Tuntuuko, että stressi hiipii jokaiseen keskusteluun?
Se on kaikkialla – mediassa, kahvipöydissä, valmentajien puheissa. “Stressi on pahaksi.” “Stressi tappaa.” “Vähennä stressiä!” – kuulostaako tutulta? Mutta onko stressi vain pelkkä mörkö, joka uhkaa hyvinvointiasi?
Vai voiko se olla jopa salainen ase matkalla kohti timanttista kuntoa ja huippusuorituksia?
Pureudutaan seuraavaksi syvälle stressin ytimeen: miten se vaikuttaa meihin, erityisesti hyvinvointiin, rasvanpolttoon ja lihasten kasvattamiseen, ja onko olemassa stressiä, joka tekee meille vain hyvää? Käydään läpi parhaat keinot hallita ja selviytyä stressistä sekä kurkistamme, mitä tiede sanoo ravintolisien roolista stressinhallinnassa (ja mitä älä vain käytä, jos maksa on sinulle arvokas!)
Autonominen hermosto – eloonjäämisen koneisto
Tässä kohtaa astuu esiin autonominen hermosto (ANS) – salainen verkosto, joka kontrolloi kehosi taustalla tiedostamatta.
Tämä järjestelmä huolehtii sydämensykkeestä, verenpaineesta, hengityksestä, ruoansulatuksesta ja jopa seksuaalisesta kiihottumisesta. Kyllä, luit oikein – stressi voi vaikuttaa kaikkeen tähän.
ANS jakautuu kolmeen osaan:
Sympaattinen hermosto – “taistele tai pakene”, valmiina reagoimaan uhkaan.
Parasympaattinen hermosto – “lepää ja sulata”, se tila, jossa meidän oikeasti pitäisi elää.
Enterinen hermosto – usein unohdettu sankari, joka ohjaa ruoansulatusta itsenäisesti.
Kuvittele hermostosi kuin kotisi sähköjärjestelmä: sydän lyö kuin jääkaappi, joka surraa jatkuvasti. Mutta jos jännitteet nousevat liian korkealle – kuten stressin myötä – sulakkeet voivat palaa.
Kun stressi jyrää – mitä tapahtuu kehossa?
Säikähtäessäsi ANS kytkee päälle sympaattisen puolen:
Pupillit laajenevat – enemmän valoa ja parempi näkyvyys.
Syke nousee – verta lihaksiin, valmiina juoksemaan tai taistelemaan.
Hengitys kiihtyy – lisää happea vereen.
Tämä reaktio on elintärkeä, mutta kun stressi jää päälle liian pitkäksi aikaa, keho alkaa hajota. Kortisolin – stressihormonin – tasot nousevat.
Tämä vaikuttaa verensokeriin, insuliiniresistenssiin ja aineenvaihduntaan. Lopputuloksena? Kehon energiavarannot vääristyvät, rasvanpoltto hidastuu ja lihasten kasvu jarruttaa.
Onko sinunkin kehosi hälytystilassa?
Tee nopea testi: hengitätkö suun kautta? Jos kyllä, kehosi on todennäköisesti sympaattisessa tilassa – stressimoodissa. Nenähengitys taas kertoo rentoutuneesta, parasympaattisesta tilasta. Pysähdy, hengitä syvään nenän kautta ja anna kehosi rauhoittua.
Liian pitkään jatkuva sympaattinen tila voi aiheuttaa:
Ahdistusta, paniikkikohtauksia
Korkean verenpaineen ja kolesterolin
Unettomuutta ja ruoansulatusongelmia
Kun stressi sotkee unta, nälkähormonit (greliini ja leptiini) menevät sekaisin, mikä lisää ruokahalua ja vaikeuttaa rasvanpolttoa. Lisäksi ruoansulatus pysähtyy, mikä voi aiheuttaa kipua, ilmavaivoja ja ripulia. Lisää hormoneista täältä.
Tämä on kuin yrittäisi ajaa autoa käsijarru päällä.
Hyvä stressi – eustress, salainen ase?
Kaikki stressi ei ole pahaa! On olemassa myös eustressiä, joka on hyvälaatuista stressiä. Se saa meidät innostumaan, sytyttämään palon tekemiseen.
Kuntosalitreeni on loistava esimerkki eustressistä: lyhytkestoinen, sykettä nostava ja kehoa haastava, mutta tuottava. Se vapauttaa endorfiineja, kehon luonnollisia hyvän olon kemikaaleja.
Liian vähän stressiä = tylsyys ja masennus. (ainakin allekirjoittaneelle)
Liikaa stressiä = ahdistus ja terveysongelmat.
Täydellinen määrä stressiä – juuri sopivasti – parantaa suorituskykyä, saa aikaan toimintaa, terveyttä ja mielialaa.
6 keinoa hallita stressiä – ja saada elämä takaisin hallintaan
Syö puhdasta ja ravitsevaa ruokaa. Unohda prosessoidut ja sokeripitoiset tuotteet – ne ruokkivat stressiä, ylläpitävät matala-asteista tulehdusta ja mielialan laskua.
Liiku joka päivä. Liike on lääke. Kävely, salitreeni tai tanssi – mikä vain saa kehosi liikkeelle.
Opettele sanomaan EI. Älä ylikuormita itseäsi miellyttämällä muita. Aseta rajat ja suojaa omaa aikaa.
Vähennä kofeiinia ja alkoholia. Kahvi ja energiajuomat voivat sotkea unesi, jo yksi annos alkoholia voi heikentää unenlaatua. Kokeile vähentää ja huomaa ero.
Harjoita läsnäolemisen taitoja, mindfulnessia, meditaatiota ja kiitollisuutta. Pysähdy. Hengitä. Kirjoita ylös kolme asiaa, joista olet kiitollinen. Se muuttaa aivojesi suodattimia kohti positiivista.
Syvä ja rauhallinen hengitys. 4 sekuntia sisään, 6 sekuntia ulos – nenän kautta. Tämä yksinkertainen harjoitus rauhoittaa kehosi ja mielen.
Voivatko ravintolisät oikeasti auttaa stressiin?
Ennen kuin ryntäät apteekkiin tai lisäravinne-kauppaan, kysy lääkäriltä.
Tässä kuitenkin muutama tutkittu vaihtoehto:
Magnesium (300-350 mg/pv B6:n kanssa) – tasapainottaa stressiä, tukee hermostoa – jos olet puutteessa.
Ruusunjuuri – Rhodiola rosea (288–680 mg/pv) – adaptogeeni, joka lisää stressinsietoa.
Aminohappo L-teaniini (200 mg/pv kofeiinin kanssa) – lisää rentoutta ja unen laatua.
HUOM!
Aikaisemmin ja edelleenkin moni suositteli Ashwagandha valmistetta. Tällä piti olla kortisolia vähentävä vaikutus ja apu unenlaatuun. Kuitenkin vuoden 2024-2025 tutkimukset ovat osoittaneet, että valmisteella on jopa maksaa vaurioittava vaikutus. “Luotettavaa tutkimustietoa ashwagandhan hyödyistä ei ole, ja EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen on huolissaan mahdollisista haitoista”. Lähde lääkärilehti. Silti kyseistä valmistetta on laajasti myynnissä Suomessa, että EU alueella.
