Miten hormonitoiminta liittyy painoon, jaksamiseen, liikuntaan ja seksuaalisuuteen – ja milloin “hormonit sekaisin” on oikeasti liian helppo selitys?
Hormonit vaikuttavat paljon. Ne eivät kuitenkaan ole mystinen kaukosäädin, jolla voidaan selittää jokainen painonmuutos, väsymys tai huono treeniviikko.
Hormonit ovat elimistön kemiallisia viestiaineita. Ne osallistuvat muun muassa aineenvaihdunnan, kasvun, lisääntymisen, stressivasteen, verensokerin, neste- ja suolatasapainon sekä monien muiden toimintojen säätelyyn.
Hormonaalisia sairauksia on olemassa ja ne voivat vaikuttaa esimerkiksi painoon, vireyteen, kuukautiskiertoon, seksuaaliseen toimintaan tai lihasten suorituskykyyn. Mutta oireet ovat usein epäspesifisiä. Väsymys, painonnousu tai haluttomuus ei yksin todista hormonihäiriötä – siksi diagnoosi kuuluu tutkimuksiin, ei Instagramin oirelistaan.
Hormonien toiminta voidaan jakaa kahteen tärkeään alueeseen:
- Hormonitoiminta reagoi elämäntilanteeseen. Uni, energiansaanti, sairaudet, lääkitykset ja pitkäkestoinen kuormitus voivat vaikuttaa eri hormonijärjestelmiin – mutta vaikutukset eivät ole kaikilla samanlaisia.
- “Hormonitasapaino” ei ole yksi mitattava nappi. Eri hormoneilla on omat tehtävänsä, viitearvonsa ja säätelyjärjestelmänsä. Jos epäillään sairautta, selvitetään mikä järjestelmä on kyseessä.
Kehomme on todella monimutkainen koneisto, niin monimutkainen, että sitä on vaikea edes tajuta. Kehomme pystyy toimimaan yhtäaikaisesti, tehden samalla kertaa lukemattoman määrän eri asioita, joista vain osaan voimme vaikuttaa omalla ajattelulla.
Hormonitoiminta säätelee muun muassa kehon aineenvaihduntaa, neste- ja mineraalipitoisuuksia, immuunijärjestelmää, nälkää, ruokahalua, kylläisyyden tunnetasoa, miten kehomme hyödyntää energiaa ja ravintoaineita jne.
Endokriininen järjestelmä toimii säätelyakseleina ja palautesilmukoina. Tässä kohtaa kannattaa tuntea kolme keskeistä käsitettä: hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaisakseli eli HPA-akseli, hypotalamus–aivolisäke–kilpirauhasakseli eli HPT-akseli sekä hypotalamus–aivolisäke–sukurauhasakseli eli HPG-akseli.
HPA-akselissa hypotalamus erittää CRH:ta, joka stimuloi aivolisäkkeen ACTH-eritystä. ACTH puolestaan stimuloi lisämunuaiskuoren kortisolieritystä. Kortisoli osallistuu stressivasteeseen ja muodostaa samalla negatiivisen palautteen hypotalamukseen ja aivolisäkkeeseen. Tämä on klassinen esimerkki homeostaasista ja negatiivisesta palautesäätelystä.
HPT-akselissa hypotalamuksen TRH stimuloi aivolisäkkeen TSH-eritystä, joka säätelee kilpirauhasen T4- ja T3-hormonien tuotantoa. Kilpirauhashormonit vaikuttavat muun muassa energiankulutukseen ja aineenvaihduntaan ja säätelevät järjestelmää takaisin negatiivisen palautteen kautta.
HPG-akselissa hypotalamuksen GnRH säätelee aivolisäkkeen LH:n ja FSH:n eritystä. Miehillä LH stimuloi Leydigin soluissa testosteronituotantoa ja FSH osallistuu Sertolin solujen kautta spermatogeneesin säätelyyn. Testosteroni, estradioli ja inhibiini B osallistuvat takaisin palautesäätelyyn. Eli hormonit eivät vain “nouse ja laske” sattumanvaraisesti – järjestelmää ohjaavat tarkat endokriiniset palautemekanismit.
