Stressisyöminen ei ole sama asia kuin “kortisoli lihottaa”. Se on liian helppo selitys monimutkaiselle käyttäytymiselle. Stressi voi muuttaa ruokahalua, ruoan palkitsevuutta, unta, vireyttä ja päätöksentekoa, mutta ihmiset reagoivat kuormitukseen eri tavoin: toisella ruokahalu kasvaa, toisella se vähenee.
Mitä stressissä tapahtuu?
Stressivasteeseen osallistuvat autonominen hermosto ja HPA-akseli eli hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaisakseli. Kortisoli on normaali ja välttämätön glukokortikoidihormoni. Ongelma ei ole se, että kortisolia olisi olemassa, vaan kuormituksen määrä, kesto, palautuminen ja yksilöllinen vaste.
Akuutti stressi voi hetkellisesti vaimentaa ruokahalua. Pitkittyneessä kuormituksessa osalla ihmisistä energiatiheän ja palkitsevan ruoan houkuttelevuus kasvaa. Tätä ei pidä esittää universaalina biologisena lakina.
Stressi vaikuttaa myös epäsuorasti
Usein stressisyömisen tärkeimmät mekanismit ovat arkisia: työ venyy, ateria jää väliin, uni lyhenee, liikkuminen vähenee ja illalla ruoka on nopein saatavilla oleva palkkio. Silloin samaan tilanteeseen osuvat fysiologinen nälkä, väsymys ja opittu tapa.
Stressi voi lisäksi lisätä emotionaalista reaktiivisuutta ja kaventaa tarkkaavaisuutta. Kun kuormitus on korkea, ihminen käyttää helpommin valmiiksi automatisoituneita toimintamalleja.
Miksi ruoka rauhoittaa?
Syöminen voi hetkellisesti muuttaa tunnetilaa ja katkaista kuormittavan tilanteen. Jos tämä helpotus toistuu, käyttäytyminen voi vahvistua negatiivisen vahvistamisen kautta: teko yleistyy, koska se poistaa tai vähentää epämiellyttävää kokemusta hetkeksi.
Tämä ei tarkoita, että ruoka olisi “väärä coping-keino”. Ongelma syntyy, jos siitä tulee käytännössä ainoa keino säädellä kuormitusta.
Stressisyömisen funktionaalinen analyysi
Edeltävä tilanne: mitä tapahtui ennen syömistä?
Sisäinen tila: nälkä, väsymys, ahdistus, ärsytys, yksinäisyys?
Käyttäytyminen: mitä ja miten söit?
Välitön seuraus: helpottiko olo?
Myöhempi seuraus: syyllisyys, uusi rajoittaminen, normaali olo?
Tämä kertoo paljon enemmän kuin kysymys “miksi minulla ei ole itsekuria?”.
Korjaa ensin kuormituksen ja ravitsemuksen perusta
Älä jätä aterioita systemaattisesti väliin kiireen vuoksi.
Pidä helposti toteutettava vararuoka tai välipala saatavilla.
Priorisoi unta. Univaje ja stressi ovat huono yhdistelmä ruokahalun säätelylle.
Rakenna päivän sisään palauttavia siirtymiä.
Vähennä ympäristön automaattisia ruokavihjeitä, jos ne jatkuvasti käynnistävät saman ketjun.
Tunnesäätely ei tarkoita tunteiden poistamista
Affect labeling, hyväksyntä, hengityksen rauhoittaminen, liikkuminen, sosiaalinen tuki ja ongelmanratkaisu voivat kaikki olla tilanteesta riippuen käyttökelpoisia. Tarkoitus ei ole löytää yhtä “kortisolia laskevaa hackia” vaan laajentaa säätelyrepertuaaria.
Jos syömiseen liittyy toistuvia hallinnan menetyksiä, ahmintaa, kompensaatiota tai merkittävää psyykkistä oireilua, valmennus ei korvaa terveydenhuollon arviota.
Allostaattinen kuorma auttaa ymmärtämään kokonaisuutta
Allostaasi tarkoittaa elimistön kykyä mukauttaa säätelyä muuttuviin vaatimuksiin. Kun kuormitusta kertyy useista lähteistä – työ, univaje, ihmissuhteet, kova harjoittelu ja energiavaje – voidaan puhua allostaattisesta kuormasta. Se ei ole yksi laboratoriomittari, jolla stressisyöminen diagnosoidaan, vaan hyödyllinen viitekehys kokonaiskuormituksen hahmottamiseen.
Harjoittelu voi auttaa – tai lisätä kokonaiskuormaa
Liikunta tukee terveyttä ja voi auttaa stressinsäätelyssä, mutta lisää treeniä ei aina ole oikea vastaus. Jos ihminen nukkuu huonosti, syö liian vähän ja harjoittelee jo paljon, ylimääräinen HIIT ei välttämättä paranna tilannetta. Stimulus–fatigue-ajattelu kuuluu myös hyvinvointiin: intervention hyödyn pitää olla suurempi kuin sen lisäämä kuormitus.
Rakenna useampi palautumisreitti
Ruoka saa tuottaa nautintoa. Tavoite on, ettei se ole ainoa reitti helpotukseen. Sosiaalinen kontakti, kävely, musiikki, rauhoittava hengitys, ongelman ratkaiseminen tai joskus yksinkertaisesti nukkumaan meneminen voivat palvella eri tilanteissa eri funktiota.
Stressisyömisen ratkaisu ei ole tunteettomuus. Se on parempi kuormituksen ja käyttäytymisen säätely.
Usein kysyttyä stressisyömisestä
Aiheuttaako kortisoli stressisyömisen?
Ei yksin. Kortisoli on osa stressivastetta, mutta syömiseen vaikuttavat myös oppiminen, nälkä, uni, ympäristö ja yksilölliset erot.
Voiko stressi vähentää ruokahalua?
Kyllä. Stressivaste ei ole kaikilla samanlainen.
Mikä on tärkein ensimmäinen askel?
Tunnista ketju ja varmista ensin riittävä ravitsemus, uni ja kuormituksen hallinta ennen monimutkaisia interventioita.
Onko mielen hyvinvointi tasapainoa arjen kiireiden keskellä vai syvempää henkistä tyydytystä?
Pureudutaan juuri tähän käsitteeseen. Olipa hyvinvointisi avain liikunnassa, ravinnossa tai henkisessä hyvinvoinnissa, minä autan sinua ymmärtämään, miten voit parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi.
Käyn läpi vinkit ja haasteet, jotka paljastavat, miten voit saavuttaa unelmiesi terveyden ja onnellisuuden tunteen. Olit sitten vasta aloittelemassa hyvinvoinnin polkuasi tai etsit uusia näkökulmia jo vahvistuneille rutiineillesi, tämä artikkeli tarjoaa sinulle arvokkaita oivalluksia ja inspiraatiota.
Valmistaudu tutkimaan hyvinvoinnin maailmaa syvällisemmin ja löytämään ratkaisevat avaimet oman hyvinvointisi kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Mielen hyvinvoinnin merkitys
Hyvinvointi on käsite, joka kattaa laajan kirjon asioita, jotka vaikuttavat elämänlaatuun. Se ei rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen, vaan se sisältää myös henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus, joka vaihtelee henkilöittäin ja kulttuureittain.
Toisille se voi tarkoittaa rauhallista mieltä ja tasapainoa arjessa, kun taas toisille se voi olla aktiivista elämäntapaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, mitä hyvinvointi merkitsee juuri sinulle.
Hyvinvointi ei ole vain tilapäinen tila, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii huomiota ja panostusta.
Sen ylläpitäminen voi vaatia muutoksia elämäntavoissa, ajattelutavoissa ja jopa ihmissuhteissa. Kun ymmärrämme hyvinvoinnin merkityksen, voimme kehittää työkaluja ja strategioita, jotka auttavat meitä saavuttamaan ja ylläpitämään tätä tilaa. Hyvinvointi on voimavara, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin, ja sen vahvistaminen voi parantaa elämänlaatua merkittävästi.
Yhteiskunnallinen konteksti vaikuttaa myös hyvinvoinnin käsitykseen. Esimerkiksi kulttuuriset normit ja arvot voivat muokata tapaa, jolla yksilöt näkevät hyvinvointinsa. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointi ei ole vain henkilökohtainen asia, vaan se on myös sosiaalinen ilmiö.
Yhteisöjen tuki, perhesiteet ja ystävyyssuhteet voivat kaikki olla avainasemassa hyvinvoinnin toteutumisessa. Kun ymmärrämme hyvinvoinnin monimuotoisuuden, voimme paremmin tukea sekä itseämme että muita matkalla kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Fyysinen hyvinvointi ja sen vaikutus mielialaan
Fyysinen hyvinvointi on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Se kattaa kaiken liikunnasta ravitsemukseen ja unen laatuun. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa ei vain paranna kehon toimintakykyä, vaan se vaikuttaa myös mielialaan.
Liikunta vaikuttaa mielialaan useiden biologisten ja psykologisten mekanismien kautta. Endorfiinit ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Mukana ovat esimerkiksi autonomisen hermoston säätely, neuroplastisuus, dopaminerginen signalointi, tulehdusvälitteiset mekanismit, uni sekä minäpystyvyyden vahvistuminen. Säännöllinen liikunta voi tukea mielialaa ja vähentää masennus- ja ahdistusoireita osalla ihmisistä, mutta se ei korvaa psykoterapiaa tai terveydenhuollon hoitoa silloin, kun niitä tarvitaan.
