Kyykky kuntoon

Kyykky kuntoon

Jalkakyykky on tehokas moninivelliike, joka kehittää voimaa ja lihasmassaa. Liike aktivoi tehokkaasti lantion, pakaroiden, etureisien, vatsan ja selän lihaksia. Voima kehittyy koko liikeradan alueella hyvin tehokkaasti. Vastaavasti kyykky ei ole takareisi liike vaikka niin jostain syystä luullaan. Siksi monipuolisessa jalkalihasten harjoittelussa kannattaa takareisien kehittymiselle varata omat harjoituksensa. Voiman ja lihasmassan kehittämisen lisäksi kyykky parantaa tasapainoa ja kehittää koordinaatiota.

Kyykkyjäkin on moneen eri lähtöön. On etukyykkyä, takakyykkyä, boxi-kyykkyä, maljakyykkyä (goblet kyykky), sissy kyykkyä, valakyykkyä jne. Teknisesti syväkyykyt (kyykky noin 140 asteen kulmaan) ovat kyykyistä tehokkaimpia, mutta niiden kanssa tulee olla varovainen ja ne tulee tehdä aina teknisesti oikein.

Huomioi tämä kyykyssä

Ennen kuin menet kyykkyyn..

  1. Säädä ensin kyykkytelineen tangon varmistimet niin, että ne ovat hartialinjaasi alemana. Näin sinun on helpompaa ottaa tanko epäkkään yläosan päälle.
  2. Tangosta kannattaa ottaa hartioita leveämpi oteleveys. Kuitenkin oteleveyteen vaikuttaa se onko rintarankasi miten kireällä. Jos rintalihaksia, hartioita, rintarankaa kiristää kannattaa ottaa leveämpi oteleveys tangosta.
  3. Sukella tangon alle niin, että tanko tulee yläselän/ epäkkään yläosan kohdalle.
  4. Seiso tukevasti tangon alla ja irroita tanko irti telineestä.
  5. Astu yksi kaksi askelta taakse tanko niskassasi.
  6. Aseta jalat hieman lantioa leveämmälle, niin pääset teknisesti hyvin kyykkyyn. Lantio ”putoaa jalkojen väliin”.
  7. Voit avata jalkoja hieman ulospäin. Tämä taas aktivoi lonkan ulkokiertäjät ja helpottaa liikkeen tekemistä.
  8. Varmista kuitenkin, että polvet ja varpaat linjautuvat liikkeen aikana samaan suuntaan. Polvet eivät saa kääntyä kyykyn aikana sisään tai ulospäin.

Kyykkyyn..

  1. Painopiste jakautuu tasaisesti koko jalalle.
  2. Aktivoi keskivartalon lihakset tiukaksi.
  3. Yläasennossa vedetään happi sisään (saadaan vatsan- ja rintaontelon paine kasvamaan) Pidä happi sisällä aina siihen asti, että olet alhaalla.
  4. Pidä pää selkärangan jatkeena. Älä siis katso täysin suoraan eteen vaan pidä katsetta hieman alaviistoon, jotta niska pysyy suorana, eikä selkä pääse pyöristymään.
  5. Pidä ylävartalo mahdollisimman suorana, rinta eteenpäin.
  6. Jännitä kehosi lihakset
  7. Laskeudu tästä rauhallisesti alas kunnes polvikulmasi on noin 90 astetta, eli reidet ovat vaakatasossa lattia linjan mukaisesti.
  8. Kontrolloi liikettä koko alaslasku vaiheen ajan, niin että et pudottaudu vauhdilla alas. Tämä lisää liikkeen hallintaa ja turvallisuutta. Korostat myös sopivasti liikkeen eksentristä vaihetta.

Ja takaisin ylös..