Kaikilla näillä on taas iso rooli meidän hyvinvointimme suhteen. Jos hormonaaliset toiminnat ovat sekaisin, niin kehomme ei toimi kuten pitää.
Hormonitoiminta ja joku on pielessä?
On olemassa tietyt merkit siitä, että kaikki ei ole nyt välttämättä ihan kunnossa ja kehon normaali hormonitasapaino voi olla häiriintynyt?
1. Paino muuttuu odottamatta tai painonhallinta vaikeutuu selvästi. Taustalla voi joskus olla esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö, lääkitys tai muu sairaus. Pelkästä vaa'an lukemasta ei kuitenkaan voi päätellä, että “estrogeenia on liikaa”, kortisoli estää rasvanpolton tai testosteroni on romahtanut.
2. Treeni ei kulje tai lihasmassaa ei kehity odotetusti. Ennen hormonidiagnoosia kannattaa tarkistaa ainakin harjoittelun ohjelmointi, kokonaisenergia, proteiini, uni, palautuminen ja harjoitteluhistoria. Hormonihäiriö on mahdollinen lääketieteellinen syy, mutta sitä ei voi päätellä siitä, että hauis ei kasvanut kahdeksassa viikossa.
3. Ei paneta tai erektio ei toimi kuten ennen. Matala testosteroni voi olla yksi mahdollinen tekijä miehellä, mutta seksuaaliseen haluun ja erektioon vaikuttavat myös esimerkiksi stressi, mieliala, lääkkeet, uni, verenkierto, sairaudet ja parisuhdetekijät. Naisillakaan haluttomuutta ei voi selittää yhdellä estrogeeniluvulla. Jos muutos on selvä tai pitkittynyt, asia kannattaa selvittää terveydenhuollossa.
Elämäntavoilla voidaan tukea yleistä terveyttä, mutta sinkkipurkki ei ole hormonikorvaushoito. Puutos kannattaa korjata – megadosella ei rakenneta supersankaria.
4. Vatsan alueen ongelmat. Jatkuvaa stressiä, painetta, ahdistusta. Suora vaikutus hormonaalisiin toimintoihin. Stressi voi vaikuttaa ruoansulatukseen vaikuttavaan bakteerikantaan negatiivisesti.
5. Selittämätöntä väsymystä. Tämäkin voi kieliä hormonien epätasapainosta.
6. Hiustenlähtö: Tällöin kannattaa tarkistuttaa etenkin kilpirauhaset. Merkki voi olla myös puutteellisesti ravinnosta ja että ravintoaineiden suhteen on selviä puutostiloja. Merkkinä voi olla hormonien epätasapaino.
Kehomme tehtävä on tasapainottaa itseään. Olipa kyseessä sitten kehon lämpötila, suolatasapaino, stressitasot niin samoin myös, kehon hormonaaliset toiminnot tulisi olla tasapainossa puhtaasti jo kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin takia.
Kehossa hormonaaliset toiminnot toimivat niin, että jos jonkin hormonin määrä kehossa muuttuu niin, että toinen laskee, niin toinen nousee. Esim. jos testosteronia ei erity tarpeeksi, kehon estrogeenin määrä voi nousta.
Tästä voi seurata tunnetila, että nyt ei ole kyllä kaikki kunnossa ja joku on sekaisin. Ja joku ei toimi kunnolla, niin kehokaan ei voi hyvin.
Mikä avuksi?
Jos hormonaalisten toimintojen suhteen on ongelmia. Erityisesti itse vertaisin kohtaa 1-3 jotka ovat tärkeitä, niin hakeutuisin tilanteen mukaan lääkäriin.
Suomessa on mahdollisuus päästä onneksi hormonaaliseen korvaushoitoon, jos tilanne sen vaatii (testosteroni jne.). Lisäksi kilpirauhasten vajaatoiminta on yleistynyt ja tähänkin on olemassa sopiva lääkitys kuten Thyroxin.