Ravitsemus on toinen tärkeä osa fyysistä hyvinvointia. Hyvä ravinto tukee kehon toimintaa ja vaikuttaa suoraan mielialaan. Tietyt ruoka-aineet, kuten omega-3-rasvahapot ja vitamiinit, ovat tärkeitä aivojen terveydelle.
Kun keho saa tarvitsemansa ravintoaineet, se voi toimia tehokkaammin ja hallita stressiä paremmin. Terveellinen ruokavalio voi siis auttaa parantamaan mielialaa ja lisäämään energiatasoja.
Lisäksi fyysinen hyvinvointi liittyy myös uneen. Hyvä uni on elintärkeää palautumiselle ja hyvinvoinnille. Unenpuute voi johtaa ärtyneisyyteen, keskittymisvaikeuksiin ja jopa fyysisiin terveysongelmiin.
Panostamalla uneen ja luomme hyviä nukkumistottumuksia, voimme parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme. Fyysinen hyvinvointi luo siis perustan, jolle muu hyvinvointi rakentuu.
Mielenterveyden tärkeys hyvinvoinnissa
Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se vaikuttaa siihen, miten koemme itsemme, suhteemme toisiin ja kyvyt toimia arjessa. Hyvä mielenterveys mahdollistaa positiiviset ajatukset, tunteet ja käyttäytymisen, kun taas heikko mielenterveys voi johtaa haasteisiin ja vaikeuksiin päivittäisessä elämässä.
On tärkeää ymmärtää, että mielenterveys ei ole vain sairauden puuttumista. Sitä voidaan tarkastella osana biopsykososiaalista kokonaisuutta, jossa biologiset tekijät, psykologiset voimavarat, käyttäytyminen, ihmissuhteet ja ympäristö vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Hyvä mielenterveys ei tarkoita jatkuvaa positiivisuutta eikä sitä, ettei olisi stressiä, surua tai vaikeita jaksoja. Olennaisempaa on psykologinen joustavuus: kyky tunnistaa oma kokemus, säädellä toimintaa tilanteen mukaan ja jatkaa arvojen mukaista tekemistä myös silloin, kun olo ei ole täydellinen.
Mielenterveyden edistäminen voi tapahtua monin eri tavoin.
Esimerkiksi:
mindfulness-harjoitukset,
Läsnäolo ja sisäisen rauhan ja tyyneyden etsiminen,
Hengitysharjoitukset sekä
Eri rentoutumistekniikat voivat auttaa hallitsemaan stressiä ja parantamaan henkistä hyvinvointia.
Myös sosiaalinen tuki on tärkeää;ystävien ja perheen läsnäolo voi tarjota turvaa ja ymmärrystä vaikeina aikoina. Lisäksi on tärkeää keskustella avoimesti mielenterveydestä ja murtaa stigmoja, jotta ihmiset voivat hakea apua tarvittaessa.
Mielenterveyden ja fyysisen terveyden välinen yhteys on myös merkittävä. Hyvinvoiva mieli tukee kehon toimintaa, ja päinvastoin. Kun huolehdimme mielenterveydestä, voimme parantaa myös fyysistä hyvinvointia.
Tämä tarkoittaa, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi on tärkeää huomioida sekä mielen että kehon terveys. Mielenterveyden tärkeyden ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää.
Hyvinvoinnin osa-alueet: Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi
Hyvinvointi koostuu useista eri ulottuvuuksista, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi muodostavat keskeiset osa-alueet, jotka yhdessä luovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.
Fyysinen hyvinvointi keskittyy kehon terveyteen ja toimintakykyyn, kun taas psyykkinen (henkinen) hyvinvointi liittyy ajatuksiin, tunteisiin ja psykologiseen hyvinvointiin. Sosiaalinen hyvinvointi puolestaan kattaa ihmissuhteet ja vuorovaikutuksen muiden kanssa.
Fyysinen hyvinvointi sisältää säännöllisen liikunnan, terveellisen ravinnon ja riittävän levon. Nämä kaikki tekijät ovat tärkeitä kehon optimaalisen toiminnan kannalta. Aktiivinen elämäntapa voi auttaa ehkäisemään monia sairauksia ja parantamaan elämänlaatua.
Kehon saadessa tarvitsemansa ravintoaineet, se voi toimia tehokkaammin ja paremmin hallita stressiä. Terveellinen ruokavalio voi siis auttaa parantamaan mielialaa ja lisäämään energiatasoja.
Lisäksi fyysinen hyvinvointi liittyy myös uneen.Hyvä uni on elintärkeää palautumiselle ja hyvinvoinnille. Unenpuute voi johtaa ärtyneisyyteen, keskittymisvaikeuksiin ja jopa fyysisiin terveysongelmiin. Kun panostamme uneen ja luomme hyviä nukkumistottumuksia, voimme parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme. Fyysinen hyvinvointi luo siis perustan, jolle muu hyvinvointi rakentuu.
Mielenterveyden tärkeys hyvinvoinnissa
Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se vaikuttaa siihen, miten koemme itsemme, suhteemme toisiin ja kykyymme toimia arjessa.
Hyvä mielenterveys mahdollistaa positiiviset ajatukset, tunteet ja käyttäytymisen, kun taas heikko mielenterveys voi johtaa haasteisiin ja vaikeuksiin päivittäisessä elämässä. On tärkeää ymmärtää,että mielenterveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan se on aktiivinen tila, joka vaatii huolenpitoa ja tukea.
Mielenterveyden edistäminen voi tapahtua monin eri tavoin. Esimerkiksi eri rentoutumistekniikat voivat auttaa hallitsemaan stressiä ja parantamaan henkistä hyvinvointia. Myös sosiaalinen tuki on tärkeää; ystävien ja perheen läsnäolo voi tarjota turvaa ja ymmärrystä vaikeina aikoina. Lisäksi on tärkeää keskustella avoimesti mielenterveydestä ja murtaa stigmoja, jotta ihmiset voivat hakea apua tarvittaessa.
Mielenterveyden ja fyysisen terveyden välinen yhteys on merkittävä.
Hyvinvoiva mieli tukee kehon toimintaa ja päinvastoin. Kun huolehdimme mielenterveydestä, voimme parantaa myös fyysistä hyvinvointia. Tämä tarkoittaa, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi on tärkeää huomioida sekä mielen että kehon terveys. Mielenterveyden tärkeyden ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää.
Toisaalta henkinen hyvinvointi vaatii itsensä kuuntelua ja tunteiden käsittelyä sekä niiden hyväksyntää. Tunteet, kuten ilo, suru ja viha, ovat osa elämää, ja niiden hyväksyminen on tärkeää henkisen terveyden kannalta.
Sosiaalinen hyvinvointi tuo yhteen ihmiset. Ihmissuhteet, ystävyys ja perhesiteet ovat tärkeitä tunteellisen tuen ja turvallisuuden lähteitä.
Yhteisöllisyys voi parantaa elämänlaatua ja tarjota ihmisille tunteen kuulumisesta. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen voi tapahtua osallistumalla erilaisiin aktiviteetteihin, kuten vapaaehtoistyöhön tai ryhmätoimintaan. Silloin kun kaikki kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta ovat tasapainossa, voimme saavuttaa syvemmän ja kestävämmän hyvinvoinnin.
Hyvinvointi työelämässä
Työelämä on yksi merkittävä osa elämäämme, ja sillä on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointi työpaikalla ei vain paranna työntekijöiden onnellisuutta, vaan se myös lisää tuottavuutta ja vähentää sairauspoissaoloja.
Työpaikan kulttuuri, työtehtävien mielekkyys ja sosiaalinen tuki ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat työelämän hyvinvointiin. Tämän vuoksi on tärkeää luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat kukoistaa ja tuntea itsensä arvostetuiksi.
Työympäristön fyysiset olosuhteet ovat myös tärkeitä. Ergonomiset työasennot, riittävä valaistus ja mukautuva työympäristö voivat vähentää fyysisiä vaivoja ja parantaa hyvinvointia.
Lisäksi työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on oleellista. Liiallinen työkuorma voi johtaa stressiin ja loppuunpalamiseen, joten on tärkeää löytää aikaa rentoutumiseen ja henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Hyvinvoivat työntekijät ovat myös luovempia ja sitoutuneempia työhönsä.
Työelämän hyvinvoinnin edistämiseksi on myös hyvä harjoittaa avointa viestintää. Työntekijöiden kuunteleminen ja heidän palautteensa huomioon ottaminen voi luoda positiivista työilmapiiriä.
Silloin kun työntekijät kokevat, että heidän äänensä kuuluu, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita työhönsä ja organisaatioonsa. Hyvinvointi työelämässä ei ole vain työntekijöiden vastuulla, vaan se on myös työnantajien tehtävä luoda olosuhteet, joissa hyvinvointi voi kukoistaa.
Hyvinvoinnin edistäminen elämässäsi
Hyvinvoinnin edistäminen arjessasi alkaa pienistä päivittäisistä valinnoista. Se voi tarkoittaa ravitsevampia ruokavalintoja, säännöllistä liikuntaa, riittävää palautumista tai itselle toimivia rauhoittumisen keinoja. Käyttäytymistieteessä olennaisia käsitteitä ovat esimerkiksi minäpystyvyys (self-efficacy) ja käyttäytymisen automatisoituminen: mitä toteuttamiskelpoisempi teko on omassa ympäristössäsi ja mitä useammin se toistuu, sitä vähemmän jokainen valinta vaatii tietoista päätöksentekoa. Täydellinen suunnitelma ei auta, jos sitä ei pysty toteuttamaan.