  1. Liikeen ylöstulo vaihe, konentrinen osa liikkeestä, saa olla tehokkaampi ja räjähtävämpi.
  2. Ylöstulossa puhalla happi ulos keuhkoista.
  3. Lantion ja polven ojennus tapahtuu samanaikaisesti. Varo kuitenkin yliojentamasta polviasi, kun olet takaisin suorana.
  4. Toista nyt aloituksen vaiheet.
  5. Huomaa, että kyykyssä kannattaa ottaa 1 toistoja. Ei siis tee liikettä niin, että tekee sen pumppaamalla. Aktivoi aina ylhäällä lihakset, hae happi sisään ja kontrolloi, että paketti on varmasti kasassa. Tämäkin lisää liikkeen suorittamiseen turvallisuutta.

Kyykyn syvyys

Tämä jakaa paljon mielipiteitä. Itse ohjaan ja sanon aina, että kyykyssä pitää ottaa monia asioita huomioon kuten esimeriksi jokaisen ihmisen yksilölliset mittasuhteet ja kehon liikkuvuus. Kyykkyyn meneminen ei ole siksi täysin mutkatonta.

Kyykyn tekemisen voi aloittaa aluksi esimeriksi kehonpainolla. Tehdä liikkuvuutta lisääviä harjoituksia tai testata näitä tässä jutussa olleita vinkkejä.

Eikun kyykkyyn!

Videolla yksi kyykyn variaatioista. Boxi-kyykky.

Huom: Liikkeessä lantiota ei tarvitse käyttää takana, kuten minä teen. Riittää, että pakarat hipaisevat boksin reunaa ja sitten ylös.

Click here to subscribe

Treenaatko liikettä vai lihasta?

Treenaatko liikettä vai lihasta?

Tavoitteena mahdollisimman lihaksikas keho vai mahdollisimman vahva sellainen?

Lihasmassaan tähtäävässä hypertrofisessa harjoittelussa tavoite on kasvattaa lihaksia. Tällaisessa treenissä pitäisi aina treenata itse lihasta, ei liikettä. Käytännössä liike pitäisi suorittaa mahdollisimman haastavasti ja tehdä siitä teknisesti mahdollisimman puhdasta. Liikeradat hiottuna viimeiseen asti. Kyse on tällöin kehonrakennuksesta ja siinä optimaalista on saada kohdelihakset joita treenataan kasvamaan.

Lihaskasvua voidaan pyrkiä saamaan aikaan mekaanisella kuormituksella, lihasvaurioilla ja niiden korjaamisella sekä metabolisella rasituksella. Lisäksi tärkeää, että treenataan kovaa, mutta fiksusti mahdollisimman raskailla painoilla, väsyttäen lihasta. Harjoittelussa ohjelmaa voidaan säätää monilla eri tavoilla, kuten liikevalinnoilla, että voidaan tukea lihasmassan kehitystä.

Lisäksi on hyvä muistaa, että jos treeni ei mene perille sinne minne pitää, eli kohdelihakseen, niin kovakaan sarja esimerkiksi hauiskääntöä ei takaa kehittymistä. Kyykkyäkin voidaan vimputtaa helposti sopivan raskaalla painolla 100 toistoa putkeen, uupumukseen asti, mutta sekään ei automaattisesti rakenna maailman mahtavampia reisiä. Vastaavasti joku hoikempi kaveri voi vetää helposti maastaan monta kertaa oman painonsa.

Lihaksen treenaaminen on eri asia kuin liikkeen treenaaminen!

Click here to subscribe

Kun halutaan kehittää maksimaalisesti voimaa, niin yleensä ei saada liikutettua yhtä isoja painoja jos liikkeet tehdään yli puhtaasti ja jo tälläkin on eronsa. Liikkeen treenaamisessa voimantuotto ominaisuudet korostuvat enemmän.

Luin Facebookista Makwan Amirkhanin jakamiin lihaskuntotreeneihin tulleita kommentteja. Siellä oli moni neuvomassa miten pitäisi puhtaammin tehdä liikkeet ja vaikka mitä..

Esimerkkinä nyt muutenkin urheilijat lajista riippumatta, niin urheilijan tehtävä on saada keho käyttöön optimaalisesti ja tuotettua voimaa optimaalisesti itse kisasuorituksessa. Tällöin ideana on, että saadaan jo harjoittelussa mahdollisimman isot raudat liikkumaan lähtöpisteen A ja loppupisteen B välillä.

