Moni treenaa salilla “kunnolla”: työntö, veto, kyykky, penkki, kontrolli, jännitys. Hienoa. Mutta entäs rekyyliliike?
Koska usein tapahtuu tämä klassikko – Arjessa nostat laatikon, heität lumet, kannat kauppakassit, nouset nopeasti ylös ja kroppa toimii kuin ruosteinen saranapari.
Syy ei ole se, että et treenaa. Syy on se, että treenaat vain yhtä moottoria.
Mitä rekyyliliike tarkoittaa?
Rekyyliliike on elastinen heiluri- tai heittoliike, jossa keho hyödyntää sidekudosten “kuminauhamaisuutta” ja liike-energiaa, eikä yritä tehdä kaikkea pelkällä lihassupistuksella.
Käytännössä keho tekee vastaliikkeen (venytys) ja “ponnahtaa” siitä tehokkaasti eteenpäin.
Tämä näkyy lähes kaikessa “oikeassa elämässä”: juoksussa, hypyissä, heitoissa, lyönneissä ja rytmisissä liikkeissä.
Miksi pelkkä perinteinen salitreeni ei aina riitä?
Perinteinen salitreeni opettaa kehoa tuottamaan voimaa “lihaksella” ja jäykkyydellä, mikä on tärkeää isoissa kuormissa.
Mutta kun kuormat ovat kevyempiä ja liike nopeampaa, ihminen toimii usein tehokkaammin, kun se hyödyntää elastista energiaa:
sidekudokset varastoivat energiaa
energia vapautuu nopeasti
lihas voi olla “työtön” suhteessa siihen, kuinka paljon liike tuottaa.
Tätä ei voi korvata sillä, että teet vielä yhden hauiskäännön tai roskavolyymiä pumppaamalla.
Miten rekyyliliike näkyy kehossa?
Miksi “jousi” on tärkeä?
Kun esimerkiksi akillesjänne varastoi energiaa jokaisella askeleella ja vapauttaa sen käyttöön, saat tavallaan “ilmaista energiaa” liikkeeseen.
Mitä kovempaa liikut, sitä enemmän tätä energiaa voi vapautua.
Jos et treenaa elastisuutta ja rytmiä, kroppa tekee helposti tämän:
ylijännittää turhaan
liikkuu kulmikkaasti
väsyy nopeammin
tuntuu jäykältä ja hitaalta
Kannattaako rekyyliliikettä treenata, jos tavoitteena on lihaskasvu?
Rekyyliliike ei ole “bodaajan hypertrofia-ase numero 1.
Mutta se on suorituskyvyn, koordinaation ja arjen toimintakyvyn kannalta järjettömän hyödyllinen, joka tukee muutakin treeniä.
Ja se voi tehdä myös saliharjoittelusta “urheilullisempaa” ja vähemmän yksipuolista. Eli saat mukaan toiminnallisuutta.
Jos treenaat vain “hitaasti ja puristaen”, saat kyllä lihasta, mutta saat myös helposti jäykemmän moottorin.
Miten aloitat rekyyliliikkeen treenin turvallisesti?
1. Aloita pienellä, et ole linko “ritsa”
kevyt kuntopalloheitto eri suuntiin
rytminen heiluri ilman “puristusta”
liike alkaa jaloista, yläraaja seuraa (kineettiset ketjut).
2. Opettele rentous
Rekyylissä keho ei ole koko ajan kireä. Tuki aktivoituu, kun sitä tarvitaan ja kun treenaat samalla kehon tukevat, syvät osat mukaan – peli muuttuu.
3. Tee rekyyli lisänä, ei “kaiken tilalla”
1–2 harjoitetta treenin alkuun, tai välissä (3–5 min)
tai omana lyhyenä “liikeherättelynä” viikossa
Miksi tämä kannattaa?
Jos treenaat enemmän elämää kuin peiliä varten, pelkkä perinteinen salitreeni on usein vajaa paketti, etenkin jos bodaat ja tuo mukaan muita elementtejä.
Kehon kannattaa oppia myös heilurimaista, elastista voimantuottoa.
Ja kyllä: se voi olla se puuttuva pala, miksi olo on “kireä”, vaikka treenaat.
Haluatko ohjelman, jossa on sekä “lihas” että “jousi”, eli kehitys + toimivuus? FIT-kaupassa on valmiit paketit, ja jos et tiedä mistä aloittaa, ota käyttöön maksuton opas.
Salilla tuli tänään aloitteleva treenaaja esittämään minulle kysymyksen; “Kuinka monta sarjaa ja toistoa rintaa pitäisi treenata parhaan kehityksen saavuttamiseksi?” Tässä kirjoituksesta löytyy vastaus tähän hyvään kysymykseen. Samalla kerron mitä kannattaa huomooida – treeniohjelma suunnittelussa!
