Seuraavaksi sivutaan yksi tärkein osa-alue kehittymisen ja palautumisen kannalta on nimittäin kuntosaliharjoittelu ja ruokavalio. Kehityksen edellytys on kolmen asian summa ja se, että nämä osa-alueet ovat tasapainossa.
Nousujohteinen harjoittelu, palautuminen, mutta erityisesti ravitsemus. Salilla voi käydä kyllä, mutta jos ravitsemus ei ole kunnossa, niin tuloksia on turha odottaa!
Ravitsemus onkin niin isossa roolissa, että sen vaikutus kehittymisen kannalta on 80% ja treeni vain 20%. Vastaavat luvut urheilijan kohdalla ovat n. 70%/30%.
Lihas kasvaa levossa, mutta vain jos saadaan riittävän laadukasta, energia- ja ravinnerikasta ravintoa
Ruokavalio kuntoon
Tärkeää elämässä olisi säilyttää sopiva positiivinen asenne, olla rento ja tehdä asioita niin, että ne eivät aiheuta turhaa stressiä (vaikuttaa myös kehitykseen ja palautumiseen).
Sama koskee ravitsemusta, että tärkeää olisi olla tekemättä ravitsemuksesta itselleen sen suurempaa numeroa, ongelmaa! Ravitsemuksen kun ei pidä sitä olla.
Tärkeää on muistaa, että ravitsemuksella on todella iso rooli kuntosaliharjoittelu tukena. Ravitsemus vaikuttaa suoraan harjoittelun tehokkuuteen, onnistumiseen, sitä kautta kehitykseen, palautumiseen sekä suoraan kehonkoostumukseen pitkässä juoksussa. Tässäkään asiassa ei ole oikotietä onneen vaan pitkä juoksu ratkaisee ja periksiantamattomuus.
Treenin ympärillä tapahtuva ravitsemus
Nykyään on muodikasta, tai noh, ollut jo pidempään se, että treenin ympärillä syödään ns. harjoittelua valmistava ateria, treenin aikana treenijuoma jota seuraa palautumisjuoma tai ateria.
Tässä ei ole mitään vikaa ja parempi sekin kuin olla syömättä. Kuitenkin ravitsemuksessa ratkaisee isot ikkunat, ei hifistely. Olennaisempaa ei ole siksi se mitä syöt treenin ympärillä, ei myöskään edeltävä päivä vaan oikeastaan tärkeintä on mitä syöt viikkoa ennen seuraavaa tulevaa harjoitusta.
Kuitenkin jos haluat hifistellä ja saada treenitehoja irti niin kokeile seuraavaa:
Treeniä edeltävä ateria voi olla esimeriksi laadukasta heraproteiinia 1 – 1,5 mittaa, kaurahiutaleita 40-60g + hedelmä kuten puolikas tai koko banaani (naiset/ miehet)
Treenin aikana hiilihydraattipitoista juomista kuten maltoa, osmopure, dekstroosi 20-60g + kreatiinia 5g
Itse suosin kuitenkin tässä ihan puhdasta kiinteää ruokaa. Samalla tavalla sekin imeytyy 😉 Siksi treenin jälkeinen ateria voi olla esimerkiksi jokin välipalan tapainen ateriakokonaisuus, joka koostuu proteiinin lähteestä ja laadukkaista hiilihydraateista.
Viime vuodet on ollut myös muotia juoda treenin aikana aminohappoja. Proteiinit muodostuvat aminohapoista ja ihmisen keho tuottaa myös niitä, mutta ei kaikkia tarpeellisia, joten ne on siksi hyvä saada säännöllisesti n. 4h välein ruokailun kautta. Kuitenkin jos perus ravitsemus on kunnossa, niin mitään lisäravinteita ei todellisuudessa edes tarvitse ja etenkään maksaa turhaan aminohapoista, BCAA/EAA.
Muutenkin saliharjoittelijan, kuten kenen tahansa tulisi rakentaa ravitsemus perusruokailun varaan ja jos proteiinia ei jostain syystä saisi tarpeeksi 1,5 – 2,5g per paino kg, niin sitten tukea esim heraproteiinilla ravitsemusta.
Sama pätee olipa kyseessä sitten nuorempi treenaaja tai vanhempi. Kasvavalle nuorelle riittää ihan perus kotiruoka (kouluruoka), syödä ruokaa tarpeeksi vatsaa lähes täyteen ja jos lautasmalli on vain kohdallaan, niin se vie pitkälle kaikessa. Etenkään nuorelle treenaajalle lisäravinteet ovat pääsääntöisesti turhia.