On hyvä muistaa että lääkkeet ovat lääkkeitä. Tärkeämpänä asiana olisi pitää itsestään huolta. Avainasemassa stressinhallinta, rentoutumisharjoitukset ja olla läsnä elämässä.
Riittävää, hyvää ja terveellistä ruokaa ja sopivaa kehon aktivointia. Ei kuitenkaan mitään liiallista treeniä näissä tilanteissa!
Stressin vähentäminen, riittävä uni, sopiva liikunta ja ravitsemuksen korjaaminen voivat parantaa yleistä hyvinvointia ja joissakin tilanteissa myös hormonitoimintaan liittyviä mittareita. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sääntöä, että stressin lasku nostaisi automaattisesti testosteronia tai että elämäntapamuutos yksin korjaisi todetun hormonihäiriön.
Olen nähnyt valmennuksessa tilanteita, joissa elämäntapojen parantamisen rinnalla myös lääkärin seuraamat arvot ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan. Se on hyvä asia – mutta yksittäinen asiakaskokemus ei ole lääketieteellinen hoitosuositus. Jos epäillään hormonihäiriötä, diagnoosi ja mahdollinen lääkitys kuuluvat lääkärille.
Painonmuutos voi puolestaan vaikuttaa moniin terveysmittareihin ja hormonitoimintaan, mutta väite “hormonit palautuvat ja rasvaprosentti laskee” kääntää syy-seuraussuhteen liian yksinkertaiseksi. Kehonpainoon vaikuttavat ennen kaikkea pitkäaikainen energiansaanti ja -kulutus, mutta myös lääkitykset, sairaudet, uni, stressi ja muut tekijät voivat vaikuttaa kokonaisuuteen.
Stressinhallinta, ravinto, sopiva liikunta on tässäkin kaikille tärkeää!
Jos koet, että on parantamisen varaa, niin olisiko syytä olla itselleen rehellinen ja tarkastella omaa elämäänsä ja miettiä:
Missä ihan oikeasti mennään? Teenkö tarpeeksi oman hyvinvointini eteen?
Ja jos on jotain mikä estää minua tekemästä, niin mitä se on ja voinko itse vaikuttaa niihin asioihin?
Ainahan kaikkeen ei voi vaikuttaa! Tällöin kuitenkin voi auttaa se, että hyväksyy asiat sellaisena kuin ne ovat, ei taistele niitä vastaan! Sekin voi luoda rentoutta elämään, se, että hyväksyy asiat.
Osta ja ota aikaa itseäsi varten! Se on sinua varten! Syö hyvin, proteiinia, kasviksia, hyviä rasvoja, hiilihydraatteja. Niitä kaikkia tarvitaan hormonaalisten toimintojen ylläpitämiseksi tasapainossa!
Ole aktiivinen, elä vedä överiksi. Tasapaino kaikessa tärkeää. Tällä myös vaikutat positiiviisesti omiin hormonaalisiin tasoihin.
Nuku riittävästi, ole läsnä ja harjoittele omien tunteiden ja ajatusten tunnistamista! Kohtaa myös ne ominaan ja muista, että jokainen tunne on yhtä aito, olipa se mitä tahansa!
Kiitos toiveaiheesta Matille!
Ps. Jos sinulla on käyttämättä liikuntasetelejä, niin verkkokaupastani löydät lahjakortit ja voit maksaa kaikilla yleisimmillä maksuvälineillä.
Parempi ratkaisu pysyvään painonpudotukseen!
Oletko kyllästynyt dieetteihin, jotka lupaavat ihmeitä, mutta jättävät sinut vain turhautuneeksi ja nälkäiseksi? Nyt on aika unohtaa pikadieetit ja aloittaa oikea muutos – sellainen, joka tuo pysyviä tuloksia!
📘 Esittelen sinulle "Painonpudottajan Ravitsemus – Kuinka Onnistun" -oppaan!
66 sivun kattava opas, joka sisältää kaiken, mitä tarvitset tehokkaaseen ja pysyvään painonpudotukseen. Pudota jopa -10 kg tai enemmän, ilman älyttömiä rajoituksia tai jojoilua.
