Motivaatio ja elämäntapamuutos?

Motivaatio ja elämäntapamuutos?

Ravinto, liikunta, lepo. Täydellisyyden tavoittelu ja suorittaminen.

Elämäntapamuutosta kun tekee voi helposti lähteä ohituskaistalle. Kaistalle joita on Saksassa isoilla moottoriteillä. Niillä kaistoilla saa painaa polven lukkoon ja ottaa autosta irti kaikki hevosvoimat mitä lähtee ja antaa palaa täysillä.

Mutta kannattaako se? Menovesi voi loppua äkkiä ja välttämättä lähimpään huoltoasemaan on matkaa. Saman voi tehdä elämäntapamuutoksen kanssa.

Jokainen päivä pitäisi olla oma suorituksensa. Pystyä 100% parhaaseensa niin ruokavalion kuin liikunnan osalta. Kymppi suorituksia ja vähempi ei riitä. Onko muukin elämä jatkuvaa kympin oppilaana olemista? Kenelle se on sitä?

Miksi elämäntapamuutoksen pitäisi olla sitä? Miten se voisi edes olla sitä?

Vaatiiko elämäntapamuutos sitä, että on jatkuvasti

  1. Todella motivoitunut?
  2. Insipiroitunut?
  3. Joka päivä pitää pyrkiä parantamaan omaa suoritustaan edellisestä?

Mietihän asiaa tarkemmin……?

Onko yleensä mahdollista olla joka päivä loppuelämäsi ajan yhtä motivoitunut ja inspiroitunut muutokseen, terveelliseen syömiseen, liikuntaan ja onko motivaatio koko ajan korkealla?

TOTUUS ON, ETTÄ EI!

Edes me hyvinvoinnin ammattilaiset emme siihen pysty. Emme mekään jaksa päivittäin miettiä kaikkia valintojamme ja onko tämä nyt juuri tässä hetkessä se paras vaihtoehto lisäämään omaa hyvinvointiamme.

Elämässä tulee asioita vastaan. Muuttuvia yhtälöitä riittää. Motivaatio nousee, se laskee. Se on vähän kuin Univeral Studiosin vuoristorata. Ensin on nousu, sitten lasku, nousu, lasku, silmukka jne.

Motivaatio vaihtelee samalla tavalla ja se on ihan normaalia. KUITENKIN metsään mennään, että kolahtaa jos tätä ei tiedosta. Sitä voi alkaa kokea jatkuvia epäonnistumisen tunteita. Tulee eteen pettymyksiä. Uupumista ja kohta koko homma ei enää kiinnosta…

No enhän minä pystynyt olemaan parempi versio itsestäni tänään, en huomenna ja onko tässä lopulta mitään järkeäkään…Tiedätkö, että lopulta et edes tarvitse sen suurempaa motivaatiota muutoksen eteen. Se on muutenkin mahdollista!

Tiedätkö mikä erottaa ammattilaisen ja amatöörin?

Ammattilaisella voi motivaatiota laahata myös nilkoissa. Kuitenkin ammattilainen on ollut tietoinen siitä, että kun tekee tietyt rutiinit olosuhteista ja mielialastaan huolimatta, niin voi edistää terveyttään ja ylläpitää sitä. Olipa kyse sitten ravinnosta, liikunnasta tai palautumisesta.

Vastaavasti amatööri toimii tässä toisin. Elämässä tulee koko ajan tilanteita, että nyt ei huvita. Ei jaksa, ei kiinnosta. Kuitenkin ammattilainen tietää ja tiedostaa sen mitä siitä seuraa ja se johtaa negatiivisiin seuraamuksiin.

Tekemällä päivittäin pieniä hyvinvointia tukevia asioita, riippumatta siitä kiinnostaako minua vai ei, motivaatio voi kasvaa sitä mukaa kun asioita tekee.

Motivaation suhteen ei ole olemassa mitään hokkuspokkusta tai jotain ihme painiketta.

Motivaatio syntyy tekemisestä, siitä että alkaa toimia, siitä että asioista muodostuu rutiini!

Motivaatio ei synny siitä, että ajattelee päänsä puhki, että minun pitäisi. Minun pitäisi syödä terveellisemmin, minun pitäisi liikkua, minun pitäisi nukkua enemmän. Ei, se syntyy siitä, että siirtää ajatukset tekemiseen. Lopulta teoilla on väliä ja ne vievät eteenpäin kohti parempaa motivaatiota, joka kuitenkin sitten taas vaihtelee.

Ihminen saattaa lykätä asioita. Jokin asia voi olla vaikka miten kiva, mutta jos nyt kuitenkin vasta huomenna?

Päätän tehdä nyt koulutyöni loppuun kunnolla ja sitten huomaakin, että 2h kulunut ja surfannut päättömästi internetissä. Tehnyt siis kaikkea muuta mitä alunperin ajatteli.