Ensin perusruokailu kuntoon ja sitten jos tarvetta sitä voi täydentää lisäravinteilla
Tärkeää on kuitenkin huomata yleisesti se, että suomalaiset suosivat liikaa hiilihydraatteja. Niitä saadaan kyllä varmuudella riittävästi. Vastaavasti proteiinin saannin kanssa voi olla omat haasteensa, jos proteiinia ei saada tarpeeksi tukemaan kehitystä.
Proteiinin kanssa ei kuitenkaan pidä liioitella. Kun halutaan kehittää lihasta, niin 2-2,5g per paino/kg riittää hyvin kenelle tahansa. Tämä vaikka käytössäsi oli anabolisia lihaskasvua kiihdyttäviä hormoneja.
Proteiinit
Lihakset rakentuvat aminohapoista. Proteiinin tärkeä tehtävä on kudosten rakentamisen, lisäksi ylläpitää vastustuskykyä ja ne pitävät myös hyvin nälkää loitolla (yhdessä rasvan kanssa).
Siksi juuri kehityksen kannalta tärkeitä aminohappoja on tärkeää saada säännöllisesti eli noin 4h välein. Tällä varmistetaan riittävä proteiinin saaminen, lihasten ja voiman kehitys.
Mitkä ovat hyviä proteiinin lähteitä?
Kaikki eläinkunnan proteiinit. Liha, kala, kana. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi tällä hetkellä n. alle 500g viikossa terveyden kannalta (mahdollinen syöpä riski).
Suosi siksi kalaa, kanaa, maitotaloustuotteita jos pystyt niitä syömään, kananmunia sekä jos haluat niin kasvisproteiinin eri lähteet toimivat siinä missä muutkin. Ne eivät kuitenkaan sisällä samassa mittakaavassa aminohappoja kuin esimeriksi kana, joten kasvisproteiineja kannattaa syödä monipuolisesti eri lähteistä ja huolehtia niiden riittävästä saamisesta.
Syömällä noin 5 ateriaa päivässä n. 3-4h välein turvaat jo sillä riittävän proteiinin saamisen. Voit tässä käyttää esimeriksi apuna kämmenmittaasi. 1 kämmen vastaa noin 100g kanafilettä ja saat siitä suoraan 22g proteiinia. Sitten voi arvioida paljonko painat ja suhteuttaa eri proteiinin lähteitä vähän sen mukaan.
Hiilihydraatit kunniaan
Vhh, karppaus, ketoosi. Rasvoja yritetään hyödyntää ”tehokkaasti” energian lähteenä ja esim, rasvanpoltossa. Noh…
Sanotaan niin, että tyhjällä bensatankilla on vaikea tehdä tehokkaita treenejä ja tukea palautumista. Keho hapottuu herkemmin ja palautuminen hidastuu. Hiilihydraatteja ei siksi kannata liikaa pelätä, demonisoida tai vältellä turhaan vaikka nykyään sitä tehdään ja se onkin niin muodikasta. Hiilihydraatit mahdollistavat etenkin harjoittelussa tehokkaan treenaamisen sekä ylläpitää lihasmassaa.
Proteiini, hiilihydraatit, rasva ja alkoholi ovat energiaravintoaineita. Keho käyttää myös proteiinia energiaksi siinä missä esim, rasvaakin. Sitten jos ravitsemus on retuperällä niin keho kyllä helposti purkaa lihasproteiinia energiaksi.
Proteiini ja hiilihydraatti ovat kuten aviopari. Hiilihydraatti säästää proteiinin käyttöä siksi energiaksi
Hiilihydraatit myös vaikuttavat energisyyteen sekä tukevat vastustuskykyä. Jos proteiinia pitää saada tasaisesti pitkin päivää niin samalla tavalla hiilihydraatteja kannattaa saada tasaisesti pitkin päivää, ihan jokaisella aterialla. Tämä varmistaa kehittymisen, palautumisen ja, että treeni kulkee tehokkaasti.
Hiilihydraateilla on väliä
Höttöhiilarit kuten sokerit ja vaaleat viljat joissa ei ole juurikaan kuituja eivät ole hyviä hiilihydraattien lähteitä. Kuitenkin jos puhutaan hiilihydraateista, niin ihmiset mieltävät juuri nämä niiksi hiilihydraateiksi.
No toki pulla, kakku, leivonnaiset, karkit sun muut, onhan niilläkin paikkansa, mutta ne eivät ole sellaista ruokaa, että niitä tulisi syödä tasaisesti esimeriksi päivän jokaisella 5 aterialla. Jos näin tapahtuu niin niiden saantia kannattaa vähentää ja keskittyä sen sijaan siihen, että saa laadullisesti laadukkaita hiilihydraatteja. Nekään kun eivät lihota. Lihomista tapahtuu jos syödään liikaa yli kulutuksen ja annoskoko on vain liian suuri.