Moni varmasti pohtii samoja asioita mielessään, omaa treeniä suunnitellessa.
Millainen treeniohjelma on paras?
Montako sarjaa kannattaa tehdä?
Montako toistoa?
Jne.
Tässä tilanteessa kannattaa esittää itselleen muutama tarkentava kysymys: Kysymykset, jotka myös hyvän valmentajan tulisi ottaa huomioon harjoitusohjelma suunnittelussa.
Kirjoitan aloittelevan saliharrastajan näkökulmasta, mutta myös pidempään treenanneet voivat hyötyä näistä vahvoista ajatuksista.
Treeniohjelma suunnittelu ja 5 tärkeää kysymystä
Kuinka kauan olet harjoitellut?
Mikä on ikäsi?
Mikä on peruskuntosi?
Mikä kehotyyppisi on?
Mitkä ovat tavoitteesi?
Jokainen seuraavista kysymyksistä antaa sinulle suoran vastauksen – millainen treeniohjelma palvelee juuri sinua, mitä ottaa huomioon sen suunnittelussa ja mikä on hyvä sarjamäärä ja toistot, joilla voit kehittää itseäsi.
Samat kysymykset voidaan esittää myös jo pidempään harjoitelleelle. Tällöin huomioidaan lisäksi muitakin tekijöitä.
Kuinka kauan olet harjoitellut?
Hyvin yksinkertainen kysymys, vai onko? Jos olet aloittanut kuntosaliharjoittelun vasta äsken, on järkevää edetä rauhallisesti.
On hyvä olla motivoitunut, mutta varottava olemasta liian innokas ja hypätä suoraan harjoitusohjelmaan, joka on kuntotasoosi nähden aivan liian raskas.
Pahimmillaan kopioidaan jonkun ammattikehonrakentajan ohjelma suoraan netistä ja lähdetään toteuttamaan sitä… jokainen voi arvata miten siinä voi pahimmillaan käydä ja kehittääkö se edes?
Aloittelijalle ei voida heti suositella mitään ultimaattista harjoitusohjelmaa, jossa sarjamäärä ja toistot on vedetty aivan liian ylös.
Alku ja motivaation pysähdys (tappaminen)
Olen todistanut hyvin monta kertaa, kuinka aloittelijan kiinnostus kaikkea urheilua kohtaan loppuu täysin. Ihan vain siitä syystä, että suunniteltu harjoitusohjelma on täysin älytön, jota ei voida mitenkään noudattaa. Toki se on itselle positiivinen asia, koska – minulle laitetaan viestiä “voisitko auttaa”, ja tietysti autan!
Usein yksilöllisiä tekijöitä ei ole osattu, tai viitsitty edes ottaa lainkaan huomioon. Aloitteleva saliharrastaja voidaan ajaa nopeasti ylikuntoon, siinä missä kokenutkin treenaaja. Tällöin myös loukkaantumisriski kasvaa. Ei anneta mahdollisuutta ensin rakentaa hyvää ja vahvaa peruskuntoa, ja vasta sitten voidaan nostaa tasoa (askel kerrallaan).
Pidä järki mukana treeniohjelma suunnittelussa
Lihaksia voidaan ärsyttää treenaamalla, mutta pitää muistaa miten treenaaminen vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistöön, kuten jänteisiin ja nivelsiteisiin. EIkä vain sinne – vaan hermostoon. Mitä siitä seuraa myöhemmin arjessa, elämässä ja onko harjoittelu, jota tehdään – yleensä edes lainkaan kehittävää, vaan puhdasta egoilua.
Kovaa treenaaminen – ei tarkoita, että tehdään liikaa, vaan tehdään laadulla!
Kuinka vanha olet? ikä?
Nuori ihminen voi palautua tutkimusten mukaan fyysisestä rasituksesta nopeammin kuin iäkkäämpi. Alle 16-vuotiaan aloittelevan treenaajan ei kuitenkaan koskaan pitäisi nostaa liian raskaita painoja tai harjoitella liian usein.
Riskinä voi olla, että liian kova harjoittelu vaikuttaa pitkien luiden päässä kasvurustoon, josta syystä luiden pituuskasvu hidastuu. Tästä on toki olemassa tutkimuksia puoleen ja vastaan, mutta järki mukana – se on parasta kaikessa.
Treeniohjelma suunnittelu ja Ikääntyvät
Ikääntyville +50-vuotiaille ihmisille lihaskuntoa vahvistavat harjoitteet ja toimiva treeniohjelma on hyödyksi. Ikääntyessä elimistössä tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat myös lihasmassan ja voiman määrään.