Stressistä voi myös oppia ja kasvaa, joten älä pelkää kohdata sitä
Kaiken kaikkiaan stressistä on tullut tärkeä keskustelunaihe nykypäivän maailmassa, ja sen hallinta on avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Stressistä puhuminen ystävien tai ammattilaisten kanssa voi auttaa myös purkamaan tunteita ja löytämään sinulle sopivia ratkaisuja.
On tärkeää löytää omat keinot stressistä toipumiseen, jos koet olevasi ylikuormittunut, jotta voit elää täyspainoista elämää.
Kun hallitset stressiä, voit saavuttaa paremman suorituskyvyn, ylittää itsesi ja rakentaa sisäistä voimaa kohdata eteesi tulevia haasteita. Saada enemmän energiaa ja rakentaa tasapainoisemman elämän.
Stressistä johtuvat ongelmat voivat näkyä unenlaadussa, joka on osa palautumista. Ruoansulatuksessa stressi voi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä, mikä voi vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin. Estää jopa sinua saavuttamasta itsellesi asetettuja rasvanpoltto tavoitteita.
Liika liikuntakin voi kääntyä sinua vastaan, jos et säädä kuormituksen tasoa, vaan painat eteenpäin sokkona. Kehon ja mielen yhteys on vahva, joten stressistä on tärkeä myös puhua psykolologisessa näkökulmassa.
Erityisesti aktiivi- ja urheilijoille stressistä voi muodostua merkittävä tekijä, joka vaikuttaa suorituskykyyn, kehittymiseen ja palautumiseen. Liike on lääke ja tärkeä osa kehitystä, mutta vain, kun se annostellaan oikeaan aikaan – oikealla teholla.
Kun opimme tunnistamaan stressin merkit, voimme oppia paremmin hallitsemaan sitä.
Oikeanlainen stressi ei ole siksi negatiivista, vaan se saa meissä aikaan paljon. Kun taas liiallinen stressi voi johtaa vakaviin terveydellisiin ongelmiin. On siksi tärkeää oppia hallitsemaan stressiä tehokkaasti ja kuunnella itseään.
Stressi voi olla ystävä tai vihollinen
Stressi on osa elämää, mutta se ei saa hallita sinua. Stressistä on sekä hyötyä, että haittaa – opettele hallitsemaan sitä sinä, niin olet askeleen lähempänä unelmiesi kroppaa ja hyvinvointia. Olipa tavoitteesi polttaa rasvaa, kasvattaa lihasta tai vain elää tasapainoista elämää, stressin hallinta on avain kaikkeen.
Nyt kysymys kuuluukin – millä tasolla sinun stressinhallintasi on?
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Usein kysyttyä: Puhetta stressistä – tappaja vai salainen ase?
1. Onko stressi aina pahasta?
Ei ole. Stressi itsessään ei ole vihollinen, vaan elimistön luonnollinen reaktio haasteisiin. Lyhytaikainen stressi voi parantaa suorituskykyä, keskittymistä ja motivaatiota. Ongelmaksi stressi muuttuu vasta, kun se on jatkuvaa eikä keho saa palautua sen jälkeen.
2. Mikä ero on hyvällä ja pahalla stressillä?
Hyvä stressi eli eustressi antaa virtaa ja auttaa suoriutumaan paremmin. Paha stressi eli distressi taas syntyy, kun kuormitus ylittää voimavarat. Jos stressitasot pysyvät koholla pitkään, keho ei palaudu, hormonitasot häiriintyvät ja seurauksena voi olla uupumus.
3. Voiko stressiä hyödyntää omaksi edukseen?
Kyllä voi. Kun stressiä opitaan säätelemään, siitä tulee voimavara. Tavoitteena ei ole poistaa stressiä, vaan oppia hallitsemaan sen määrää. Tietoisuus, hengitystekniikat, tauotus ja liikunta auttavat hermostoa siirtymään stressitilasta takaisin palautumiseen – ilman, että toimintakyky katoaa.
4. Miten keho reagoi stressiin fysiologisesti?
Stressitilanteessa sympaattinen hermosto aktivoituu: syke nousee, verenpaine kohoaa ja adrenaliini sekä kortisoli valmistavat kehon toimintaan. Kun tilanne rauhoittuu, parasympaattinen hermosto palauttaa kehon tasapainon. Jos tämä palautuminen ei tapahdu, stressireaktio jää päälle ja alkaa kuluttaa elimistöä.
5. Miksi jotkut kestävät stressiä paremmin kuin toiset?
Stressinsieto vaihtelee yksilöllisesti ja riippuu palautumiskyvystä, elintavoista, unesta ja henkisestä resilienssistä. Säännöllinen liikunta, hyvä unihygienia ja terveellinen ravinto vahvistavat kehon kykyä sietää stressiä. Myös oma suhtautuminen haasteisiin vaikuttaa: stressi on usein kiinni tulkinnasta, ei vain olosuhteista.
6. Miten stressistä voi tehdä “salaisen aseen”?
Kun opit tunnistamaan oman kuormituksesi rajan ja rakentamaan palautumisen ympärille, stressi muuttuu kasvun välineeksi. Se opettaa sinua toimimaan paineen alla, vahvistaa mieltä ja kehittää suorituskykyä. Hallittu stressi on kuin tulivoimaa – liikaa se polttaa, sopivasti se sytyttää.
Kylläpä väsyttää ja ei jaksa mitään. Tuntuuko sinusta tältä? Kesällä monen elämä on valoisaa. Onhan ulkonakin valoisaa ja se voi piristää. Kesä on muutenkin kesä. Auta armias, kun koittaa syksyn jälkeinen aika ja joku sammuttaa valot. Pimeys iskee ja tuntuu, että päivät lyhenevät. Arki voi olla myös kuormittavaa ja stressaavaa. Sekin voi väsyttää. Lue tästä vinkit miten voittaa väsymys?
Väsyttää – oletko väsynyt?
Väsymys on sangen yleistä. Ketä ei joskus väsyttäisi? Usein syy löytyy niinkin läheltä kuin ihmisen omista elintavoista. Liian vähän unta, liikunnan puute (huonokuntoisuus), runsaasti alkoholia ja elämä yleisesti muutenkin kuormittavaa. Voi olla työperäistä stressiä ja uupumusta. Väsyminen voi näkyä seuraavilla tavoilla:
Aloitekyvyttömyys
Mielialavaihtelut
Muisti- ja keskittymisvaikeudet
Nälkä tai ruokahaluttomuus
Sokeri- ja herkkuhimo
Painonnousua
Haluttomuutena seksiin
Erektio-ongelmat
Väsymyksen taustalla voi olla myös jokin sairaus. Esimerkiksi psykiatriset sairaudet kuten masennus voi väsyttää ja lamaannuttaa ihmistä.