Suosi siksi kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita kuten kauraa. Tummaa riisiä ja pastaa jne.
Laadukkaat rasvat!
Rasva vaikuttaa suoraan hormonaalisiin toimintoihin. On yksi tärkeä energialähde hiilihydraattien lisäksi. Rasvaa ei kuitenkaan tarvitse syödä määrällisesti sen enempää, mutta tärkeää on, että rasvaa saadaan noin 1g/ per kehon kilo (rasvatonmassa) kohden.
Rasvaa kuitenkin tarvitaan jo puhtaasti rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen takia sekä ovat välttämättömiä solukalvojen toiminnalle.
Mitä rasvoja kannattaa syödä?
No tässäkin asiassa osataan kiistellä ja esim, rypsiöjy on itse saatanasta monen mielestä. Kuitenkin rypsiöjystä saadaan välttämättön rasvahapot juuri optimaalisessa suhteessa 1:2, omega-3/omega-6. Oliviiöljyssä sama suhde on 1:12 (muistaakseni). Oliiviöljy on hyvä rasvan lähde ja kaikki ns. juoksevat rasvat.
Muita hyviä rasvanlähteitä ovat erityisesti lohi (omega-3/omega-6), pähkinät, mantelit, siemenet, avocado jne. Toki rasvojen saamisenkin suhteen kannattaa pitää järki päässä ja jos haluaa voita käyttää sopivasti ruoan valmistuksessa niin antaa mennä vain! Kuitenkin tärkeää olisi keskittyä saamaan hyviä ja pehmeitä rasvoja.
Lähde: FIHF – Haikarainen Timo – Ravintovalmentaja koulutuksen oppimateriaali
Katso myös PALVELUT ja muista myös ilmainen treeniohjelma naisille ja oppaat!
Jatkuu seuraavassa osassa 2. Pääset lukemaan sen tästä linkistä:
Osa Ihmisistä ajattelee, että rasvan syöminen tekee heistä lihavia. Osa taas vannoo, että rasva laihduttaa (ketoosi).
Todellisuudessa yksittäinen ruoka-aine, kuten rasva ei tee kenestäkään lihavaa. Sen tekee ihminen itse ja ravinnosta saatava liiallinen kaloreiden määrä.
Rasvaa syömällä voi kyllä laihtua, mutta niin voi tehdä myös hiilihydraatteja ja proteiinia syömällä. Rasva ei ole tässäkään asiassa sen mullistavampi kuin mitkään muutkaan energiaravintoaineet. Lopulta kyse on siitä syötkö enemmän kuin kulutat (lihot) tai vähemmän (laihdut).
Tässä artikkelissa käsittelen rasvan syönnin etuja ja myös asiaa laihduttaako ketogeeninen ruokavalio todella?
Hyvät ja huonot rasvat
Suomessa on kokonaiskolesteroli koholla yli puolella väestöstä. Merkittävä vaikuttaja nähdään edelleen olevan ravinnosta saatava rasva ja sen laatu. Erityisesti rasvan laatu vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen.
Ongelmaksi nähdään monen kohdalla se, että rasvaa saadaan aivan liikaa yleisiin suosituksiin nähden.
Rasvoja on olemassa kahta laatua. On kovaa, eli tyydyttynyttä rasvaa, sekä pehmeää, eli tyydyttymätöntä rasvaa.
Kova eläinrasva sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja. Ne juuri nostavat haitallisen kolesterolin määrää veressä.
Pehmeät ja juoksevat kasvirasvat kuten esimeriksi öljyt, sisältävät puolestaan runsaasti kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja (omega 3 ja omega 6), ne ovat terveydelle hyödyllisiä. Lisäksi rasvasta saa tärkeitä rasvaliukoisia vitamiineja.
Suositusten mukaan rasvojen kokonaismäärästä tulisi pehmeitä olla 2/3 ja enintään 1/3 kovaa rasvaa.
Moni taho suosittelee että voita, kookosöljyä ja oikein rasvaista makkaraa ja lihaa kannattaa syödä. Kaikkea voi syödä ja voi sopii hyvin ruoan valmistukseen, samoin kookosöljy voi makunsa puolesta olla hyvää, mutta kohtuus kaikessa. Tosiasiaa ei voi tässäkään kieltää, että kovat rasvat voivat vaikuttaa negatiivisesti terveyteemme. Eikä näitä lukuja ole tyhjästä temmattu. (Linkki Finravinto lähteisiin tämän jutun lopussa).
1. Laihduttaako ketogeeninen dieetti?
Ketogeeninen dieetti sisältää n. 70 % rasvaa. n. 5% hiilihydraatteja tai alle 50g / vrk ja loput proteiinia.
