Kuntosaliharjoittelu ja ruokavalio – osa 2

Aktiivinen kuntosaliharjoittelu lisää energiakulutusta. Tästä syystä kuntosaliharjoittelijan on huolehdittava hyvästä perusravitsemuksesta. Muuten treeni ei kulje ja anna haluttuja tuloksia. Jotta kehitystä voi saada aikaan on tärkeää keskittyä tekemään hyviä valintoja ja syödä riittävästi. Jos pelkäät ruokaa, et voi kehittyä. Kuntosaliharjoittelu ja ruokavalio sarja jatkuu osalla 2.

Kuntosaliharjoittelu ja ruokavalio – Mitä syödä?

Ensin kannattaa tietää oma perusaineenvaihdunnan tasosi PAV = perusaineenvaihdunta. Se tarkoittaa sitä energiantarvetta jonka tarvitset päivittäin välttämättömien elintoimintojen varmistamiseen.

Lisäksi energiankulutusta lisää ruuan lisäämä aineenvaihdunta (kuljetus, pilkkominen, varastointi) ja lämmöntuotto.

Jos vietät aikaa paljon sohvalla, arjessa tapahtuva lepoaineenvaihdunta on päivittäisestä energiankulutuksesta jopa +70%, kun vastaavasti olemalla aktiivinen, PAV on vain n. 50% ja muu tarve sitten aktiivisuudesta, kuten kuntosaliharjoittelusta johtuvaa. Liikunnan vaikutus energiakulutukseen riippuu pitkälle liikunnan kestosta ja sen rasittavuudesta.

Ja jotta tämä energiatarve sitten täytetään, sitä pitää syödä riittävästi.

Miten laskea oma lepoaineenvaihdunta taso?

Miehet voivat käyttää Harris-Benedictin kaavaa:

PAV = 66,47 + (13,75 x paino kg) + (5 x pituus cm) – (6,76 x ikä v)

Vastaavasti naiset:

Nainen PAV = 655,1 + (9,563 x paino kg) + (1,85 x pituus cm) – (4,68 x ikä v)

(Laske ensin sulkeet auki, jonka jälkeen laskutoimitus menee oikein)

Kun tiedät PAV:n niin sen jälkeen voit määrittää todellisen energiantarpeesi aktiivisuuskertoimen mukaan:

• 1,3 = Ei lainkaan aktiivinen
• 1,5 = Satunnaisesti aktiivinen tai arkiaktiivisuutta jonkin verran
• 1,7 = Liikkuminen säännöllistä tai arki aktiivista/työ fyysistä
• 1,9 = Arkiaktiivinen kuntourheilija
• 2,2 = Kovaa fyysistä työtä tekevä, erittäin paljon kuntoileva

Kun treenataan tavoitteellisesti ruokavaliota kannattaa viilata yksilölliset tekijät huomioiden. Näitä yksilöllisiä tekijöitä ovat kehon koostumus, sukupuoli, ikä, liikunnan määrät, laatu, tavoitteet ja terveydentila.

Mitä määriä syödä ja miten koostaa päivittäinen ravitsemus?

Proteiini

Tavoitteellinen kuntosalilla kävijä tarvitsee proteiinia n. 1,5 – 2,5g/per paino kg/vrk. Maksimi raja proteiinin saannin suhteen on n. 3g. Tätä ylimenevä osa on turhaa energiaa ja elimistöä turhaan kuormittavaa, eikä siitä saada tutkimustenkaan valossa hyötyä.

Hiilihydraatit

Aktiivisesta kuntosalilla kävijän hiilihydraattien tarve on suurempaa kuin sohvaperunan. Lisäksi tähän vaikuttaa sekin miten keho käyttää hiilihydraatteja hyödykseen ja millainen kehotyyppi on (ecto- endo ja mesomorph).

Hiilihydraatteja palaa todella tehokkaasti. Glukoosi varastoituu kehoomme glykogeenin muodossa. Lihaksiin noin 300 – 500g ja maksaan 75 – 80g. Nämä määrät voidaan polttaa tyhjäksi tehokkaalla treenillä noin 2h aikana.

Hiilihydraatteja olisi hyvä saada 50-60% päivittäisestä kokonaisenergiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun halutaan saada aikaan lihamassaa ja voimaa, niin tämä määrä on n. 5 – 6g/per paino kg/vrk. Mitä kovempaa mennään niin määrä kasvaa tästä entisestään +6g (6 – 8g) ja 8 – 10g.

Rasva

1g/per paino kg/vrk on hyvä määrä jolla pääsee pitkälle. Käytännössä tämä on riippuen ruokavalion viilaamisesta energiamäärän suhteen 25 – 40%.

Ilmainen ruokavalio esimerkki

Tässä on esimerkki miltä yksittäinen ruokavalion runko, yksinkertaisena mallina voisi näyttää.

HUOM: Tämä on täysin pelkistetty malli jollaisia en asiakkailleni tee, vaan ohjeeni ovat aina monipuolisempia, enkä tällaisia koskaan kennellekään laadi.

Energiatarve on lisäksi yksilöllinen ja siksi suoraan ei voi antaa täysin toimivaa mallia vaan ne pitää laatia aine erikseen.

Tämä esimerkki antaa kuitenkin ohjeistuksen ruokavalion koostamiseen.

Ruokavalio esimerkki pitää sisällään energiaa +2600 kcal verran.

5 Vinkkiä lihasmassan ja voiman lisäämiseen

1. Syö säännöllisesti pitkin päivää n. 3-4 h välein. Jokaisella aterialla on tärkeää olla proteiinia. Käytä monipuolisesti eri proteiininlähteitä.
2. Syö välipala 1-2 h ennen treeniä, jotta jaksat treenata. Treenin jälkeinen ateria vastaavasti saa olla päivän runsain.
3. Syö laadukkaita proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja. Suosi täysjyväviljatuotteita ja hiilihydraatteja joista saat kuituja, vitamiineja ja hivenaineita. Suosi rasvan lähteenä öljyjä, pähkinöitä, avokadoa, kalaa.
4. Juo vettä vuorokaudessa 1,5-2 litraa. Kun treenaat kovaa, niin juo noin 1 litra tuntia kohden riippuen hikoilun määrästä.
5. Suunnittele etukäteen mitä syöt ja koska syöt. Varmista, että olet tietoinen mitä syöt ja koska syöt.

Lähteet:

FIHF – Ravintovalmentaja koulutus materiaali

Itä-Suomen Yliopisto (urheiluravitsemuksen perusopinnot)

Katso myös PALVELUT ja muista myös ilmainen treeniohjelma naisille ja oppaat! 

Lisää tekstejä, jotka voivat kiinnostaa sinua: 

Miten laatia treenisohjelma? Osa 1.

Minut löydät myös facebookista

Facebook

Instagram

http://instagram.com/ptanttirossi