Proteiini on enemmän ja enemmän muodissa! Markkinavoimat ovat huomanneet lisääntyneen kysynnän. Kaupan hyllyille on ilmestynyt paljon uusia proteiinipitoisia tuotteita.
Välipalat, jugurtit, maustetut rahkat, välipalapatukat jne. Hyvä näin! Parempi vaihtoehtohan sellainen on valita välipalaksi, kuin ottaa hyllystä se sipsipussi tai 1,5 l sokerista limsaa.
Proteiini on yksi tärkeimmistä lihasten ja kudosten rakennusaineista. Proteiinit koostuvat eri aminohapoista.
Proteiineissa on 20 erilaista aminohappoa. 8 näistä aminohapoista on ihmiselle välttämättömiä, joita ihminen ei itse pysty valmistamaan. Siksi ne on saatava monipuolisesta ravinnosta.
Lihakset, sidekudokset, iho, sisäelimet sekä veressä olevat proteiinit muodostavat ihmisen elimistön suurimmat proteiinikeskittymät. Varsinaista ylimääräproteiinin varastoa ei ole.
Ainoastaan pieni määrä aminohappoja varastoituu joksikin aikaa maksaan. Painonhallinnan, palautumisen ja kehittymisen kannalta proteiinia tulisi siksi saada riittävästi jokaisella päivittäisellä aterialla!
Kuntoilijan ja urheilijan kannalta on tärkeää huomata nykyisten tutkimustulosten valossa se, että proteiinien laadulla on samoin merkitystä siinä missä hiilihydraattien ja rasvojen laatueroilla.
Täydellisessä proteiinissa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Vastaavasti paljon epätäydellisiä proteiineja sisältävä ruokavalio voi johtaa aliravitsemukseen vaikka proteiinia saataisiinkin määrällisesti riittävästi.
Lisäksi tämä tilanne voi johtaa lihasmassan menetykseen, kehityksen ja palautumisen hidastumiseen. Proteiinin laadun määrittämiseen käytetään PD-CAAS luokittelua (Protein-digestability-corrected amino acid score)
Eläinkunnasta peräisin olevat proteiinit ovat yleensä laadukkaampia kuin kasvikunnan proteiinit.
Kasviskunnan proteiinilähteissä poikkeuksen laadussa tekee soijaproteiini. Onneksi nykypäivänä on laadukkaita ja hyvä kasvisproteiinin lähteitä.
Kasvisruokavalio ja proteiini suhteen, täytyy olla tarkkana ja suosia monipuolisuutta. Tämä siksi, että kasvisperäisten proteiinien aminohappo-profiili ei ole yhtä täydellinen mitä eläinkunnan proteiinit ovat.
Eläinperäiset proteiinit ovat siis täydellisiä aminohappoprofiilinsa kautta. Virheellisesti ei kuitenkaan pitäisi alkaa välttämään toista ja rakentaa ravitsemustaan pelkästään esimerkiksi eläinkunnasta peräisin olevien proteiinien varaan.
Parempi olisikin saada proteiineja monipuolisesti kaikista hyvistä lähteistä jolloin ne täydentävät toisiaan!
Kaikki eläinkunnasta saatavat proteiinit eivät kuitenkaan ole laadullisesti hyviä.
Näitä ovat muun muassa edulliset jauhelihat ja makkarat, joissa sidekudosproteiinin, kollageenin osuus on melko suuri.
Sidekudosproteiini heikentää proteiinin laatua oleellisesti. Makkaroilla on kuitenkin paikkansa silloin tällöin nautittuna.
Kesällä niitä tulee joskus grillattua. Kun perusasiat on ensin kunnossa, niin pari makkaraa joskus ei mitään kaada – vaikka niistä saa toki samalla ns. Kovaa rasvaa.
Parhaat proteiinin lähteet ovat?
Heraproteiini, maito, kananmuna, kala, vähärasvainen liha, kana, kalkkuna, soijapavut, herneet, pavut, pähkinä, täysviljat.
Proteiini tarve jakaa mielipiteitä. Usein kuulee puhuttavan, että proteiinia pitäisi saada paljon. Itse olen sitä mieltä, että proteiinia pitää saada riittävästi asetettujen tavoitteiden mukaan.
Ei kuitenkaan liikaa! Huomattavan suurelle proteiinimäärän lisähyödystä terveydelle ei ole näyttöä ja sillä ei yleensä saavuteta lisähyötyä.
Ylimääräinen proteiini ei muutenkaan varastoidu lihakseksi vaan muuttuu elimistössä lopulta rasvaksi.
Jotta terveellinen ruokavalio toteutuisi rasvojen ja hiilihydraattien osalta, ruokavalion proteiinimäärää ei kannata liioitella.
Proteiinin tarpeeseen vaikuttaa monet yksilölliset tekijät. Näitä ovat muun muassa ikä, paino, lihasmassan määrä, kokonaisenergian tarve, tavoitteet, fyysinen aktiivisuus, liikunnan muoto, tehokkuus ja harjoittelumäärät.