Ketogeeninen dieetti voi olla kyllä nopea ja tehokas tapa laihtua, mutta se ei tuota ajan kuluessa sen parempia tuloksia kuin mitkään muutkaan dieetit.
Esimerkiksi dieetit joissa syödään runsaammin hiilihydraatteja verratuna ketoosi dieettiin on tulos ollut lopulta +/- 0 molemmissa.
Eli molemmilla on voinut laihtua määrällisesti yhtä paljon ja eroa ei esim vuoden kuluttua huomaa tuloksissa.
Energiaa voidaan vähentää hiilihydraateista. Tällä päästään jo suoraan miinus kaloreille. Vastaavasti sama voidaan tehdä myös rasvaa vähentämällä ja saadaan sama lopputulos.
Ketogeeninen dieetti ei itsessään ole se laihduttava juttu vaan kuten kaikissa dieeteissä se, että kaloreita saadaan selvästi vähemmän, jolloin keho ottaa energiaa omasta rasva massasta.
Tämä sama asia tapahtuu ihan kaikissa muissakin dieeteissä.
Jos tykkäät syödä paljon rasvaa niin ketogeeninen juttu on sinulle, jos taas tykkäät syödä enemmän hiilihydraatteja, niin ketoosi ei ole sinun juttusi (toki muutkin asiat ratkaisevat), mutta miettisin lähtökohtaisesti asiaa näin!
2. Laihdutus ja rasvasolut
Rasva on ikuista, sanotaan ja se pitää paikkansa. Kehomme on täynnä rasvasoluja ja ne luopuvat sisältämästään rasvasta vasta, kun ruoasta saadun energian määrä on ollut riittävän vähäistä riittävän pitkään.
Ja jotta asia ei olisi niin helppoa, niin keholla on taipumus adaptoitua ravinnosta saamaansa energia määrään hyvin nopeasti. Rasvasolut tottuvat siis nopeasti muuttuneisiin kaloreihin ja liikunnan määräkään ei tuota enää toivottua tulosta.
Siksi jotta voit edistää laihdutusta tulee sinun rikkoa ja järkyttää tätä tasapainoa. Se onnistuu joko vähentämällä ravinnosta saatavaa energiaa tai jossain tilanteissa lisäämällä sitä tai vastaavasti liikunta määriä kasvattamalla.
Kuitenkaan loputtomiin et voi energiaa nipistää ja liikuntaakaan ei voi määräänsä enempää (ei kannata) tehdä. Tämä voi taas ajaa kehon säästötilaan, joka sekin lopettaa sitten rasvanpolton.
Laihdutuksen jälkeen keho on aktiivisessa tilassa. Rasvasolut ovat kytiksessä aktiivisina soluina ja vaanivat sinua nurkan takana, että koska pääsevät taas iskemään kiinni sinuun.
Ne voivat kerätä herkästi rasvavarastot takaisin, mikäli palaa laihdutuksen jälkeen takaisin entisiin tottumuksiin!
3. Rasvaa syömällä nälkä poissa
Nälkä voi johtua janosta tai siitä että et saa tarpeeksi energiaa ravinnosta (ravinnon puute) ja se voi myös johtua rasvan puutteesta.
Rasvan syöminen lisää vatsasi kylläisyyden tunnetta. Se lähettää signaaleja aivoille, että nyt olet tarpeeksi kylläinen.
Mikään ruoka ei kuitenkaan yksistään ole mitään super ruokaa,vaan aterioita kannattaa miettiä kokonaisuutena. Missä suhteessa ne sisältävät ravintoa jotta tasapaino säilyy.
4. Loputtomasti energiaa
Rasvoja suositellaan syötäväksi 25 – 40 % päivän kokonais energiansaannista. Rasvasta saadaan paljon energiaa. Yksi gramma sisältää rasvaa 9 kcal, eli yli 2 kertaa enemmän mitä vastaavasti hiilihydraatit ja proteiinit.
Runsas rasvainen ruoka on helposti lihottavaa, koska siitä saadaan paljon ylimääräistä energiaa.
Keho sisältää itsessään loputtoman energialähteen. Kehossa on jokaisella mittavat rasvavarastot, joista ammentaa energiaa aina tilanteen mukaan.
5. Rasvat ovat rakennuspalikoita
Ihmisen elimistö tarvitsee joka päivä rasvaa solujen rakennusaineiksi. Vastaavasti kolesterolin kaltaiset rasva-aineet (hormonit) osallistuvat elintoimintojen säätelyyn. Hyviä rasvahappoja kuten omega-3 tarvitaan myös sukupuolihormoni (testosteroni..) synteesissä.
Miehille kuten naisillekkin on tärkeä huomata, että koska rasvakudos osallistuu monien hormonien valmistukseen, vaikuttaa tällöin ylipaino ja alipaino kehosi hormonaalisiin toimintoihin.
