Tuntuuko, että stressi vaanii nurkan takana kuin nälkäinen leijona?
Olet kiireen keskellä, juokset palavereista treeneihin ja sieltä suoraan iltapalan ääreen – ja mieli huutaa ylikierroksilla.
Stressin merkit voivat olla petollisia ja tunnistaminen on kuin yrittäisi bongata kameleonttia betoniviidakossa. Entä jos oppisit näkemään merkit ennen kuin ne muuttuvat jättiläisaalloksi, joka kaataa veneesi?
Stressinhallinta ei ole vain hengittämistä paperipussiin paniikin hetkellä tai kalliiden terapeuttien varailua, kun olet jo kriisin partaalla. Kyse on arjen pienistä teoista ja oivalluksista, jotka saavat kuorman kevenemään. Mennään siis suoraan asiaan!
Tunnista kehosi SOS-signaalit: Milloin stressi kolkuttaa ovella
Stressi ei aina kilju megafoniin, vaan hiipii paikalle hiljaa. Aluksi saatat vain huokaista syvään vähän useammin kuin tavallisesti.
Ehkä hartiat alkavat tuntua kivikovilta tai huomaat purevasi hampaita yhteen öisin. Heräiletkö kolme kertaa yössä kuin taskulampun valoon hätkähtänyt citykettu?
Vastatessasi kyllä, stressi on jo hiipimässä kulisseissa.
Fysiologiset merkit: Syke nousee, hengitys tihenee, lihakset kiristyvät. Kehosi reagoi, vaikka mielesi yrittäisi vakuuttaa, että kaikki on hallinnassa. Toisin sanoen, kehosi tietää paremmin – kuuntele sitä.
Mielen merkit: Unohdatko, mitä aiot sanoa, tai aloitatko kolme tehtävää yhtä aikaa, saamatta mitään valmiiksi?
Sekasorto mielessä on kuin varoitusvalot lentokentän kiitoradalla: pysähdy, ota hetki, hengitä.
Tunnepuolen hälytykset: Hermostutko, kun joku vie viimeisen kahvikupin tai räjähtääkö mielesi, jos juna on minuutin myöhässä?
Ärtyisyys ja kärsimättömyys ovat kuin stressin punaisia varoitusvaloja.
Muista: Jos tarkkailet kehoa kuin Sherlock Holmes, saatat huomata näitä hiljaisia vihjeitä. Pienet, toistuvat levottomuudet ovat kehosi SOS-hätähuutoja. Vaan miten reagoida ajoissa ennen kuin stressi muuttuu täysimittaiseksi katastrofiksi?
Reagoi heti: Älä odota, että taivas putoaa niskaasi
Moni meistä kuvittelee, että stressin helpottamiseen tarvitaan joogaretriitti Balilla tai vähintään yksi maailmanympärimatka.
Oikeasti asian avain on pienissä, arkisissa teoissa. Yksi muutos kerrallaan. Tarvitset vain muutaman nopean vinkin, jotka toimivat arjen hätätilanteissa.
Hengitä – oikeasti. Kyllä, kuulostaa naurettavan yksinkertaiselta, mutta tee se oikein. Pysähdy hetkeksi ja vedä ilmaa keuhkoihin syvään, kuin olisit juuri voittanut ilmaiset konserttiliput. Hengitä ulos hitaasti.
Tee tämä viisi kertaa peräkkäin, ja tunnet, miten mieli rauhoittuu kuin laiska kissa aurinkoisella ikkunalaudalla. Hengitys on kuin sisäänrakennettu rauhoittava mekanismi, jonka unohdamme arjen hullunmyllyssä. Ota tauko.
Tiedätkö, mikä tappaa enemmän unelmia kuin epäonnistuminen? Väärät prioriteetit ja tauoton suorittaminen. Pidä mikrotaukoja, vaikka se tuntuisi mahdottomalta keskellä kiirettä.
Pomodoro-tekniikka on nerokas: työskentele 25 minuuttia keskittyneesti ja pidä sitten viiden minuutin breikki. Näiden minitaukojen aikana mielesi saa hengähdystauon ja aivosi kiittävät sinua lisääntyneellä luovuudella ja paremmalla keskittymiskyvyllä.
