluulo:
“Aineenvaihduntani on rikki.”
Todellisuus:
lepoaineenvaihdunta laskee vain ~100–150 kcal
NEAT voi laskea 300–600 kcal päivässä
Eli:
istut enemmän
liikut vähemmän
olet taloudellisempi liikkeissä
Et siksi, että olisit laiska. Vaan siksi, että keho sopeutuu
Miksi paino nousee takaisin “yhtäkkiä”?
Painonnousu ei tapahdu yhdessä yössä.
Se tapahtuu näin:
arkiliike vähenee huomaamatta
energiankulutus laskee
syöminen pysyy “ennallaan”
pieni ylijäämä kertyy päivä päivältä
Ja lopulta:
“En ole tehnyt mitään väärin – mutta paino nousee.”
Miksi pelkkä salitreeni ei riitä?
Tämä on kriittinen kohta.
Voit:
treenata 3–5 kertaa viikossa
noudattaa ruokavaliota
tehdä “kaiken oikein”
Mutta jos:
istut 10–12 tuntia päivässä
liike puuttuu arjesta
👉 keho elää silti passiivisessa tilassa.
Painonhallinta ei ole treeniongelma.
Se on arkiliikeongelma.
Mikä oikeasti auttaa pitämään painon poissa?
Tutkimus ja käytäntö osoittavat saman asian:
1. Korkea päivittäinen aktiivisuus
Ei tarkoita enemmän treeniä – vaan:
kävelyä
seisomista
taukoja
liikkeen palauttamista arkeen
2. Tietoinen NEATin ylläpito
Painonpudotuksen jälkeen et voi luottaa kehon automatiikkaan.
Liike pitää tehdä näkyväksi:
askelmäärät
taukomuistutukset
aktiivinen arki
3. Realistinen odotus
Painonhallinta ei ole “projekti” vaan uusi normaali.
Onko pysyvä painonhallinta mahdollista?
Kyllä. Mutta ei samalla tavalla kuin painonpudotus.
Pysyvä painonhallinta vaatii:
enemmän liikettä kuin ennen
enemmän tietoisuutta kuin ennen
vähemmän ääripäitä
Ei siksi, että olisit heikko. Vaan siksi, että keho on rakennettu selviytymään.
Miksi tämä ei ole sinun vikasi
Keho sopeutuu painonpudotukseen. Energiankulutus laskee biologisesti.
Arkiliike vähenee huomaamatta. Paino palaa, ellei kokonaisuutta ymmärretä
Tämä ei ole tahdonvoimaongelma. Tämä on fysiologiaa + arkea + käyttäytymistä.
Ja hyvä uutinen?
Tämä on korjattavissa.
Painon hallinnassa on olennaista myös syömiskäyttäytyminen.
Ymmärtämällä kehon reaktiot painoon, voit parantaa painonhallintaa.
Kaiken kaikkiaan painon hallinta on opittava taito.
“Ei ole aikaa treenata.” Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi liikunta jää – ja samalla yksi huonoimmista syistä.
Ei siksi, etteikö aika olisi oikea haaste.
Vaan siksi, että tehoton treeni vie aikaa enemmän kuin tehokas.
Tutkimusnäyttö on selkeä: tuloksia voi saada merkittävästi lyhyemmällä treeniajalla, kun harjoittelu suunnitellaan oikein.
Onko kuntosalilla pakko viettää tuntikausia?
Lyhyt vastaus: ei.
Pitkä vastaus: Kehitys ei riipu treenin kestosta, vaan siitä:
mitä liikkeitä teet
millä kuormalla
miten sarjat rakennetaan
ja miten palautuminen huomioidaan
Useat tutkimukset (mm. Schoenfeld ym.) osoittavat, että 30–45 minuutin laadukas harjoitus voi tuottaa yhtä hyviä lihas- ja voimakehitysvasteita kuin selvästi pidemmät treenit, jos harjoitus on oikein rakennettu
Suurin ajanhukka salilla: väärät liikevalinnat
Jos aikaa on vähän, liikevalinta ratkaisee kaiken.
Jos edellinen osa “saliharjoittelun 8 sitkeintä myyttiä” rikkoi käsityksesi treenaamisesta – tämä osa menee entistä syvemmälle uskomuksiin, jotka todella estävät kehitystäsi pitkällä aikavälillä.
Näihin kompastuvat myös kokeneet treenaajat.
❌ Myytti 9: “Jos et ole koko ajan väsynyt, et treenaa tarpeeksi kovaa”
Tämä on yksi vaarallisimmista myyteistä.