Tekniikan ei tarvitse tällöin ja voikaan olla mikään maailman hifistellyin. Mitenhän se Maku pärjäisi siellä kehässä jos se alkaisi liikaa hifistelemään, että onkohan kyynävarren suhde olkavarteen nyt juuri optimaalinen, että saan vedetyttyä vastustajan mattoon. No ei varmaankaan…

Urheilijan kannattaakin tehdä maksimivoimaharjoituksensa vähän ”roisimmalla”, ”kisa” tekniikalla ja sitten avustavat, tukiliikkeet vastaavasti nätimmin. Liikkeen treenaamisessa ja miten kuormaa saa optimaalisesti liikkumaan mahdollisimman paljon, tärkeää se, että mitä useammalle lihaskselle työ jakautuu, niin aina sen parempi.

Mikä voi mennä pieleen hypertrofisessa harjoittelussa?

Se, että yritetään tehdä liikkeet aivan liian puhtaasti ja vaikka millä hienoilla hifi tekniikoilla joita riittää vaikka muille jakaa. Riskinä on, että lihaksen mekaaninen kuormitus voi jäädä pienemmäksi.

Siksi myös hypertrofista treeniä tekevän olisi hyvä välillä uskaltaa ”runtata”, mutta kuitenkin säilyttäen sopivan tekniikan ja paketin pitämisen kasassa. MUTTA ei turhan hifistellen.

Liikkeen treenaaminen on eri asia, kuin lihaksen treenaaminen. Liikkeen treenaaminen on voimailua, kun taas lihaksen treenaaminen on kehonrakennusta” -Utti Hietala

Lähde:

Hulmi,.J. Hietala,.U. Lihastohtoriblogi https://lihastohtori.wordpress.com/2014/03/12/treenaatko-lihasta-vai-liiketta-hulkki-hietala-osa-i/

Lataa tästä…

Click here to subscribe

Harjoittelun periodisaatio ja saa aikaan järisyttäviä tuloksia!

Harjoittelun periodisaatio ja saa aikaan järisyttäviä tuloksia!

Onko sinulle sanat mikrosykli, mesosykli, makrosykli jne tuttuja? Entäs sitten Lineaarinen, epälineaarinen tai blokkiperiodisaatio? 

Jos ei, niin kerrotaan mitä ne tarkoittavat ja miten niitä hyödyntäen voit viedä kehityksen kokonaan uudelle tasolle!

Kehityksen kannalta yksi olennaisempia tekijöitä harjoittelussa on itse harjoittelun ohjelmointi, periodisaatio. Treenaaminen, olkoonpa se vaikka ihan kuntoilu mielessä tai ammattiurheilua,  kannattaa jakaa tavoitteen mukaisesti kausiin.

Usein monilla kehitys junnaa tai pysähtyy puhtaasti suunnitelmallisuuden puutteeseen.

Erilaisia ohjelmointimalleja hyödyntäen voidaan kuntoa saada vietyä eteenpäin. Se kaikki kuitenkin edellyttää säännöllisyyttä harjoittelussa, sopivaa jaksotusta, sopivia harjoituksia, hyviä liikevalintoja, tarkkaan mietittyjä sarjoja ja toistoja, palautumisaikoja. Riittävää ravitsemusta ja palautumista.

Muuten kehitystä ei tule tai se voi pysähtyä ja kääntyä itseään vastaan. Lopulta kyse on toistoista ja ne ratkaisevat. Suunnitelman noudattaminen ja siinä pysyminen.

Voimaharjoittelun jaksottaminen, periodisaatiot.

Periodisaatio jaksotus tarkoittaa pidemmän aikajanan / jakson jakamista lyhyempiin jaksoihin, harjoitussykleihin. Jokaiselle harjoitusjaksolle asetetaan sitten omat selkeät tavoitteensa.