Lisäksi tulee huomioida terveydentila ja mahdolliset sairaudet. Esimerkiksi munuaistaudin etenemistä voidaan hidastaa rajoittamalla proteiinien saantia ravinnosta.
Myös raskaus ja imetys lisäävät proteiinin tarvetta raskauden kahden viimeisen kolmanneksen aikana.
Proteiinintarvetta suurentaviksi tekijöiksi nähdään painonhallinta, painonpudotus, kova fyysinen rasitus, lihasmassan kasvattamistavoite, hiilihydraattien rajoittaminen, kokonaisenergiamäärän rajoittaminen ja harjoittelutehon lisääminen.
Proteiinintarve on suurentunut niin voima- kuin kestävyyspainotteisia lajeja harrastavien kohdalla. Kuitenkin urheilijan kohdalla proteiinin tarvetta tulee ajatella yksilöllisesti ja lajikohtaisesti.
Laihduttamisen ja painonhallinnan yhteydessä proteiinin energiaosuus kokonaisenergiamäärästä tulisi olla noin 20 – 25 %.
Aktiivikuntoilijan proteiinitarve miehillä on vuorokaudessa noin 1,4 – 1,8 g/ per paino kg ja naisilla 1,2 – 1,6g/ per paino kg
Kilpaurheilijoiden proteiinitarve miehillä on vuorokaudessa noin 1,6 – 2,2 g/ per paino kg ja naisilla 1,4 – 2,0 g/ per paino kg
Urheilijan tulisi kiinnittää huomiota lajikohtaisesti siihen, että glykogeenivarastot täydentäminen ja riittävä energiansaanti ovat proteiininsaantia tärkeämmässä roolissa.
Tämä siksi, että lihasproteiinia hajoaisi kovassa harjoittelussa mahdollisimman vähän.
Tutustu myös ravintovalmennus palvelut tästä!
Sinua voi edelleen kiinnostaa aihe joka liittyy proteiineihin?
Proteiinit. Ilander O, Borg P, Laaksonen M, Mursu J, Ray C et al. Liikuntaravitsemus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s.79-90.
Thomas L. Halton, Frank B. Hu, Md, PhD. The Effects of High Protein Diets on Thermogenesis, Satiety and Weight Loss: A Critical Review
EFSA, proteiinin saannin viitearvot
Takaisin etusivu
”Antti Rossi, paremmin tunnettu nimellä ”PtAntti,” on ollut jo pitkään, eli yli 10 vuoden ajan yksi Kuopion kaupungin tunnetuimmista ja arvostetuimmista personal trainereista.
Hänen tarinansa ja ammattitaitonsa ovat tehneet hänestä halutun valmentajan paitsi Kuopiossa myös valtakunnallisesti ja myös Suomen rajojen ulkopuolella.
PtAntti ei ole jäänyt paikalliseksi ilmiöksi, vaan hänen nimensä on ollut esillä monissa valtakunnallisissa medioissa ja lehdissä. Näitä on muun muassa, iltalehti, iltasanomat, helsingin sanomat ja useat muut valtakunnalliset lehdet.
Hän on saanut ansaittua tunnustusta työstään terveyden ja hyvinvoinnin parissa, ja tämä tunnustus on vienyt hänet ympäri Suomea.
PtAntti on myös laajentanut osaamistaan ja vaikuttamisaluettaan kirjoittamisen maailmaan. Nykyään hän toimii aktiivisesti liikunta- ja hyvinvointialan julkaisujen toimittajana.
Aikaisemmin PtAntin tarkoitus oli lähteä (kun kutsuttiin monesta suunnasta) mukaan kouluttamaan tulevia Personal trainereita, mutta joskus elämässä tulee muita asioita vastaan ja tämä jäi sitten ja ei ole enää ollut ajankohtaista.
Hän tuo oman kokemuksensa ja asiantuntemuksensa esiin artikkeleissa, jotka ovat suunnattuja niille, jotka haluavat oppia lisää terveellisestä elämäntavasta, ravinnosta ja liikunnasta.
PtAntti on kokenut valmentaja, joka on auttanut lukemattomia ihmisiä saavuttamaan terveys- ja kuntoilutavoitteensa. Hänen pitkä kokemuksensa personal trainerina on antanut hänelle syvällisen ymmärryksen siitä, miten tukea ja ohjata ihmisiä kohti parempaa hyvinvointia.
PtAntti on elävä esimerkki siitä, miten intohimo ja omistautuminen voivat johtaa menestykseen. Hänen tarinansa on inspiroiva esimerkki siitä, miten yksilö voi vaikuttaa positiivisesti muiden elämään terveyden ja hyvinvoinnin alalla.”
Palveluihini pääset tutustumaan TÄÄLTÄ