Jatkuva väsymys ei ole merkki hyvästä treenistä – se on usein merkki liiallisesta kuormituksesta ja alipalautumisesta.
Todellinen kehitys näyttää tältä:
suorituskyky nousee
palautuminen toimii
treeni tuntuu raskaalta treenissä, ei koko arjessa
Jos olet koko ajan puhki, kehitys ei ole käynnissä – se on pysähtynyt.
❌ Myytti 10: “Hyvä treeni tuntuu aina samalta”
Keho sopeutuu ja se voi tehdä sen yllättävän äkkiä.
Jos treeni tuntuu aina samalta, se ei kehitä enää samalla tavalla.
Mutta:
Tämä ei tarkoita jatkuvaa ohjelmien sekoittamista, vaan kuorman, volyymin ja painopisteen hallittua vaihtelua.
Hypertrofia ei synny kaaoksesta vaan suunnitellusta ärsykkeestä.
❌ Myytti 11: “Voimaa, lihasta ja rasvaa ei polttaa samaan aikaan”
Täysin väärin. Voima ja lihasmassa kulkevat usein käsi kädessä, etenkin:
aloittelijoilla, mutta myös kokeneilla – kun ohjelmointi on kunnossa.
keskitason treenaajilla
fiksusti ohjelmoidussa harjoittelussa AINA.
Samalla kun asiat tehdään oikein, voidaan kehittää sekä voimaa, lihasta ja polttaa rasvaa. Tästä on satoja esimerkkejä.
Erottelu “voimatreeni vs. lihastreeni” on enemmän terminologiaa kuin todellisuutta.
❌ Myytti 12: “Treenin pitää tuntua lihaksessa koko ajan”
Mind–muscle connection on työkalu, ei vaatimus.
Lihas kasvaa:
kun se tuottaa riittävästi voimaa
kun se kuormittuu progressiivisesti
kun kokonaisärsyke on riittävä
Joskus tuntuma on hyvä. Joskus ei.
Silti kehitys voi tapahtua, mutta jos treenaat viivottimen avulla ja yrität hioa liikeradoista täysin virheettömiä – sinulta voi mennä huomioi helposti pois olennaisesta, eli siitä mikä sinua oikeasti kehittää.
Pelkkä “polte” ei ole tae mistään.
❌ Myytti 13: “Mitä enemmän liikkeitä, sen parempi ohjelma”
Laaja liikevalikoima ei tarkoita tehokasta ohjelmaa.
Liian moni ohjelma kaatuu siihen, että: liikkeitä on liikaa ja tehdään turhaa roskavolyymiä.
Voit kehittyä 5 toiston sarjoissa siinä missä 30 toiston, mutta pidemmät toistot vaativat parempaa jännitettä (metabolinen stressi) ja, että osaat käyttää kehoasi tehokkaasti. Siksi usein parempi lopputulos tulee “sieltä väliltä” ja kun ymmärtää mitä tekee ja miksi.
Mitään ei ehditä kuormittaa kunnolla ja kehitystä ei seurata.
Parempi ohjelma on usein = vähemmän liikkeitä, enemmän laatua ja selkeä progressio.
Lisäksi voidaan toistaa liikkeitä, jotka ovat jo liikeratojen puolesta täysin identtisiä vaikka kehonasento tai muu muuttuu, mutta kohdennusta tulee helposti jopa liikaa samasta liikesuunnasta (täysin turhaan).
❌ Myytti 14: “Palautuminen on laiskojen tekosyy”
Palautuminen ei ole passiivisuutta.
Se on osa treeniä.
Ilman palautumista:
proteiinisynteesi jää vajaaksi
hermosto ei palaudu
kehitys pysähtyy
Uni, ravinto ja kuormituksen hallinta eivät ole lisäosia – ne ovat perusta, jonka päälle kaikki rakentuu.
❌ Myytti 15: “Jos et kehity, syy on motivaation puute”
Useimmiten syy ei ole motivaatiossa, vaan: liian kovassa kuormituksessa. Liian suuressa volyymissa ja epärealistisissa odotuksissa. Huonossa palautumisessa
Motivaatio ei korvaa fysiologiaa.
Miksi nämä myytit elävät yhä sitkeässä kuin tikku sormessa?
Koska ne kuulostavat: yksinkertaisilta, helpoilta ja samalla silti kovilta – “kurinalaisilta”.
Mutta kaikki mikä vain kuulostaa jollekkin – pitää miettiä, onko sillä mitään perustetta. Kova on kovaa ja se voi olla sitä vaikka missä muodossa, kaikki siitä ei ole kuitenkaan lainkaan kehittävää.
