fbpx
Liika on liikaa! – Palautuminen treenistä?

Liika on liikaa! – Palautuminen treenistä?

Palautauminen ja sen tärkeys

Miten kunto kehittyy? No ei ainakaan niin, että hypätään suoraan syvään päätyyn ja pahimmassa tapauksessa nilkoissa roikkuu 25kg levypainot.. Sopivasti annosteltu treeni, tiheys, määrä ja erityisesti palautuminen on keskiössä.

Siksi…

Nousujohteisuus, kuormituksen tasainen kasvattaminen ja erityisesti, että keho tottuu siihen on kehityksen perusta!

  • Määrä?
  • Miten usein?
  • Kuinka kauan?
  • Millä teholla?

Näillä keinoilla voidaan säädellä ja lisätä kuormittavuutta! Miten huolehtia, että keho ja mieli palautuu?

Mentaliteetti ”kaikki heti minulle nyt heti tässä ja nyt = tuloksia mahdollisimman nopeasti! Ei johda muuhun kuin motivaation laskuun lupaavan kiihdytyksen jälkeen.

Voi, kun se olisikin niin yksinkertaista, mutta se ei sitä ole. Paras on siksi lisätä kuormittavuutta rauhallisesti, mutta kuitenkin niin että kunto pääsee kasvamaan. Ei siis junnata paikallaan ja samalla kuunnella kehoa ja huolehditaan, että palautuminen tapahtuu kunnolla harjoittelusta.

Asiaa voisi verrata kuten korttipeliä. Ei niitä parhaita kortteja kannata heti jaella vaan vasta lopuksi, jotta pelin voi voittaa. Sama pätee harjoittelussa. Kaikkea ei kannata heti ottaa käyttöön…

Treenaa vähemmän – Kehity enemmän!

Yksi harjoitusfysiologian perusteista liittyy käsitteeseen nimeltä superkompensaatio. Tämä on varmasti enemmän treenanneille harvinaisen selvä juttu, mutta käydään tämä tässä nyt läpi.

Superkompensaatio on sitä, että harjoittelu rasittaa kehoa. Harjoittelun jälkeen levossa keho alkaa korjata itseään levossa ja tähän prosessiin vaikuttaa myös erityisesti riittävä ja hyvä ravinto.

Keho ei kuitenkaan korjaa itseään lähtötasolle asti vaan hieman siitä ylös, jolloin kehitystä alkaa tapahtua. Nilvelsiteet = ligamentit, lihakset, hapenotto jne. Kehittyy.

Jos kuitenkin rasitustaso jatkuu koko ajan entistä kovempana ja ei huolehdi riittävästä palautumisesta tai osaa keventää sopivalla hetkellä treeniä ja tee vaikka lihashuoltoa, niin kuntotaso alkaakin laskea.Tähän voi vaikuttaa myös se, että seuraavan harjoituskerran aloittaa liian nopeasti ennen kuin on riittävän palautunut edellisestä harjoituksesta. Tällöin kehitys ei ole enää optimaalista! Pahimmillaan junnaa samoissa tuloksissa..

Liian kova treeni omaan kuntotasoon nähden ja liikaa tekemistä voi johtaa ylirasitustilaan. Jotta tämä voitaisiin välttää tulee huolehtia tavoitteelliselle treenaamiselle riittävästä palautumisesta! Palautuminen kuormituksesta siksi olennaista!

Paina ja lataa tästä!

Ylikunto = Ylirasitustila

Se, että keho alkaa sanoa itseään irti, kuten huonossa parisuhteessa voi käydä, ei vaadi edes välttämättä älyttömiä örvellyksiä 🙂

Yksi iso tekijä kaiken takana on stressi! Elämä, paineet, murheet, kiire, vaativuus itseä kohtaan, armottomuus = henkinen stressi ja tähän päälle liikaa ja liian kovaa treeniä = fyysinen stressi.

Näissä tilanteissa jopa se treeni jota mieltäisi ”kevyeksi” ja palauttavaksi, voi kallistaa venettä niin, että, että vettä läikkyy yli laidan…Palautuminen siis heikkenee!

”Mutta minähän vain yritin liikkua, että palautuisin ja voisin paremmin!” Kyllä hyvä tavoite, mutta näkeekö pidemmälle ja hahmottaako kokonaisuutta? Kova liikunta, harjoittelu, liika tekeminen lisää aina fyysistä stressiä ja voi saada kehon ns. Alipalautumaan…

Ongelmia ilmenee usein silloin, kun treenimääriä lisätään liian kovaa ja radikaalisti ja elämän kiemuroissa on jo muutenkin muita haastavia tekijöitä olemassa = Stressiä!

