ISTUMINEN VOI TAPPAA SINUT!

ISTUMINEN VOI TAPPAA SINUT!

LIIKAA, KUN ISTUU.. HENKI LÄHTEE

Lähdetäänpä seuraamaan Mikon yhden tavallisen työpäivän rutiineja. On elokuinen keskiviikko aamu klo 07. Herätyskello herättää Mikon uuteen päivään. Mikko herää ja käy noutamassa ensin päivän Mullikan postista. Mikko istuu totuttuun tapaan kahvipöydän ääreen juomaan aamukahvinsa ja lukemaan samalla Mullikasta uusimmat uutiset. Aamu rientää ja kohta onkin aika suunnistaa kohti parkkipaikkaa. Audi Quatro starttaa nätisti ja 15 km matka kohti työpaikkaa voi alkaa istuen.

Työpaikan parkkihalliin saavuttuaan Mikko ottaa hissin, jolla hurauttaa suoraan ylimmän kerroksen mainostoimiston tiloihin. Töihin tultuaan Mikko heittää takkinsa tuolin selkänojalle ja asettuu rentoon työskentelyasentoon istumaan työpisteensä ääreen. Tästä alkaa sitten Mikon työpäivä, joka jatkuu edelleen istuen aina toiseen aamukahviin saakka. Töitä jatketaan ja päivä etenee joutuin. Koittaa lounasaika. Työpaikan ruokalassa Pekka viittoo Mikon luokseen. Pöydässä on sopivasti tilaa yhden istumapaikan verran. Mikon onneksi ruokalassa on tarjolla tänään hänen herkkuaan uunimakkaraa.

Kello lyö nyt puoltapäivää. Mikko on ollut hereillä reilut viisi tuntia. Näistä 5 tunnista Mikko on viettänyt istuen neljä ja puolituntia. Sama meno jatkuu loppupäivän. Mikko istuu, istuu ja istuu. Työpäivän lopuksi hurautetaan kotiin Audilla. Kotiin päästyä Mikko haluaa rentoutua ja asettuu katsomaan televisiota lepotuoliin napostellen samalla sipsejä. Mikko istuu 16 tunnin hereillä olonsa aikana yhteensä 13h. Työpäivät eivät juuri eroa toisistaan joten istumista mahtuu viikkoon paljon. Tämä ei ole todellakaan hyvä, koska istuminen vaarantaa Mikon terveyden!

 

PASSIIVISUUS

Liikuntafysiologi Arto Pesola kertoo luomuliikunnan vallankumous -kirjassaan, että ylipainoisten ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana, eikä loppua näy. Ylipaino aiheuttaa meille monia terveyshaittoja. Lihavuus tappaa maailmassa nykyisin useammin kuin aliravitsemus.

Kirjassaan Pesola nostaa suurimmaksi passiivisuuden aiheuttajaksi istumisen. Istumatyötä tekevä voi istua työuransa aikana jopa 80 000 tuntia. Suomalainen katsoo lisäksi keskimäärin yli kolme tuntia televisiota päivässä. Loppuaika meneekin sitten internetissä tietokoneen edessä istuessa. Nykyihminen viettääkin suuren osan valveillaolo ajastaan istuen.

HAITAT

Pitkäaikaisella istumisella, kun istutaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen paljon on monia haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan ja sitä kautta meidän terveydentilaamme. Krooniset sairaudet ovat yleisempiä niillä, jotka istuvat paljon. ”Suurimmassa riskiryhmässä ovat selvästi ne, jotka istuvat yli kahdeksan tuntia päivässä. Vähintään kuusi tuntia istuvilla on selvästi enemmän diabetesta, kuin niillä jotka istuvat vain muutamia tunteja sanoo professori Richard Rosenkranz”.  http://www.k-state.edu/media/newsreleases/feb13/sitting21813.html. Istumisella katsotaan olevan selvä yhteys myös lisääntyneeseen ennen aikaiseen kuoleman mahdollisuuteen.

Istumatyötä tekevälle on tyypillistä matala energiankulutus. (MET – kerroin – 1,0 – 1,5). Istuessa kehomme siirtyy helposti kulutustilasta säästötilaan ja on aineenvaihdunnallisesti jopa lepotilassa. Tämä vaikuttaa siihen, että vähäisestä energiankulutuksesta johtuen ravinnosta saatavaa energiaa siirtyy helpommin vyötärölle rasvamakkaroiksi.

Tutkimuksissa onkin todettu, että esimerkiksi vapaa-aikana runsas television katseluun käytetty aika on yhteydessä epänormaaliin sokeriaineenvaihduntaan ja metaboliseen oireyhtymään. Lisäksi se voi juuri ennustaa suurempaa vyötärön ympärystä ja korkeampaa verenpainetta. Itse tykkään katsoa paljon elokuvia. Elokuvia ja televisiota katsellessa voi helposti tulla tavaksi, että elokuvaa katsellessa pitää syödä jotain tai napostella.  Tässä on se huono puoli, että näin saamme ylimääräistä energiaa ja se varastoituu helposti rasvaksi, kun kehomme on aineenvaihdunnallisesti lepotilassa.