Tämä ei ole pikadieetti. Tämä on ratkaisu, joka toimii. Oppaan menetelmät sopivat kaikille – riippumatta siitä, mistä aloitat.
🔥 Älä jää odottamaan – tee päätös nyt!
👉 Klikkaa alla olevaa banneria!
✨ Aloita muutos tänään – sinä pystyt siihen!
Tuntuuko painonpudotus vaikealta?
Ei ihme – moni tekee siitä tahattomasti monimutkaisempaa kuin tarvitsisi.
Totuus? Painonpudotus voi olla yksinkertaista, kun tiedät mitä tehdä ja missä järjestyksessä.
Ei kituuttamista. Ei ihmedieettejä. Ei jatkuvaa jojoilua.
Nappaa tästä ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille.
Klikkaa tästä takaisin blogiin
Klikkaa tästä lukeaksesi lisää painonpudotuksesta
Katso myös tarjoamani palvelut
Lue seuraavaksi
👉 Paino ei putoa vaan junnaa – tasannevaihe
UKK: Hormonitoiminta – vaikutus terveyteen ja painoon
1. Miten hormonit vaikuttavat painonhallintaan?
Kyllä. Esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt ja tietyt harvinaisemmat hormonaaliset sairaudet voivat vaikuttaa painoon. Hormonit osallistuvat myös nälän, kylläisyyden, glukoosiaineenvaihdunnan, stressivasteen ja lisääntymisakselien säätelyyn. Useimmat painonmuutokset eivät kuitenkaan johdu yhdestä epämääräisestä hormonitasapainon häiriöstä, joten oireet pitää arvioida kokonaisuutena.
2. Miksi stressi ja kortisoli estävät laihtumista?
Ei yksinkertaisesti näin. Kortisoli on HPA-akseliin kuuluva glukokortikoidi ja normaali osa stressivastetta. Pitkittynyt stressi voi vaikuttaa uneen, ruokahaluun, syömiskäyttäytymiseen ja aktiivisuuteen, mikä voi vaikeuttaa painonhallintaa. Patologinen kortisoliylimäärä, kuten Cushingin oireyhtymässä, on eri asia kuin tavallinen arjen stressi. Kortisoli ei kumoa energiatasapainon fysiologiaa.
3. Mikä rooli on insuliinilla painonhallinnassa?
Insuliini on haiman beetasolujen erittämä anabolinen peptidihormoni, joka säätelee muun muassa glukoosin ottoa, maksan glukoosintuotantoa ja ravintoaineiden varastointia. Insuliiniresistenssi on tärkeä aineenvaihdunnallinen ilmiö, mutta normaali aterianjälkeinen insuliinivaste ei itsessään selitä lihomista. Pitkän aikavälin rasvamassan muutoksessa energiatasapaino säilyy keskeisenä.
4. Miten hormonitasapainoa voi tukea luonnollisesti?
Riittävä energiansaanti, välttämättömät rasvahapot, proteiini, mikroravinteet, uni, liikunta ja palautuminen tukevat normaalia fysiologiaa. Pitkittynyt matala energiansaatavuus voi häiritä esimerkiksi HPG-akselin toimintaa. Elämäntavat eivät kuitenkaan korvaa lääkärin tutkimuksia tai hoitoa, jos kyseessä on varsinainen endokriininen sairaus.
5. Miten Antin personal training valmennus ottaa hormonit huomioon?
Valmennuksessa voidaan vaikuttaa niihin tekijöihin, joihin harjoittelulla ja ravitsemuksella oikeasti voidaan vaikuttaa: energiansaatavuuteen, harjoituskuormaan, progressioon, palautumiseen, uneen, ravintoaineiden saantiin ja kehonkoostumukseen. Valmennus ei diagnosoi endokriinisiä sairauksia eikä korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta hyvä ohjelmointi ottaa fysiologisen kokonaisuuden vakavasti.
0 Kommenttia