Ikääntyvän ihmisen kohdalla on aivan samoin kuin nuoremmankin: Heti ei voida alkaa treenaamaan täysillä!
Tasapainon hallinta, joustavuus, koordinaatio ja aerobinen kunto voivat olla esteitä, jotka on voitettava ennen kuin voidaan alkaa harjoitella treeniohjelmalla.
Lisäksi tuki- ja liikuntaelinten vaivat, kuten nivelvaivat pitää huomioida. Harjoittelussa ensimmäiset viikot ja kuukaudet on hyvä keskittyä rakentamaan lihaskoordinaatiota, kehonhallintaa ja vahvistaa lihasten peruskuntoa.
Tämän jälkeen voidaan siirtyä harjoittelussa seuraavalle portaalle.
Treeniohjelma suunnittelu ja lähtötilanne
Oletko aikaisemmin ollut täysin sohvaperuna? Ylipaino vaivaa kehoa, niveliä ja mieltä. Liikunta unohtunut tai ei ole ollut “aikaa”. Salille ja liikkumaan kuitenkin kiinnostaisi lähteä? Hyvä, koska tilanteesi ei ole toivoton!
On hyvä huomioida muutama asia ennen kuin lähdet treenaamaan. Lihaskuntoharjoittelu itsessään alkaa parantamaan peruskuntoasi. Tehokkaammin pääset vahvaan alkuun, kun yhdistät mukaan hieman kevyttä aerobista liikuntaa ja tavoitteisiisi sopivan ruokavalion.
Hyvän treeniohjelma suunnittelussa auttaa vahvaan alkuun, kun muistat, että, maltti on valttia kunnon kohottamisessa. Tärkeää on lisäksi huomioida, onko sinulla jotain rajoittavia tekijöitä, kuten fyysistä sairautta tai lääkityksiä.
Nämä pitäisi huomioida aina ennen kuin lähdet treenaamaan salille. Tällaisissa tapauksissa voi olla joskus paikallaan konsultoida lääkäriä tilanteeseen liittyen, jotta osaat ottaa huomioon mahdolliset riskit ennen treenaamisen aloittamista.
Phd: Layne on opettanut ja antanut itselleni ehkä eniten treenaamisesta. Olemme olleet vuodesta 2011 asti säännöllisesti yhteydessä, eli jo ennen kuin aloitin virallisesti personal training yrittäjänä.
Tekstiä päivitetty:01.09.2025 (alkuperäinen vuodelta 2017)
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
1. Mistä treeniohjelman suunnittelu kannattaa aloittaa?
Aloita tavoitteesta ja nykytilanteesta. Ilman näitä ohjelma on vain lista liikkeitä. Tavoite määrittää toistot, painot ja jaksotuksen.
2. Kuinka monta kertaa viikossa tulisi treenata?
2–4 kertaa viikossa riittää useimmille. Enemmän ei aina ole parempi – palautuminen, laatu ja treenin sisältö ratkaisee.
3. Mikä tekee ohjelmasta tehokkaan?
Johdonmukainen rakenne: moninivelliikkeet, progressio ja seuranta. Kaikki muu on hifistelyä ilman dataa. Liikekohtainen progressio ja sarja, toistot, tauot sekä kuormituksen säätö vaikuttaa kehitykseen.
4. Miten tietää, että ohjelma toimii?
Jos painot tai toistot nousevat ja olo pysyy virkeänä, kehityt. Jos väsyt jatkuvasti, ohjelma on pielessä.
5. Miksi valmennettu ohjelma toimii paremmin kuin itse tehty?
Koska ulkopuolinen asiantuntija näkee kokonaisuuden: kehon, ravinnon ja palautumisen yhdessä.
Kuinka usein tulisi treenata lihasmassan kasvattamiseksi? Katsaus tutkimusnäyttöön
Monella on kysymys: “Kuinka usein tulisi treenata lihasmassan kasvattamiseksi?” Vastaus on, että: optimaalinen harjoitusfrekvenssi lihashypertrofian saavuttamiseksi riippuu treenitasostasi ja tavoitteistasi. Tässä on yhteenveto ja tutkimuksiin perustuva analyysi eri tutkimuksista saaduista havainnoista:
Harjoitusfrekvenssi treenitason mukaan:
Aloittelijat ja keskitason harjoittelijat: 2-3 kertaa viikossa (Kraemer et al., 2002).
Edistyneet harjoittelijat: 4-5 kertaa viikossa (Kraemer et al., 2009).
Intensiteetti ja volyymi:
Vähintään 4 sarjaa viikossa per lihasryhmä ja 6-15RM kuormitusalueen käyttö suositellaan hypertrofiaan (Iversen et al., 2021).