Esimerkiksi aamun rauhoittaminen hetkiin voi auttaa aloittamaan päivän positiivisella mielellä. Hyvinvointi on myös yhteisöllinen prosessi, ja toisten tukeminen voi luoda vahvempia suhteita ja parantaa kaikkien hyvinvointia.
Arjessa on myös hyvä muistaa itsensä palkitseminen. Pienet ilot, kuten hyvä kirja tai rentoutumisaika, voivat lisätä elämänlaatua merkittävästi.
On hyvä tunnistaa, mitkä asiat tuottavat iloa ja hyvinvointia. Itsemyötätunto on myös keskeinen osa hyvinvointia; on sallittava itselleen virheet ja huonot päivät. Hyvinvoinnin ei tarvitse olla täydellistä, vaan se voi olla matka kohti parempaa oloa.
Lisäksi on hyvä muistaa, että hyvinvointi on jatkuva prosessi:
On normaalia, että elämä tuo eteen haasteita ja esteitä, mutta tärkeintä on, miten niihin reagoi. Hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Kun opimme kuuntelemaan itseämme ja tunnistamaan omat tarpeemme, voimme paremmin edistää hyvinvointiamme arjessa.
Ravinto ja liikunta osana hyvinvointia
Ravinto ja liikunta ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvä ravinto tarjoaa keholle tarvittavat ravintoaineet ja energian, joka auttaa meitä toimimaan päivittäin.
Monipuolinen ruokavalio tukee energiansaatavuutta, ravintoaineiden saantia ja elimistön normaalia fysiologiaa. Hyvinvoinnin kannalta olennaisempaa kuin yksittäisten ruokien jakaminen "hyviin" ja "huonoihin" on ruokavalion kokonaisuus, riittävyys ja säännöllisyys. Myös glukoosihomeostaasi, ateriarytmi, energiansaatavuus ja yksilöllinen vaste voivat vaikuttaa koettuun vireyteen. Yksittäinen makeinen tai rasvainen ruoka ei kuitenkaan automaattisesti aiheuta mielialan tai energian "romahdusta".
Liikunta on toinen tärkeä osa hyvinvointia. Säännöllinen liikunta ei vain paranna fyysistä kuntoa, vaan se myös tukee henkistä terveyttä. Liikunta auttaa vähentämään stressiä, parantaa mielialaa ja voi jopa auttaa torjumaan masennusta.
On tärkeää löytää liikuntamuoto, joka tuntuu mielekkäältä ja nautittavalta. Tämä voi olla mitä tahansa tanssista juoksemiseen tai joogasta uintiin. Tärkeintä on liikkua säännöllisesti ja löytää oma tapa nauttia aktiivisesta elämäntavasta.
Ravitsemuksen ja liikunnan yhdistäminen voi luoda voimakkaan vaikutuksen hyvinvointiin. Kun keho saa riittävästi ravintoa ja liikuntaa, se voi toimia tehokkaammin ja paremmin hallita stressiä.
On myös tärkeää muistaa nesteytys; riittävä veden juominen tukee kehon toimintaa ja auttaa ylläpitämään energiaa. Kun huolehdimme sekä ravinnosta että liikunnasta, voimme parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme ja elää täysipainoista elämää.
Stressinhallinta ja rentoutuminen
Stressi on osa elämää, mutta sen hallitseminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Liiallinen stressi voi johtaa moniin terveysongelmiin, kuten unettomuuteen, ahdistukseen ja jopa fyysisiin sairauksiin. Stressinhallintakeinojen opettelu voi auttaa meitä palautumaan kiireisistä päivistä ja löytämään rauhaa itsestämme.
Tärkeitä stressinhallintakeinoja ovat esimerkiksi hengitysharjoitukset. Nämä menetelmät auttavat meitä keskittymään nykyhetkeen ja vähentämään mielen kiirettä.
Rentoutuminen on myös keskeinen osa stressinhallintaa. Antaessamme itsellemme aikaa rentoutua, voimme palautua paremmin ja parantaa hyvinvointiamme.
Rentoutumiskeinoja voivat olla esimerkiksi luonnossa kävely, lukeminen tai musiikin kuuntelu.On hyvä löytää itselleen sopivia tapoja, jotka auttavat irrottautumaan arjen kiireistä ja antamaan mielen levätä. Hyvä uni on myös tärkeä osa rentoutumista; riittävä uni mahdollistaa kehon ja mielen palautumisen.
Stressinhallinta ja rentoutuminen eivät ole vain hetkellisiä ratkaisuja, vaan ne tulisi sisällyttää päivittäisiin rutiineihin. Tehdessämme niistä osan arkea, voimme paremmin hallita stressiä ja parantaa henkistä hyvinvointiamme. Stressinhallintakeinojen oppiminen ja harjoittaminen voivat parantaa elämänlaatua merkittävästi ja auttaa meitä selviytymään haasteista rauhallisemmin ja tasapainoisemmin.
Hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet
Ihmissuhteet ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä hyvinvoinnin osa-alueita. Hyvinvoiva sosiaalinen elämä voi lisätä onnellisuutta ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Ihmiset, joilla on läheisiä suhteita perheen ja ystävien kanssa, kokevat usein suurempaa tyytyväisyyttä elämäänsä.
Ystävyys ja yhteisöllisyys tarjoavat tukea ja turvaa, mikä on elintärkeää erityisesti vaikeina aikoina. Sosiaalinen verkosto voi myös auttaa meitä jakamaan ilot ja surut, mikä parantaa hyvinvointia.
Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Hyvä kommunikaatio ja kyky kuunnella muita voivat parantaa ihmissuhteita ja luoda syvempää ymmärrystä.
On tärkeää oppia ilmaisemaan omia tunteitaan ja tarpeitaan, mutta myös kunnioittaa toisten rajoja ja tunteita. Avoin ja rehellinen vuorovaikutus voi luoda luottamusta ja vahvistaa suhteita, mikä puolestaan tukee hyvinvointia.
Lisäksi sosiaalinen osallistuminen voi edistää hyvinvointia. Vapaaehtoistyö, ryhmätoiminta tai yhteisölliset aktiviteetit voivat tarjota mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja luoda merkityksellisiä suhteita.
Silloin kun osallistumme aktiivisesti yhteisöön, voimme parantaa omaa hyvinvointiamme ja vaikuttaa myönteisesti myös muiden elämään. Hyvinvointi on siis yhteisöllinen prosessi, jossa voimme kaikki tukea toisiamme matkalla kohti parempaa oloa.
Hyvinvoinnin kokonaisvaltainen merkitys on tämä:
Hyvinvointi on monimuotoinen käsite, joka kattaa fyysisen, henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Ymmärtämällä hyvinvoinnin eri osa-alueet ja niiden väliset yhteydet voimme kehittää kokonaisvaltaista lähestymistapaa omaan hyvinvointiimme.
Hyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se on myös yhteisöllinen prosessi, jossa voimme tukea toisiamme. Panostamalla omaan hyvinvointiin ja huolehdimme siitä, voimme parantaa elämänlaatua merkittävästi samalla ympäristömme suhteen.
Jatkuva hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii tietoisia valintoja ja rutiineja
On tärkeää löytää itselleen sopivia tapoja edistää hyvinvointia, olipa kyseessä liikunta, ravinto, stressinhallinta tai sosiaalinen vuorovaikutus. Hyvinvoinnin ei tarvitse olla täydellistä, vaan se on matka, joka vaatii joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Oppiessamme kuuntelemaan itseämme ja tunnistamaan omat tarpeemme, voimme kehittää omaa hyvinvointiamme.
Hyvinvointi ei ole vain tavoite, vaan se on elämänlaatu, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Huolehtiessamme hyvinvoinnistamme, voimme elää täysipainoista elämää, nauttia merkityksellisistä suhteista ja kokea iloa arjessamme.
Hyvinvointi on siis kokonaisvaltainen käsite, joka siksi ansaitsee huomiomme ja panostuksemme.
Yhteys. Itseesi, muihin ja arvoihisi. Mielen hyvinvointi ei synny täydellisestä elämästä, vaan tasapainosta epävarmuuden keskellä.
2. Miksi mielen hyvinvointi on nyt tärkeämpää kuin koskaan?
Koska elämme jatkuvan suorittamisen, vertailun ja kuormituksen keskellä. Mieli ei ole ehtinyt kehittyä samaan tahtiin kuin teknologia ja yhteiskunta, joka vain kiihtyy vauhdilla eteenpäin.
3. Miten keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa?
Keho reagoi stressiin ja tunteisiin. Huono uni, väsymys tai ravitsemus heikentävät mielialaa. Siksi fyysinen ja psyykkinen valmennus kulkevat käsi kädessä.
4. Miten voin parantaa mielen hyvinvointia heti?
Hidastamalla. Pysähtymällä. Kuuntelemalla kehoa ja opettelemalla olemaan läsnä. Vasta sen Aloita kolmesta peruspilarista: uni, liike ja ravinto. Ala kuunnella itseäsi ja mieti mitä todella tarvitset. Tee yksi pieni teko joka päivä, joka palauttaa yhteyden itseesi.
5. Miten Antti Rossin valmennus tukee mielen hyvinvointia?
Valmennuksessa yhdistetään liikunta, palautuminen ja stressinhallinta – ei henkisenä kliseenä, vaan käytännön arjen hallintana.
Tämän päivän suorituskeskeisessä maailmassa moni pyrkii saavuttamaan hyvinvoinnin tunteen, mutta saattaa huomata tuntevansa itsensä väsyneeksi ja uupuneeksi. Tämä vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisi hyvältä, kuten riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio – jokin voi silti olla pielessä? Hyvinvointi tasapaino voi puuttua.