Aseta rajat. Opettele sanomaan “EI” ilman syyllisyyttä.
Kyllä, se voi olla vaikeaa, mutta rajojen asettaminen on kuin laittaisi turvavyön, ennen kuin lähdet matkalle. Säästyt siltä vaaralliselta kyydiltä, jossa suistut stressin syövereihin, koska yritit miellyttää kaikkia muita paitsi itseäsi. Mieti, mikä on oikeasti tärkeää, ja luovu kaikesta muusta.
Pienet muutokset – Stressipallo talttuu yhdellä iskulla
Ajattele näin: Jos stressi on jättimäinen vuori, et kaiva sitä pois yhdellä lapiollisella. Kuitenkin jokainen pieni askel tekee kuormasta kevyemmän. Tässä muutama helppo mutta tehokas tapa keventää taakkaa.
Aamurutiinit: Käynnistä päiväsi voittajana. Aamu voi määrittää koko päivän sävyn. Sen sijaan, että nappaat kännykän heti herättyäsi ja ahmit sähköpostit ja somepäivitykset, kokeile rauhallisempaa lähestymistapaa.
Tee jotain pientä, mikä antaa sinulle voittajan fiiliksen: juo lasi vettä, venyttele tai istu hetki hiljaisuudessa. Viritä itsesi rauhalliselle ja keskittyneelle taajuudelle heti aamusta.
Liiku: Keho ja mieli kiittävät Liikunta on paras stressilääke, jota ei voi ostaa apteekista. Et tarvitse tuntikausien treeniä – jo kymmenen minuutin kävely voi tehdä ihmeitä.
Askel askeleelta kehosi kiittää sinua endorfiineilla ja mielesi kirkastuu kuin aurinko pilviverhon takaa. Valitse liikuntamuoto joka tuo iloa: tanssi, jooga, uinti tai vaikka hulavanteen pyöritys olohuoneessa.
Rutiinien voima Ihminen rakastaa rutiineja, vaikka emme aina sitä myönnä. Rutiinit antavat elämälle rytmin ja varmuuden. Voit luoda rauhoittavia iltarutiineja, kuten kirjan lukeminen tai meditaatio, jotka auttavat sinua laskeutumaan päivän hektisyydestä kohti levollista unta.
Silloin kun mieli tietää, mitä odottaa, se ei hypi joka suuntaan kuin päämäärätön kaninpoikanen.
Huolehdi mielestä kuin parhaasta ystävästäsi
Stressinhallinta ei ole vain fyysisten oireiden suitsimista. Se on myös mielen lempeää huoltoa. Psyykkinen hyvinvointi rakentuu siitä, miten puhut itsellesi ja millaisia ajatusmalleja vaalit.
Pysähdy ja kyseenalaista ajatuksesi. Stressi ruokkii itseään katastrofisilla ajatuksilla.
“Mitä jos kaikki menee pieleen?”
“En ikinä ehdi saada tätä valmiiksi!”
Silloin kun tällainen ajatus pulpahtaa mieleen, kysy itseltäsi: Onko tämä oikeasti totta?”
Usein pelkäämme asioita, jotka eivät ole vielä tapahtuneet – ja eivät ehkä koskaan tapahdukaan. Opettele tarkkailemaan ajatuksiasi kriittisesti, mutta lempeästi. Vältä vertailua kuin ruttoa.
Sosiaalinen media on vertailun miinakenttä
Näemme vain muiden kiillotetut huippuhetket ja vertaamme niitä omiin arkisiin hetkiimme. Tämä vertailu ruokkii stressiä ja riittämättömyyden tunnetta. Muistuta itseäsi: näet vain toisten parhaita paloja, et kulissien takaista arkea. Keskity omaan matkaasi ja siihen, mitä voit tehdä itsesi hyväksi tänään.
Kehitä kiitollisuuden taitoa. Kiitollisuus voi olla paras ase stressiä vastaan.