Jos rasvaa on liikaa kehossa, testosteroni metabolisoituu rasvakudoksessa estrogeeniksi ja tällöin miehillä testosteronin taso laskee. Tämä vaikuttaa edelleen mielialaan, potenssiin, sukupuoliviettiin ja kypsyyteen.
6. Tarvitsemme rasvaa
Vitamiinit
Tarvitsemme rasvaa rasvaliukoisten vitamiinien A,D,E,K absorboimiseksi. Rasvat ovat orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö tarvitsee säännöllisesti terveyden ja hyvinvoinnin takia.
Vitamiinit jaetaan rasva- ja vesiliukoisiin sen perusteella, miten ne imeytyvät elimistöön.
Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön. Elintarvikkeissa ne esiintyvät rasva- ja öljyosissa. Niiden imeytyminen tapahtuu sappinesteen välityksellä, koska ne eivät liukene veteen.
7. Rasva maistuu hyvälle
Suolainen, makea ja rasvainen ruoka maistuu parhaalle suussa. Rasva lisää ruokaan makua. Eikä siinä mitään väärää ole. Ruoka saa olla hyvää ja siitä pitää osata nauttia.
Ei ruoka tarvitse olla pahaa myöskään kun laihduttaa tai kun haluaa syödä yleisesti terveellisesti.
Avokadoa, pähkinöitä, öljyjä jne. Rasvoilla saadaan makua aterioihin. Lisäksi niistä saadaan sopivasti energiaa.
8. Rasvat ja aivot
Ihmisen aivot ovat 60 – 70 % rasvaa. Jos keho ei saa riittävästi rasvaa jokainen voi päätellä mitä se tekee aivojen toiminnalle. Liian vähäisellä ravinnolla oltaessa elimistö alkaa käyttää itseään kehon energiaksi.
Elimistö ”syö” itseään jotta keho pysyy käynnissä. Keho on kuin ydinvoimala ja jos jokin osa ei toimi se siirtää käyttövoimaa sinne osaan jossa tarvitaan energiaa.
Energiavajeessa kuten jossain ääri-dieetissä tai dieetissä jossa rasvan saantia rajoitetaan minimiin, voi kehon suorituskyky laskea.
Ravinnosta saatavan rasva on siis suorassa yhteydessä mieleen ja mielialaan. Rasvan puute voi aiheuttaa psyykkisiä oireita. Keho, solut, hormonit ja elintoiminnot tarvitsevat toimiakseen rasvaa.
Jos ravinnosta ei tule tarpeeksi rasvaa, aivojen hermosäikeiden ympärille ei muodostu suojakerrosta. Tämä vaikuttaa siihen, että lanttu ei leikkaa kuin filerointi veitsi. Ajattelu hidastuu, vaikeutuu ja looginen päättely ja luova ajattelu hidastuu. Tämä taas voi lisätä esimeriksi masentuneisuutta.
Kun hermosoluissa ei ole riittävästi energiaa, aivot kytkee päälle suojausmekanismit pitääkseen sinut elossa ja alkaa säästää energiaa.
Lähteet:
Olli Ilander. Liikuntaravitsemus- tehoa, tuloksia ja terveyttä ruuasta. 2014. VK-Kustannus.
Kehon massa ja olomuoto ovat suoraan verrannolliset urheilijan suorituskykyyn. Toisissa lajeissa merkitys on suurempi kuin toisissa. Keveys voi parantaa suorituskykyä. Massasta taas voi olla etua, kun tarvitaan raakaa voimaa. Kamppailu-urheilija, taistelija, painija ja nyrkkeilijä
Urheilijan paino ei saisi ylittää oman sarjansa maksimi-painorajaa. Tärkeää on, että urheilija pääsee kuntotasoon nähden omaan sarjaansa sisään, jossa on myös realistiset mahdollisuudet menestyä.
Välillä rajutkin painonpudotukset ennen kilpailua, otteluita, turnauksia ovat tällaisissa painoluokkalajeissa normaalia toimintaa, joka liittyy kilpailuihin valmistautumiseen.
Miksi alempaan sarjaan?
Kamppailu-urheilija haluavat päästä alempaan painoluokkaan usein siinä toivossa, että oma kunto olisi tuon sarjan tasoon nähden mahdollisimman optimaalinen.
Tällä haetaan etua vastustajaan nähden muun muassa voimatasoissa ja painossa. Ennen kilpailua painoa pudotetaan sarjaan sisään.
Punnituksen jälkeen energiavarastot tankataan täyteen mahdollisimman lähelle omaa normaalia painoa. Etenkin painissa voi olla hurjiakin lukemia puntarin ja kisapainon välillä.