Keho ei siksi kehity iskulauseilla ja sloganeilla.
Se kehittyy fiksulla, pitkäjänteisellä tekemisellä.
Kun myytit kaatuvat, tilalle jää: selkeys ja saat tulokset. Kestävä kehitys, jossa on selkeä punainenlanka ja jatkumo.
Miksi salilla tehdään yhä asioita, jotka eivät toimi?
Saliharjoittelu ei ole enää uutta. Silti salilla pyörii uskomuksia, jotka ovat jääneet elämään 80–90-luvulta tai syntyneet somen yksinkertaistuksista. Ja silti yritetään keskiä pyörää uudelleen.
Ongelma ei ole se, etteikö ihmiset yrittäisi – vaan se, että he yrittävät vääriä epätehokkaita asioita.
Tutkimus on jo pitkään ollut varsin selkeä siitä, mikä oikeasti kehittää lihasta, voimaa ja kehoa. Mutta myytit elävät sitkeästi ja hidastavat kehitystä.
.
Mennään suoraan asiaan.
❌ Myytti 1: “Lihas muuttuu rasvaksi, jos lopetat treenaamisen”
Ei. Lihas ja rasva ovat täysin eri kudoksia. Ne eivät muutu toisikseen sormia napsauttamalla.
Tietysti jos vedät ääripäästä toiseen. Aluksi olet treenannut ja syönyt terveellisesti ja lopetat ja alat syömään epäterveellisesti ja makaat sohvalla.
Saat silloin juuri sitä mitä teet itsellesi. Toisessa versiossa vain kuntosi pääse kehittymään.
Todellisuudessa tapahtuu siksi kaksi erillistä asiaa:
lihasmassa pienenee, kun kuormitus loppuu
energiankulutus laskee, mutta syöminen usein ei
Lopputulos näyttää ulospäin “lihaksen muuttumiselta rasvaksi”, vaikka kyse on lihaskadosta ja rasvan lisääntymisestä
❌ Myytti 2: “Lihaskipu = hyvä treeni”
DOMS (viivästynyt lihaskipu) ei kerro lihaskasvusta. Se kertoo usein:
uudesta liikkeestä, kuormituksen muutoksesta
poikkeavasta liikeradasta, temposta ja muista ärsykkeistä
kudoksen tottumattomuudesta
Lihas voi kasvaa ilman kipua – ja olla kipeä ilman kasvua. Kehitys syntyy mekaanisesta jännityksestä, progressiosta ja palautumisesta, ei särystä.
❌ Myytti 3: “Ohjelmaa pitää vaihtaa koko ajan”
Lihas ei tarvitse jatkuvaa yllätysbilettä.
Se tarvitsee progressiivista ylikuormitusta.
Jos ohjelmaa vaihdetaan jatkuvasti:
kuormituksen seuraaminen vaikeutuu tai et seuraa lainkaan kuormitustasi
kehitys hidastuu tai sitä ei tule lainkaan
treeni muuttuu viihteeksi, ei kehittäväksi harjoitteluksi.
Vaihtelu on työkalu, ei perusta kehitykseen.
❌ Myytti 4: “Hikoilu = rasvanpoltto”
Hiki kertoo lämmönsäätelystä, ei rasvan palamisesta.
Rasva palaa energiavajeessa, ei hikirauhasissa.
Kuumassa kevyt treeni voi hikoiluttaa enemmän kuin viileässä tehty raskas voimaharjoitus – ilman että kulutus on suurempi.
Se, että hikoilee ei tarkoita, että poltat yhtään grammaa rasvaa. Sinä vain hikoilet. Sama kuin saunassa, se että otat kovat löylyt ei laihduta.
❌ Myytti 5: “Rasvaa voi polttaa paikallisesti”
Vatsalihasliike ei polta vatsarasvaa. Ei ole edes olemassa mitään paikallista rasvanpolttoa.
Pakaraliike ei polta pakararasvaa.
Rasvan vapautuminen tapahtuu koko kehon tasolla.
Paikallinen treeni vahvistaa lihasta – ei poista rasvaa sen päältä. Vastaavasti jos jossain kehossasi on enemmän lihasmassaa ja kiristyt, tämä kohta usein tulee erottuvammaksi johtuen lihasmassan määrästä – siksi lihaskuntoharjoittelu kannattaa ja kehonmuokkaus.