Silloin kun mielesi tuntuu kuormittuneelta, pysähdy hetkeksi ja mieti kolme asiaa, joista olet kiitollinen. Ei, niiden ei tarvitse olla suuria asioita: hyvä kahvikuppi, lämmin peitto tai ystävän lähettämä hauska viesti riittävät. Kiitollisuus siirtää huomion pois puutteista ja murheista siihen, mikä on hyvin tässä hetkessä.
Nauru ja huumori – Stressin pahimmat viholliset
Huumori tekee elämästä kevyempää. Se on ilmainen, rajaton voimavara, joka tekee jopa vaikeimmista päivistä siedettäviä. Katso vaikka YouTubesta typerä kissavideo (ei kissat eivät ole typeriä, video voi olla), joka hauskuuttaa.
Naura itsellesi. Naura elämälle. Nauru on superase, joka saa stressin säikähtämään ja karkaamaan vähin äänin.
Olet tärkein investointisi. Lopuksi muista:
Joskus pienet muutokset ovat suurimpia sankaritekoja. Ei tarvitse lähteä vuorille etsimään elämän syvintä tarkoitusta, vaan aloita kotoa. Ota aikasi, hengitä ja anna itsellesi lupa nauttia elämästä. Sillä, jos et sinä pidä huolta itsestäsi, kuka sitten?
Tartu siis hetkeen, ja tee stressistä vanha ystävä, jonka tiedät kyllä käsitellä.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Usein kysyttyä tunnista ja taltuta stressi ajoissa
1. Miten tunnistaa, että stressi on alkanut vaikuttaa kehoon ja mieleen?
Stressi alkaa usein hienovaraisesti: univaikeuksina, ärtyneisyytenä, väsymyksenä ja keskittymiskyvyn heikkenemisenä. Fyysisesti se voi näkyä päänsärkynä, hartiajännityksenä, ruoansulatusongelmina tai sykkeen kohoamisena. Kun nämä merkit jatkuvat, on aika pysähtyä – ennen kuin keho pakottaa siihen.
2. Mikä ero on hyvässä ja pahassa stressissä?
Hyvä stressi (eustressi) motivoi, lisää keskittymistä ja saa aikaan toimintaa. Paha stressi (distressi) taas uuvuttaa ja vie hallinnan tunteen. Ero syntyy palautumisesta: jos keho ja mieli eivät saa palautua, hyväkin stressi muuttuu kuormittavaksi ja alkaa heikentää hyvinvointia.
3. Miten stressi vaikuttaa suorituskykyyn ja palautumiseen?
Korkeat stressihormonitasot (kuten kortisoli) heikentävät unta, estävät lihasten palautumista ja lisäävät rasvan kertymistä. Pitkittyessään stressi lamaannuttaa immuunijärjestelmää ja voi johtaa ylikuntoon. Stressinhallinta on siis myös fyysisen suorituskyvyn kulmakivi.
4. Mitä käytännön keinoja auttaa hallitsemaan stressiä arjessa?
Tärkeintä on rytmittää päivä niin, että palautumishetkiä syntyy. Lyhyet tauot, ulkoilu, syvähengitys, kevyt liike ja riittävä uni laskevat stressitasoja tehokkaasti. Myös ravinnon laatu ja säännöllinen syöminen tukevat hermoston tasapainoa. Kun arkeen sisältyy rauhallisia hetkiä, stressi ei pääse kasaantumaan.
5. Miten liikunta auttaa stressin hallinnassa?
Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka lievittävät jännitystä ja parantavat mielialaa. Kevyt ja säännöllinen harjoittelu rauhoittaa hermostoa, mutta liian intensiivinen treeni voi lisätä stressiä, jos palautuminen jää vajaaksi. Tasapaino on avain – liikunta on paras stressilääke, kun se tukee eikä uuvuta.
6. Miten valmentaja voi auttaa stressin tunnistamisessa ja hallinnassa?
Hyvä valmentaja huomaa muutokset ennen kuin asiakas itse: palautumisen hidastumisen, motivaation laskun ja ylikuormituksen merkit. Valmennus voi auttaa löytämään oikean rytmin työn, levon ja harjoittelun välille sekä tukea kokonaisvaltaista stressinhallintaa.