Painijoille on ollut ihan normaalia hommaa saunoa lämpöhaalarit niskassa ja välillä käydä ulkona juoksemassa muutamia kertoja saunaa ympäri.
Urheilijat voivat käyttää myös erilaisia tyhjennys- ja tankkausmenetelmiä ennen kilpailua lajikohtaisesti.
Urheilijan kannalta painoluokka-lajeissa kilpaillessa optimaalisin tilanne olisi, että urheilijan paino pysyttelisi muutamien kilojen päässä omasta sarjasta harjoituskaudella.
Tällöin itse kilpailuun valmistautumisesta tulee kivuttomampi ja kuntoon pääseminen on myös varmempaa. Samalla voidaan varmistaa, että suorituskyky on hyvä!
Itse tiedän omasta kokemuksesta, että painon saaminen tavoitteeseen kilpailua varten, voi olla fyysisesti- ja psyykkisesti hyvin stressaavaa.
Paras tilanne olisi, että painosta ei tarvitse huolehtia. Näin stressiä on vähemmän ja energiaa jää riittävästi keskittyä itse kilpailuun valmistavaan harjoitteluun ja henkiseen latautumiseen kisa tilannetta varten.
Painonveto ja sarjaan sisään.
Painosarjaan mahtuminen on aina tärkeää ja perusteltua. Joskus se voi olla kuitenkin haasteellista. Etenkin jos massaa on kerääntynyt reilummin harjoituskaudella.
Painorajan sisään mahtumisen takia voi painoa joutua vedättämään alas reilummin. Painon pudotukseen tulisi kuitenkin varata aina riittävästi aikaa.
Painorajaa ei pitäisi tavoitella liian nopeasti vaan rauhassa. Liian nopeasta painonpudotuksesta voi seurata vain heikentynyt suorituskyky ja näin myös itse kisassa pärjääminen voi olla heikompaa.
Lisäksi nopeilla painonvedoilla voi olla myös terveydelliset riskinsä.Pudotettavan painon määrä ratkaisee kilpailuun valmistavan painonpudotusjakson pituuden.
Yleensä kuitenkin aika pitäisi olla riittävän pitkä eli useita kuukausia. Mitä lähemmäs painorajaa tällä jaksolla urheilija pääsee, niin sitä optimaalisempi tilanne on kamppailu-urheilija kannalta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että urheilijan paino saadaan ennen kisaa muutaman kilon päähän painorajasta.
Tällöin ei tarvitse tehdä mitään kovia painonvetoja kikkakolmosien avulla vaan riittää maltillisemmat ratkaisut.
Sopiva painonpudotustahti tulisi urheilijan kohdalla olla enintään 0,5 kg viikossa. Teoreettisesti tähän päästään kun saadaan -500 kcal vähemmän energiaa kuin kulutetaan. Tämä ei kuitenkaan aina päde… omien valmennettavien kohdalla, kun onkin lisätty syömisen määrää, energiaa jne. Onkin paino lähtenyt itsestään laskemaan…
Liian suuret miinus kalorit johtavat taas siihen, että treenitehot ovat heikompia ja palautuminen on hitaampaa.
Tämä on tärkeää huomioida lajeissa, joissa vedetään kovilla harjoitustehoilla sykkeet kaakossa.
Harjoituskaudella kamppailu-urheilija ei pitäisi kuitenkaan pyrkiä pitämään painoaan luonnottoman alhaisella tasolla. Painon ylläpitäminen ympäri vuoden ns. kisapainossa aiheuttaa syömisen varomista.
Tästä voi seurata etenkin naisurheilijoille riski sairastua syömishäiriöihin. Lisäksi liian rajoitettu energiamäärä harjoituskaudella johtaa auttamatta heikompaan kehitykseen.
Harjoittelun seuranta, tuloksien kehitys, erilaiset mittarit jne. kertovat valmentajalle yhdessä urheilijan kanssa, että ollaan oikeaan suuntaan menossa harjoittelussa.
Tuloskehitystä seuraamalla voidaan löytää myös jokaiselle urheilijalle sopiva kehonpaino, jossa harjoitella ja samalla kehittyä.
Tähän voisi lainata hyvää ystävääni, Kimmoa joka tokaisi minulle, kun keskustelimme ravinnon merkityksestä urheilijan kohdalla, että ”kone ei liiku parsalla, se vaatii energiaa”.
Sama ajatus pätee kyllä kehen tahansa!
Kamppailulajeja harrastajat urheilijat harjoittelevat paljon. Harjoittelu on lisäksi fyysisesti kuormittavaa. Kisaan valmistautumisessa harjoittelun määrää ja laatua tehostetaan.