Sekä kevyillä että raskailla kuormilla on paikkansa
❌ Myytti 7: “Jokainen sarja pitää tehdä failureen”
Jatkuva failure (uupumukseen treenaaminen)
kuormittaa hermostoa ja voi kellottaa hermoston yli
heikentää palautumista
nostaa loukkaantumisriskiä
Tutkimusten mukaan paras malli on jättää useimpiin sarjoihin 1–3 toistoa varaa ja käyttää failurea harkiten, lähinnä turvallisissa eristävissä liikkeissä
❌ Myytti 8: “Pienet lihakset eivät tarvitse raskaita painoja”
Pienet lihakset eivät ole fysiologinen poikkeus.
Ne reagoivat progressiiviseen ylikuormitukseen aivan kuten suuretkin lihasryhmät.
Mitä tästä pitäisi oppia?
Hyvä saliharjoittelu ei ole mystiikkaa.
Se perustuu:
Suunnitelmallisuuteen ja riittävään nousujohteiseen progressioon. Riittävään mekaaniseen kuormitukseen ja palautumiseen.
Kun myytit poistetaan, treenistä tulee:
Tehokkaampaa, selkeämpää ja pitkäjänteisesti tuloksellista.
Fyysinen passiivisuus pahin terveysuhka! Miksi pelkkä treeni ei riitä?
Fyysinen passiivisuus ei näytä pahalta. Se ei satu heti. Se ei tunnu vaaralliselta.
Ja juuri siksi se on niin iso ongelma.
Nykyihminen voi käydä salilla, lenkillä tai jumpassa – ja silti elää keholleen passiivisinta elämää koko historiassa.
Tässä ristiriita on yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi terveys, jaksaminen ja kehon toiminta heikkenevät, vaikka “liikuntaa harrastetaan” ja sitä tehdään jopa äärirajoille asti.
Miksi voidaan todeta, että fyysinen passiivisuus on modernin hyvinvoinnin suurimpia uhkaavia tekijöitä, kun kyse on ihmisen hyvinvoinnista?
Miksi sitä ei edes korjata yhdellä treenillä päivässä ja mitä keho oikeasti tarvitsee voidakseen hyvin.
Mitä fyysinen passiivisuus oikeastaan tarkoittaa?
Fyysinen passiivisuus ei tarkoita sitä, että ihminen ei harrastaisi edes liikuntaa.
Se tarkoittaa, että:
keho on suurimman osan päivästä paikallaan, istutaan, ollaan sohvalla, nukutaan ja tehdään hyvin monia asioita = istuessa.
lihaksisto on passiivisessa tilassa
verenkierto on heikentynyt
aineenvaihdunta toimii vajaateholla
Jopa mieli voi passivoitua liiasta passiviisuudesta, siis istumisesta ja sohvasta sanomattakaan.
Ihminen voi siis olla sekä liikkuja että passiivinen yhtä aikaa.
Kuulostaako oudolle? No sitä se ei kuitenkaan ole.
Tyypillinen arkipäivä voi mennä näin:
istumista autossa, istuminen töissä
istumista autossa takaisin kotiin… sohvalle
istumista ruudun äärellä ja siihen kylkeen sipsejä, pari bisseä
“Ehkä” lyhyt liikuntasuoritus
Mutta taas lisää istumista, kunnes siirrytään nukkumaan.
Keho ei ole todellaan rakennettu tätä varten.
Kuinka paljon me oikeasti istumme? ja miksi sillä pitäisi olla väliä?
Moni ajattelee, että “kyllähän minä nyt liikun”. Niin varmasti voidaan tehdä.
Mutta kun tarkastellaan koko vuorokautta, todellisuus voi olla toinen.
Nykyarjessa:
istumista ja paikallaanoloa kertyy jopa 10–13 tuntia vuorokaudessa. Ennen sama määrä tehtiin peltotöitä.
ruutuaika voi nousta useisiin tunteihin päivässä, ennen ei ollut somea ja NetFlix.
liike on usein lyhyitä, satunnaisia pätkiä – silloin kun passiivisuus ei ole vienyt kaikkia voimia.
Tämä tarkoittaa, että keho on valtaosan ajasta matalassa energiankulutuksen ja alhaisen lihasaktiivisuuden tilassa.
Se ei ole neutraali tila. Se on biologisesti haitallinen, jopa hajoittava tila.
Mitä fyysinen passiivisuus tekee keholle?
1. Aineenvaihdunta hidastuu
Kun lihaksia ei käytetä:
glukoosin käsittely heikkenee
insuliiniherkkyys laskee
rasva-aineenvaihdunta häiriintyy
Alkaa siis metabolisia ongelmia.