Tämän päivän suorituskeskeisessä maailmassa moni pyrkii saavuttamaan hyvinvoinnin tunteen, mutta saattaa huomata tuntevansa itsensä väsyneeksi ja uupuneeksi. Tämä vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisi hyvältä, kuten riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio – jokin voi silti olla pielessä? Hyvinvointi tasapaino voi puuttua.
Oletko suorittaja vai kuuntelija?
Hyvinvointi voi käsitteellisesti vaihdella ihmisestä toiseen. Osa meistä saattaa keskittyä ulkoiseen olemukseen, kun taas osalle hyvinvointi merkitsee lähinnä onnellisuutta.
Henkilökohtaisesti itselleni – hyvinvointi on se tila, jossa olotila on samalla energinen, stressitaso on juuri sopiva.
Terveys säilyy hyvänä ja mieli on selkeä, kirkas ja päättäväinen.
Jaksan arjessa hyvin eikä tarvitse käyttää kaikkea tahdonvoimaa päivästä selviytymiseen. Tiedän tällöin mitä haluan itseltäni ja elämältäni.
Ulkoisesti keho voi hyvin! Kehossa on hyvä olla, ja kehoa pystyy liikuttamaan vaivattomasti, miettimättä vielä, että jaksaako sitä kaikkea?
Hyvinvoinnin tasapaino on sitä, että voi miellä ja keholla olevansa balanssissa, tuntee itsensä voimakkaaksi, elinvoimaiseksi ja toimintakykyiseksi.
Hyvinvoinnin tasapaino
Hyvinvoinnin saavuttaminen on monimutkainen tasapainoilu eri osa-alueiden välillä. Eikä se ole aina mitenkään yksinkertaista?
Ulkoiset tekijät, kuten riittävä uni, lepo, palautuminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio, ovat tärkeitä.
Lisäksi on myös sisäisten tekijöiden, kuten henkinen ja psyykkinen hyvinvoinnin ja stressin hallinta tärkeässä roolissa. Niillä on iso merkitys meihin jokaiseen.
Hyvinvointitasapaino voi vaihdella yksilökohtaisesti. Yleisesti ottaen hyvinvointi on tila, jossa keho ja mieli ovat tasapainossa, ja olo on energinen, voimakas ja elinvoimainen.
Suorituskeskeisyys
Tässä suorituskeskeisessä maailmassa voi olla houkuttelevaa tavoitella hyvinvointia suorittamalla ja asettamalla itselleen korkeita odotuksia.
Rima voi olla elämässä korkealla ja kurkottaa tähtiin. En sano sitä, etteikö unelmia ja jopa pähkähulluja pitäisi olla.
Mielikuvitus, mielikuvat ja tavoitteet ovat tärkeä osa hyvinvointia ja nähdä itsensä asettamassaan tavoitetilassa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että hyvinvointitasapaino ei tarkoita täydellisyyttä, eikä sen tavoittelemista.
Täydellisyyttä on mahdotonta edes saavuttaa. Se perfektionisti siellä oman mielen sisällä voi olla vaativa ja saada asiat näyttämään siltä, että vaikka kaikkea voisi olla, niin mieli sanoo ”se ei riitä”.
Nyt pitää saada tuo ja tämä! Vieläkin enemmän. Elämässä on monta hienoa asiaa. Olisi kiva tehdä vaikka mitä. Olisi kiva tavoitella vaikka mitä? Aika ei vain yksinkertaisesti riitä aivan kaikkeen.
Siksi olisi parempi lähteä matkalle kohti omia arvoja ja perimmäisiä juuriaan. Se on matka, joka vaatii jatkuvaa itsetutkiskelua ja itsensä kuuntelua.
Jos huomaat tuntevasi itsesi väsyneeksi, uupuneeksi tai stressaantuneeksi, se voi olla merkki siitä, että hyvinvointi tasapaino on järkkynyt.
On tärkeää pysähtyä ja arvioida omaa tilannettaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi, ja tunnista ne tekijät, jotka saavat sinut tuntemaan olon hyväksi ja tasapainoiseksi.