Sama voi koskea elämäntapamuutosta. Mitäs jos kuitenkin huomenna? Ehkä ensi viikolla? Ehkä ensi kuussa…

Sitten huomaakin, että huominen on mennyt ja sitä toimintaa ei lopulta edes koskaan tullutkaan.

Aloittaminen voi olla vaikeinta. Kuitenkin kun ryhtyy toimimaan, niin 5-10 minuuttia aloittamisesta, huomaa että asiat alkavatkin sujua. Mutta kuitenkin mitä se vaati? Se vaati sen, että aloitti, olipa motivaatiota tai ei, niin se kannattaa.

Tätä kannattaa miettiä, kun epäröi että jaksanko minä nyt panostaa terveelliseen syömiseen, onko minulla yleensä motivaatiota, jaksanko laittaa lenkkitossut jalkaan.

Kadutko sitä, että valitsit toisin?

Söitkin epäterveellisesti?

Jätit treenaamatta?

Jos valitsit paremman vaihtoehdon, niin harvemmin se on kaduttanut sinua.

Motivaatio syntyy siis tekemisestä. Ei tekemättä jättämisestä. Motivaatio ei tule sieltä taikomalla vastaan. Liikkeelle lähteminen, asioiden toteuttaminen lisää onnellisuutta, onnistumisen kokemuksia, lisää energiaa. Tätä kautta voi haluta myös lisää ja motivaatiota kasvaa..

Tekeminen kasvattaa hyvää kierrettä!

Motivaatio kasvaa tekemisellä. Mitä enemmän tekee parempia valintoja itsensä suhteen sitä enemmän syntyy halua tehdä vieläkin parempia päätöksiä. Tästä seuraa edelleen halu tehdä vieläkin parempia asioita jne.

Itseensä panostaminen, terveys, ravinto ja liikunta alkaa siis tuottamaan kertoimella sinulle lisää hyvää.

Miten saada itsensä liikkeelle ja onnistua?

Sitä varmemmin onnistut mitä enemmän pystyt luomaan päivittäisiä, viikottaisia ja jopa kuukausittaisia hyviä tapoja, tottumuksia, rutiineja itsellesi.

Ne auttavat sinua nimittäin pysymään oikealla tiellä.

Hyviä rutiineja on esimeriksi:

  1. Säännöllinen ruokailu
  2. Ravitseva aamupala
  3. Säännöllinen liikunta
  4. Mennä riittävän ajoissa nukkumaan
  5. Käydä säännöllisesti ruokakaupassa ja varmistaa, että on terveellistä ruokaa saatavilla.

Säännöllinen ruokailu auttaa sinua siinä, että teet parempia valintoja arjessa. Aamupala tukee koko päivittäistä syömistä ja antaa hyvän startin päivään liittyen ja vaikuttaa iltasyömiseen liittyen.

Säännöllinen liikunta tukee yleistä jaksamista, hyvinvointia, kehittää peruskuntoa ja edistää terveyttä.

Riittävä lepo tärkeää palautumisen, jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Terveellistä ruokaa, kun on saatavilla se edelleen vaikuttaa siihen, että jos kotona on terveellisempää syömistä kuin vaikkapa sipsit, niin helpompaa on syödä terveellisemmin.

Jos taas et syö säännöllisesti, et aamupalaa, et treenaa, et nuku kunnolla ja kotona ei ole kuin sipsejä, niin todennäköisesti syöt nälkäisenä, väsyneenä niitä sipsejä.

Asioita kannattaa siksi opetella, oppia, muodostaa niistä tapoja, rutiineja, tottumuksia kuten vaikkapa hampaiden harjaaminen, niin on jo pitkällä ja tämä kaikki taas lisää motivaatiota elämäntapamuutosta kohtaan.

Mutta jos vain ajattelet, mitään ei tapahdu.

Miettimisen lisäksi ala toimia. Tee aikatauluja. Varaa kalenteriin aikaa liikuntaa varten. Perjantaina klo 18.00 lähden treenaamaan.  Toteuta se kummemmin analysoimatta, että mitä jos kuitenkin vasta huomenna….

Tee se olipa motivaatiota tai ei, samalla tavallahan peset niitä hampaitakin.

Samalla tavalla voit toimia aamupalan suhteen. Varaa aikaa aamupalaan. Varaa aikaa, että sinulla on lounas mietittynä.

Lopulta et tarvitse mitään motivaatiota tähän. Toimi, et tarvitse inspiraatiota asioiden tekemiseen. Aikatauluta niitä ja pidä kiinni siitä mitä päätät tehdä!

Motivaatio ei synny tyhjästä. Se syntyy tekemisestä!

Click here to subscribe

8 asiaa, jotka kannattaa huomioida saliharjoittelua suunniteltaessa!

8 asiaa, jotka kannattaa huomioida saliharjoittelua suunniteltaessa!