Ravitsemuksen laatu, riittävästi energiaa, aterioiden oikea koostumus sekä sopivien aterioiden ajoittaminen harjoittelun ympärillä ovat tärkeitä tekijöitä, jotka tukevat urheilijan tavoitetta kohti huippusuoritusta.
Harjoituskaudella urheilija voi antaa itselleen hetkellisesti hieman enemmän vapauksia. Tärkeää on kuitenkin huomioida kokonaiskuva ravitsemuksessa.
Kilpavalmistautumisessa kuitenkin ravinnon laadun merkitys korostuu. Tärkeää on varmistaa, että ruokavalio on terveellinen ja, että se auttaa pitämään yllä hyvää yleiskuntoa ja suorituskykyä harjoittelussa. Vääränlainen ja liian niukka ravinto aiheuttaa sen, että suoritustehot laskevat.
Ei jakseta kunnolla harjoitella ja palautuminenkin on heikompaa.
Hiilihydraatit
Kamppailu-urheilijalle on tärkeää järkevästi toteutettu säännöllinen ateriarytmi. Sen lisäksi tulee syödä laadullisesti hyvää ruokaa.
Kovaa urheilevan tulisi huolehtia kaikkien tärkeiden ravintoaineiden saamisesta tasaisesti, sopivasti proteiinia, rasvaa ja hiilihydraatteja.
Kilpailuun valmistautuessa voidaan hiilihydraattien saantia rajoittaa hieman normaali ruokavalioon ja energiaan nähden.
Hiilihydraatteja ei kuitenkaan tulisi kokonaan välttää vaan panostaa niiden laatuun. Kaikki valkoiset viljavalmisteet ja sokeripitoiset elintarvikkeet ovat vältettävien listalla.
Kuituihin kannattaa kiinnittää huomiota ja samoin siihen, että syö riittävästi hedelmiä, marjoja, kasviksia, vihanneksia ja sopivia täysjyvätuotteita.
Proteiinit
Kamppailu-urheilija tarvitsee myös riittävästi proteiinia. Proteiini on tärkeää lihaskudosten kehityksessä sekä painonpudotuksessa, sillä se ylläpitää lihasmassaa.
Proteiinia ei tarvitse kuitenkaan määräänsä enempää, sillä sekin voi lihottaa. Kaikki ravintoaineet on hyvä suhteuttaa siksi painoon ja harjoittelun vaativuuteen nähden lajikohtaisesti.
Hyviä proteiinin lähteitä urheilijalle ovat kala, kana, kananmuna, raejuusto, maitorahka, vähärasvaiset maitotuotteet, jogurtti, vähärasvaiset lihaleikkeleet ja juustot.
RASVAT
Kamppailu-urheilijan kohdalla rasvansaantia voi tietyissä tapauksissa hieman vähentää kilpailuun valmistautumisen edetessä. Rasvaa ei kuitenkaan tule missään nimessä välttää!
Elimistö tarvitsee rasvaa toimiakseen normaalisti. Rasvaa tarvitaan erityisesti hormonien tuotannon ja hermo-lihasyhteistyön kannalta.
Painonpudotuksessa on fiksua valita liha- ja maitotuotteet vähärasvaisista lähteistä. Näiden tuotteiden rasvattomuus tulee kuitenkin korvata sitten toisista hyvistä lähteistä saatavilla rasvoilla.
Hyviä rasvoja urheilija saa muun muassa öljyistä, siemenistä, pähkinöistä ja syömällä säännöllisesti kalaa.
Tietyistä lisäravinteista on myös tutkimusten perusteella etua kovaa harjoittelevan urheilijan ravitsemuksen tukena.
Kuitenkin tulee muistaa, että lisäravinteet ovat nimensä mukaisesti lisäravinteita eikä niiden varaan tulisi laskea ravitsemusta.
Muista syödä riittävästi! Näin jaksat harjoitella kovaa! Kehityt ja pääset kehään!
Sosiaalisessa mediassa ja internetin keskustelualueilla, on jatkuvasti väittelyä hiilihydraatti – vastaan tai puolesta. Keskusteluissa moni on sitä mieltä, että juuri pelottava hiilihydraatti ja insuliini – ovat syyllisiä lihomiseen.
Leipä, pasta, riisi, peruna, hedelmät jne, lihottavat. Yksi iso todiste hiilihydraatteja vastaan, joka tulee monessa kohtaa esille, on insuliini! Paha, hyvin paha insuliini…
Keskusteluissa tulee julki ajatuksia siitä, että juuri tämä insuliini lisäisi rasvojen varastoitumista rasvakudokseen.
Sanotaan, että hiilihydraatti lisää veren insuliinia, jolloin lihoo. Vastaavasti sanotaan, että rasva ei lisää veren insuliinia juuri lainkaan. Tästä syystä rasva ei sitten menisi rasvakudokseen ja lihottaisi.