Tätä varten on olemassa netissä myös itse tehtäviä testejä ja tarvittaessa voi hakeutua lääkärin vastaanotolle. Väsymyksen taustalla voi olla myös muitakin asioita, mutta yleisesti tilanne ei ole ihmiselle itselleen mikään hyvä.
Talvi ja lumi voi luoda kauneutta. On valoisaa, mutta talvella ei taas saa samalla tavalla auringosta D-Vitamiinia kuin kesällä. Syksy ja talvi on pitkiä aina siihen asti, kunnes koittaa taas kevät ja kesä… Mikä avuksi väsymykseen?
1. Väsymys ja riittävä uni
Jos ei nuku kunnolla ei jaksa. Unta ei voi myöskään nukkua varastoon. Univelkojen kuittaaminen ei suoranaisesti ole ratkaisu. Toki se helpottaa hetkellisesti, mutta jos unirytmi on muuten haastava, niin ainut konkreettinen keino siihen on, että yrittää vaikuttaa nukkumiseen.
Tässä artikkelissa on tarkemmin käsitelty unta ja nukkumista ja pääset myös lataamaan suositun unioppaan nukkumista varten.
Riippumatta siitä miten liikut, niin se kannattaa. Liikunta voi piristää mieltä ja saada mielialaa kohoamaan. Liikunta muodossa kuin muodossa on tärkeää.
Liikunta lisää mielihyvähormonien tuotantoa ja onnistumisen kokemusten kautta, voi olla muutenkin olla paljon parempi fiilis – kuin että et taas harrastaisi mitään liikuntaa, tai se olisi epäsäännöllistä.
Säännöllisellä liikunnalla luodaan pohjaa fyysiselle, että henkiselle hyvinvoinnille ja terveydelle.
Yritä luoda liikunnasta osa arkea ja rutiinejasi. Etenkin jos liikkuminen on ollut katkonaista. Voit lukea myös tästä linkistä miten palata takaisinliikkumaan tauon jälkeen?
3. Hyvä ja palauttava ravinto
Saatko riittävästi ravintoa ruoasta jota syöt, vai onko kaikki syömäsi ruoka prosessoitua, ravinneköyhää ravintoa? Pyri syömään kasviksia ja tilanteen mukaan kausituotteita. Tällä otat samalla huomioon lompakkosi.
Kasviksista saat ravintoa, vitamiineja, suojaravintoaineita ja antioksidantteja. Nämä kaikki ylläpitävät mielen ja kehon hyvinvointia, terveyttä, vastustuskykyä, palautumista ja auttavat myös sietämään haasteita enemmän tätä kautta. Valinnoilla on tässäkin asiassa välinsä.
Toinen asia on, että syötkö varmasti tarpeeksi? Jos et niin kannattaa miettiä jo ihan säännöllistä ruokailua, annoskokoa ja mitä lautaselle laittaa.
Pyri syömään tasaisesti noin n. 4 tunnin välein, jotta nälkä ei kasva liian suureksi ja syöt sitten sokeria. Sokeri vaikuttaa verensokeritasoihin ja lisää väsymystä. Saman tekee nopeasti imeytyvät ja ei niin laadukkaat hiilihydraatit. Pyri syömään riittävästi siksi kuitupitoisia tuotteita, täysjyvää.
Samalla pidät huolta omasta vatsastasi ja tälläkin voi olla vaikutus väsymykseen. Pyri välttämään myös turhaa napostelua aterioiden välissä ja iltaisin.
4. D-Vitamiinia
Aurinko luovuttaa D-vitamiinia. Siksi kannattaa pyrkiä olemaan auringossa, mutta lähes kaikki hyötyvät D-vitamiini valmisteista.
D-vitamiinia suositellaan saatavaksi erityisesti pimeinä ajankohtina. Tämä ajankohta ajoittuu lokakuusta aina huhtikuuhun asti.
Suomessa valoisat kuukaudet ovat tosiaan hyvin vähäiset, joten valmistetta voi myös syödä ympäri vuoden.
D-Vitamiini vaikuttaa suoraan mielen ja kehon hyvinvointiin ja auttaa myös immuunipuolustuksen suhteen.
5. Ihmissuhteet
Ihmissuhteet, sosiaaliset suhteet, parisuhde jne. Suhteita riittää ja niistä on moneksi. Suhteet voivat parhaimmillaan piristää ja antaa sisältöä elämään.
Yhdessä treenaaminen voi toimia hyvin piristyksenä. Kutsut, juhlat voivat olla hauska lisä arkeen. Ystävälle pikainen puhelu ja kysyä mitä sulle kuuluu?
Oman kumppanin kanssa yhdessä vietetty aika voi lisätä henkistä hyvinvointia. Seksin harrastaminen voi lähentää ja piristää mieltä. Samalla seksi tuottaa mielihyvähormoneja ja voi tuoda elämään sopivaa piristystä pimeyden keskelle.. Tapoja on monia ja jokainen voi itse miettiä myös asiaa sosiaalisten suhteiden kautta.
6. Ajankäyttö
24/7 on se aika joka on meillä kaikilla käytössä. Enempää ei ole. Siksi kannattaa miettiä mihin oma aika menee? Onko elämässä aikasyöppöjä tai yritätkö olla kaikessa mukana?
Tämä kaikki voi kuormittaa mieltäsi ja kehoasi ja lisätä väsymystä. Liika tekeminen ei ole hyväksi kenellekkään ja omat rajat on hyvä muistaa. Vaikka nauttisi tekemisestä miten paljon.
Asiaa voi pohtia, että mitäs jos tapahtuu, että et enää vain jaksa? Tasapainon löytäminen voi olla haastavaa – se on kuitenkin kannattavaa. Kuuntele siksi itseäsi, mitä keho ja mielesi haluaa sinulle sanoa.
7. Valo
Pimeyttä vastaan on olemassa myös näitä tekniikan ihme-aikana mitä erinäisempiä aparaatteja. Voidaan seurata nukkumista ja unen tasoa. Yksi toimiva laite on kirkasvalolamppu.
Valon on tutkitusti havaittu vaikuttavan piristävästi ihmisen mieleen. Kirkasvalolamppu voi olla yksi varteenotettava hankinta, jos se on mahdollista. Valo päälle aamuisin ja aamupalaa syömään. Aamu lähtee heti käyntiin valoisissa tunnelmissa.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Koska väsymys ei aina johdu univajeesta – vaan stressistä, energiavajeesta ja palautumisen puutteesta. Jos hermosto käy ylikierroksilla, uni ei korjaa väsymystä. Valmennuksessa keskitytään ensin tasapainottamaan kehon kuormitusta ja palautumista, jotta uni alkaa oikeasti virkistää.
2. Miksi ravinto on tärkein tekijä jaksamisen kannalta?
Syömällä liian vähän tai epäsäännöllisesti, keho menee “selviytymistilaan”. Verensokerin heilahtelut aiheuttavat väsymystä, ärtymystä ja aivosumua. Kun ruokavalio rytmitetään oikein, energiatasot pysyvät tasaisina ja mieli kirkkaana koko päivän.