Oletko suorittaja vai kuuntelija?
Hyvinvointi voi käsitteellisesti vaihdella ihmisestä toiseen. Osa meistä saattaa keskittyä ulkoiseen olemukseen, kun taas osalle hyvinvointi merkitsee lähinnä onnellisuutta.
Henkilökohtaisesti itselleni – hyvinvointi on se tila, jossa olotila on samalla energinen, stressitaso on juuri sopiva.
Terveys säilyy hyvänä ja mieli on selkeä, kirkas ja päättäväinen.
Jaksan arjessa hyvin eikä tarvitse käyttää kaikkea tahdonvoimaa päivästä selviytymiseen. Tiedän tällöin mitä haluan itseltäni ja elämältäni.
Ulkoisesti keho voi hyvin! Kehossa on hyvä olla, ja kehoa pystyy liikuttamaan vaivattomasti, miettimättä vielä, että jaksaako sitä kaikkea?
Hyvinvoinnin tasapaino on sitä, että voi miellä ja keholla olevansa balanssissa, tuntee itsensä voimakkaaksi, elinvoimaiseksi ja toimintakykyiseksi.
Hyvinvoinnin tasapaino
Hyvinvoinnin saavuttaminen ei ole yhden muuttujan optimointia, vaan biopsykososiaalinen kokonaisuus. Biologiset tekijät, käyttäytyminen, psykologiset voimavarat, ihmissuhteet ja ympäristö vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa.
Uni, ravitsemus, liikunta ja palautuminen ovat tärkeitä, mutta niiden vaikutus ei tapahdu tyhjiössä. Sama treenimäärä tai sama ruokavalio voi tuntua täysin erilaiselta riippuen työkuormasta, ihmissuhteista, terveydestä ja siitä, kuinka paljon hallinnan tunnetta arjessa on.
Tässä mukaan tulee myös allostaasi: elimistö mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimuksiin. Hyvinvointi ei siis tarkoita jatkuvaa fysiologista "tasapainoa", vaan kykyä säädellä kuormitusta joustavasti ja palautua sen jälkeen.
Hyvinvointitasapaino voi vaihdella yksilökohtaisesti. Yleisesti ottaen hyvinvointi on tila, jossa keho ja mieli ovat tasapainossa, ja olo on energinen, voimakas ja elinvoimainen.
Suorituskeskeisyys
Tässä suorituskeskeisessä maailmassa voi olla houkuttelevaa tavoitella hyvinvointia suorittamalla ja asettamalla itselleen korkeita odotuksia.
Rima voi olla elämässä korkealla ja kurkottaa tähtiin. En sano sitä, etteikö unelmia ja jopa pähkähulluja pitäisi olla.
Mielikuvitus, mielikuvat ja tavoitteet ovat tärkeä osa hyvinvointia ja nähdä itsensä asettamassaan tavoitetilassa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että hyvinvointitasapaino ei tarkoita täydellisyyttä, eikä sen tavoittelemista.
Täydellisyyttä on mahdotonta edes saavuttaa. Se perfektionisti siellä oman mielen sisällä voi olla vaativa ja saada asiat näyttämään siltä, että vaikka kaikkea voisi olla, niin mieli sanoo ”se ei riitä”.
Nyt pitää saada tuo ja tämä! Vieläkin enemmän. Elämässä on monta hienoa asiaa. Olisi kiva tehdä vaikka mitä. Olisi kiva tavoitella vaikka mitä? Aika ei vain yksinkertaisesti riitä aivan kaikkeen.
Siksi olisi parempi lähteä matkalle kohti omia arvoja ja perimmäisiä juuriaan. Self-Determination Theoryn näkökulmasta hyvinvointia tukevat erityisesti autonomia, koettu pätevyys ja yhteenkuuluvuus. Jos jokainen hyvinvointiteko tuntuu ulkoapäin määrätyltä pakolta, tekeminen voi näyttää paperilla täydelliseltä mutta tuntua sisältä täysin väärältä. Tässä tarvitaan myös psykologista joustavuutta: kykyä toimia arvojen suuntaisesti ilman vaatimusta siitä, että jokaisen päivän pitäisi tuntua hyvältä tai täydelliseltä.
Jos huomaat tuntevasi itsesi väsyneeksi, uupuneeksi tai stressaantuneeksi, se voi olla merkki siitä, että hyvinvointi tasapaino on järkkynyt.
On tärkeää pysähtyä ja arvioida omaa tilannettaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi, ja tunnista ne tekijät, jotka saavat sinut tuntemaan olon hyväksi ja tasapainoiseksi.
Hyvinvointitasapaino vaatii siis itsetuntemusta ja itsensä priorisointia. Opettele sanomaan ei asioille, jotka eivät tue hyvinvointiasi. Luo itsellesi terveellisiä rutiineja, jotka sisältävät riittävästi lepoa, palautumista ja itsehoitoa.
Kuuntele itseäsi!
Hyvinvointi ei ole staattinen tila, vaan se voi vaihdella eri elämäntilanteissa. Ole siksi lempeä itsellesi ja hyväksy, että kaikki päivät eivät ole täydellisiä.
Tällainen ajattelu vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Sitä kohtaa, että pystyy myöntämään - saan olla nyt väsynyt - aina ei tarvitse yrittää jaksaa.
Ne eivät ole sitä nyt, eivätkä ne tule sitä olemaan myöhemminkään. Siksi tarvitaan joustoa, mutta sopivaa päättäväisyyttä mennä eteenpäin myös niistä vaikeista hetkistä ja ajoista.
Tärkeintä on pyrkiä tasapainoon ja tehdä valintoja, jotka riittävät juuri siinä hetkessä ja jotka tukevat omaa hyvinvointiasi.
Pyri tekemään itsesi kuuntelusta prioriteetti ja etsi oma tasapaino hyvinvoinnin eri osa-alueiden välillä.
Muista, että pienet muutokset voivat johtaa suuriin tuloksiin, ja matka kohti hyvinvointia on yhtä arvokas kuin päämäärä itse.
Palaudutko arjessa?
Tässä suorituskeskeisessä maailmassa on helppo unohtaa arjen palauttavat hetket. Kiireiset päivät ilman lepoa ja rentoutumista voivat johtaa väsymykseen, uupumukseen ja pahimmillaan burnoutiin.
Tämä vaikka ulkoiset merkit hyvinvoinnista olisivatkin läsnä. Tällöin on tärkeää pysähtyä ja arvioida omaa tilannettaan uudelleen. Pysähtyä ja miettiä, mikä on itselle oikeasti tärkeää.
On tärkeää ottaa pieniä palautumishetkiä päivään, hakea keholle ja mielelle lepoa sekä löytää itselle sopiva liikuntamuoto ja intensiteetti, joka palvelee juuri sitä hetkeä. Jos haluat ymmärtää tarkemmin, miksi harjoittelun ja levon suhde ratkaisee kehittymistä, lue myös palautumisesta ja kehittymisestä.
Ravitsemus tulisi olla terveellistä, mutta ilman liiallista stressiä siihenkään liittyen. Ravinto tukee jaksamista, lisää hyvinvointia. Se on vain osa elämää, päiviämme.
Sen ei pitäisi kuitenkaan olla koko elämä ja elämän pyöriä ravinnon ympärillä. Ei, ellei sen kanssa työskentele tavalla tai toisella?
On myös tärkeää hyväksyä, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä voidakseen hyvin.
Hyvinvoinnin mitta ei ole pelkästään ulkoisissa tekijöissä, kuten painossa tai ulkonäössä, vaan ennen kaikkea siinä, millainen olo itsellä on.
Kuuntelemalla kehoa ja antamalla sille tarvitsemaansa lepoa ja palautumista voi löytää hyvinvointitasapainon ja tunteen.
Tunnista, ymmärrä ja toimi!
Jos olet ja koet itsesi uupuneeksi ja väsyneeksi, on tärkeää tarkastella elämäntapojasi ja löytää mahdolliset epätasapainotekijät.
Mitkä ne ovat? Mikä vie energiaa elämästä, sinusta, onnellisuudestasi? Mille voit sanoa kyllä, mille pitää sanoa ei?
Kuuntele kehoasi, itseäsi, mieltäsi ja anna sille lepoa ja hyvinvointia tarvitsemiaan palautumishetkiä.
Muista, että hyvinvointi on jatkuva matka, ja aina on mahdollista tehdä pieniä muutoksia paremman tasapainon löytämiseksi.
Hyvinvoinnin tasapaino edellyttää jokaisen hyvinvoinnin osatekijän tasapainottamista.
Ravinto, liikunta, riittävä uni ja palautuminen, stressin ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen. Niiden täytyy olla tasapainossa. Kuitenkin tässä piilee vaara.
Vaara on, että jos lähtee suorittamaan tai stressaamaan liikaa, tasapaino voi kallistua stressin puolelle, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin.
Kiireinen arki ja ruuhkavuodet voivat myös vaikuttaa hyvinvointiin. Päivät voivat olla hektisiä ja stressaavia ilman palauttavia hetkiä.
Työ, perheeseen liittyvät vastuut, velvollisuudet, arkiset asiat, omat harrastukset, tavoitteet jne. Listahan on ties miten pitkä…
Stressaatko?