Huom:Tämä 4 sarjaa on siis minimi. Hyvä määrä per lihasryhmä, kun halutaan tuloksia liikkuu välillä 16-20. Kuitenkn taas määrä ei korvaa laatua, vaan ohjelmointi ja liikkeiden valinta ja mitä tehdään ja miksi on ollennaista.
Optimaalinen treenitiheys lihaskasvun kannalta:
Lihasryhmien treenaaminen kahdesti viikossa tuottaa parempia hypertrofisia tuloksia verrattuna kerran viikossa treenaamiseen. Suurimmat lihasryhmät tulisi treenata vähintään kahdesti viikossa maksimaalisen lihaskasvun saavuttamiseksi (Schoenfeld et al., 2016).
Yksilöllinen vaihtelu:
Sekä matalan että korkean frekvenssin voimaharjoittelustrategiat voivat parantaa lihasvoimaa ja vähärasvaista lihasmassaa, kun viikoittainen sarjamäärä ja intensiteetti ovat yhteneväiset (Gomes et al., 2019).
Jotkut yksilöt saavat enemmän lihaskasvua ja voimaa korkeammalla treenifrekvenssillä (5 kertaa viikossa) verrattuna matalaan frekvenssiin (2-3 kertaa viikossa) (Damas et al., 2019).
Muita vaikuttavia tekijöitä:
Voimaharjoittelun frekvenssi, jännitysaika, volyymi ja harjoittelijan lähtötaso vaikuttavat kaikki lihaskasvuun (Morton et al., 2015).
Harjoitusfrekvenssillä ei ole merkittävää vaikutusta lihaskasvuun, jos volyymi pidetään samana, mikä antaa joustavuutta yksilöllisten mieltymysten mukaan (Schoenfeld et al., 2019).
Treenitiheyden suositukset
Tutkimusten mukaan se, kuinka usein tulisi treenata lihaskasvun saavuttamiseksi, riippuu suurelta osin harjoittelukokemuksestasi:
Aloittelijat ja keskitason harjoittelijat: hyvä aloituskohta on 2-3 kertaa viikossa.
Edistyneet harjoittelijat: hyvä aloituskohta on 4-5 kertaa viikossa.
Lihasryhmät tulisi treenata vähintään kahdesti viikossa optimaalisen kasvun saavuttamiseksi.
Muut tekijät kuten intensiteetti, volyymi ja yksilöllinen vaihtelu vaikuttavat myös merkittävästi.
Miten nämä tekijät voivat vaikuttaa harjoittelufrekvenssiisi? Kerron seuraavaksi oman kokemukseni pohjalta.
Maksimaalisen lihaskasvun saavuttamiseksi treenaa enemmän (Tai Vähemmän) Kun…
Kokemukseni mukaan saat enemmän hyötyä matalammasta treenitiheydestä, jos:
Olet uusi saliharjoittelussa
Olet vanhempi
Palautumiskykysi on keskitasoa
Matalammalla frekvenssillä tarkoitan noin 2-3 harjoituskertaa viikossa. Yleensä tämä toteutetaan koko kehon treeniohjelmalla.
Sen sijaan saat enemmän hyötyä korkeammasta treenitiheydestä, jos:
Sinulla on jo useampi vuosi treenikokemusta (vähintään 2-3 vuotta vakavaa harjoittelua)
Olet nuorempi
Palautumiskykysi on optimaalinen
Korkeampi frekvenssi tarkoittaa 4-5 harjoitusta viikossa, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi ylä-/alavartalojakona.
Edistyneet harjoittelijat, joilla on poikkeuksellisen hyvä palautuminen ja sitoutuminen, voivat kokeilla kuutta treenikertaa viikossa työntö-/veto-/jalkapäivien jaolla.
Kuinka esein tulisi treenata kutakin lihasryhmää?
Eri tutkijat antavat hieman erilaisia vastauksia tähän kysymykseen:
Lihasryhmien treenaaminen kahdesti viikossa on tehokkaampaa hypertrofian kannalta verrattuna kerran viikossa treenaamiseen (Schoenfeld et al., 2016).
Harjoitusfrekvenssillä ei ole merkittävää vaikutusta lihaskasvuun, kun treenivolyymi pidetään samana. Tämä tarkoittaa, että yksilöt voivat valita viikoittaisen treenifrekvenssin mieltymystensä mukaan, kunhan kokonaistreenivolyymi säilyy (Schoenfeld et al., 2019).
Jotkut yksilöt saavat suurempaa lihasmassaa ja voimaa korkeammalla treenifrekvenssillä (5 kertaa viikossa) verrattuna matalampaan (2-3 kertaa viikossa) (Damas et al., 2019).