8 asiaa, jotka kannattaa huomioida saliharjoittelua suunniteltaessa!

Moni voi pitää salitreenaamista helppona ja yksinkertaisena liikuntamuotona.

Eikös se riitä, että ottaa painot käsiinsä ja alkaa heilutella niitä ees ja taas. Eikös se hauis kasva sillä tavalla ihan tuosta noin vain? Mitäs jos etsisin jonkun valmiin treeniohjelman netistä, jota lähtisin kokeilemaan? Niitähän on netti pullollaan ties vaikka millaisia valmennuksia.

No asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Liikunnassa yleensäkkin, kuten myös saliharjoittelussa kannattaa olla aina suunnitelma, syyt liikunnalle ja tavoite kaikelle tekemiselle.

Suunnitelmallisuus vie eteenpäin ja antaa tuloksia. Ei tehdä asioita summanmutikassa vähän sinne päin. Toki sekin voi riittää jollekin ja liikunnan tuottama ilo, mutta ilman punaista lankaa ei pääse kyllä pitkälle.

Lisäksi kerta on intoa treenata, niin miksei sitä samalla ajalla ja vaivalla tekisi kunnolla sekä niin että se tuottaisi myös tuloksia?

Mitkä asiat on syytä sitten ottaa huomioon treeniä suunniteltaessa?

1. Tavoitteet

Kaikessa treenaamisessa on hyvä olla mukana aina tavoite. Olipa se sitten se, että haluat polttaa rasvaa, kehittää lisää lihaksia, parantaa liikkuvuutta, lisätä voimaa ja suorituskykyä, antaa virtaa arkeen, tuoda vastapainon passiiviselle muulle elämälle jne.

Tavoitteen selvittäminen on tärkeää, jotta se punainen lanka harjoittelua varten löytyy ja voi myös miettiä sitten miten usein ja kuinka paljon annosteltuna treeniä viikossa – kuukaudessa on järkevää omalle kohdalle.

2. Aikaisempi liikunnallinen tausta ja nykyinen malli harjoitella

Miten olet aikaisemmin liikkunut? Millainen liikunnallinen tausta sinulla on? Oletko aivan lähtö tekijöissä, vai jo treenannut jo jonkin aikaa, mutta junnaat paikallaan harjoittelussa?

Yleensä jos on jotain liikunnallista taustaa se hyödyttää myös saliharjoittelussa aikaisemman liikunta kokemuksen kautta. Liikehallinta, motoriikka, kehonhallinta voi olla sujuvaa ja salilla liikkeet sujuvat heti kättelyssä paremmin. Lihaskuntokin voi olla jo hyvällä tasolla lähtötilanteessa.

Jos taas junnaat paikallaan kehittymisen suhteen, niin treenaatko mahdollisesti liikaa tällä hetkellä? Mahdollisesti alipalaudut harjoittelusta tai etkö ole muistanut päivittää harjoitusohjelmaasi riittävän usein?

3. Mikä lähtökuntosi on?

Mikä lähtötilanteesi on? Oletko enemmän sohvaperuna vai oletko aktiivisesti treenaaja? Jos et ole aikaisemmin juurikaan treenannut tai olet käynyt salilla harvakseltaan, niin järjenkin pitäisi se jo sanoa, että liian kovaa, liian usein ja liian raskaasti ei kannata lähteä asioita toteuttamaan. Joskus se riittää jo tavoitteeksi, että saa itsensä sohvalta ylös ja liikkeelle. Sekin on askel parempaan päin.

Hyvä on muistaa, että vain harvojen tulee muutenkaan treenata kuin kilpaurheilijat. Vähempi kun riittää antamaan tuloksia, jos sen vähän vain osaa käyttää hyödykseen tehokkaasti.

4. Geneettiset tekijät

Sanotaan, että treenaamisessa pitäisi olla pitkäjänteisyyttä, sillä tulokset eivät hetkessä näy. Kuitenkin jos olet aloittelija tai sinulla ei vielä ole paljonkaan treenitaustaa, niin tuloksia tulee fiksulla tekemisellä ällisyttävän nopeasti ja näkyviä tuloksia jopa 2 viikon aikana.

Vastaavasti jos on treenitaustaa ja olet junnannut samalla 4 jakoisella ohjelmalla vuodesta toiseen ja tehnyt vakiona 3 sarjaa ja 6-15 toistoa välillä, niin jo muuttamalla ohjelman jakoisuutta voit edistää kehittymistä. Kuitenkin se miten nopeaa kehitys on, riippuu paljon geneettisistä ominaisuuksista. Toiset vain saavat nopeammin aikaan tuloksia kuin toiset.

5. Sukupuoli

Sukupuolella ei ole hirveää merkitystä, kun miettii treenaamista ja kehittymistä. Olitpa sitten mies tai nainen, niin sama työ se on tehtävä jos haluaa saada aikaan tuloksia tavoitteesta riippumatta.