Hyvinvointitasapaino vaatii siis itsetuntemusta ja itsensä priorisointia. Opettele sanomaan ei asioille, jotka eivät tue hyvinvointiasi. Luo itsellesi terveellisiä rutiineja, jotka sisältävät riittävästi lepoa, palautumista ja itsehoitoa.
Kuuntele itseäsi!
Hyvinvointi ei ole staattinen tila, vaan se voi vaihdella eri elämäntilanteissa. Ole siksi lempeä itsellesi ja hyväksy, että kaikki päivät eivät ole täydellisiä.
Tällainen ajattelu vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Sitä kohtaa, että pystyy myöntämään – saan olla nyt väsynyt – aina ei tarvitse yrittää jaksaa.
Ne eivät ole sitä nyt, eivätkä ne tule sitä olemaan myöhemminkään. Siksi tarvitaan joustoa, mutta sopivaa päättäväisyyttä mennä eteenpäin myös niistä vaikeista hetkistä ja ajoista.
Tärkeintä on pyrkiä tasapainoon ja tehdä valintoja, jotka riittävät juuri siinä hetkessä ja jotka tukevat omaa hyvinvointiasi.
Pyri tekemään itsesi kuuntelusta prioriteetti ja etsi oma tasapaino hyvinvoinnin eri osa-alueiden välillä.
Muista, että pienet muutokset voivat johtaa suuriin tuloksiin, ja matka kohti hyvinvointia on yhtä arvokas kuin päämäärä itse.
Palaudutko arjessa?
Tässä suorituskeskeisessä maailmassa on helppo unohtaa arjen palauttavat hetket. Kiireiset päivät ilman lepoa ja rentoutumista voivat johtaa väsymykseen, uupumukseen ja pahimmillaan burnoutiin.
Tämä vaikka ulkoiset merkit hyvinvoinnista olisivatkin läsnä. Tällöin on tärkeää pysähtyä ja arvioida omaa tilannettaan uudelleen. Pysähtyä ja miettiä, mikä on itselle oikeasti tärkeää.
On tärkeää ottaa pieniä palautumishetkiä päivään, hakea keholle ja mielelle lepoa sekä löytää itselle sopiva liikuntamuoto ja intensiteetti, joka palvelee juuri sitä hetkeä.
Ravitsemus tulisi olla terveellistä, mutta ilman liiallista stressiä siihenkään liittyen. Ravinto tukee jaksamista, lisää hyvinvointia. Se on vain osa elämää, päiviämme.
Sen ei pitäisi kuitenkaan olla koko elämä ja elämän pyöriä ravinnon ympärillä. Ei, ellei sen kanssa työskentele tavalla tai toisella?
On myös tärkeää hyväksyä, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä voidakseen hyvin.
Hyvinvoinnin mitta ei ole pelkästään ulkoisissa tekijöissä, kuten painossa tai ulkonäössä, vaan ennen kaikkea siinä, millainen olo itsellä on.
Kuuntelemalla kehoa ja antamalla sille tarvitsemaansa lepoa ja palautumista voi löytää hyvinvointitasapainon ja tunteen.
Tunnista, ymmärrä ja toimi!
Jos olet ja koet itsesi uupuneeksi ja väsyneeksi, on tärkeää tarkastella elämäntapojasi ja löytää mahdolliset epätasapainotekijät.
Mitkä ne ovat? Mikä vie energiaa elämästä, sinusta, onnellisuudestasi? Mille voit sanoa kyllä, mille pitää sanoa ei?
Kuuntele kehoasi, itseäsi, mieltäsi ja anna sille lepoa ja hyvinvointia tarvitsemiaan palautumishetkiä.
Muista, että hyvinvointi on jatkuva matka, ja aina on mahdollista tehdä pieniä muutoksia paremman tasapainon löytämiseksi.
Hyvinvoinnin tasapaino edellyttää jokaisen hyvinvoinnin osatekijän tasapainottamista.
Ravinto, liikunta, riittävä uni ja palautuminen, stressin ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen. Niiden täytyy olla tasapainossa. Kuitenkin tässä piilee vaara.