Yleisesti ottaen lihasryhmien treenaaminen kahdesti viikossa suositellaan optimaaliseen hypertrofiaan. Mutta jälleen kerran, yksilölliset erot vaikuttavat, joten aiemmin mainitut tekijät pätevät yhä.
Kuinka usein tulisi treenata käsiä?
Kokemukseni mukaan käsivarret palautuvat nopeammin, joten niitä voi treenata useammin.
Käsivarren lihakset ovat pienempiä ja niihin kohdistuu vähemmän kuormaa verrattuna suurempiin lihasryhmiin, joten niiden palautuminen on nopeampaa.
Yleinen ohje käsivarsien treenaamiseen:
Aloittelijat ja keskitason harjoittelijat: 2-4 kertaa viikossa.
Edistyneet harjoittelijat: 3-5 kertaa viikossa.
Aloittelijoilla tämä voisi tarkoittaa koko kehon treeniohjelmaa kolme kertaa viikossa sekä ylimääräistä käsitreeniä yhtenä päivänä. Edistyneillä harjoittelijoilla tämä voisi tarkoittaa ylä-/alavartalojakoa neljä kertaa viikossa sekä erillistä käsitreeniä lisänä.
Näillä periaatteilla voit optimoida harjoitusfrekvenssisi, saavuttaa paremman palautumisen ja saada lihaskasvua tehokkaasti!
Optimaalinen treenifrekvenssi lihaskasvulle
Pidetään tämä yksinkertaisena.
Mikä treenifrekvenssi on paras lihaskasvun kannalta? Se riippuu. Kokemustaso, ikä, palautumiskyky ja yksilölliset tekijät vaikuttavat kaikki asiaan.
Aloittelijat hyötyvät usein parhaiten treenaamalla 2–3 kertaa viikossa. Kokeneemmat treenaajat voivat treenata 4–5 kertaa viikossa. Mutta muista, että yksi ja sama suunnitelma ei toimi kaikille.
Juuri siksi tarjoan henkilökohtaista valmennusta ja toimivat ohjelmat FIT-Kaupasta.
Treenisuunnitelma räätälöidään yksilöllisesti juuri sinulle. Se ottaa huomioon kaiken, mistä olemme puhuneet – oletko vasta aloittamassa vai oletko treenannut jo vuosia. Ohjelma mukautuu kehittymiseesi, palautumiseesi ja tavoitteisiisi. Se on kuin personal trainer, joka on aina mukanasi, ymmärtäen lihaskasvun lainalaisuudet.
Hyödynnän älykästä ohjelmointia sekä omaa tutkimustani ja kokemustani varmistaakseni, että pysyt oikealla polulla. Treenisuunnitelma kehittyy kanssasi, optimoiden harjoittelun sen mukaan, kuinka nopeasti kehityt ja millaiset tavoitteesi ovat.
Haluatko rakentaa lihaksia fiksusti ja tehokkaasti? Ota yhteyttä ja varmista, että treenisi vievät sinut kohti vahvempaa, lihaksikkaampaa ja terveempää kehoa.
UKK: Kuinka usein tulisi treenata lihasmassan kasvattamiseksi?
1) Kuinka monta kertaa viikossa lihasryhmää kannattaa treenata?
Yleensä 2×/viikko/lihasryhmä tuottaa parhaan kasvusignaalin (riittävä volyymi + palautuminen). Aloittelija kehittyy myös 1×/viikko, edistynyt hyötyy 2–3×/viikko. 4-jakoiset (ellei sitä ole optimoitu, kuten Fit-kaupan 4-jakoinen on) treenikierto jää usein liian pitkäksi. Menetät siis vahvaa kasvupotentiaalia, koska treenaat lihaksen läpi vain n. 6-8 vrk aikana. Tässä ei auta edes se, että yrittäisit treenata lihakset aina loppuun (failure) per treenikerta.
2) Paljonko kokonaisvolyymia tarvitaan?
Useimmiten 10–20 kovaa työsarjaa/lihas/viikko, jaettuna 2–3 treenille. Laatu = määrä: pidä tekniikka ja toistoväli 5–12, lisää progressiivisesti.
3) Miten jaksotus vaikuttaa frekvenssiin?
Kuormitusviikot (3–5) + kevennys (1) pitävät hermoston ja sidekudokset mukana kehityksessä. Kevennyksellä vähennät volyymia, et välttämättä intensiteettiä. Voit halutessasi käyttää aaltoilevaa frekvenssiä, jossa säädetään tehoa suhteessa volyymiin viikkojen edetessä tai sitten muita vahvoja treenin ohjelmoinnin keinoja.
4) Onko koko kehon vai jaettu ohjelma parempi?