Totuus on kuitenkin se, että hiilihydraatit yksin eivät lihota ketään. Samoin ei lihota rasva. Kuitenkin, jos syöt liikaa rasvaa tai syöt liikaa hiilihydraatteja – lihot ja painoa voi kerääntyä.
Syy ei ole insuliinissa, eikä se ole hiilihydraateissa. Se on siinä, että syödään liikaa omaan aineenvaihduntaan ja aktiviteettiin nähden.
Insuliinia tarvitaan
Insuliini vaikuttaa aineenvaihduntaan. Ihmisen veressä oleva glukoosi siirtyy insuliinin avulla solujen sisälle energialähteeksi sekä muihin elimistölle tärkeisiin tehtäviin.
Verensokerin ohella insuliini säätelee myös rasvahappojen siirtymistä verestä rasvasoluiksi, jotka varastoivat ne edelleen rasvaksi elimistöön = läskiksi!
Vaikka et siis söisi lainkaan hiilihydraatteja, niin elimistösi erittää insuliinia joka tapauksessa, koska sitä on jatkuvasti veressä pieniä määriä.
Runsas rasvan saanti aterioilla lisää veriplasman sakeutta. Insuliinin ansiosta veressä olevat rasvahiukkaset suodattuvat siirtymällä rasvasoluihin sekä maksaan.
Ilman insuliinia elimistö joutuisi sairaaseen tilaan. Insuliini ei ole siis mikään ”lihoitushormoni”, vaan se tukee elimistön normaalia toimintaa aineenvaihdunnassa. Diabeetikonkin kohdalla, jos insuliinihoidon aikana lihoo, se johtuu täysin liiallisesta energiansaamisesta.
Energiamäärä
Rasvojen on tutkimuksissa todettu varastoituvan nopeammin rasvaksi kuin hiilihydraattien. Tämä johtuu siitä, että rasvasoluihin siirretään rasvahappoja, joita on ravinnon rasvassa jo valmiina.
Hiilihydraatti pitää vastaavasti muuttaa ensin rasvahapoiksi, ennen kuin ylimääräinen osuus voidaan varastoida rasvana.
Aineenvaihdunta joutuu tässä tilanteessa kovaan työhön, mikä kuluttaa vastaavasti lisää energiaa. Hiilihydraateista saadusta ylimääräisestä energiasta palaa varastoitumisvaiheessa vielä yli 10 % ennen kuin se menee rasvaksi.
Tämä tarkoittaa siis, että rasvaa varastoituu tehokkaammin kuin hiilihydraatteja.
100 g puhdasta rasvaa sisältää n. 900 kilokaloria. Vastaavasti 100 g hiilihydraatteja sisältää 400 kilokaloria.
Hiilihydraattien kohdalla vielä osa tuosta kalorimäärästä palaa aineenvaihdunnan seurauksena ennen varastoitumista.
Merkittävä ero, joka on vielä merkittävämpi lihomisen kannalta.
Energia ei katoa!
Kun syömme enemmän mitä kulutamme, eli saamme ruoan kautta energiaa enemmän, kuin mitä ennätämme polttaa sitä – lihomme ja paino nousee! Tulipa tämä energia sitten hiilihydraateista, proteiineista tai rasvasta.
Vastaavasti laihtuminen tapahtuu, kun energiamäärä rajoitetaan joko hiilihydraateista, proteiineista, rasvoista tai kaikista näistä.
Ihminen joka on syönyt päivässä 8 palaa leipää – vähentää leivän syömistä puoleen – alkaa jo tällä laihtua.
Tässä määrässä leipää on jo helposti 50g hiilihydraatteja. Lisäksi vielä kaikki se muu, mitä leivän päälle voidaan laittaa.
Vastaavasti jos siirrytään syömään vähärasvaisempia lihatuotteita, laihdutaan takuulla.
Kaikki tämä perustuu kaloriteoriaan, joka perustuu täysin energian häviämättömyyden luonnonlakiin.
Hiilihydraatit
Painonhallinnassa hiilihydraattien rajoittamisella voi olla paikkansa, kuten voi olla myös rasvojen vähentämisellä.
Molempia voidaan tarvita. Jälleen kerran kyse on kokonaisuudesta eli, aineenvaihdunta, aktiviteetti sekä muut yksilölliset tekijät sekä tavoitteet ratkaisevat lopulta sen, millainen ruokavalio ja tapa syödä sopii juuri sinulle.
Hiilihydraatit eivät ole siis suoraan syyllisiä lihomiseen!
Lihomisen syy voi olla ihan vain seurausta energiasaannin ja kulutuksen epätasapainosta (rasvat, proteiinit, hiilihydraatit), sekä liikkumattomuudesta..
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