Mikrosykli, tarkoittaa yhtä harjoituskiertoa. Nämä jaksot ovat usein kestoltaan yhden viikon mittaisia. Vaihtelua voi toki olla päivistä useampaan viikkoon asti. Tänä jaksona sitten tehdään tietyt harjoitukset läpi, jotka on ohjelmoitu juuri tälle viikolle liikkeiden, sarjojen, toistojen, palautumisaikojen jne mukaan. Tällä jaksolla treenataan sitten läpi kaikki kehon lihasryhmät kerran tai useammin.

Mesosykli, on vastaavasti pidempi jakso. Tämä jakso kestää useammasta viikosta aina useisiin kuukausiin asti.

Yksi esimerkki mesosyklistä

Viikko 1 – Ohjelman aloitus

Viikko 2 – Progression kasvatus (keskiraskas viikko harjoittelussa)

Viikko 3 – Progression kasvatus (kovin viikko harjoittelussa)

Viikko 4 – Kevennetty viikko harjoittelussa – Tehokkuus vastaa tässä viikkoa 1 tai on huomattavasti kevyempi verrattuna viikkoon 1.

Seuraavan jaksoin voi sitten aloittaa viikon 2 tasosta kuormituksen suhteen ja tällöin kuormitusta lisätään taas asteittain. Tätä kautta kunto myös pääsee etenemään eteenpäin haluttua tahtia, kunhan muistaa harjoittelussa säännöllisyyden, ravinnon ja palautumisen tärkeyden = Superkompensaatio.

Mesosyklit soveltuvat myös ajallisesti hyvin priorisoimaan jotain kehon tiettyä osa-aluetta, kuten vaikkapa kehittämään lihaksikkaamman selän tmv.

Makrosykli, jakso kestää muutamista kuukausista vaikkapa vuoteen tai pidempään.

Makrosykli voisi esimerkiksi sisältää tavoitteellisesti treenaajan kohdalla sen, että hyödyntää voimaportaiden eri vaihteita, ja edelleen jos kyseessä urheilija niin kilpailukaudella harjoittaa ja tekee enemmän lajikohtaista treeniä ja keskittyy kehon pika ja räjähtävän voiman kehittämiseen. Näin makrosyklistä saa järkevän. Tässä vain tarvitsee huomioida sitten millaiseksi rakentaa jokaisen meso-ja mikrosyklin.

Lineaarinen periodisaatio

Lineaarisen periodisaation ideana on puhtaasti keskittyä yhden ominaisuuden kehittämiseen. Lisäksi lineaarisen periodisaation jakson aikana harjoittelun volyymiä lasketaan, mutta vastaavasti intensiteettiä nostetaan ylemmäs. Liikenopeusprogressiota tuetaan volyymin pienentämisellä.

Tällainen harjoitusjakso soveltuu hyvin esimerkiksi huippukunnon saavuttamiseksi urheilussa. Kyseisellä mallilla on useissa tapauksissa harjoiteltu maailman huipulle asti.

Harjoittelussa volyymiä lasketaan esimerkiksi -50% ja vastaavasti intensiteettiä nostetaan ylemmäs.

Haasteena lineaarisessa mallissa harjoitella tuottaa se, että kun keskitytään vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden kehittämiseen optimaalisesti, voi muut ominaisuudet vastaavasti heikentyä.

Epälineaarinen periodisaatio (epäsuoraviivainen)

Epälineaarisessa harjoittelumallissa harjoitettavat ominaisuudet eivät etene samalla tavalla suoraviivaisesti mesosykleittäin, vaan ne vaihtelevat paljon nopeammalla tahdilla.

Epälineaarisessa voimaharjoittelussa vaihteluväli on päivittäin vaihtuva tai vastaavasti 1 – 2 viikon vaihteluvälillä. Harjoittelussa tavoite ja toteutustapa selkeästi muuttuvat. Eri treenikierrolla voidaan harjoitella eri toistoalueilla ja keskittyä eri tavoitteisiin kuten lihasmassaa, voimaa, nopeutta, tekniikkaa jne

Epälineaarisen harjoittelumallin ero lineaariseen on, että pyritään harjoittamaan tasaisesti kaikki ominaisuuksia. Mikään yksittäinen voiman ominaisuus ei pääse siis heikkenemään missään vaiheessa mesosykliä.

Esimerkki epälineaarisesta viikon harjoittelusta.