Molemmat toimivat. Koko keho 3×/vko on aloittelijalle erinomainen. 2–4-jako toimii, jos saat silti 2 ärsykettä/lihakseen viikossa. Riippuu käytännössä siitä mitä ohjelma ja treenit sisältävät. Kaikella voi kehittyä, kunhan laatu on kunnossa.
5) Mistä tiedän, että treenaan liian usein?
Pysyvä lihasarkuus, laskeva suorituskyky, unihäiriöt, niveloireet. Leikkaa ensin erikoistekniikat ja volyymi, tarkista uni ja energiansaanti.
6) Antti Rossin malli käytäntöön
Rakennan sinulle frekvenssin tavoitteesi, aikataulut, kehon stressinsietokyvyn, työn/unen ja palautumisen ehdoilla – kehitys ilman ylikuormaa. Tai nappaa ohjelmasi suoraan Fit-Kaupasta tai 12 viikon treenikokonaisuus naisille / miehille (3/4/5 treenikertaa viikossa).
Parhaat hypertrofiaharjoittelun menetelmät nopempaan lihaskasvuun
Olet täällä, koska haluat kehittyä, eikö niin? Haluat lisätä ja merkittävästi lihasmassaa. Olet oikeassa paikassa. Jaan sinulle nyt kattava katsauksen lihaskasvuun – eri hypertrofiaharjoittelun menetelmin. Saat käyttöösi 21 parasta hypertrofiaharjoittelun keinoa, joiden avulla voit haastaa lihaksesi äärimmilleen ja rakentaa itsestäsi lihaksikkaan ja vahvan.
Nämä menetelmät eivät ole taikaa, mutta ne ovat toimivan tehokkaita. Ne vaativat kovaa työtä, omistautumista ja hieman tietoa. Ne ovat toimineet minulle ja lukemattomille muille.
Oletko valmis viemään lihasten kasvatuksen seuraavalle tasolle? Pysy mukana. Sukellamme syvälle hypertrofiaharjoittelun maailmaan. Aloitetaan lihasten kasvu!
Hypertrofiatreeniä lihaskasvuun
Aloitetaan perusteista. Hypertrofia. Se kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei kannata pelästyä. Se on yksinkertaisesti prosessi, jonka kehosi käy läpi rakentaessaan lihaksia. Kun nostat raskaita painoja, aiheutat pieniä repeämiä lihassäikeisiin. Kehosi korjaa nämä repeämät, ja samalla lihakset kasvavat suuremmiksi ja vahvemmiksi. Tämä on hypertrofia pähkinänkuoressa.
Saatat miettiä, eikö tämä ole sama asia kuin voimaharjoittelu? Ei aivan. Vaikka voimaharjoittelu voi lisätä lihasmassaa, se ei ole täysin sama asia kuin hypertrofiaharjoittelu. Ei vaikka voimaharjoittelun toistojen määrää ja muuta kivaa nyanssia voi yhdistää myös hypertrofiaa tavoiteltaessa.
Voimaharjoittelu keskittyy pääasiassa nostettavien painojen lisäämiseen. Hypertrofiaharjoittelu puolestaan tähtää maksimaaliseen lihaskasvuun. Siinä ei ole kyse vain siitä, kuinka paljon painoa pystyt nostamaan, vaan myös siitä, miten nostat sen.
Hypertrofiaharjoittelussa keskitytään muun muassa volyymiin, intensiteettiin ja lihasväsymykseen. Emme vain siirrä painoja pisteestä A pisteeseen B – tarkoitus on stimuloida lihaskasvua mahdollisimman tehokkaasti.
Joten jos olet valmis jättämään egosi narikkaan ja keskittymään lihasmassan rakentamiseen tosissasi, olet oikeassa paikassa.
Hypertrofiaharjoittelun Hyödyt
Miksi hypertrofiaharjoitteluun kannattaa panostaa? Lihasmassan kasvattamisen lisäksi sillä on useita muita hyötyjä.
Ensinnäkin, hypertrofiaharjoittelu parantaa kokonaisvaltaista kuntoa. Kun haastat lihaksesi äärimmilleen, et vain kasvata niiden kokoa, vaan parannat myös voimaa, kestävyyttä ja suorituskykyä. Tämä tukee kaikkea liikuntaa – olitpa sitten kuntosalilla, pelaamassa urheilua tai kantamassa ostoskasseja.
Hypertrofiaharjoittelu edistää myös terveyttä. Se auttaa ylläpitämään terveellistä kehonpainoa, parantaa luuston tiheyttä ja voi jopa tehostaa aineenvaihduntaa. Lisäksi fyysinen treeni tuo mukanaan psykologisia hyötyjä – kovan treenin läpivieminen ja lihasten kehittyminen tuovat itsetuntoa ja energiaa.