Lisäksi pitkään samassa staattisessa asennossa istuminen aiheuttaa lonkan vääristymää sekä alaselän, niskan ja hartioiden kiputiloja. Istuessa selkä menee kyyryyn. Välilevyihin kohdistuva paine on epätasainen.

APUA

Yliopistoissa tehdyissä tutkimuksissa ympärimaailman on katsottu, että runsaasta istumisesta johtuvia haittoja ei voi vähentää pelkästään liikuntaharrastuksia lisäämällä.  Ainut yksinkertainen ratkaisu vähentää istumisesta johtuvia terveyshaittoja on, että istumista vähennetään. Me kulutamme suurimman osan energiastamme arjen toiminnoissa. Liikunnan kulutus on suhteessa vähäistä tähän kulutukseen nähden.

Istumisen vähentäminen lisää aktiivisuutta arjessa ja näin myös energian kulutustakin. Nousemalla ylös lisäät aineenvaihduntaasi 13 %. Samalla ajattelet itseäsi ja sydäntäsi. Insuliinin käyttö edistyy ja rasvanpoltto tehostuu.

 

 

KUINKA VÄHENNÄN ISTUMISESTA JOHTUVIA HAITTOJA?

  • Istumatyötä tekevä, nouse ylös tuolilta 30 minuutin välein!
  • Harrasta hyötyliikuntaa!
  • Kävele ja pyöräile työmatkat!
  • Käytä portaita!
  • Hoida työasioitasi seisten!
  • Harrasta säännöllisesti kestävyysliikuntaa!
  • Anna itsellesi lupa hengästyä ja hikoilla!
  • Harrasta sitä mistä pidät!
  • Harrasta liikuntaa yhdessä perheesi ja ystäviesi kanssa!
  • Ota rennosti ja syö hyvin, mutta terveellisesti!

 

Lähteet:

Vuori I, Laukkanen R. Vaaraantaako istuminen terveytesi? Suomen lääkärilehti 2010;65(39):3108-3109 

van Uffelen JGZ, Wong J, Chau JY ym. Occupational sitting and health risks. A systematic review. Am J Prev Med 2010;39(4):379-388.

http://diabetes.diabetesjournals.org/content/56/11/2655.short

http://www.k-state.edu/media/newsreleases/feb13/sitting21813.html

http://bjsm.bmj.com/content/43/2/81.short 

http://yle.fi/uutiset/vyotaro_kasvaa_jopa_seitseman_senttia_jos_istuu_liikaa/6445684

http://www.avatv.fi/kauneusjahyvinvointi/artikkeli.shtml/tutkimukset-puhuvat-karua-kielta-istumisen-maaralla-suora-yhteys-kuolemaan/2013/05/1751872

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_vastaa_mika_tekee_istumisesta_vaarallista/6451624 
http://www.ukkinstituutti.fi/terveysliikuntauutiset/uutinen/79

JUMPPA ORGASMISTA MIELIHYVÄÄ!

JUMPPA ORGASMISTA MIELIHYVÄÄ!

Miten mies voi oppia ymmärtämään mitä nainen ajattelee? Se taitaa olla aika mahdotonta? Mutta voiko sitä edes yrittää päästä perille naisten maailmasta? Yksi hyvä keino miten mies voi saada ajatuksia naisten maailmasta, on lukea naistenlehtiä.
Itse luen mielenkiinnolla etenkin kaikkia naisille suunnattuja kuntoilulehtiä kuten Fit, Kunto & Terveys, Me Naiset Sport, Kauneus & Terveys ja kuntoplus. Katson erityisesti niistä kaikki liikuntaan, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvät artikkelit. Samalla silmään sattuu muitakin juttuja naisten maailmasta. Ainakin voi näin olla askeleen päässä ymmärryksestä, mitä nainen ajattelee.

JUMPPAGASMI

Lueskelin tuossa aikasemmin ostamaani Trendin heinäkuun numeroa 7. vuodelta 2013 Siinä oli mielestäni hyvä kirjoitus ”HYVÄ OLO – Jumppagasmi. Haluaisitko sinäkin treenistä ”mielettömät fiilikset” mutta totuus on ”ihan jees”? Juttu jatkuu edelleen. ”Parempaa kuin seksi”! ”Järkyttävän ihana.” ”Hullun humalluttava”. Jutussa käsitellään ajatusta liikunnan tuottamasta mielihyvästä. Euforiaa, endorfiinihuuman metsästystä ja odotuksia mielihyvän tuntemusten suhteen.