Maanantai – Maksimivoima – Sarjat 3-5, toistot 1-3

Tiistai – Lihasmassa – Sarjat 3-4, toistot 8-12

Keskiviikko – Kestävyys – Sarjat 2-3, toistot 12 – 20

Torstai  – Lepo

Perjantai – Voima / lihas – Sarjat 2-5, toistot 4-6

Lauantai – Nopeus – Sarjat 3-7, toistot 3-5

Sunnuntai – Lepo

Kuten huomaat, kehitettävä voiman ominaisuus vaihtelee päivittäin, samoin sarja määrät, toistot (palautumisajat ja käytettävät painot)

Blokkiperiodisaatio

Harjoittelu jaetaan 2 – 8 viikon blokkeihin. Yhdellä jaksolla pyritään kehittämään 1 – 2 ominaisuutta ja samanaikaisesti ylläpitämään muita.

Kehityskohteena voi olla esimerkiksi voima, nopeus, kestävyys jne.

Blokkiperiodisointi toimii erityisen hyvin silloin, kun tavoitteena on kehittää samanaikaisesti useampaa ominaisuutta. Koska pääpaino on tietyissä osa-alueissa, niin tällöin muissa osa-alueissa ylläpitävä treenimäärä kannattaa pitää sopivan pienenä, että se ei pääse heikentämään tavoiteltavien ominaisuuksien kehittämistä.

Jotta kehitystä voi tulla on järkevällä harjoittelun ohjelmoinnilla todella iso merkitys. Sitä kautta myös monet asiakkaani saavat hurjia tuloksia aikaan ja jopa lyhyessäkin ajassa.

Mitä kokeneempi harjoittelija on kyseessä sitä enemmän ohjelmointi vaatii. Tällöin korostuu myös palautumiskapasiteetin hyödyntäminen ja että ei tehdä liikaa asioita. Kaikkea ei pidä koskaan tehdä kerralla vaan edetä systemaattisesti eteenpäin kohti omia tavoitteitaan.

Lähteet:

Tuomas Rytkönen – Voimaharjoittelun optimointi  ja ohjelmointimallit. https://www.lts.fi/media/lts_kuntotestaus/ktp19/ ktp19_tuomas_rytkonen_lauantai_materiaalikansio.pdf

Trainer4You – Voimavalmentaja koulutuksen materiaali

Hulmi, j., Rytkönen, T. Blokkiperiodisaatio erinomaisena ohjelmointimallina moniin urheilulajeihin – Rytkönen. https://lihastohtori.wordpress.com/2018/12/15/blokkiperiodisaatio-rytkonen

Hulmi, J., Nivala, J. Katsaus voimaharjoittelun periodisaatioon. https://lihastohtori.wordpress.com/2012/09/11/periodisaationivala/

Ohje, miten laatia toimiva harjoitusohjelma osa 3

Ohje, miten laatia toimiva harjoitusohjelma osa 3

Kuinka monta sarjaa ja toistoa?

Aloittelevalle kuntosaliharjoittelijalle riittää helposti se, että tekee muutaman lihaskuntoliikkeen, tyyliin 4 – 5 eri liikettä ja 2 sarjaa aluksi per harjoitusliike. Sarjojen määrää voi sitten lähteä kasvattamaan lihaskunnon edistyessä.

Vastaavasti itse ohjelmoin ja suosittelen omille asiakkailleni tekemään sarjoja 2 – 7 välillä. Joskus jopa enemmänkin. Tähän vaikuttaa kuitenkin tavoite, taustatekijät, treenihistoria jne.

Jos sinulla on paljon kokemusta ja treenitaustaa niin sarjojen määrää voi kyllä kasvattaa, mutta ei kuitenkaan kannata tehdä niitä liikaa. Etenkään jos et ole ammattilainen.

Esimerkiksi yhdistettynä voimaharjoittelu kestävyysharjoitteluun, riittää että tekee 1 – 8 toiston sarjoja 30 – 70 toistoa per lihasryhmä viikkoa kohden.