Vaara on, että jos lähtee suorittamaan tai stressaamaan liikaa, tasapaino voi kallistua stressin puolelle, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin.
Kiireinen arki ja ruuhkavuodet voivat myös vaikuttaa hyvinvointiin. Päivät voivat olla hektisiä ja stressaavia ilman palauttavia hetkiä.
Työ, perheeseen liittyvät vastuut, velvollisuudet, arkiset asiat, omat harrastukset, tavoitteet jne. Listahan on ties miten pitkä…
Stressaatko?
Jos emme pysty laskemaan stressitasoja päivän aikana ja aktivoida rauhoittavaa hermostoa, olemme kuin kulunut sähköjänis illalla. Keho ja mieli eivät pääse lepäämään.
Keho on sähköinen. Hermosto on ylivirittyneessä tilassa. Kehossa voi tuntua sisältä, kuin olisi piikit pystyssä.
Jos stressitasot pysyvät koko päivän koholla, unen määrästä huolimatta keho ei välttämättä pysty palautumaan riittävästi. Tämä voi johtaa väsymykseen ja uupumukseen.
Se näkyy helposti mielialassa, tunteissa. Mielenkiinnosta arkisia asioita kohtaan. Motivaatio voi kärsiä ja kokea inflaatiota.
Stressihormoni kortisoli naputtaa ääripäässä, ja se nousee jatkuvasti ilman notkahduksia, niin keholle ei välttämättä riitä 8 tuntia yöunia palautumiseen.
Miten voin parantaa hyvinvointia?
Rentoudu, nauti elämästä, palaudu ja tee asioita jotka ovat sinulle tärkeitä. Kuulostaa helpolta. Se voi olla sitä, tai sitten ei. Osittain se vaatii päätöksen, että nyt alan kuunnella itseäni ja omia tarpeitani.
Lopulta kuka muu ne ottaa huomioon ja vastuun, ellet sinä itse tee sitä? Positiivisuus voi myös vaikuttaa tilanteeseen.
Valitse liikuntamuoto, joka sopii omaan elämäntilanteeseen. Jos elämä on erityisen stressaavaa, pidä liikkuminen kevyenä tai tee lyhyitä treenejä.
Vältä kuormittavia treenejä ja tee korkean sykkeen harjoituksia sopivampaan aikaan, kun oikeasti jaksat!
On tärkeää syödä hyvin ja laadukkaasti ilman stressiä siihenkään liittyen. Hyväksy se, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä.
Ravinto on tärkeä, mutta älä aseta sille liiallista ehdottomuutta. Nauti monipuolisesta ruokavaliosta, joka antaa keholle tarvittavat ravintoaineet ilman syyllisyyttä tai stressiä.
Tee myös tilaa rentoutumiselle ja palautumiselle päivittäin. Lepäävät hetket eivät ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan ne ovat investointi omaan hyvinvointiisi.
Harjoittele mindfulnessia tai muita rentoutumistekniikoita, jotka auttavat rauhoittamaan mieltäsi ja alentamaan stressitasoja.
Kiinnitä huomiota myös unen laatuun. Hyvä uni on korvaamatonta hyvinvoinnin kannalta. Luo rutiineja, jotka tukevat terveellistä unta, kuten säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat.
Vältä stimuloivia asioita ennen nukkumaanmenoa, kuten ruudun aikaa ja raskasta liikuntaa.
Lopuksi, ole armollinen itsellesi. Älä aseta liian korkeita odotuksia tai vaatimuksia. Hyvinvoinnin tasapaino ei tarkoita täydellisyyttä, vaan kykyä tunnistaa omat tarpeet ja reagoida niihin lempeästi.
Kuuntele kehoasi ja mieltäsi, ja tee valintoja, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointiasi.
Matkasi kohti hyvinvointia on yksilöllinen, ja voit tehdä muutoksia askel kerrallaan. Muista, että olet jo askeleen lähempänä tasapainoa, kun teet tietoisia valintoja oman hyvinvointisi puolesta. Onnea matkallesi!