Joskus kuulee naisten suusta, että ei halua sitten niitä isoja lihaksia. Niiden kehittyminen vaatii kuitenkin usein vuosien työn ja systeemmattista harjoittelua, aivan kuten miestenkin kohdalla. Pelko naisilla siitä, että kehittääkö joku ohjelma liikaa lihasmassaa on siksi usein turha.

6. Terveydentila ja mahdolliset rajoitteet

Selkä kipeä, lonkankoukistajat kireällä, polvia särkee, olkapäihin pistää tmv. No, eikun tekemään kovia maastavetoja, kyykkyjä ja kovia penkkipunnerruksia. EI!

Liike on lääke, kun sitä annostelee oikein ja tekee itselleen sopivia fiksuja harjoitteita. Vastaavasti tekemällä liikkeitä väärällä tekniikalla, voit särkeä itsesi vieläkin pahemmin ja altistaa itsesi loukkaantumisille.

Korkea verenpaine, diabetes, sydän- ja verisuoni sairauksia, nekin on syytä ottaa huomioon harjoitusohjelmaa mietittäessä. Myös raskaus ja siitä palautuminen vaikuttaa harjoitteluun ja millaista treeniä on fiksua tehdä.

Siksi saliohjelmaa mietittäessä on tärkeää miettiä oma sen hetkinen terveydentila ja mahdolliset fyysiset rajoitteet, jos niitä on.

7. Arjen kokonaiskuormitus ja palautuminen

Onko arki stressaavaa, kiire painaa jatkuvasti niskaan, on paineita, huolia jne? Treenaaminen voi jo itsessään olla hyvin kuormittavaa. Stressiä stressin päälle ei voi olla tavoite, vaan ennemmin ulos stressistä.

Rääkkitreeni ja kovat monijakoiset ohjelmat erikoistekniikoiden kanssa eivät ole tällöin sinun juttusi, vaan rennompi ote saliharjoittelua kohtaan kuten vaikkapa koko kehoa kokonaisvaltaisesti kuormittavaa lihaskuntotreeniä 2 – 3 kertaa viikossa. Eikä ahnehdi kaikkia maailman liikkeitä mukaan ohjelmaansa.

8. Kehityksen mahdollistava ympäristö (uni, stressi, ravinto jne)

Pelkkä hyvä treeniohjelma ei riitä antamaan kehitystä. Täytyy huolehtia myös muista elämän tärkeistä osa-alueista, että ne ovat myös kunnossa ja tasapainossa. Näitä ovat muun muassa se, että lepää riittävästi, nukkuu riittävän pitkät yöunet, ravinto vastaa tavoitetta ja syödään riittävästi omaan kulutukseen nähden sekä pyritään elämään suhteellisen stressitöntä elämää, jos se vain suinkin on mahdollista.

Kirjoittaja on Antti Rossi Personal trainer ja ravintovalmenaja.

Parempaa vastustuskykyä

Parempaa vastustuskykyä

Parhaita keinoja lisätä puolustusta on muun muassa riittävät yöunet, stressin välttäminen, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, liikunta ja erityisesti hygienia, johon liittyy säännöllinen käsien peseminen. Samoin, että pyrkii välttämään ihmisjoukkoja, sairastavia ihmisiä, lapsia jne. Näillä keinoilla puolustuskykyään voi kyllä yrittää parantaa.

Taistelu käy kuitenkin hyvin vilkkaana. Elimistömme yrittää torjua kaikin voimin tautia aiheuttavia mikrobeja. Nämä puolustussolut tappavat viruksia, bakteereja ja tuottavat vasta-aineita. Kuitenkin on vähän kuin Venäläistä-rulettia kuka voittaa, kuka häviää.

Tässä tilanteessa sitä voisi myös turvautua, jos mihin keinoihin, mutta se ei kannata. Älä siksi usko nyt mitään humpuukia, jota netti on täynnä. Koronavirus on saanut liikkeelle kaiken maailman puoskarit, jotka kauppaavat ravintolisiä ja mitä erilaisempia keinoja, jotka lupaavat mukamas parantaa ihmisten vastustuskykyä. Nämä keinot kuitenkaan harvemmin, jos koskaan auttavat yksistään pitämään taudinaiheuttajia loitolla. Yhteen asiaan ne kyllä auttavat. Siihen, että ne vievät rahasi.

Tee sen sijaan parhaasi oman hyvinvointinsa eteen.

1. Liiku hyvin, mutta järkevästi!

Liikunnan tiedetään yleisesti parantavan ja ylläpitävän parempaa vastustuskykyä. On kuitenkin epäselvää, kuinka paljon?

Moni tykkää liikkua todella kovaa ja vähän rääkätä itseään.  Överitreenaaminen ja ylikunto kuitenkin lisää riskiä sairastua. Kun liikunnan määrä menee kovin runsaaksi, niin se rupeaakin lisäämään sairastumisen riskiä. Maltti on nyt siksi myös valttia.