Jos päivän kuormituksen jälkeen vireystila ei laske, olo voi illalla olla kuin kuluneella sähköjäniksellä. Fysiologisesti kyse ei kuitenkaan ole siitä, että pitäisi vain "aktivoida rauhoittava hermosto". Autonominen hermosto säätelee jatkuvasti sydämen, hengityksen ja muun elimistön toimintaa, ja terve säätely tarkoittaa ennen kaikkea joustavuutta eri tilanteiden välillä.
Ylivireyden tunne voi näkyä levottomuutena, lihasjännityksenä, kiihtyneenä ajatustoimintana tai vaikeutena irrottautua päivän tapahtumista. Palautumistutkimuksessa puhutaan myös psychological detachmentista eli psykologisesta irrottautumisesta: pystytkö vapaa-ajalla oikeasti päästämään työstä ja muista vaatimuksista hetkeksi irti?
Pelkkä pitkä yöuni ei aina kompensoi jatkuvasti liian suurta kokonaiskuormaa. Recovery experience -ajattelussa palautumista tukevat irrottautumisen lisäksi rentoutuminen, kokemus omasta hallinnasta ja mielekäs tekeminen. Kyse ei siis ole vain tuntimäärästä sängyssä.
Se näkyy helposti mielialassa, tunteissa. Mielenkiinnosta arkisia asioita kohtaan. Motivaatio voi kärsiä ja kokea inflaatiota.
Kortisoli kuuluu normaaliin stressivasteeseen eikä ole itsessään vihollinen. Jos kuormitus kuitenkin jatkuu pitkään eikä arkeen mahdu riittävästi palautumista, pelkkä tietty tuntimäärä yöunta ei välttämättä ratkaise kokonaisuutta. Palautumiseen vaikuttavat myös kuormituksen määrä, unen laatu, ravitsemus, muu elämäntilanne ja se, miten harjoittelu suhteutetaan niihin.
Miten voin parantaa hyvinvointia?
Rentoudu, nauti elämästä, palaudu ja tee asioita jotka ovat sinulle tärkeitä. Kuulostaa helpolta. Se voi olla sitä, tai sitten ei. Osittain se vaatii päätöksen, että nyt alan kuunnella itseäni ja omia tarpeitani.
Lopulta kuka muu ne ottaa huomioon ja vastuun, ellet sinä itse tee sitä? Positiivisuus voi myös vaikuttaa tilanteeseen.
Valitse liikuntamuoto, joka sopii omaan elämäntilanteeseen. Jos elämä on erityisen stressaavaa, pidä liikkuminen kevyenä tai tee lyhyitä treenejä.
Vältä kuormittavia treenejä ja tee korkean sykkeen harjoituksia sopivampaan aikaan, kun oikeasti jaksat!
On tärkeää syödä hyvin ja laadukkaasti ilman stressiä siihenkään liittyen. Hyväksy se, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä.
Ravinto on tärkeä, mutta älä aseta sille liiallista ehdottomuutta. Nauti monipuolisesta ruokavaliosta, joka antaa keholle tarvittavat ravintoaineet ilman syyllisyyttä tai stressiä.
Tee myös tilaa rentoutumiselle ja palautumiselle päivittäin. Lepäävät hetket eivät ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan ne ovat investointi omaan hyvinvointiisi.
Harjoittele mindfulnessia tai muita rentoutumistekniikoita, jotka auttavat rauhoittamaan mieltäsi ja alentamaan stressitasoja.
Kiinnitä huomiota myös unen laatuun. Hyvä uni on korvaamatonta hyvinvoinnin kannalta. Luo rutiineja, jotka tukevat terveellistä unta, kuten säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat.
Vältä stimuloivia asioita ennen nukkumaanmenoa, kuten ruudun aikaa ja raskasta liikuntaa.
Lopuksi, ole armollinen itsellesi. Älä aseta liian korkeita odotuksia tai vaatimuksia. Hyvinvoinnin tasapaino ei tarkoita täydellisyyttä, vaan kykyä tunnistaa omat tarpeet ja reagoida niihin lempeästi.
Kuuntele kehoasi ja mieltäsi, ja tee valintoja, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointiasi.
Matkasi kohti hyvinvointia on yksilöllinen, ja voit tehdä muutoksia askel kerrallaan. Muista, että olet jo askeleen lähempänä tasapainoa, kun teet tietoisia valintoja oman hyvinvointisi puolesta. Onnea matkallesi!
Tehtävälista (To-do)
Hyvinvointi ei voi olla tällä listalla, tai sen ei pitäisi olla, tai jos olisi, että se ei ole siellä tehtävä numero 6 kohdalla.
Hyvinvoinnin edistäminen on jatkuvaa työtä, tasapainoilua ja etenkin sen tasapainon etsimistä eri osa-alueiden välillä. Se on myös loputon taival…
Tarinani
Vuosia sitten huomasin itse suorittavani treenaamista enemmän ja enemmän. Liika yrittäminen vei minut kauemmas itsestäni.
Elämä oli hetkistä ja aivan liikaa kaikkea, en osannut sanoa ei!
Olen utelias, herkästi syttyvä ja innostuva ihminen. Tällainen persoona lähtee helposti vaikka mihin projekteihin mukaan.
Keskityin käytännössä täysin vääriin asioihin. En kuunnellut itseäni, mieltäni, joka kaipasi enemmän lepoa ja elämään muuta.
Sitten tuliSTOP!
Oli vain pakko alkaa priorisoida asiat järjestykseen, opetella kuuntelemaan taas itseään. Onneksi pysähdyin, vaikka se veti käymään alhaalla.
Löysin kuitenkin itseni uudelleen, eli se joka olen. En sano, etteikö olisi hetkiä, että väsyttää. Niitäkin on edelleen..
Etsin edelleen sopivaa tasapainoa elämään, mutta nykyisin asiat ovat hyvin ja balansissa. Pystyn myös ylläpitämään tätä olotilaa ja tunnistan, jos meinaan lähteä väärään suuntaan.
Sanon monessa eri asiassa, että jos minä pystyin muuttamaan omaa suuntaani, muutos voi olla mahdollinen myös sinulle. Se ei tarkoita, että lähtökohtamme, voimavaramme tai elämäntilanteemme olisivat samanlaisia. Minäpystyvyys eli usko omaan kykyyn toimia voi vahvistua onnistumisten, harjoittelun ja tuen kautta – mutta sitä ei rakenneta vertaamalla omaa elämää suoraan jonkun toisen tarinaan.
Näitä käytännön läheisiä tapoja, keinoja, työkaluja jaan myös omille asiakkailleni.
Älä unohda, että hyvinvointi on jatkuvaa matkaa eikä päämäärää. Se vaatii itsensä kuuntelua, armollisuutta ja joustavuutta.
Pysy avoimena uusille oivalluksille - muista, että hyvinvointi lähtee sisältäpäin sinusta. Lopulta se suurin voima on jo sinussa. Se vain pitää löytää.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Antti Rossi, kuopiolainen personal trainer ja ravintovalmentaja, tarjoaa intohimoisesti valmennusta ja ohjausta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hänen lähestymistapansa kattaa paitsi fyysisen kunnon, ravitsemuksesta aina psyykkiseen ja henkiseen hyvinvointiin asti. Tutustu tarkemmin minuun..
Usein kysyttyä: Hyvinvointi, tasapaino vai suorittamista?
1. Mitä hyvinvointi tarkoittaa oikeasti?
Hyvinvointi on fyysisen, henkisen ja sosiaalisen tasapainon tila. Se ei tarkoita täydellisyyttä, vaan sitä, että palaudut ja jaksat tehdä asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä.
2. Miksi moni suorittaa hyvinvointia?
Koska hyvinvointi on muuttunut suoritukseksi – askeliksi, kaloreiksi ja tavoitteiksi. Kun hyvinvoinnista tulee pakko, sen tarkoitus katoaa. Oikea hyvinvointi tuntuu, ei näytä.
3. Miten löytää tasapaino treenin, työn ja levon välillä?
Rakenna viikkorytmi, jossa on vaihtelua: raskaat treenit, palauttavat päivät ja riittävä uni. Tasapaino ei synny spontaanisti – se rakennetaan tietoisesti.
4. Mitkä ovat merkkejä liiallisesta suorittamisesta?
Väsymys, ärtyneisyys, univaikeudet ja tunne, että mikään ei riitä. Jos hyvinvointi tuntuu projektilta, ei elämäntavalta, olet todennäköisesti ylittänyt tasapainon rajan.
5. Miten löytää oikea suhde tekemiseen?
Kysy: “Teenkö tätä, koska haluan vai koska minun pitää?” Vastaus ohjaa sinut oikeaan suuntaan. Kun tekeminen tukee arvoja, se ei tunnu pakolta.
Kylläpä väsyttää ja ei jaksa mitään. Tuntuuko sinusta tältä? Kesällä monen elämä on valoisaa. Onhan ulkonakin valoisaa ja se voi piristää. Kesä on muutenkin kesä. Auta armias, kun koittaa syksyn jälkeinen aika ja joku sammuttaa valot. Pimeys iskee ja tuntuu, että päivät lyhenevät. Arki voi olla myös kuormittavaa ja stressaavaa. Sekin voi väsyttää. Lue tästä vinkit miten voittaa väsymys?
Väsyttää - oletko väsynyt?