Jutussa Personal trainer Varpu Raappana tuo esille sen ajatuksen, että ”asiakkaillani on huikeat odotukset liikunnan tuottamasta hyvän olon tunteesta” ja jatkaa edelleen ”Siksi moni on lyömässä välittömästi hanskat tiskiin, kun kokemus ei vastaakaan lehtiartikkeleita”.

Olen tästä samaa mieltä. Media, lehdet ja internetissä olevat kirjoitukset liikunnan tuottamasta mielihyvästä kuvataan usein jopa orgasmiin verrattavaksi mielettömäksi tunteeksi. Todellisuus voi vaihdella sitten tältä väliltä riippuen yksilöstä ja siitäkin miten yksilöllisesti yleensä tunteita kokee. Joku voi kokea liikuntasuorituksen jälkeen, että tässäkö tämä nyt sitten olikin. Toinen voi taas olla hekuman huipussaan, että ”YES! Tätä pitää saada lisää”. Lähtötilanne, kunto ja aikaisempi taustakin ratkaisevat.

MIELIHYVÄ

Raappanan mukaan ”endofiinihekuman metsästys ei kuitenkaan ole rapakuntoisten hommaa”. ”Endorfiinit alkavat erittyä vasta pitkäkestoisessa hikitreenissä, johon kykeneminen vaatii kuntoa”.

Itse olen tästä osittain hieman erimieltä. Esimerkiksi ylipainoinen ihminen, joka lähtee liikkumaan voi kyllä kokea monia hienoja tunteita liikuntasuorituksen jälkeen, vaikka kunto ei vielä olekaan se paras mahdollinen. Eihän sen tarvitse vielä ollakaan. Jokaisella on oma lähtötasonsa. Se ei kuitenkaan pidä olla mikään syy sille, ettei liikkumaan voisi lähteä. Ajan kanssa kunto kehittyy tulosten parantuessa ja endorfiinihuuman metsästyskin on helpompaa.

Esteettisissä lajeissa mielihyvän tuntemuksia voi syntyä nopeammin kuin aerobisissa lajeissa, koska mielihyvän tunne perustuu kehon tuntemuksiin. Hyviä esteettisiä lajeja ovat esimerkiksi tanssi sekä ohjatut tanssitunnit kuntokeskuksissa.
Tunteet voivat olla esteettisten lisäksi sisäisiä ja yhteisöllisiä. Esimerkiksi se positiivinen tunne siitä, että on lähtenyt yleensä liikkumaan voi palkita ja olla alkusysäys kohti aktiivisempaa elämää. Ajatellaan vaikka ihmistä joka ei ole vaikka 2 vuoteen harrastanut juuri mitään. Se yksikin kerta, kun tämä ihminen lähtee ulos kävelemään, on jo 100 % parannus nykyiseen.

Aluksi liikkumaan lähdettäessä tunteet voivat lentää laidasta laitaan ja mieleen muistua juuri se lehtijuttu siitä, että tämänhän piti olla verrattavissa siihen ”orgasmiin”. Älä kuitenkaan anna periksi sillä kunnon kohotessa mielihyvän saaminen liikunnasta paranee ajan kanssa.

 

PTANTIN JUMPPAGASMIN MAKSIMOIMINEN

  1. Hanki avuksesi ammattilainen. Oman valmentajan kanssa pääset heti alusta saakka hyvään alkuun ja löydät itsellesi oikeat tavat liikkua. Myös motivaatiosi pysyy paremmin yllä innostavan ohjaajan avulla. Näin et tuhlaa aikaasikaan turhaan. Harjoittelusi on tavoitteellista ja saavutat hyviä tuloksia.
  2. Ravitsemus kuntoon. Todennäköisesti et jaksa liikkua pitkään jos et saa tarpeeksi energiaa ruuasta. Syö säännöllisesti n. 3h välein. Noin tuntia tai kahta ennen liikkumaan lähtemistä tankkaa sopivasti hyviä hiilihydraatteja.
  3. Nuku riittävästi. Lepo on tärkeää kaiken jaksamisen ja yleisen hyvinvoinnin takia. Jos olet väsynyt kuntoilu rasittaa elimistöä enemmän. Sykkeesi on korkeampi. Kehosi ei toimi niin hyvin kuin se voisi.
  4. Tehoa liikkumiseen. Liikkuessa saa hikoilla ja syke saa nousta. Maksimisykkeitä ei tarvitse tavoitella, mutta endorfiiniryöpyn saavuttaminen vaatii myös mukavuusalueelta hetkellistä poistumista.
  5. Ota rennosti. Yritä välttää stressiä. Kaikki ylimääräinen stressi kuormittaa elimistöäsi ja lisää henkistä pahoinvointia. Pyri rentoutumaan tarpeeksi ja kuuntele itseäsi!
LÄHTEET:
Varpu Raappana. 2013. Hyvä olo – Jumppagasmi. Trendi. Heinäkuu 7/2013. s. 87.