3. Voiko liikunta oikeasti lisätä energiaa, jos olen jo väsynyt?
Kyllä – kun se tehdään oikein. Liian kova treeni väsyneeseen kehoon pahentaa uupumusta, mutta oikein rytmitetty liike aktivoi aineenvaihduntaa ja parantaa vireystilaa. Antti Rossin valmennuksessa treeni sovitetaan aina energiatasoon, ei kalenteriin.
4. Miten stressi aiheuttaa jatkuvaa uupumusta?
Kehon stressijärjestelmä on kuin kaasupoljin – jos sitä painaa jatkuvasti, moottori ylikuumenee. Korkea kortisolitaso häiritsee unta, palautumista ja nälänsäätelyä. Siksi stressin hallinta on yhtä tärkeää kuin ravinto tai treeni.
5. Miksi kofeiini ja energiajuomat eivät ratkaise ongelmaa?
Ne antavat hetkellisen piristyksen, mutta pahentavat väsymyskierrettä pitkällä aikavälillä. Kofeiini blokkaa väsymyssignaaleja, mutta ei poista syytä. Ratkaisu löytyy fysiologisesta palautumisesta, ei stimulaatiosta.
6. Miten Antti Rossin valmennus auttaa voittamaan väsymyksen?
Valmennuksessa yhdistetään ravinto, palautuminen ja stressinhallinta käytännön malliksi, joka palauttaa kehon luonnollisen energiantuotannon. Tuloksena on enemmän jaksamista, parempi uni ja tasainen vire. Asiakkaat raportoivat, että “aivosumu” ja iltapäiväväsymys katoavat usein jo parissa viikossa.
Kovaa treeniä, ruoskaa kunnolla – ehkä kaikesta seuraa itseruoskintaa? Mitäs jos siihen yhdistetään vielä kova dieetti? Saatko aikaan tuloksia? Mahdollisesti kyllä, usein ei niin hyviä. Jos kehosi ei voi hyvin, eikä aineenvaihduntasi toimi normaalisti, eli kuten pitää, on vaikeaa saada sitä mitä haluaa!
Haaveilla suurista painonpudotuksista tai muustakaan. Haluat pysyviä tuloksia – eikös sitten pidä treenata vieläkin kovempaa ja syödä vähemmän? Mitäs jos saisitkin tuloksia ilman ruoskaa ja itseruoskintaa?
Meistä jokainen on oma yksilönsä, oma kokonaisuus. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, et jaksa hyvin. Näitä on riittävän monipuolinen ja sopivan terveellinen ravitsemus, riittävästi energiaa, sopivaa liikuntaa ja palautumista. Kun voit hyvin, hyvä olo nousee siinä samalla. Jaksat paremmin panostaa itseesi. Rasvanpoltto käynnistyy, paino lähtee putoamaan ihan jo itsestään, jos se on tavoitteena? Itsestä huolehtiminen muuttuu helpommaksi.
Mikä voi vaikuttaa negatiivisesti?
Ruoskaa ja stressiä
Kukapa ei kärsisi stressistä? Varmaan kaikki enemmän, osa vähemmän? Osaa stressaa kallistuva sähkönhinta, toisia Ukraina, voi olla muita huolia ja vaikka mitä. Elämä voi tuntua yhdeltä kaaokselta.
Kyse ei ole siitä, että stressaatko, vaan miten paljon ja kuinka kauan tämä on jatkunut elämässäsi? Jos jokin tilanne jatkuu pidempään, puhutaan, että se kroonistuu. Esim. kiputila voi kroonistua.
Stressi vaikuttaa sitten mieleen, ajatteluun, motivaation, palautumiseen, vireyteen, hormonaalisiin toimintoihin, fyysiseen suorituskykyyn, uneen jne. Stressissä stressihormoni kortisolin määrä lisääntyy. Se hidastaa rasvanpolttoa ja lihasten kehitystä. Henkinen ja psyykkinen hyvinvointi alkaa kärsiä…
Kehomme on siitä fiksu, että se haluaa pitävät sinut vahvana ja pelastavan sinut pahasta pinteestä. Pakene, taistele, pysy elossa. Kyse on selviytymisestä.
Stressissä keho alkaa säästää itseään, vetää ns. Lamput himmeämmäksi, vähän kuten meitä kannustetaan juuri nyt säästämään sähkön kulutusta. Sähkö, kun voi loppua? Sama koskee kehoa ja mieltä. Uupumisen seurauksena akut ja virrat ovat vähissä. Keho alkaa stressissä hidastamaan aineenvaihduntaa, ruoansulatus hidastuu jne.
Stressitila ei ole kiva tunne. Pää voi olla paineinen. Nimimerkillä kokemusta siitäkin. Osa pakenee näissä tilanteissa. Osa lamaantuu ja osa yrittää miettiä, mitenkäs tämä nyt hoidetaan, jos asia on vain hoidettavissa.
Osa voi stressissä alkaa käyttää alkoholia, syödä epäterveellisemmin tai hakea lohtua jostain muualta, mistä kokee, että se voisi rauhoittaa kehoa ja mieltä. Kuitenkin sympaattinen hermosto aktivoituu vain lisää. Vastapainoksi, kun pitäisi saada parasympaattista hermostoa aktiiviseksi, jotta saisi itseään rauhoitettua.
Kova treeni ja dieetti, joka ruoskii kehon ja mielesi!
Vaikka välillä intensiivinen harjoittelu ja tiukka ruokavalio voivat tuottaa nopeita tuloksia, pitkällä tähtäimellä kestävät ja terveelliset muutokset ovat avain pysyvään hyvinvointiin. E-kirja ‘Tuloksellinen Treeni ja Ravitsemus’ tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan terveelliseen elämäntapaan, treenaamiseen ja ravitsemukseen – joka ei vain tuota tuloksia lyhyellä tähtäimellä, vaan auttaa sinua saavuttamaan ja ylläpitämään haluamasi tulokset pitkällä tähtäimellä.
Uskalla syödä!
Moni ihminen syö aivan liian vähän tarpeeseensa nähden. Omia tarpeitaan kannattaisi kuunnella ja kehomme on äärettömän fiksu kokonaisuus, joka osaa kertoa usein missä mennään. Toki tämä voi olla myös haaste, jos kehon signaaleja ei osaa lukea.
Liian vähäinen syöminen etenkin painonpudotuksen yhteydessä on aika normaalia. Alkuun toki painoa voi lähteä, jos jaksaa olla tiukka ja antaa ruoskaa itselleen. Usein kuitenkin liian vähäisestä syömisestä seuraa se, että lihasmassaa poltetaan.
Monelle ongelmia aiheuttaa tämä ja rasvanpoltto loppuu kokonaan. Jaksaminen on myös kortilla ja tämä voi alkaa vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Unetkin voivat heikentyä ja hormonaaliset toiminnat mennä sekaisin.