Liikunta ja lihaskuntoharjoittelu lisää kehoon lihasmassaa. Samalla se parantaa verenkiertoa ja aktivoi puolustussoluja. Tätä kautta liikunta voi vahvistaa puolustuskykyä.

Liikunta tehostaa hengityselimistön ja hengitysteiden toimintaa, lisää limantuottoa hengitysteissä, sekä lisää rintakehän liikkuvuutta. Tätä kautta elimistö voi poistaa taudinaiheuttajia,  vähentää infektioriskiä ja tehostaa puolustussolujen toimintaa.

Liikunta siis kannattaa ja etenkin nyt se kannattaa! 

Tekosyitä löytyy aina olla liikkumatta, mutta erityisesti nyt ne kannattaisi heittää romukoppaan. Oman hyvinvointisi, terveytesi ja koko elämäsi takia.

Voi myös olla, että kohta yksi asia, jota voidaan tehdä vielä vapaasti, on harrastaa liikuntaa

2. Syö hyvin, voi hyvin

Ravinnolla on suuri merkitys vastustuskykyyn. Usein, kun ravinnosta ei saada tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita, ravinnon energiansaanti on kovin heikkoa ja  seuraa se, että vastustuskyky heikkenee.

Jos ravinto ei ole tarpeeksi laadukasta, monipuolista ja riittävää, on suurempi todennäköisyys sairastua.

Heikko hiilihydraattien saanti esimerkiksi heikentää lihasten palautumista ja immuunipuolustusta. Pitkään jatkunut energian vähyys voi johtaa sairastumiskierteeseen. Se voi myös altistaa eri asteisille loukkaantumisille.

Monet eri vitamiinit vaikuttavat osaltaan immuunipuolustukseen, joten niiden puutostilat heikentävät suoraan puolustusta.

Myös nestevajaus vaikuttaa kehon suorituskykyyn ja hyvinvointiin. Siksi neste- ja suolatasapainoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Se mitä voit tehdä nyt on, että pyrit syömään monipuolisesti. Runsaasti kasviksia, proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa. Kaikkia näitä ravintoaineita laadukkaista lähteistä. Nyt jos koskaan Koronavirusta vastaan taistelussa korostuu ravinnon merkitys.

3. Hengitä

Huoli omasta terveydestä, läheisten terveydestä ja tähän päälle vielä mahdolliset huolet taloudellisesta tilanteesta voivat aiheuttaa voimakasta stressiä.

Stressi on kaksiteräinen miekka. Vähäinen stressi voi olla hyväksi, mutta jos stressaa itsensä kuoliaaksi, se voi sairastuttaa.

Stressiä voisi verrata pahimmillaan urheilijan ylikuntoon. Keho ei palaudu, keho on sekaisin, vastustuskyky alhaalla jne.

Jotkut tutkimukset osoittavatkin, että stressi voi heikentää immuunijärjestelmän solujen toimintaa.

Olet myös varmaan kuullut sanottavan, että kun stressi laukeaa, sitä sairastuu.

Stressi ei ole nyt hyväksi. Jos pystyt keskittymään ja hallitsemaan stressiä eri stressinhallintakeinoilla, niin tee se!

Keskity siihen mihin voit nyt vaikuttaa. Keskity tekemään parhaasi ja yritä ottaa rauhallisesti päivä kerrallaan. Yritä myös keskittyä niihin asioihin, jotka ovat nyt tällä hetkellä hyvin elämässäsi.

Varaa aikaa myös riittävälle unelle. Unen on todettu vaikuttavan suoraan immuunipuolustukseen. Kun olet levännyt hyvin, jaksat myös itsekin paremmin henkisesti ja fyysisesti.

Luota myös huomiseen. Me selviämme kyllä tästä kaikesta vielä yhdessä!

Lähteet:

Borg, P & Fogelholm, M & Hiilloskorpi, H. 2004. Liikkujan ravitsemus -teoriasta käytäntöön. Helsinki: Edita.

Ilander, O & Borg, P & Laaksonen, M & Mursu, J & Ray, C & Pethman, K & Marniemi, A. 2006. Liikuntaravitsemus. Lahti: VK-kustannus.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01149

www.terveyskirjasto.fi

Hyötyliikunta tukee laihduttamista.

Hyötyliikunta tukee laihduttamista.

Oikeanlainen liikunta on tärkeää painonhallinnan kannalta. Lisäksi liikunta ylläpitää ja edistää terveyttä. Toisinaan työ-, perhe, ja arkielämän keskellä ei aina tuntuisi löytyvän aikaa lähteä liikkumaan ja jumpalle. Monella ihmisellä on sitten verukkeita ja syitä miksi ei voisi liikkua? Niitä syitä löytyy varmasti yhtäpaljon kuin mitä ihmisiäkin on olemassa.