Ja tietysti, lihasmassan kasvattaminen tuo mukanaan ulkoisen muutoksen. Se on konkreettinen todiste kovasta työstäsi. Se muistuttaa sinua siitä, mihin kaikkeen pystyt.
Olen nähnyt monien muuttavan kehonsa ja elämänsä voimaharjoittelun, hypertrofiaharjoittelun avulla. Ihmisten, jotka eivät koskaan uskoneet pystyvänsä kasvattamaan lihasta, mutta jotka nyt näyttävät paremmilta kuin koskaan. Ja sinä voit tehdä saman. Joten eiköhän aloiteta!
21 Parasta menetelmää lihaskasvuun
Progressiivinen Ylikuormitus – Tärkein periaate lihaskasvussa. Kyse on siitä, että lisäät vähitellen nostamaasi painoa. Enemmän painoa tarkoittaa suurempaa lihasärsytystä, mikä johtaa kasvuun.
Suuri Volyymi – Suurempi määrä sarjoja ja toistoja väsytää lihaksia enemmän ja edistää kasvua.
Supersarjat – Kaksi liikettä peräkkäin ilman lepoa. Tehokas tapa lisätä treenin intensiteettiä.
Pudotussarjat – Aloita raskaalla painolla, tee niin monta toistoa kuin pystyt, vähennä painoa ja jatka.
Pyramidi-Sarjat – Aloita kevyellä painolla, lisää kuormaa jokaisessa sarjassa ja palaa takaisin alas.
Eksentrinen Harjoittelu – Keskity liikkeen laskuvaiheeseen. Hidas alaslasku lisää lihasärsytystä.
Moninivelliikkeet – Kyykyt, maastavedot ja penkkipunnerrukset aktivoivat useita lihasryhmiä kerralla.
Eristävät Liikkeet – Kohdenna tiettyjä lihaksia eristetyillä liikkeillä kuten hauiskäännöillä.
Oman Keholle Painoharjoittelu – Et tarvitse painoja kasvattaaksesi lihasta.
Vastuskuminauhat – Lisää treeniin vastusta ja kehitä liiketekniikkaa.
Esiväsytystekniikka – Tee eristävä liike ennen moninivelliikettä saadaksesi kohdelihaksen toimimaan enemmän.
Jälkiväsytystekniikka – Moninivelliike ennen eristävää liikettä maksimaaliseen kuormitukseen.
Vaihtelevan Vastuksen Harjoittelu – Käytä ketjuja tai vastuskuminauhoja muuttamaan liikkeen vastusta.
1) Mitkä ovat tärkeimmät hypertrofian peruskeinot?
Progressiivinen ylikuormitus, riittävä viikkovolyymi, 5–12 toiston työalue, tekniikan hallinta, uni ja energian saanti.
2) Miten intensiteettitekniikat kannattaa valita?
Käytä rajatusti: tempo, rest-pause, myo-reps, pudotussarjat, supersarjat. 1–2 kerrallaan, sykleissä. Tehoste on mauste, ei perusta.
3) Miten säädän liikevalinnat 21 keinon sisällä?
Yhdistä moninivelliikkeet (kyykky, penkki, veto) ja eristävät (hauis, ojentaja, viparit jne). Moninivel tuo massaa, voimaa ja eristävä viimeistelee.
4) Miten tiedän, että ärsyke osuu lihakseen?
Mind-muscle-connection: hidas eksentrinen, pysäytys, kontrolli. Jos “heilutat” painoa, ärsyke karkaa nivelille. Vaikka käyttäisit isoja painoja on tärkeää, että kehosi hermottaa ja treenaaja ohjaa painoja, eikä niin, että painot vievät miestä tai naista.
5) Kuinka usein vaihtelen keinoja?
4–8 viikon sykleissä. Vaihda, kun adaptoidut (voima/pumppi/poltto heikkenee, suoritus ei nouse). Älä vaihda joka viikko. Keskity progressioon ja seuraa nousujohteisuutta. Treemalla 3 sarjaa 8-12 toistoa joka liikkeessä, joka viikko (ei ole kehittävää harjoittelua).
Onko kuntosali tuttu? Käytkö sinä kuntosalilla? Mikä on tavoitteesi kuntosalilla käymisen suhteen? Mikä saa sinut liikkeelle ja motivoi liikkumaan?
Salilla käymisen suhteen on olemassa hyvin monia erilaisia tavoitteita, kuten on myös salilla kävijöitä. Kaikki eivät halua suinkaan bodata ja isommat lihakset eivät ole monelle se tavoite. Tavoite voi liittyä esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Halutaan voida paremmin, edistää omaa hyvinvointia ja pitää sitä kautta huolta fyysisestä kunnosta, joka edelleen edistää ja ylläpitää terveyttä.