Mitäs jos vähän lisää ruoskaa? Jos söisi vieläkin vähemmän, entä jos lisäisi entisestään treeniä? Yhtälö ei ole kovinkaan toimiva… EI! Keho tottuu niukkaan syömiseen, mutta samoin se tottuu, kun se saa enemmän energiaa. Kumpi olisi parempi? Syödä hyvin ja totuttaa keho siihen ja jaksaa muutenkin hyvin ja saada aikaan tuloksia, vai elää hirveässä nälässä ja voida huonosti
Aineenvaihdunnan tukeminen vaatii riittävää energiaa ja terveellistä ravintoa, treeniä ja samalla hormonaalistentoimintojen tukemista. Tämä mahdollistaa myös paremmin pysyvät tulokset!
Unta palloon ilman ruoskintaa
Uni palauttaa kehoa ja mieltä. Uni vaikuttaa myös hormonaalisiin toimintoihin. Stressihormoni kortisoli nousee, insuliini tapissa, kilpirauhasen toiminta heikkenee, kasvuhormonin tuotanto madaltuu…
Jos et nuku, et jaksa myöskään huolehtia itsestäsi. Usein väsyneenä ei jaksa miettiä mitä suuhunsa laittaa. Herkkuhimo nostaa päätään. Painonpudotuksesta tulee vaikeampaa. Ei ole energiaa treenata ja elämä voi tuntua haastavalta ja raskaalta. Olet varmaan myös joskus nukkunut huonosti? Mitä eroja huomasit verrattuna siihen, kun taas olit nukkunut hyvin?
Järkevää treeniä ilman ruoskaa?
Lihaskunto- ja voimaharjoittelu tekee hyvää mielelle ja aineenvaihdunnalle. Mitä enemmän taas on lihasmassaa sen paremmin keho käyttää hiilareita ja ravintoaineita hyödykseen. Tämä koska mitä enemmän on lihaksia, sen parempi insuliiniherkkyys. Tämä taas vaikuttaa, että keho ei varastoi samalla tavalla energiaa rasvaksi. Ei vaikka söisi enemmän.
Toki tähän tarvitaan juuri sitä sopivaa treeniä, mutta samalla itsensä kuuntelua. Liiallinen tekeminen, kun voi vaikuttaa negatiivisesti hormonaalisiintoimintoihin. Liikunta on itsessään stressaavaa ja stressihän lisää helposti kortisolitasoja. Liiallinen tekeminen voi siis kääntyä itseään vastaan ja keho olla stressitilassa… Se taas vaikuttaa kaikkeen ja myös siihen millaisia tuloksia saat aikaan?
Miten sä jaksat?
Oma jaksaminen ja miten sinä voit? Millaiset voimavarat sinulla on nyt? Tämä vaikuttaa siihen missä tahdissa kannattaa edetä?
Jos halutaan polttaa rasvaa niin kyllä! Ravitsemukseen pitää ja tulee kiinnittää huomiota ja valinnoilla on väliä. Samoin treenin laadulla on merkityksensä. Kuitenkin ensin pitää kontata, sitten voi kävellä, että voi juosta!
Riittävä pohja henkiselle hyvinvoinnille on avain kehittymiseen. Henkistä hyvinvointia lisätään, kun keho palautuu kunnolla! Sitä kautta jaksaa treenata ja kunnon kohotessa voi lisätä tahtia ja haastaa itseään. Sama ravinnon suhteen. Tulee syödä riittävästi, että keho ja mieli voi hyvin, että voi polttaa vaikka nyt sitä rasvaa.
Kuulostaako tämä sinusta järkevältä, vai ehkä sittenkin sitä ruoskaa..
Eikö olisi siistiä jaksaa ja olla energinen?
Eikä siihen tosiaan tarvita ruoskaa (vaikka sillekin paikkansa voi olla)
Valitse terveelliseen elämäntapa, treenaaminen ja ravitsemus – joka ei vain tuota tuloksia lyhyellä tähtäimellä, vaan auttaa sinua saavuttamaan ja ylläpitämään haluamasi tulokset pitkällä tähtäimellä.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
UKK: Ruoskaa ja itseruoskintaa – miksi vaadimme liikaa itseltämme?
1. Mikä on itseruoskinta ja miksi se on niin yleistä?
Itseruoskinta syntyy halusta olla “riittävän hyvä”. Moni uskoo, että kova kuri tuottaa tuloksia, vaikka todellisuudessa se uuvuttaa. Arvottomuuden tunne on usein taustalla – ja sitä yritetään korjata tekemisellä.
2. Miten liiallinen vaatiminen vaikuttaa hyvinvointiin?
Jatkuva itsekritiikki nostaa stressitasoja, heikentää palautumista ja vie ilon tekemisestä. Treenissä se näkyy ylikuormituksena ja motivaation katoamisena. Pitkällä aikavälillä se murentaa itsetunnon.
3. Miten oppia myötätuntoa itseään kohtaan?
Myötätunto ei tarkoita luovuttamista, vaan realistista suhtautumista. Pysähdy ja kysy: “Olisinko näin ankara ystävälleni?” Usein vastaus on ei. Sama lempeys kuuluu myös sinulle.
4. Miten korvata itseruoskinta tehokkaammalla asenteella?
Käännä vaatimukset tavoitteiksi: “Minun täytyy laihtua” → “Haluan voida paremmin”. Sanavalinta muuttaa koko asenteen. Hyvä tekeminen syntyy halusta, ei pakosta.
5. Miten valmentaja voi auttaa itsekritiikin hallinnassa?
Valmentaja tuo realistisen näkökulman ja auttaa rakentamaan tekemisestä kestävää. Hän muistuttaa, että kehittyminen on prosessi, ei itsetuomio.
Tuntuuko, että elämää pitää suorittaa ja olla jatkuvasti sammuttamassa pieniä tulipaloja ja jauhesammutin lyö tyhjää. Osaatko pysähtyä? Sanoa ei ja painaa myös jarrua, kaasun lisäksi?
Muistatko mitä teit viisi vuotta sitten vai onko menneet viisi vuotta tuntuneet ohikiitävältä ajalta, jossa olet yrittänyt pysyä kaiken keskellä vain menossa mukana.
Tuntuuko elämäsi siltä, että huojut reunalla ja odotat koska tömähdät alas, eikä siellä ole ketään ottamassa sinusta koppia vaikka miten sitä toivoisikin. Ja vauhti vain kiihtyy kiihtymistään. Vähän kuten Portion Boys & Matti ja Teppokin laulaa “vauhti kiihtyy”…
Suoritatko siis yksinkertaisesti elämääsi? Tarvitseeko elämän olla suorittamista?
Asioita joutuu myös suorittamaan koska..
Elämässä on omat realiteettinsa, vastuut ja velvollisuudet. On olemassa asioita joita on vähän pakkokin suorittaa. On asioita joista emme nauti ja silti ne pitää vain tehdä..
Kodin siivous, työasiat ja projektit, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa jne jne. Ja siinä kaiken tohinan keskellä olisi vielä tärkeää muistaa kuka on tärkein, eli pitää huolta myös omasta hyvinvoinnista.