Osa näistä syistä, kuten ”minulla on liian vähän aikaa”, on kuitenkin usein tekosyitä. Suurimalla osalla meistä varmasti löytyisi aikaa se 2h viikossa. Tuon ajan helposti käyttää vaikka netissä surfailuun tai televisiota katsellen. 2h viikossa voidaan jo saada tehokkaita tuloksia aikaan. Monipuoliseen liikuntaan ei muutenkaan vaadita mitään ihmeellisiä laitteita, liikuntapaikkoja tai edes ulos lähtemistä. Kotonakin voi harrastaa monipuolisesti liikuntaa vaikka kotitreeniohjelman merkeissä.

Kuitenkin jos tuntuu ettei ole aikaa, niin hyötyliikunnasta on apua tällaisissa tilanteissa! Hyötyliikuntaa voi kertyä päivittäin jopa useita tunteja. Hyötyliikuntaa lisäämällä voi helposti lisätä omaa energian kulutusta ja näin helpottaa painonhallintatavoitteisiin pääsemistä. Tavoitteena olisi, että hyötyliikuntaa harrastettaisiin päivittäin 30 minuuttia. Tällä on tutkimusten mukaan havaittu olevan positiivia vaikutuksia aineenvaihduntaan, verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin, yleiseen hyvinvointiin, työssä jaksamiseen jne. Kaiken liikunnan ei tarvitse tapahtua kerralla, vaan vaikkapa 10 minuuttia kerrallaan pitkin päivää. Tämä pitää jo hienosti terveyttä yllä.

 

ARKIASKAREET HYÖTYLIIKUNTAA

Arkiaskareiden merkeissä kotona tulee helposti liikuttua tehokkaasti. Kotona siivoaminen, imurointi, luuttuaminen, ruohonleikkaaminen, lumityöt, autonpeseminen, halkojen hakkaaminen jne ovat kaikki tehokasta hyötyliikuntaa. Koiran omistajat voivat tehdä joskus totuttua pidemmän koiran ulkoilutuslenkin. Kerrostalossa asuvat voisivat joskus kävellä portaat alhaalta ylös käyttämättä hissiä. Samalla tässä yhdistyy tehokas porrastreeni pakaralihaksille 😉

Kaikki lapsiperheelliset tietävät, että lapsilla on vilkas mielikuvitus ja he ovat hyvin kekseliäitä. Aikuinen voi hyödyntää tässä liikunnallisia mahdollisuuksia yhdessä lasten kanssa. Mene lasten leikkeihin mukaan. Samalla annat lapsillesi arvokasta aikaa yhdessä olemisen merkeissä.

Lähikauppaankin voi lähteä kävellen, jos ostoksia ei tarvitse tehdä paljon. Kaupassa voi valita ostoskorin kärryn sijaan. Näin tulee kulutettua enemmän energiaa tavaroita kantamalla, kuin helposti niitä työntämällä. Suurempia ostoksia tehdessä hyper-marketissa autoa ei aina tarvitse jättää ihan kaupan oven eteen vaan jättääkin sen kauemmas. Kauppakassien kantaminen kauempana odottavaan autoon on sekin hyötyliikuntaa, joka kuluttaa mukavasti energiaa.

Itse tykkään lisäksi usein kotona televisiota katsellessa venytellä ja huoltaa itseäni. Samalla tässä yhdistää kaksi rentouttavaa asiaa. Ennen kuin möin kuntopyöräni enemmän sitä tarvitsevalle, poljin usein kuntopyörällä katsellessani televisiosta sarjoja ja elokuvia.

HYÖTYLIIKUNTAA TÖISSÄ

Työmatkoihin voi helposti yhdistää hyötyliikunnan. Kävele tai pyöräile työhön. Yksi mahdollisuus on nousta bussista pysäkkiä aikaisemmin kuin normaalisti ja kävellä loppumatkan jalkaisin. Kun kävely ei innosta voi ajatella vaihtoehdoksi pyöräilyä. Pyöräily on tehokasta verenkierto-, liikunta- ja tukielimistölle parantaen myös hapenottokykyä.

 

Paljon istumatyötä tekevä voi harrastaa hyötyliikuntaa työpäivänään niin, että nousee vaikka tunnin välein hetkeksi seisaalleen työpäätteensä äärestä. Seisominen kuluttaa enemmän kaloreita kuin istuminen ja tekee samalla hyvää koko kehon toiminnalle ja lihaksistolle. Työpäivään voi lisäksi yhdistää kaiken tekemisen ohella lyhyen venyttely hetken. Samalla kun energiaa saadaan virtaamaan tasaisesti pitkin kehoa, saadaan keskittymistä ja ajatteluakin tehostumaan. Työpaikallakin voi hissin sijaan käyttää portaita.