Usein kuitenkin 3 – 4 sarjalla pääsee pitkälle, mutta tähän on olemassa myös parempiakin tapoja kehittää etenkin voimaa, ja lihasmassaa, mutta siitä ei nyt enempää 😉

Myös ajankäyttö per harjoituskerta vaikuttaa siihen montako sarjaa kannattaa tehdä. Mitä enemmän sen kauemmin treeni myös kestää, kun ottaa huomioon sarjojen väliset palautumisajat.

Kuinka monta toistoa kannattaa tehdä?

Riippuen taas tavoitteesta niin voit hyödyntää tässä voimapyramidia / voimaportaita.

  1. Voimaportaiden alhaalla tehdään kestovoimaharjoittelua, rakennetaan siis lihaskestävyyttä.
  2. Keskellä pyramidia / voimaportaita harjoitellaan perusvoimaa, kehitetään lihasmassaa ja maksimivoimaa.
  3. Vastaavasti pyramidin huipulla keskitytään nopeuteen, pikavoiman kehittämiseen ja räjähtävyyteen.

Lähde: Riku Aalto, Lasse Seppänen ”Tuloksia kuntosaliharjoittelulla”

Lihaskunnon rakentaminen alkaa usein lihaskestävyyttä kehittävästä harjoittelusta, voimakestävyydestä. Etenkin aloitteleva harjoittelija hyötyy tästä voimaportaan osasta, koska painot pysyvät pienempinä, tehdään pitkiä toistoja ja sitä kautta sisäistetään harjoitusliikkeiden liikeratoja.

Samalla myös rakennetaan lihaskunnon pohjaa, kestävyyttä. Sitten kun harjoitukset alkavat sujua paremmin ja liiketekniikka saa varmuutta voi edetä ja siirtyä eteenpäin. Samalla kun voima alkaa kehittyä voi sitten lisätä rauhallisesti sarjapainojakin ylös.

Usein tällainen yksittäinen jakso voi kestää harjoittelussa 1 – 2 kk tai pidempäänkin. Jaksot kannattaa jakaa kuukausiin ja ohjelmaa päivittää jo tällöin säännöllisesti. Näin saat taas parempaa kehitystä heti aikaan.

Perusvoimatreenillä hankitaan sitten lihasta ja tehdään kehosta vahvempi. Treenaaminen on jo paljon tehokkaampaa ja välillä harjoitusviikoilla kannattaa myös haastaa itseään niin, että tietyillä viikoilla viimeiset toistot ovat kovan työn takana. Mennään siis käymään epämukavuusalueen ulkopuolella.

Maksimivoimalla vastaavasti hermotetaan lihasta, aktivoidaan motorisia yksikköjä ja kehitetää jne.  Lihasmassa kasvaa kyllä edelleen tiettyyn pisteeseen, mutta ei niin paljon kuin perusvoimatreenillä toistoilla 6-12 välillä. Idea on tehdä kehosta mahdollisimman vahva.

Tästä päästään edelleen nopeusvoimaharjoitteluun, joka soveltuu erityisesti urheilijoille kilpailukauden aikaiseksi harjoittelumuodoksi.

Voimaportaita voi hyödyntää omassa harjoittelussa todella tehokkaasti.

Voit edetä voimaportaita pitkin esimeriksi seuraavalla tavalla.

Jakso 1 – Voimakestävyys treeniä, toistot 12 – 15. Luodaan lihaskunnon pohjaa kovempaa harjoittelua varten

Jakso 2 – Perusvoimaharjoittelua, toistot 6 – 12. Hypertrofista treenaamista = Keskittyy lihasmassan kehitykseen

Jakso 3 – Maksimivoima 1 – 6. Tehdään kehosta puhtaasti entistä vahvempi.

Itse suosittelen sitä, että jaksot voivat olla jokainen 1 kk mittaisia tai pidempiä ja sitten edetä aina seuraavaan jaksoon. Näin pystyy treenaamaan esimerkiksi tehokkaasti 3 – 6 kk ja tarvittaessa voi lähteä kiertämään voimaportaita uudelleen alusta. Tällä tavalla saat myös kuntosi nousemaan jatkuvasti uudelle tasolle.