Ainahan sitä voisi valita, että ”enpäs siivoa”, mutta kukapa sitä haluaisi elää kaaoksen keskellä? Joskus kuitenkin asiassa kuin asiassa ei tarvitse pyrkiä siihen 100% täydellisyyteen, sehän on mahdotonta jokaisen kohdalla, vaikka miten sitä haluaisi…
Jos taas on se The suorittaja / täydellisyyteen pyrkivä persoona,niin silloin toki voi olla vaikea tuntea tyytyväisyyttä juuri mistään vaikka siihen olisi syyt olemassa elämässä.
Suorittaminen kun voi mennä helposti överiksi, eli henki on vähän All In, kaikki peliin tai ei mitään! Ei vähempää, vaan täysillä, tai sitten ei lainkaan!
Arjen paineet!
Totuus monen ihmisen kohdalla on se, että elämä vie mehut. Työelämä, ruuhkavuodet voivat olla monen kohdalla hyvin kiireistä aikaa. Lopulta se voi olla todella raakaa peliä ja siinä pitäisi sitten pysyä vielä menossa mukana.
Sosiaalista mediaa kun selaa, niin monen elämä vaikuttaisi nopeasti vilkaistuna siltä, että sehän on melkein pelkkää juhlaa. Täydellisyyttä!
Mitäs minun pitäisi sitten olla? Tällainen mitä muiden ihmisten elämään kuuluu voi saada erityisesti suorituskeskeisen ihmisen triggeröitymään voimakkaasti ja jopa miettimään, että tässähän pitää alkaa tehdä enemmän, että voin saavuttaa saman kuin nuo muut ihmiset.
Tuoltahan se elämän pitää näyttää, että voin olla onnellinen. Vai onko onnellisuus kuitenkaan siitä kiinni?
Tässä piilee se kuuluisa suomalainen kateus. Jos naapurilla on hienompi auto mersu pihassa, niin eihän se nyt sovi. Pitää pistää paremmaksi.
Auta armias, jossa sillä naapurilla vaikka sattuu olemaan hieno vene ja sehän kävi äsken ulkomaillakin.
Osittain kyse voi olla kateudesta, mutta sitten helposti vertailemalla omaa elämäänsä toisten elämään, niin soppa ja ketjureaktio on valmis..
Sitten se aah, täydellinen joulukin. Jopa kaksi kuukautta aikaisemmin valmistautumista siihen, että kaikki voisi olla juuri täydellistä.
Kaikki paine ja muu, se on vaan pakko tehdä… ilman ajatusta siitä, että jaksanko ja haluanko minä oikeasti lopulta tätä juuri näin?
Ei siis voi olla tyytyväinen, kuin vasta sitten kun on enemmän, paremmin ja loisteliaasti. Voiko sitä kaikkea koskaan saavuttaa, vaikka miten suorittaisi?
Normaali suorittaminen Vs. överi suorittaminen!
Ihminen kohtaa läpi elämänsä haasteita, joista yrittää selvitä. On myös asioita, joita voi joutua suorittamaan, kuten saada koulun päättötyö valmiiksi, työprojekti tai vaikkapa on valmistautunut pitkään johonkin urheilukilpailuun, ja sitten hommat onkin hoidettu ja lopputuloskin ollut hyvä!
Siitä minkä eteen on ollut valmis tekemään työtä ja suorittamaankin asioita palkitsee sitten lopulta ja mikä fiilis siitä tulee, kun voittaa ja ylittää itsensä!
Vastaavasti se joka ylisuorittaa, ei tällaisia tunteita pääse kokemaan, koska eihän se mikään riitä! Ylisuorittaja, kun ei ole tyytyväinen siihenkään.
Ylisuorittaja vain tekee, kun on vähän ”pakko” tai ”pitää” nyt tehdä… ihan vaikkapa sen takia, että elämän kuuluisi olla tietynlaista ja se ei ole muuten mahdollista, kuin tekemällä ja yrittämällä entistä enemmän.
Sehän ei vain riitä, että asiat tekee riittävän hyvin, e vaan ne kaikki pitää tehdä ”vähintään” täydellisesti ja jopa sen ylitse.
Mieti ja pohdi!
Voi jopa olla, että ylisuorittaja ei ole täysin varma siitä miksi tekee mitä tekee? Kenen takia ja miksi? Tällöin kyllä elämä menee juuri niin, että vauhti vain kiihtyy ja elämä voi tuntua siltä, että elämä on pelkkää suorittamista.
Riippumatta siitä mitä tekee.
Tavallaan tästä kasvaa oravanpyörä. Pitää olla sitä ja tätä, pitää menestyä elämässä, pitää olla aineelliset asiat kunnossa, koulussa pitää olla vähintään se 10 oppilas, työssä pitää olla uraputkessa, harrastukset, arki, elämä, lomat, täydellinen parisuhde, täydellinen puoliso, lapset, sosiaalinen elämä jne…
Eikä tässä yhtälössä ole sijaa inhimillisyydelle, virheille, epäonnistumisille, jotka kuitenkin ovat osa meitä..
Oravanpyörä on valmis ja mikä se siellä vaanii? No burn out! Ihan vakavissaan riskit on kovat ja jos vaatii itseltään jatkuvasti enemmän ja enemmän ja jos mikään ei riitä, mikään ei tuota tyytyväisyyden tunnetta, niin onko sekään elämisen arvoista elämää?
Vauhti kuitenkin kiihtyy ja elämä on juoksua pikakelauksena läpi. Pysähtymässä ja miksi? Siksikö, että voisi olla kuten se naapuri tai somessa seuraama julkkis?
Mitäs jos se ei olekaan se oma juttunsa, mitäs jos se kaikki onkin vain pintaa, feikkiä, eikä edes todellisuutta ja silti sitä kadehtii, haluaisi samaa.
Kuka voi alkaa ylisuorittamaan?
Lopulta kuka tahansa meistä. Kuitenkin ihmisillä, jotka ovat hyvin tunnollisia asioissa ja haluavat saada asiat hyvin maaliin on riski, että asiat voivat viedä mennessään ja lähteä tekemään velvollisuuden tunteesta enemmänkin.
Pyrkiä juuri siihen täydellisyyteen. Ihminen voi odottaa ja vaatia itseltään enemmän kuin omat voimavarat edes riittäisivät. Kuitenkin asiat nähdään ja ajatellaan joko tai ajatteluna. Tätä samaa suorituskeskeisyyttä voi ”harrastaa” sitten lopulta missä tahansa asioissa elämässä.
Myös terveydenkin ja itsensä panostamisen suhteen. Se on joko tai, joko minä syön nyt terveellisesti tai sitten en lainkaan, joko minä liikun nyt täysillä tai sitten en liiku lainkaan.
Käytännössä puuttuu se kultainen keskitie, tie joka vie lopulta pitkälle ja antaa myös nautintoa elämään onnistumisten kautta.
Lapsuuden malli ja kokemukset!
Taustalla voi olla kovaa vaativuutta itseä kohtaan ja se voi juurtaa juurensa jo sieltä lapsuudesta asti, kun vanhemmat ovat halunneet, että meidän pikku Pertin tulee menestyä elämässä parhaalla mahdollisella tavalla.