Hyötyliikunnan harrastaminen kannattaa 😉 Se toimii hienosti painonhallinnan ja kaiken muun liikunnan tukena!

LÄHTEET:

http://www.tohtori.fi/?page=3854136
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00808
http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta

Kiinnostaako kasvikset sinua? Sisältää ilmaisen ohjeen kasvismenuun!

Kiinnostaako kasvikset sinua? Sisältää ilmaisen ohjeen kasvismenuun!

Kasvissyönnin eli vegetarismin eri muotoja yhdistää punaisen lihan pois jättäminen ruokavaliosta. Kasvisruokavalio on oikein koostettuna hyvin monipuolinen ja edistää terveyttä ilman eläinkunnan tuotteitakin. Osa kasvissyöjistä hyväksyy ruokavalioonsa maitotuotteita, kanamunia ja kalaa. Osa syö myös kanaa. Vegetarismistakin on olemassa siten useampaa eri muotoa.

Kasvisruokavaliota koskee samat suositukset kuin muitakin ruokavalioita. Ihmisen tulee saada sopivasti energiaa kulutukseensa ja tavoitteisiinsa nähden.  Ruokavalion pitäisi olla monipuolinen, jotta voidaan turvata riittävä ravintoaineiden saaminen. Pääsääntöisesti runsas rasvaisten, sokeristen, valkoisten viljatuotteiden, kermojen ja juustojen käyttö ei ole suositeltavaa kasvissyöjällekään. Kasvisruokavaliossa korostuu helposti yleinen hyvä suositus syödä kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin puoli kiloa päivässä. Kämmen mitalla tämä tarkoittaa noin kuutta kourallista, jokaisen oman kämmenen koon mukaan.

Kasvisruokavalion etu on se, että kasvikset pitävät huolta ihmisen terveydestä ja suojaavat monilta sairauksilta. Kasvikset sisältävät runsaasti terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita, vitamiineja, kuituja, antioksidantteja ja flavonoideja. Kasviruokavalion haasteena on, että ravinnosta saadaan liian vähän kalsiumia, B12-vitamiinia, ja D-vitamiinia sekä kärsitään raudan puutteesta.

Ravitsemuksellisesti paras tapa koostaa hyvä ja terveellinen kasvisruokavalio on käyttää monipuolisesti kasvikunnantuotteita, maitovalmisteita sekä kananmunia. Toimivassa kasvisruokavaliossa hiilihydraatit ovat pääasiallinen energianlähde.  Hiilihydraatteja saadaan vihanneksista, hedelmistä, marjoista, juureksista, perunasta ja viljatuotteista.

 

VEGAANI SYDÄN

Kasvisruokavaliossa on erityisen tärkeää korvata eläinkunnan tuotteet palkokasveilla, soijavalmisteilla, siemenillä ja pähkinöillä. Lisäksi proteiinia saadaan kalasta, maitotuotteista ja munista. Yhdistelemällä sopivasti kasvisproteiinien lähteitä voidaan saada aikaiseksi hyvä ja riittävä proteiini- ja aminohappokoostumus ruokavalioon.

Kasviskunnan tuotteista rasvaa saadaan avocadosta, siemenistä, pähkinöistä, kasvisöljyistä ja kookosrasvasta. Muuten kasvikset eivät sitten sisällä rasvaa juuri lainkaan. Kasvisruokavaliossa, kuten muissakin ruokavalioissa, tulisi turvata riittävä rasvan saanti. Päivittäisestä energiasta saatavan rasvan osuus tulisi olla 20-30 %. Välttämättömät rasvahapot tukevat solujen, hormonien ja hermoston toimintaa.

kasvismenu!

Tämä ruokavalioesimerkki on tarkoitettu kasviruokavaliosta pitäville ihmisille. Tämä ruokavalio  voi toimia apuna painonpudotuksessa, kun tavoitteenasi on laihtua. Huomaa, että tämä energiamäärä ei ole riittävä energiamäärän suhteen normaalissa arjessa ja etenkin, jos liikut aktiivisemmin. Tällöin sinun tulee syödä enemmän! Eli jos kokeilet tätä ja olet hyvin nälkäinen, lisää syömiesi aterioiden ruuan määrää.