Tämä tapahtuu riippumatta siitä, käykö ihminen treenaamassa vai ei.
Koska se ei vielä yksistään riitä, vaikka hyvä alku onkin!
2. Verenkierto ja kudosten aineenvaihdunta heikkenevät
Lihakset toimivat verenkierron moottorina.
Kun ne eivät aktivoidu:
verenkierto hidastuu
kudokset saavat vähemmän happea
kuona-aineet poistuvat heikommin
Seurauksena:
jäykkyys, jumia, kolotuksia, särkyä
väsymys, mieliala laskee, päänsärkyä
raskas olo, vatsa ei toimi, ummettaa
Palautuminen hidastuu.
3. Hermosto kuormittuu ja vireystila heikkenee
Pitkäaikainen paikallaanolo:
laskee vireystilaa, ja se voi vaikuttaa ajatteluun, että ajatus alkaa myös passivoitua – voidaanko puhua kyynistymisestä.
heikentää keskittymistä, focus katoaa
lisää uupumusta ja väsymystä.
Keho ja hermosto tarvitsevat säännöllistä liikettä, rytmiä, eivät kuitenkaan ääripäitä.
Liike on yksi hermoston tärkeimmistä säätelijöistä.
Miksi yksi treeni päivässä ei korjaa passiivisuutta?
Tämä on ehkä tärkein kohta.
Liikunta ei ole vastalääke passiivisuudelle. Se on ja sen tulisi olla vain yksi osa kokonaisuutta.
Yksi treeni:
kestää 30–90 minuuttia
vastaa pientä osaa vuorokaudesta, jos se muu 13 tuntia menee istuen.
Jos loppu päivä on passiivinen, keho viettää silti suurimman osan ajasta haitallisessa tilassa.
Vertaus:
Se on kuin yrittäisi korjata huonoa ruokavaliota yhdellä terveellisellä aterialla päivässä. Lisäät sinne vaikka kasviksia, ei sekään yksin auta.
Se Ei Vain Riitä. Valitettava totuus.
Ei ihme, että ihmiset voivat pahoin, sanovat että eivät jaksa.
Mitä keho oikeasti tarvitsee?
Keho ei kaipaa lisää suorittamista. Se kaipaa jatkuvaa, matalan kynnyksen liikettä.
Tärkeimpiä asioita:
istumisen tauottaminen, nouse ylös vaikka tunnin välein ja samalla korjaat ryhtiä.
asennon vaihtaminen ja keho elpyy
Kävelyä, joka tekee myös selälle hyvää.
kevyt lihasaktivaatio pitkin päivää, vaikka hieman liikkuvuutta.
Tämä ei ole silti “liikuntaa”. Se on kehon perustoimintaa mitä pitäisi ylläpitää.
Kehittävä harjoittelu on asia erikseen.
Fyysinen passiivisuus ja psyykkinen kuormituksen yhteys, josta ei puhuta tarpeeksi
Kun keho on passiivinen:
stressi kasaantuu, paineen sietokyky madaltuu, eli resilienssi heikkenee
palautuminen heikkenee, koska mieli ja vireystila ailahtelee
Liike ei ole vain kehoa varten.
Se on hermoston säätelykeino.
Siksi:
pienikin liike voi parantaa oloa ja paljon.
Tämä voidaan todistaa varmasti itse jokainen.
tauotettu työpäivä voi lisätä jaksamista enemmän kuin lisäkahvi päivässä – joka ei takaa sinulle kuitenkaan riittävästi energiaa.
Miten fyysistä passiivisuutta voi vähentää arjessa?
Ei tarvitse mullistaa elämää.
Aloita esimerkiksi näistä:
nouse ylös 30–60 min välein
kävele puhelut, pidä palaverit seisten
vaihda asentoa, tuota liikettä
lisää askelia arkeen, auto kauemmas kaupassa
tee kevyitä liikkeitä päivän mittaan
Tavoite ei ole “liikkua enemmän”.
Tavoite on olla paikallaan vähemmän.
Miksi ja minkä takia passiivisuus on yksi aikamme suurimmista ongelmista?
Fyysinen passiivisuus: ei näy heti, ei tunnu heti, mutta vaikuttaa kaikkeen.
Se heikentää:
terveyttä
palautumista
suorituskykyä
jaksamista
elämänlaatua
Ja ironista kyllä – se on samalla yksi helpommin korjattavista ongelmista.
Liike ei ole häiriö työpäivään, arkeen ja muuhun elämään.
Liike on edellytys sille, että keho ja mieli toimivat.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