Toki kukapa ei sitä omille lapsilleen haluaisi ja kannustaisi oikeaan suuntaan, mutta jos vaativuudentaso on lyöty tappiin jo nuoresta alkaen niin siitä voi olla vaikeaa päästä myöhemmin aikuisuuden iällä eroon.
Saati, että jos on joutunut kokemaan, että ei riitä sellaisena kuin on, että se riittävyys tavallaan ansaitaan tekemisen kautta, oma paikka, arvostus ja hyväksytyksi tuleminen. Mutta tämäkin on taas ihan inhimillistä, kukapa sitä ei haluaisi tulla hyväksytyksi?
Mutta ihminen tulee lopulta hyväksyä sellaisena kuin se ihminen on!
Suorittamisen malli on voitu periä myös vanhemmilta, jotka ovat painaneet sumussa menemään. Ympäristö vaikuttaa. Ihminen hakeutuu helposti jo alituisesti sellaisten ihmisten seuraan, joilla on samoja arvoja, toimivat samoin, saman henkisyyttä jne.
Oma lukunsa tähän vielä perfektionistit, jotka vaativat itseltään jatkuvasti, sekä muiltakin täydellisyyttä. Se osataan myös tuoda hyvin esille asioissa.
Näissäkin osalla saattaa olla takana vaativa persoonallisuus, joka on häiriö. Tässä tilanteessa ihminen oirehtii joustamattomuutena, vahvana kontrollin tarpeena, perfektionismina.
Asiat tehdään tällöin pilkuntarkasti ja kaikki pitää olla koko ajan kontrollissa ja pienintäkään erhettä ei sallita, poikkeamat sotkevat koko kuvion tällaisen ihmisen mielessä, mutta kukapa sitä pystyisi vaikuttamaan kaikkeen, kontrolloimaan kaikkea ympärillään tapahtuvaa ja elämää muutenkaan.
Suoritatko sinä asioita?
Tunnetko, että teet asioita omasta halustasi ja tahdostasi vai tuntuuko sinusta siltä, että sinun on PAKKO vain tehdä nyt näin?
Miksi teet asioita? Näin vain kuuluu tehdä vai että riittäisit itsellesi ja toisille ihmisille?
Koetko, että olet onnellinen, kun saat paljon aikaan vai olisitko onnellisempi jos saisit keventää tahtia?
Miten suhtautuisit itseesi, jos uskaltaisit olla suorittamatta vähemmän, pitäisitkö silti itsestäsi?
Haluanko minä oikeasti sitä mitä muut? Onko minun pakko olla kuin muut? Halu vrt. pakko! Niillä on lopulta todella iso ero. Aidosti jos jotain haluaa niin sitten kannattaa miettiä miten sen voi saavuttaa…
Suorittaja taas miettii, että tuokin asia on pahasti pielessä ja sen eteen nyt pitää pakolla tehdä!
Tasapainoinen ja riittävän hyvä!
Mitä mielessä liikkuu? Mitä tunnet? Sanotaan, että tunteet ja tunne ei valehtele. Koska olet viimeksi osannut pysähtyä ja miettinyt aidosti, miten sinulla menee? Miten sinä voit? Miltä elämäsi vaikuttaa juuri nyt? Mitä sinä haluat ja tarvitset?
Jos on välillä kiirekin, se on normaalia. Jos elämä tuntuu hyvältä ja se tuottaa nautintoa kaiken kiireen keskellä, hyvä niin! Silloin asioita ei tarvitse olla välttämättä muuttamassa, jos ei koe niin!
Elämästä, arjesta ja siitä mitä tekee tulisii pystyä nauttimaan, elämään hetkissä ja olemaan onnellinen.
Elämä ei tulisi olla pelkkää pakkoa, pakko tehdä sitä ja tätä ja tilanteita, jossa omat tunteet vedetään matonalle täydellisyyteen pyrkimisen kustannuksella.
Jos teemme jatkuvasti kaikkea ja yritämme kaikkea, mikä on täysi mahdottomuus, niin siinä tilanteessa tulisi osata hieman höllätä tahtia ja osata ostaa aikaa itselleen.
Mahdollisesti laskea rimaa, joka voi olla jo nykyisyydelleen riittävän hyvällä tasolla, eikä vetää rimaa äärimmäisyyteen näkemättä sitä, että “Hei, mullahan on tässä asiat aika kivasti ilman, ett..”
Olisi hyvä tasapainottaa arkea tekemisen ja palautumisen välille. Opetella huomaamaan, että enemmän ei ole aina parempi, vaan vähemmän voi olla joissain tilanteissa sitäkin parempi tai ainakin yhtä hyvä!
Eroon suorittamisesta!
Usein ihminen, jolla on heikko itsetunto voi yrittää vahvistaa omaa itsetuntoaan tekemisen kautta. Hakea onnistumisen tunteita ja kokemuksia tekemisestä. Siihen liittyy se, että haluamme tykätä itsestämme ja kokea, että riitän itselleni.
Uskaltaako sitä olla vain ihan vaikkapa tekemättä mitään, edes hetken? Vai kokeeko, että aika ja elämä valuu hukkaan, jos en ole koko ajan tekemässä jotain?
Voisiko sitä silti tykätä itsestään yhtä paljon?
Se mitä muilla on, niin se on niin. Siksi ei pitäisi koskaan verrata omaa elämäänsä muiden elämään liittyen, vaan uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Tavallaan päästää irti kaikista kahleista ja vapauttaa itsensä olemaan sitä mitä on ja kuka todella on.
Se kuitenkin vaatii sen, että uskaltaa myös kohdata itsensä ja pysähtyä. Se vaatii sen, että alkaa miettiä mihin se kaikki aika lopulta menee? Sen kaiken voi kirjata ylös.
Kirjata ylös miltä haluaisi elämänsä näyttävän ja olevan?
Mitä arvostaa elämässä?
Mikä on oikeasti tärkeää
Mihin haluaisi aikansa käyttää?
Voisiko sitä oppia nauttimaan elämän pienistä hetkistä ilman, että sen tarvitsee olla jotain ultimaattisen kliimaksin hakemista?
Voisiko sitä oppia kokemaan arjessa, jos sitä hyvää oloa? Eiköhän niitäkin asioita tapahdu jokaisen päivässä useita kertoja päivittäin?
Mikä lisää onnellisuutta? Ne voivat olla jopa todella pieniä juttuja, mutta sitten, kun suorittaa, niin kaiken keskellä se kaikki voi helposti unohtua…
EI, on EI!
Joskus on myös hyvä sanoa EI! Ja opetella sanomaan EI! Itsensä ja oman elämänsä takia.
Vaaditko siis itseltäsi enemmän kuin mitä odotat ja vaadit muilta?
Elämä ei ole kuin Hollywood elokuva jossa on kaikissa tapauksissa se nätti loppu. Kuitenkin jos kaikki menee hyvin, energiaa riittää, ihminen pärjää, menestyy ja tykkää tekemisestä, eikä tunne tarvetta, että jokin on vinossa, niin se suotakoon hänelle. Jos arvot ovat sen mukaiset niin antaa mennä vain….