Väsymys on sangen yleistä. Ketä ei joskus väsyttäisi? Usein syy löytyy niinkin läheltä kuin ihmisen omista elintavoista. Liian vähän unta, liikunnan puute (huonokuntoisuus), runsaasti alkoholia ja elämä yleisesti muutenkin kuormittavaa. Voi olla työperäistä stressiä ja uupumusta. Väsyminen voi näkyä seuraavilla tavoilla:
Aloitekyvyttömyys
Mielialavaihtelut
Muisti- ja keskittymisvaikeudet
Nälkä tai ruokahaluttomuus
Sokeri- ja herkkuhimo
Painonnousua
Haluttomuutena seksiin
Erektio-ongelmat
Väsymys on oire, ei yksi diagnoosi. Taustalla voivat olla esimerkiksi univaje ja unihäiriöt, pitkäkestoinen psykososiaalinen kuormitus, liian vähäinen energiansaatavuus, anemia, kilpirauhasen toimintahäiriöt, infektiot, lääkitykset tai mielenterveyden häiriöt kuten masennus. Siksi jatkuvaa väsymystä ei pidä automaattisesti tulkita huonoksi itsekuriksi tai pelkäksi elämäntapaongelmaksi.
Jos väsymys on pitkittynyttä, poikkeuksellisen voimakasta, toimintakyky heikkenee tai mukana on muita oireita, syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa. Verkkotestit voivat auttaa oman tilanteen jäsentämisessä, mutta ne eivät korvaa lääketieteellistä arviota.
Talvi ja lumi voi luoda kauneutta. On valoisaa, mutta talvella ei taas saa samalla tavalla auringosta D-Vitamiinia kuin kesällä. Syksy ja talvi on pitkiä aina siihen asti, kunnes koittaa taas kevät ja kesä… Mikä avuksi väsymykseen?
1. Väsymys ja riittävä uni
Jos ei nuku kunnolla ei jaksa. Unta ei voi myöskään nukkua varastoon. Univelkojen kuittaaminen ei suoranaisesti ole ratkaisu. Toki se helpottaa hetkellisesti, mutta jos unirytmi on muuten haastava, niin ainut konkreettinen keino siihen on, että yrittää vaikuttaa nukkumiseen.
Tässä artikkelissa on tarkemmin käsitelty unta ja nukkumista ja pääset myös lataamaan suositun unioppaan nukkumista varten.
Riippumatta siitä miten liikut, niin se kannattaa. Liikunta voi piristää mieltä ja saada mielialaa kohoamaan. Liikunta muodossa kuin muodossa on tärkeää.
Liikunnan vaikutus vireyteen ja mielialaan ei perustu yhteen "mielihyvähormoniin". Harjoittelu vaikuttaa muun muassa dopaminergiseen ja endorfiinijärjestelmään, autonomiseen hermostoon, aivojen verenkiertoon ja neuroplastisuuteen. Lisäksi onnistumisen kokemukset voivat vahvistaa minäpystyvyyttä, mikä taas tukee aktiivisuutta ja arjen toimintakykyä.
Säännöllisellä liikunnalla luodaan pohjaa fyysiselle, että henkiselle hyvinvoinnille ja terveydelle.
Yritä luoda liikunnasta osa arkea ja rutiinejasi, etenkin jos liikkuminen on ollut katkonaista. Jos väsymys kuitenkin on selvästi poikkeavaa tai palautuminen heikkoa, ratkaisu ei ole automaattisesti lisätä kovaa harjoittelua. Lue myös miten harjoituskuormitus ja palautuminen kannattaa sovittaa yhteen.
3. Hyvä ja palauttava ravinto
Saatko riittävästi ravintoa ruoasta jota syöt, vai onko kaikki syömäsi ruoka prosessoitua, ravinneköyhää ravintoa? Pyri syömään kasviksia ja tilanteen mukaan kausituotteita. Tällä otat samalla huomioon lompakkosi.
Kasviksista saat ravintoa, vitamiineja, suojaravintoaineita ja antioksidantteja. Nämä kaikki ylläpitävät mielen ja kehon hyvinvointia, terveyttä, vastustuskykyä, palautumista ja auttavat myös sietämään haasteita enemmän tätä kautta. Valinnoilla on tässäkin asiassa välinsä.
Toinen asia on, että syötkö varmasti tarpeeksi? Jos et niin kannattaa miettiä jo ihan säännöllistä ruokailua, annoskokoa ja mitä lautaselle laittaa.
Säännöllinen ateriarytmi voi helpottaa nälänhallintaa ja riittävän energiansaannin toteutumista, mutta kaikille ei ole fysiologista pakkoa syödä tasan neljän tunnin välein. Väsymystä ei myöskään voi selittää yksinkertaisesti sillä, että "sokeri nostaa verensokeria". Aterian glykeemiseen vasteeseen vaikuttavat hiilihydraatin lisäksi kuitu, proteiini, rasva, annoskoko ja yksilöllinen glukoosinsäätely. Kokonaisuuden kannalta tärkeämpää on riittävä energiansaatavuus ja ravitsemuksen laatu kuin yhden ravintoaineen demonisointi.
Samalla pidät huolta omasta vatsastasi ja tälläkin voi olla vaikutus väsymykseen. Pyri välttämään myös turhaa napostelua aterioiden välissä ja iltaisin.
4. D-Vitamiinia
D-vitamiinia muodostuu ihossa UVB-säteilyn vaikutuksesta – aurinko ei siis kirjaimellisesti "luovuta" D-vitamiinia. Suomessa ihon D-vitamiinisynteesi jää pimeänä vuodenaikana vähäiseksi, minkä vuoksi ravinnolla ja tarvittaessa suositusten mukaisella D-vitamiinilisällä on merkitystä.
D-vitamiini osallistuu muun muassa kalsium- ja fosfaattiaineenvaihduntaan, luuston toimintaan ja immuunijärjestelmän säätelyyn. Puutos voi liittyä väsymykseen, mutta D-vitamiini ei ole yleinen "energiavitamiini", joka automaattisesti korjaa väsymyksen. Lisän tarve ja annostus kannattaa suhteuttaa ruokavalioon, ikään, vuodenaikaan ja virallisiin suosituksiin.
5. Ihmissuhteet
Ihmissuhteet, sosiaaliset suhteet, parisuhde jne. Suhteita riittää ja niistä on moneksi. Suhteet voivat parhaimmillaan piristää ja antaa sisältöä elämään.
Yhdessä treenaaminen voi toimia hyvin piristyksenä. Kutsut, juhlat voivat olla hauska lisä arkeen. Ystävälle pikainen puhelu ja kysyä mitä sulle kuuluu?
Oman kumppanin kanssa yhdessä vietetty aika voi lisätä henkistä hyvinvointia. Seksin harrastaminen voi lähentää ja piristää mieltä. Samalla seksi tuottaa mielihyvähormoneja ja voi tuoda elämään sopivaa piristystä pimeyden keskelle.. Tapoja on monia ja jokainen voi itse miettiä myös asiaa sosiaalisten suhteiden kautta.
6. Ajankäyttö
24/7 on se aika joka on meillä kaikilla käytössä. Enempää ei ole. Siksi kannattaa miettiä mihin oma aika menee? Onko elämässä aikasyöppöjä tai yritätkö olla kaikessa mukana?
Tämä kaikki voi kuormittaa mieltäsi ja kehoasi ja lisätä väsymystä. Liika tekeminen ei ole hyväksi kenellekkään ja omat rajat on hyvä muistaa. Vaikka nauttisi tekemisestä miten paljon.
Asiaa voi pohtia, että mitäs jos tapahtuu, että et enää vain jaksa? Tasapainon löytäminen voi olla haastavaa - se on kuitenkin kannattavaa. Kuuntele siksi itseäsi, mitä keho ja mielesi haluaa sinulle sanoa.
7. Valo
Pimeyttä vastaan on olemassa myös näitä tekniikan ihme-aikana mitä erinäisempiä aparaatteja. Voidaan seurata nukkumista ja unen tasoa. Yksi toimiva laite on kirkasvalolamppu.
Aamuvalo on tärkeä zeitgeber eli vuorokausirytmiä tahdistava ympäristötekijä. Silmän verkkokalvolta tuleva valosignaali vaikuttaa suprakiasmaattisen tumakkeen kautta elimistön sirkadiaaniseen rytmiin, vireyteen ja melatoniinin ajoittumiseen. Kirkasvalohoidosta voi olla hyötyä etenkin kaamosoireisiin ja vuorokausirytmin tukemiseen, mutta käyttöajankohta ja yksilöllinen tilanne ratkaisevat – kyse ei ole vain siitä, että mikä tahansa kirkas valo "piristää mieltä".
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Väsymys ei aina johdu pelkästä univajeesta. Taustalla voivat olla esimerkiksi unihäiriöt, psykososiaalinen kuormitus, liian vähäinen energiansaatavuus, sairaudet, lääkitykset tai mielenterveyden ongelmat. Uni on keskeinen palautumistekijä, mutta jatkuvan väsymyksen syy pitää tarvittaessa selvittää laajemmin.
2. Miksi ravinto on tärkein tekijä jaksamisen kannalta?
Ravitsemus vaikuttaa jaksamiseen etenkin silloin, jos energiansaatavuus jää liian vähäiseksi tai ruokavalio ei kata elimistön tarpeita. Keho ei kuitenkaan yksinkertaisesti mene "selviytymistilaan", eikä jokainen vireystilan vaihtelu johdu verensokerista. Ateriarytmi, kokonaisenergia, proteiini, hiilihydraatit, rasvat, kuitu ja mikroravinteet muodostavat kokonaisuuden.
3. Voiko liikunta oikeasti lisätä energiaa, jos olen jo väsynyt?
Kyllä – kun se tehdään oikein. Liian kova treeni väsyneeseen kehoon pahentaa uupumusta, mutta oikein rytmitetty liike aktivoi aineenvaihduntaa ja parantaa vireystilaa. Antti Rossin valmennuksessa treeni sovitetaan aina energiatasoon, ei kalenteriin.