Mikä on sinun tavoitteesi kuntosalitreenissä?
Tavoitteesi voi olla kyllä myös puhtaasti kehonmuokkaus, ”bodaus”. Haluat olla lihaksikkaampi versio itsestäsi ja trimmata itseäsi. Kasvattaa isommat lihakset.
Yksi tavoite voi olla että olisi vahvempi. Nostaa mahdollisimman paljon rautaa, vaikkapa maastavedossa tai sitten kuntosaliharjoittelu tukee suorituskyvyn kehittymistä ja toimii osana muuta urheilua.
Tavoite voi liittyä kuntouttavaan harjoitteluun, joka tähtää jonkin vaivan tai vamman kuntoutukseen.
Useat käyvät salilla myös painonhallinnan ja painonpudotuksen takia. Halutaan polttaa rasvaa, kiinteytyä. Sekin onnistuu hyvin lihaskuntotreenin avulla. Kuntosali
Toiset saat menevät salille siksi, että halutaan saada ajatukset irti arjen muista ympyröistä ja tuulettaa omaa päätään. Saliharjoittelu toimii tällöin hyvin stressin ”höyryjen” purun välineenä
Tavoitteita voi toki olla muitakin. Olipa se sitten mitä tahansa, niin tavoite määrittää aina syyt sille miksi liikut. Se vaikuttaa myös harjoittelun kulkuun, suunnitteluun, toteutukseen, liikkeiden valintaan, sarja ja toisto määriin, palautumisaikoihin, treeni kertojen määrään jne.
Tavoite salilla käymiseen on siksi aina hyvä olla olemassa,ja jos ei ole niin mieti edellä mainitun perusteella omia syitä saliharjoittelun suhteen. Sitä kautta sitoudut liikuntaa kohtaan ja se motivoi sinua eteenpäin.
Tsemppiä treeniin kaikille ja nähdään kuntosalilla!
Katso myös PALVELUT ja muista myös ilmainen treeniohjelma naisille ja oppaat!
1. Mikä on todellinen syy, miksi ihmiset käyvät salilla?
Useimmat aloittavat ulkonäön takia, mutta jäävät sen takia, miltä hyvä olo tuntuu. Sali antaa hallinnan tunnetta, rytmiä ja energiaa elämään. Se on tapa kasvattaa itsevarmuutta ja vähentää stressiä.
2. Miten löytää oma motivaation ydin?
Kysy itseltäsi: “Miksi haluan olla paremmassa kunnossa?” Jos vastaus on vain “koska pitäisi”, motivaatio kuihtuu. Kun syy on merkityksellinen – jaksaminen, terveys, henkinen vahvuus – salitreeni muuttuu elämäntavaksi. Etsi itsellesi se tärkein asia joka vie sinua eteenpäin, satoi tai pastoi – niissä tilanteissa kun ei jaksa ja huvita, mutta teet sen kaiken silti.
3. Onko salitreeni kaikille?
Kyllä. Jokainen voi harjoitella, mutta tapa täytyy sovittaa yksilölle. Voima, liikkuvuus ja hyvinvointi ovat aina saavutettavissa – iästä, kuntotasosta tai kehotyypistä riippumatta. Sillä ei ole merkitystä mistä tulet tai kuka olet. Merkitys löytyy siitä mitä haluat olla.
4. Miksi moni lopettaa salilla käymisen?
Koska tulokset eivät tule heti. Suurin virhe on odottaa nopeita muutoksia ja pettyä. Kehon ja mielen muutos vie aikaa – mutta palkinto on lopulta pysyvä – kun et anna periksi.
5. Miten pysyä motivoituneena, kun arki painaa?
Luo rutiini, ei riippuvuutta. Kun sali on osa arkea – kuten syöminen tai nukkuminen – siitä ei tarvitse neuvotella. Hyvä ohjelma ja valmentaja pitävät suunnan. Tee asioista elämäntapa, ei vain että on pakko – vaan koska saat tehdä kaiken sen.
6. Mitä hyötyjä salitreeni antaa kehon lisäksi?
Parempi uni, vahvempi itsetunto, vähemmän ahdistusta ja selkeämpi mieli. Fyysinen voima rakentaa myös psyykkistä voimaa.
7. Mikä on Antti Rossin neuvo salitreenaajalle?
Tee vähemmän, mutta paremmin. Keskity laatuun, rytmiin ja palautumiseen. Salitreeni ei ole rangaistus – se on palkinto siitä, että arvostat itseäsi.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