Tehtävälista (To-do)
Hyvinvointi ei voi olla tällä listalla, tai sen ei pitäisi olla, tai jos olisi, että se ei ole siellä tehtävä numero 6 kohdalla.
Hyvinvoinnin edistäminen on jatkuvaa työtä, tasapainoilua ja etenkin sen tasapainon etsimistä eri osa-alueiden välillä. Se on myös loputon taival…
Tarinani
Vuosia sitten huomasin itse suorittavani treenaamista enemmän ja enemmän. Liika yrittäminen vei minut kauemmas itsestäni.
Elämä oli hetkistä ja aivan liikaa kaikkea, en osannut sanoa ei!
Olen utelias, herkästi syttyvä ja innostuva ihminen. Tällainen persoona lähtee helposti vaikka mihin projekteihin mukaan.
Keskityin käytännössä täysin vääriin asioihin. En kuunnellut itseäni, mieltäni, joka kaipasi enemmän lepoa ja elämään muuta.
Sitten tuliSTOP!
Oli vain pakko alkaa priorisoida asiat järjestykseen, opetella kuuntelemaan taas itseään. Onneksi pysähdyin, vaikka se veti käymään alhaalla.
Löysin kuitenkin itseni uudelleen, eli se joka olen. En sano, etteikö olisi hetkiä, että väsyttää. Niitäkin on edelleen..
Etsin edelleen sopivaa tasapainoa elämään, mutta nykyisin asiat ovat hyvin ja balansissa. Pystyn myös ylläpitämään tätä olotilaa ja tunnistan, jos meinaan lähteä väärään suuntaan.
Sanon monessa eri asiassa, että jos minä pystyin, pystyn – niin pystyt kyllä sinäkin!
Näitä käytännön läheisiä tapoja, keinoja, työkaluja jaan myös omille asiakkailleni.
Älä unohda, että hyvinvointi on jatkuvaa matkaa eikä päämäärää. Se vaatii itsensä kuuntelua, armollisuutta ja joustavuutta.
Pysy avoimena uusille oivalluksille – muista, että hyvinvointi lähtee sisältäpäin sinusta. Lopulta se suurin voima on jo sinussa. Se vain pitää löytää.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Antti Rossi, kuopiolainen personal trainer ja ravintovalmentaja, tarjoaa intohimoisesti valmennusta ja ohjausta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hänen lähestymistapansa kattaa paitsi fyysisen kunnon, ravitsemuksesta aina psyykkiseen ja henkiseen hyvinvointiin asti. Tutustu tarkemmin minuun..
Usein kysyttyä: Hyvinvointi, tasapaino vai suorittamista?
1. Mitä hyvinvointi tarkoittaa oikeasti?
Hyvinvointi on fyysisen, henkisen ja sosiaalisen tasapainon tila. Se ei tarkoita täydellisyyttä, vaan sitä, että palaudut ja jaksat tehdä asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä.
2. Miksi moni suorittaa hyvinvointia?
Koska hyvinvointi on muuttunut suoritukseksi – askeliksi, kaloreiksi ja tavoitteiksi. Kun hyvinvoinnista tulee pakko, sen tarkoitus katoaa. Oikea hyvinvointi tuntuu, ei näytä.
3. Miten löytää tasapaino treenin, työn ja levon välillä?
Rakenna viikkorytmi, jossa on vaihtelua: raskaat treenit, palauttavat päivät ja riittävä uni. Tasapaino ei synny spontaanisti – se rakennetaan tietoisesti.
4. Mitkä ovat merkkejä liiallisesta suorittamisesta?
Väsymys, ärtyneisyys, univaikeudet ja tunne, että mikään ei riitä. Jos hyvinvointi tuntuu projektilta, ei elämäntavalta, olet todennäköisesti ylittänyt tasapainon rajan.
5. Miten löytää oikea suhde tekemiseen?
Kysy: “Teenkö tätä, koska haluan vai koska minun pitää?” Vastaus ohjaa sinut oikeaan suuntaan. Kun tekeminen tukee arvoja, se ei tunnu pakolta.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