Kuinka pitkään kannattaa levätä sarjojen välillä?

Itse käytän tässä sellaista sääntöä, että mitä enemmän rautaa tangossa on ja mitä lyhyempiä toistoja tehdään, niin sitä enemmän pitää sarjojen välissä myös ymmärtää levätä. Toinen pätevä keino on se, että kroppa kyllä kertoo, kun on levännyt tarpeeksi ja latautunut seuraavaan työsarjaan. Vastaavasti jos teet pienemmillä painoilla pidempiä toistoja 12+, voit pitää myös sarjojen väliset tauot lyhyempänä.

Käytännössä sarjojen väliseen taukoon vaikuttaa pitkälle tässäkin tilanteessa tavoitteesi, peruskunnon taso, terveydentilasi jne. Haluatko polttaa rasvaa? Kehittää lihasmassaa tai olla vahva? Tauot sarjojen välillä harjoitusliikkeissä määrittävät tässäkin tahdin.

Kiveen asiat eivät ole kuitenkaan kirjoitettu vaan jos tuntuu, että joidenkin sarjojen välillä pitää levätä pidempään niin sitten vain pitää pitää pidempi tauko.

Miksi käyt kuntosalilla?

Miksi käyt kuntosalilla?

Joulukuun ensimmäinen päivä ja luvassa tuttuun tapaan Personal trainer Antti Rossin joulukalenteri. Tällä kertaa 24 luukun verran asiaa saliharjoittelusta. Tässäpä ensimmäinen osa, olkaat hyvä.

Lähdetään kuntosalille!

Käytkö kuntosalilla? Mikä on tavoitteesi kuntosalilla käymisen suhteen? Mikä saa sinut liikkeelle ja motivoi liikkumaan?

Salilla käymisen suhteen on olemassa hyvin monia erilaisia tavoitteita, kuten on myös salilla kävijöitäkin. Kaikki eivät halua suinkaan bodata ja isommat lihakset eivät ole monelle se tavoite.

Tavoite voi liittyä esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Halutaan voida paremmin, edistää omaa hyvinvointia ja pitää sitä kautta huolta fyysisestä kunnosta joka edelleen edistää ja ylläpitää terveyttä.

Tavoitteesi voi olla kyllä myös sitten puhtaasti kehonmuokkaus, ”bodaus”. Haluat olla lihaksikkaampi versio itsestäsi ja trimmata itseäsi. Kasvattaa isommat lihakset.

Yksi tavoite voi olla puhtaasti että olisi vahvempi. Nostaa mahdollisimman paljon rautaa, vaikkapa maastavedossa tai sitten kuntosaliharjoittelu tukee suorituskyvyn kehittymistä ja toimii osana muuta urheilua.

Tavoite voi liittyä kuntouttavaan harjoitteluun, joka tähtää jonkin vaivan tai vamman kuntoutukseen.

Useat käyvät salilla myös painonhallinnan ja painonpudotuksen takia. Halutaan polttaa rasvaa, kiinteytyä. Sekin onnistuu hyvin lihaskuntotreenin avulla.

Toiset saat menevät salille siksi, että halutaan saada ajatukset irti arjen muista ympyröistä ja tuulettaa omaa päätään. Saliharjoittelu toimii tällöin hyvin stressin ”höyryjen” purun välineenä

Tavoitteita voi toki olla muitakin. Olipa se sitten mitä tahansa, niin tavoite määrittää aina syyt sille miksi liikut. Se vaikuttaa myös harjoittelun kulkuun, suunnitteluun, toteutukseen, liikkeiden valintaan, sarja ja toisto määriin, palautumisaikoihin, treeni kertojen määrään jne.

Tavoite salilla käymiseen on siksi aina hyvä olla olemassa,  ja jos ei ole niin mieti edellä mainitun perusteella omia syitä saliharjoittelun suhteen. Sitä kautta sitoudut liikuntaa kohtaan ja se motivoi sinua eteenpäin.

Tsemppiä treeniin kaikille ja hyvää alkanutta joulukuuta 🙂