Silti kenellekään ei varmasti tekisi pahaa pysähtyä säännöllisesti ja miettiä omaa elämäänsä ja mitä se lopulta on?
Kun olemme saaneet elämän lahjan, niin sitten on valittavana se miten sen käyttää.
Mitä sinä tarvitset voidaksesi olla onnellinen ja voida hyvin?
Ole siksi armollinen itseäsi, muita kohtaan – ole lempeä itsellesi ja arvosta sitä kuka olet. Arvosta ainutlaatuista elämääsi!
1. Miksi moni meistä suorittaa elämää huomaamattaan?
Koska olemme oppineet, että arvo mitataan tekemisellä, työllä, opiskelulla ja itse suorituksella – riippumatta mitä se on? Lepo, hiljaisuus ja pysähtyminen tuntuvat hukatulta ajalta – vaikka ne ovat juuri sitä, mitä keho ja mieli tarvitsevat.
2. Miten tunnistaa liiallisen suorittamisen merkit?
Jos lepo aiheuttaa syyllisyyttä, tekemättömyys ahdistaa tai kalenteri on aina täynnä – olet jo suorittamisen kierteen sisällä.
3. Miksi pysähtyminen on tärkeää kehitykselle?
Kasvu vaatii tilaa. Kun pysähdyt, annat mielesi ehtiä mukaan. Palautuminen ja oivallukset tapahtuvat hiljaisuudessa, ei kiireessä.
4. Kuinka valmennus voi auttaa irti suorittamisesta?
Pt Antti Rossin valmennusmallissa rakennetaan rytmi, jossa palautuminen on osa ohjelmaa – ei poikkeus. Keho kehittyy vasta kun mieli saa hengittää ja kehon hermoston kuormitus palautuu.
Elämä on ja voi olla usein hektistä ja stressi voi nostaa päätään joulun alla. Elämä muutenkin voi tehdä sen. Tämä voi välillä olla yhtä pienten tulipalojen sammuttamista. Toinen kun sammuu – toinen syttyy. Mitenkäs on joulustressi – koet sitä?
Etenkin ruuhkavuodet ovat haastavaa aikaa, jolloin lapset ovat pieniä, työelämän kiireet ovat valtavat ja vastuu ja velvollisuudet tuntuvat painavalta taakalta. Deadlinet paukkuvat ja vapaa-aika tuntuu olevan pelkkää suorittamista. Parisuhteet, liikunta ja koko elämä voivat jäädä taka-alalle tässä kiireen keskellä.
Tarvitseeko ihan oikeasti olla koko ajan tekemässä?
Etenkin vielä myös jouluna?
Tuntuuko sinusta siltä, että kaikki olettavat että teet koko ajan jotain?
Ei lainkaan vapaata ja aikaa itselle, ei läheisille tai omia tarpeita varten?
Koko ajan pitää olla menossa – pitää tehdä sitä ja tohottaa tekemässä asioita suuna ja päänä. Ok, tiedän sen, että siitä kaikesta voi olla vaikea päästä irti, mutta se kannattaisi!
Ja sitten se joulustressi…
Eikö ihan oikeasti elämässä riitä muutenkin tarpeeksi stressiä? Kyllähän sen joulun nyt pitää olla perhana täydellinen! ”Olen vääntänyt niska limassa näitä laatikkoja”.
Lahjoja piti etsimällä etsiä, kun ei oikein tiedä mitä antaa – kun on jo tätä kaikkea!
Onkohan nämä nyt varmasti toivottuja lahjoja?
…ja sitten vielä tämä joulusiivous… taas se jäi itselle, kukaan ei auta! Tämäkin vielä, että pitää käydä niin monessa kyläpaikassa…
Koskahan tässä olisi aikaa itselle?
Paniikki!
Tunteet pinnassa, stressi ja ahdistaa!
Joulun taikaa ja aikaa, missä se on?
Rauhoitu tässä kaiken keskellä! ”Hirveät paineet kaikesta”!
Haluan täydellisen joulun!
Tiedätkö -täydellisyys on juuri se asia joka aiheuttaa stressiä! Niin on elämässä muutenkin. Odotus täydellisestä ja hyvästä joulusta!
Odotukset, että tietyt asiat pitää mennä tietyn kaavan mukaan ja “auta armias”, jos siihen suunnitelmaan sattuu tulemaan se poikkeama!
Sehän voi pilata helposti aivan kaiken…
Odotukset – täydellisyydestä voivat vaikeuttaa sitä, että ei osaa olla – ei osaa rauhoittua – eikä osaa rentoutua. Ei pysty nauttimaan hetkestä, joka on tässä ja nyt.
Joulustressi vaivaa!
Joulustressi: Älä yritä väkisin!
MITEN sinulla muuten menee?
Miten sun arki sujuu?
MITEN sinä voit?
Jos elämässä on paineita, haasteita tmv. Oishan se tosi nastaa, että joulu olisi täydellinen, mutta aina ei tarvitse ihan oikeasti yrittää väkisin tehdä täydellistä joulua!
Sellainen asia kuin armollisuus olisi aika kova juttu 😉
Jos haasteet nostavat päätään, voi olla surua, mielipahaa, voisi ajatella, että nauttii ja viettää sen mukaisen joulun mihin nyt pystyy ja mikä tuntuu itselle juuri sopivalta.
Hyväksyä myös, että aina kaikki ei aina mene nappiin, eikä tarvitse mennä! Nyt on tällä kertaa näin ja toisella kertaa voi olla toisin…
Mikä voi auttaa pääsemään voitolle tilanteesta? Keskeneräisyyden, epätäydellisyyden hyväksyminen ja sietäminen! Se voi olla keinona ja vaihtoehto päästä eroon stressistä!
Joulustressi: Elä hetkessä!
Mitäs jos kokeilisi joskus unohtaa kaikki odotukset?
Elää tilanteiden mukaan, olla jopa suunnittelematta ja tekemättä mitään hirveää listaa kaikesta mitä pitää nyt tänä jouluna suorittaa.
Ennemmin katsoa ja antaa mahdollisuuden kaikelle sille mitä voi tapahtua. Sama muutenkin elämässä!
Sitä kautta joulusta voi tulla se kaikkien paras joulu, olipa se millainen tahansa ja viettipä sen miten tahansa. Lopulta sinä määrität sen, tai sinun tulisi niin tehdä…
Joulu on yleisesti perheen, ystävien ja läheisten aikaa. Ei kuitenkaan kaikille. Meillä on Suomessa myös paljon yksinäisiä. Siitä huolimatta olisi tärkeää, että on tässä hetkessä läsnä, asettuu hyvän mielen ja rauhoittumisen äärelle!
Nautitaan elämästä ja joulusta siksi sellaisena mitä se antaa ja on. Eilistä ja mennyttä päivää ja hetkeä emme saa koskaan takaisin! Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen mitä meillä on tässä ja juuri nyt!
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