Aamupala 1

Reilu 1dl kaurahiutale tai 4-viljan hiutale

1rkl mansikka- tai vadelmahillosilmä

2,5dl soijajuoma (Rainbow- tai alpro- kevyt) tai 2,5dl rasvatonta maitoa

1rkl mantelilastut tai rouhe (puuron sekaan)

1kpl appelsiini tai banaani

 

Aamupala vaihtoehto 2

1,5dl kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia

0,5dl marjoja (mustikka, vadelma, mansikka)

1rkl soijarouhetta

1tl siemeniä (pellava, siemensekoitus)

1rkl pähkinäsekoitusta (esim: pähkinämix)

Lounas

200g Mozzarellaa

1kg parsakaalia

1 viipale näkki- tai kauraleipää

2tl margariiniä 60% rasva

2,5dl soijajuoma (rainbow- tai alpro kevyt) tai 2,5dl rasvatonta maitoa

Jälkiruuaksi omena

 

OHJE: 

Keitä tai höyrystä n. 1kg parsakaalia kiehuvassa vedessä n. 6-8 minuutin ajan. Hienonna 1-2 kpl valkosipulia ja silppua 1 kokonainen sipuli pannulle. Kuullota sipulit öljyssä. Paloittele 6-8 kpl tomaatteja sipulien sekaan. Mausta tomaatit ja sipulit mustapippurilla, basilikalla tai muilla yrttimausteilla. Asettele parsakaalit tasaisesti uunivuokaan. Kaada päälle pannulta tomaattikastike. Peittele parsat ja kastike 1pss mozzarella- juusto siivuja. Kypsennä mozzarella- parsavuokaa 200 asteessa n. 15 minuutin ajan (kunnes juusto on kunnolla sulanut)

Huom! Muista huuhtoa kaali huolellisesti ennen keittämistä. Aseta kaali varsi edellä kattilaan. Tämä siksi, että varsi tarvitsee pidemmän kypsymisajan. Älä keitä 8 minuuttia pidempää.

Lounas vaihtoehto 2

1kpl kesäkurpitsa (keskikokoinen)

0,5 – 1kpl paprika (punainen, keltainen tai vihreä)

2kpl tomaattia

1kpl pieni punasipuli

150g fetajuusto (10-20% rasva)

1-2 valkosipulinkynttä

1tl oreganoa

mustapippuria

1rkl öljyä

 

OHJE: 

Halkaise kesäkurpitsa pituussunnassa ja viipaloi. Halkaise paprika ja poista siemenet. Lohko paprika ja tomaatit ja sipulit. Leikkaa feta paloiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa yhdessä mausteiden kanssa. Anna hetki vetäytyä. Tee alumiinifoliosta 3-4 kpl reiluhkoa palaa. Asettele seos foliopaloille. Tee folioista nyyttejä, mutta jätä ne sulkematta. Paista nyytit 200 asteessa n. 30 minuutin ajan.

Välipala

1dl jogurttia (jogurtin voi jättää tarvittaessa pois)

1dl marjoja ( vadelma, mustikka, mansikka)

1kpl omena (paloina- viipaloituna)

100g melonia

1rkl pähkinäsekoitusta tai siemeniä

2tl hunajaa

 

OHJE: 

Viipaloi omena ja meloni. Asettele palat kippoon. Lisää joukkoon marjat ja jogurtti. Koristele pähkinöillä ja valuta joukkoon 2tl hunajaa.

Päivällinen papu- avokadosalaatti (2 annosta)

1dl täysjyväriisiä

200g valkoisia tai ruskeita papuja (pavut voi korvata myös lohella tai muulla kalalla)

100g avocadoa (n. 1,5kpl)

2kpl porkkana

1 punasipuli

100g fetajuusto tai muuta juustoa

1dl mustikka tai vadelma

jäävuori, lehti tai muuta salaattia

mustapippuria

OHJE:

Keitä riisi. Lisää keitin veteen vähän suolaa. Huuhtele pavut. Kuutioi avocado, porkkana, sipuli ja fetajuusto (tai muu juusto). Leikkaa salaatinlehdet. Asettele salaatinlehdet alimmaiseksi, sitten muut kasvikset ja päälle lopuksi riisi ja pavut. Koristele annos mustikoilla tai vadelmilla. Lisää vielä vähän mustapippuria.

 

Iltapala

1prk viiliä + 2dl vadelmaa tai 1kpl omena

tai:

2dl rasvatonta maitoa + kaakaojauhetta tai 2dl suklaasoijajuomaa

2kpl hapankorppupala tai 1kpl näkkileipä sekä kurkkua viipaloituna päälle

2tl rasvalevitettä

OHJE:

  • Syö viisi ateriaa päivittäin. Aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.
  • Pyri syömään tasaisesti 3-4 tunnin välein. Näin huolehdit siitä, että kehollasi on jatkuvasti energiaa käytössään, etkä tule aterioiden välillä liian nälkäiseksi. Tämä auttaa samalla sinua vastustamaan herkkujen houkutuksia. Samalla tuet jaksamistasi ja aineenvaihduntasi toimii paremmin.
  • Juo päivän jokaisella aterilla yksi lasillinen vettä. 

"Tämä teksti on siirretty vanhasta blogistani tänne"
Minut löydät myös facebookista

TUTUSTU TARJOAMIINI PALVELUIHINI TÄSTÄ

https://www.anttirossi.fi/palvelut/

Minut löydät myös facebookista

Facebook

Kotisivuni löydät osoitteesta

www.anttirossi.fi

Instagram

http://instagram.com/ptanttirossi