4. Miten stressi aiheuttaa jatkuvaa uupumusta?
Pitkittynyt kuormitus voi kasvattaa allostaattista kuormaa ja vaikuttaa autonomisen hermoston, HPA-akselin, unen ja tunnesäätelyn toimintaan. Kortisoli ei ole itsessään haitallinen stressihormoni, vaan normaali ja välttämätön osa vuorokausirytmiä sekä stressivastetta. Olennaista on kuormituksen määrä, kesto ja palautumiskapasiteetti.
5. Miksi kofeiini ja energiajuomat eivät ratkaise ongelmaa?
Kofeiini toimii pääasiassa adenosiinireseptorien antagonistina ja voi vähentää koettua väsymystä sekä parantaa vireyttä ja suorituskykyä. Se ei kuitenkaan korvaa unta tai ratkaise väsymyksen perussyytä. Liian suuri annos tai myöhäinen käyttö voi myös heikentää unta, jolloin hyöty ja haitta alkavat syödä toisiaan.
6. Miten Antti Rossin valmennus auttaa voittamaan väsymyksen?
Valmennuksessa voidaan tarkastella harjoituskuormaa, ravitsemusta, energiansaatavuutta, unta, palautumista ja arjen kuormitusta yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, joka tukee jaksamista ilman perusteettomia lupauksia siitä, että kaikki väsymys katoaisi tietyn aikataulun sisällä. Jos oireiden taustalla epäillään sairautta tai muuta lääketieteellistä syytä, asia kuuluu terveydenhuollon arvioitavaksi.
Tuntuuko, että elämää pitää suorittaa ja olla jatkuvasti sammuttamassa pieniä tulipaloja ja jauhesammutin lyö tyhjää. Osaatko pysähtyä? Sanoa ei ja painaa myös jarrua, kaasun lisäksi?
Muistatko mitä teit viisi vuotta sitten vai onko menneet viisi vuotta tuntuneet ohikiitävältä ajalta, jossa olet yrittänyt pysyä kaiken keskellä vain menossa mukana.
Tuntuuko elämäsi siltä, että huojut reunalla ja odotat koska tömähdät alas, eikä siellä ole ketään ottamassa sinusta koppia vaikka miten sitä toivoisikin. Ja vauhti vain kiihtyy kiihtymistään. Vähän kuten Portion Boys & Matti ja Teppokin laulaa "vauhti kiihtyy"...
Suoritatko siis yksinkertaisesti elämääsi? Tarvitseeko elämän olla suorittamista?
Asioita joutuu myös suorittamaan koska..
Elämässä on omat realiteettinsa, vastuut ja velvollisuudet. On olemassa asioita joita on vähän pakkokin suorittaa. On asioita joista emme nauti ja silti ne pitää vain tehdä..
Kodin siivous, työasiat ja projektit, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa jne jne. Ja siinä kaiken tohinan keskellä olisi vielä tärkeää muistaa kuka on tärkein, eli pitää huolta myös omasta hyvinvoinnista.
Ainahan sitä voisi valita, että ”enpäs siivoa”, mutta kukapa sitä haluaisi elää kaaoksen keskellä? Joskus kuitenkin asiassa kuin asiassa ei tarvitse pyrkiä siihen 100% täydellisyyteen, sehän on mahdotonta jokaisen kohdalla, vaikka miten sitä haluaisi…
Jos taas on se The suorittaja / täydellisyyteen pyrkivä persoona,niin silloin toki voi olla vaikea tuntea tyytyväisyyttä juuri mistään vaikka siihen olisi syyt olemassa elämässä.
Suorittaminen kun voi mennä helposti överiksi, eli henki on vähän All In, kaikki peliin tai ei mitään! Ei vähempää, vaan täysillä, tai sitten ei lainkaan!
Arjen paineet!
Totuus monen ihmisen kohdalla on se, että elämä vie mehut. Työelämä, ruuhkavuodet voivat olla monen kohdalla hyvin kiireistä aikaa. Lopulta se voi olla todella raakaa peliä ja siinä pitäisi sitten pysyä vielä menossa mukana.
Sosiaalista mediaa kun selaa, niin monen elämä vaikuttaisi nopeasti vilkaistuna siltä, että sehän on melkein pelkkää juhlaa. Täydellisyyttä!
Mitäs minun pitäisi sitten olla? Tällainen mitä muiden ihmisten elämään kuuluu voi saada erityisesti suorituskeskeisen ihmisen triggeröitymään voimakkaasti ja jopa miettimään, että tässähän pitää alkaa tehdä enemmän, että voin saavuttaa saman kuin nuo muut ihmiset.
Tuoltahan se elämän pitää näyttää, että voin olla onnellinen. Vai onko onnellisuus kuitenkaan siitä kiinni?
Tässä piilee se kuuluisa suomalainen kateus. Jos naapurilla on hienompi auto mersu pihassa, niin eihän se nyt sovi. Pitää pistää paremmaksi.
Auta armias, jossa sillä naapurilla vaikka sattuu olemaan hieno vene ja sehän kävi äsken ulkomaillakin.
Osittain kyse voi olla kateudesta, mutta sitten helposti vertailemalla omaa elämäänsä toisten elämään, niin soppa ja ketjureaktio on valmis..
Sitten se aah, täydellinen joulukin. Jopa kaksi kuukautta aikaisemmin valmistautumista siihen, että kaikki voisi olla juuri täydellistä.
Kaikki paine ja muu, se on vaan pakko tehdä… ilman ajatusta siitä, että jaksanko ja haluanko minä oikeasti lopulta tätä juuri näin?
Ei siis voi olla tyytyväinen, kuin vasta sitten kun on enemmän, paremmin ja loisteliaasti. Voiko sitä kaikkea koskaan saavuttaa, vaikka miten suorittaisi?
Normaali suorittaminen Vs. överi suorittaminen!
Ihminen kohtaa läpi elämänsä haasteita, joista yrittää selvitä. On myös asioita, joita voi joutua suorittamaan, kuten saada koulun päättötyö valmiiksi, työprojekti tai vaikkapa on valmistautunut pitkään johonkin urheilukilpailuun, ja sitten hommat onkin hoidettu ja lopputuloskin ollut hyvä!
Siitä minkä eteen on ollut valmis tekemään työtä ja suorittamaankin asioita palkitsee sitten lopulta ja mikä fiilis siitä tulee, kun voittaa ja ylittää itsensä!
Vastaavasti se joka ylisuorittaa, ei tällaisia tunteita pääse kokemaan, koska eihän se mikään riitä! Ylisuorittaja, kun ei ole tyytyväinen siihenkään.
Ylisuorittaja vain tekee, kun on vähän ”pakko” tai ”pitää” nyt tehdä… ihan vaikkapa sen takia, että elämän kuuluisi olla tietynlaista ja se ei ole muuten mahdollista, kuin tekemällä ja yrittämällä entistä enemmän.
Sehän ei vain riitä, että asiat tekee riittävän hyvin, e vaan ne kaikki pitää tehdä ”vähintään” täydellisesti ja jopa sen ylitse.
Mieti ja pohdi!
Voi jopa olla, että ylisuorittaja ei ole täysin varma siitä miksi tekee mitä tekee? Kenen takia ja miksi? Tällöin kyllä elämä menee juuri niin, että vauhti vain kiihtyy ja elämä voi tuntua siltä, että elämä on pelkkää suorittamista.
Riippumatta siitä mitä tekee.
Tavallaan tästä kasvaa oravanpyörä. Pitää olla sitä ja tätä, pitää menestyä elämässä, pitää olla aineelliset asiat kunnossa, koulussa pitää olla vähintään se 10 oppilas, työssä pitää olla uraputkessa, harrastukset, arki, elämä, lomat, täydellinen parisuhde, täydellinen puoliso, lapset, sosiaalinen elämä jne…
Eikä tässä yhtälössä ole sijaa inhimillisyydelle, virheille, epäonnistumisille, jotka kuitenkin ovat osa meitä..
Oravanpyörä on valmis ja mikä se siellä vaanii? No burn out! Ihan vakavissaan riskit on kovat ja jos vaatii itseltään jatkuvasti enemmän ja enemmän ja jos mikään ei riitä, mikään ei tuota tyytyväisyyden tunnetta, niin onko sekään elämisen arvoista elämää?
Vauhti kuitenkin kiihtyy ja elämä on juoksua pikakelauksena läpi. Pysähtymässä ja miksi? Siksikö, että voisi olla kuten se naapuri tai somessa seuraama julkkis?
Mitäs jos se ei olekaan se oma juttunsa, mitäs jos se kaikki onkin vain pintaa, feikkiä, eikä edes todellisuutta ja silti sitä kadehtii, haluaisi samaa.
Kuka voi alkaa ylisuorittamaan?
Lopulta kuka tahansa meistä. Kuitenkin ihmisillä, jotka ovat hyvin tunnollisia asioissa ja haluavat saada asiat hyvin maaliin on riski, että asiat voivat viedä mennessään ja lähteä tekemään velvollisuuden tunteesta enemmänkin.
Pyrkiä juuri siihen täydellisyyteen. Ihminen voi odottaa ja vaatia itseltään enemmän kuin omat voimavarat edes riittäisivät. Kuitenkin asiat nähdään ja ajatellaan joko tai ajatteluna. Tätä samaa suorituskeskeisyyttä voi ”harrastaa” sitten lopulta missä tahansa asioissa elämässä.
Myös terveydenkin ja itsensä panostamisen suhteen. Se on joko tai, joko minä syön nyt terveellisesti tai sitten en lainkaan, joko minä liikun nyt täysillä tai sitten en liiku lainkaan.
Käytännössä puuttuu se kultainen keskitie, tie joka vie lopulta pitkälle ja antaa myös nautintoa elämään onnistumisten kautta.
Lapsuuden malli ja kokemukset!
Taustalla voi olla kovaa vaativuutta itseä kohtaan ja se voi juurtaa juurensa jo sieltä lapsuudesta asti, kun vanhemmat ovat halunneet, että meidän pikku Pertin tulee menestyä elämässä parhaalla mahdollisella tavalla.
Toki kukapa ei sitä omille lapsilleen haluaisi ja kannustaisi oikeaan suuntaan, mutta jos vaativuudentaso on lyöty tappiin jo nuoresta alkaen niin siitä voi olla vaikeaa päästä myöhemmin aikuisuuden iällä eroon.
Saati, että jos on joutunut kokemaan, että ei riitä sellaisena kuin on, että se riittävyys tavallaan ansaitaan tekemisen kautta, oma paikka, arvostus ja hyväksytyksi tuleminen. Mutta tämäkin on taas ihan inhimillistä, kukapa sitä ei haluaisi tulla hyväksytyksi?
Mutta ihminen tulee lopulta hyväksyä sellaisena kuin se ihminen on!
Suorittamisen malli on voitu periä myös vanhemmilta, jotka ovat painaneet sumussa menemään. Ympäristö vaikuttaa. Ihminen hakeutuu helposti jo alituisesti sellaisten ihmisten seuraan, joilla on samoja arvoja, toimivat samoin, saman henkisyyttä jne.
Oma lukunsa tähän vielä perfektionistit, jotka vaativat itseltään jatkuvasti, sekä muiltakin täydellisyyttä. Se osataan myös tuoda hyvin esille asioissa.
Näissäkin osalla saattaa olla takana vaativa persoonallisuus, joka on häiriö. Tässä tilanteessa ihminen oirehtii joustamattomuutena, vahvana kontrollin tarpeena, perfektionismina.
Asiat tehdään tällöin pilkuntarkasti ja kaikki pitää olla koko ajan kontrollissa ja pienintäkään erhettä ei sallita, poikkeamat sotkevat koko kuvion tällaisen ihmisen mielessä, mutta kukapa sitä pystyisi vaikuttamaan kaikkeen, kontrolloimaan kaikkea ympärillään tapahtuvaa ja elämää muutenkaan.
Suoritatko sinä asioita?
Tunnetko, että teet asioita omasta halustasi ja tahdostasi vai tuntuuko sinusta siltä, että sinun on PAKKO vain tehdä nyt näin?
Miksi teet asioita? Näin vain kuuluu tehdä vai että riittäisit itsellesi ja toisille ihmisille?
Koetko, että olet onnellinen, kun saat paljon aikaan vai olisitko onnellisempi jos saisit keventää tahtia?
Miten suhtautuisit itseesi, jos uskaltaisit olla suorittamatta vähemmän, pitäisitkö silti itsestäsi?
Haluanko minä oikeasti sitä mitä muut? Onko minun pakko olla kuin muut? Halu vrt. pakko! Niillä on lopulta todella iso ero. Aidosti jos jotain haluaa niin sitten kannattaa miettiä miten sen voi saavuttaa…
Suorittaja taas miettii, että tuokin asia on pahasti pielessä ja sen eteen nyt pitää pakolla tehdä!
Tasapainoinen ja riittävän hyvä!
Mitä mielessä liikkuu? Mitä tunnet? Sanotaan, että tunteet ja tunne ei valehtele. Koska olet viimeksi osannut pysähtyä ja miettinyt aidosti, miten sinulla menee? Miten sinä voit? Miltä elämäsi vaikuttaa juuri nyt? Mitä sinä haluat ja tarvitset?
Jos on välillä kiirekin, se on normaalia. Jos elämä tuntuu hyvältä ja se tuottaa nautintoa kaiken kiireen keskellä, hyvä niin! Silloin asioita ei tarvitse olla välttämättä muuttamassa, jos ei koe niin!
Elämästä, arjesta ja siitä mitä tekee tulisii pystyä nauttimaan, elämään hetkissä ja olemaan onnellinen.
Elämä ei tulisi olla pelkkää pakkoa, pakko tehdä sitä ja tätä ja tilanteita, jossa omat tunteet vedetään matonalle täydellisyyteen pyrkimisen kustannuksella.
Jos teemme jatkuvasti kaikkea ja yritämme kaikkea, mikä on täysi mahdottomuus, niin siinä tilanteessa tulisi osata hieman höllätä tahtia ja osata ostaa aikaa itselleen.
Mahdollisesti laskea rimaa, joka voi olla jo nykyisyydelleen riittävän hyvällä tasolla, eikä vetää rimaa äärimmäisyyteen näkemättä sitä, että "Hei, mullahan on tässä asiat aika kivasti ilman, ett.."
Olisi hyvä tasapainottaa arkea tekemisen ja palautumisen välille. Opetella huomaamaan, että enemmän ei ole aina parempi, vaan vähemmän voi olla joissain tilanteissa sitäkin parempi tai ainakin yhtä hyvä!
Eroon suorittamisesta!
Usein ihminen, jolla on heikko itsetunto voi yrittää vahvistaa omaa itsetuntoaan tekemisen kautta. Hakea onnistumisen tunteita ja kokemuksia tekemisestä. Siihen liittyy se, että haluamme tykätä itsestämme ja kokea, että riitän itselleni.
Uskaltaako sitä olla vain ihan vaikkapa tekemättä mitään, edes hetken? Vai kokeeko, että aika ja elämä valuu hukkaan, jos en ole koko ajan tekemässä jotain?
Voisiko sitä silti tykätä itsestään yhtä paljon?
Se mitä muilla on, niin se on niin. Siksi ei pitäisi koskaan verrata omaa elämäänsä muiden elämään liittyen, vaan uskaltaa elää itsensä näköistä elämää. Tavallaan päästää irti kaikista kahleista ja vapauttaa itsensä olemaan sitä mitä on ja kuka todella on.
Se kuitenkin vaatii sen, että uskaltaa myös kohdata itsensä ja pysähtyä. Se vaatii sen, että alkaa miettiä mihin se kaikki aika lopulta menee? Sen kaiken voi kirjata ylös.
Kirjata ylös miltä haluaisi elämänsä näyttävän ja olevan?
Mitä arvostaa elämässä?
Mikä on oikeasti tärkeää
Mihin haluaisi aikansa käyttää?
Voisiko sitä oppia nauttimaan elämän pienistä hetkistä ilman, että sen tarvitsee olla jotain ultimaattisen kliimaksin hakemista?
Voisiko sitä oppia kokemaan arjessa, jos sitä hyvää oloa? Eiköhän niitäkin asioita tapahdu jokaisen päivässä useita kertoja päivittäin?
Mikä lisää onnellisuutta? Ne voivat olla jopa todella pieniä juttuja, mutta sitten, kun suorittaa, niin kaiken keskellä se kaikki voi helposti unohtua…
EI, on EI!
Joskus on myös hyvä sanoa EI! Ja opetella sanomaan EI! Itsensä ja oman elämänsä takia.
Vaaditko siis itseltäsi enemmän kuin mitä odotat ja vaadit muilta?
Elämä ei ole kuin Hollywood elokuva jossa on kaikissa tapauksissa se nätti loppu. Kuitenkin jos kaikki menee hyvin, energiaa riittää, ihminen pärjää, menestyy ja tykkää tekemisestä, eikä tunne tarvetta, että jokin on vinossa, niin se suotakoon hänelle. Jos arvot ovat sen mukaiset niin antaa mennä vain….
Silti kenellekään ei varmasti tekisi pahaa pysähtyä säännöllisesti ja miettiä omaa elämäänsä ja mitä se lopulta on?
Kun olemme saaneet elämän lahjan, niin sitten on valittavana se miten sen käyttää.
Mitä sinä tarvitset voidaksesi olla onnellinen ja voida hyvin?
Ole siksi armollinen itseäsi, muita kohtaan - ole lempeä itsellesi ja arvosta sitä kuka olet. Arvosta ainutlaatuista elämääsi!
1. Miksi moni meistä suorittaa elämää huomaamattaan?
Koska olemme oppineet, että arvo mitataan tekemisellä, työllä, opiskelulla ja itse suorituksella - riippumatta mitä se on? Lepo, hiljaisuus ja pysähtyminen tuntuvat hukatulta ajalta – vaikka ne ovat juuri sitä, mitä keho ja mieli tarvitsevat.
2. Miten tunnistaa liiallisen suorittamisen merkit?
Jos lepo aiheuttaa syyllisyyttä, tekemättömyys ahdistaa tai kalenteri on aina täynnä – olet jo suorittamisen kierteen sisällä.
3. Miksi pysähtyminen on tärkeää kehitykselle?
Kasvu vaatii tilaa. Kun pysähdyt, annat mielesi ehtiä mukaan. Palautuminen ja oivallukset tapahtuvat hiljaisuudessa, ei kiireessä.
4. Kuinka valmennus voi auttaa irti suorittamisesta?
Pt Antti Rossin valmennusmallissa rakennetaan rytmi, jossa palautuminen on osa ohjelmaa – ei poikkeus. Keho kehittyy vasta kun mieli saa hengittää ja kehon hermoston kuormitus palautuu.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