Esimerkiksi perheelliset ihmiset, joiden perheissä on pieniä lapsia, voi arki olla hyvinkin tarkkaan suunniteltua. Työt, lastenhoito, harrastukset, kodinhoito jne. Tällöin jo itse liikunnasta voi tulla stressaava tekijä. Vaarana on se, että liikunta ei enää palvelekaan samalla tapaa kuin sen tarkoitus olisi, eli lisätä muun muassa mielenterveyttä ja fyysistä kuntoa, jaksamista.

Lohdutuksena nyt kuitenkin tässä välissä, että ns. Perustreenaaja (sunnuntaitreenari) ajaa itseään kovin helpolla ylirasitustilaan, vaan kokonaisuuteen vaikuttaa tavoitteellisempi ja kovempi treeni + henkinen stressi! Käytännössä siis monien asioiden summa…

Ylitreenaamisen oireet

Mitä oireita ylirasitustilassa sitten on?

Me ihmiset olemme onneksi jokainen erilainen ja oma yksilönsä! Tässä kuitenkin lista yleisistä oireista ja mikä voi kertoa, että palautuminen on heikkoa tai sitä ei tapahdu juuri lainkaan?

  1. Liikunta ei enää kiinnosta ja motivoi sitten tippaakaan!
  2. Voimatasojen lasku harjoitusohjelman edetessä
  3. Kehistystä ei tapahdu
  4. Voimatasot eivät nouse eikä muutenkaan kehity!
  5. Ruokahaluttomuus
  6. Ruoansulatus ongelmat
  7. Painonmuutokset
  8. Laihtuminen
  9. Vatsakivut
  10. Lihaskivut, jänne ja nivelkivut
  11. Kohonnut leposyke
  12. Uniongelmat ja häiriöt
  13. Yölliset heräilyt ja ei saa unenpäästä kiinni
  14. Väsymys ja jatkuva unentarve
  15. Jaksaminen heikkenee arjessa
  16. Mieliala laskee, masentuneisuutta
  17. Ärtymys, kiukkua, vihaa

Oireissa siis riittää. Itse näistä seuraan omalla kohdalla etenkin treenimotivaatiota, miten treeni kulkee ja saako sarjapainoja lisättyä. Nukkuminen kertoo myös paljon ja oma vireystila.

Tiedän monia treenaajia jotka ovat ajaneet itsensä ylikuntoon sillä, että ei olla levätty tarpeeksi, treenattu liian kovaa ja liian pitkään, ravinto heikkoa, uni vähäistä + päälle vielä muuta arjesta johtuvaa stressiä. Näissä tilanteissa palautumiseen on voinut mennä useita kuukausia, jopa pidempään..

Mutta kaikesta voi päästä yli ja eteenpäin!

Jos huomaa, että oma keho ja mieli on liian kovilla, voisi kokeilla laskea omia tavoitteitaan hetkeksi alemmas, kuitenkaan luopumatta niistä kokonaan.

Harjoittelua keventää ja ravitsemukseen panostaa entisestään syömällä varmasti riittävästi. Ei kuitenkaan luopua kokonaan liikunnasta, koska sillä on jo selvät yhteydet parempaan mielenterveyteen liittyen.

Mahdollisesti jopa sitten vetää käsijarru kokonaan pohjaan pariksi viikoksi ja antaa keholle lepoa! Me ihmiset, kun emme ole lopulta mitään koneita, kuten jossain tehtaassa on. Samalla voi seurata miten keventäminen ja sopiva höllääminen vaikuttaa omaan mielialaan, jaksamiseen ja mielenkiintoon liikuntaa kohtaan. Palautuminen tässäkin keskiössä.

Liikkuvuusharjoittelu

Palautuminen tärkeys!

Lepo, ravinto, mutta näiden lisäksi yksi hyvä keino on lihashuolto!

Väitän, että jopa 90 % tai enemmänkin ei harrasta tarpeeksi lihashuoltoa. Se, että tekee 3 viikkoa hauiskääntö voi saada olkavarteen lisää paksuutta ja voimaa.

Vastaavasti lihashuollossa tulokset eivät näy samassa tahdissa. Sitä ei pidetä useinkaan motivoivana tai mielekkäänä. Se voi olla myös todella puuduttavaa (tiedän). Lihashuoltoa ei myöskään mielletä helposti siihen, että se on tärkeä osa kunnon kehitystä.

Kuitenkin lihashuolto on helppo ja tekokas tapa huolehtia kehittymisestä ja, että keho ja mieli on hyvin palautunut kuormituksesta. Venyttely, liikkuvuustreenit, Jooga jne. Lopulta oikeastaan kaikki mikä edistää sekä fyysistä, että henkistä palautumista on tärkeää ja voidaan laskea lihasten huolloksi.

Lihashuoltoa on myös riittävä ennen treeniä tehtävä alkulämmittely ja samoin loppuverryttely. Kehoa valmistetaan tulevaa treeniä varten ja palautetaan jo tehdystä treenistä. Ennen treeniä voi tehdä liikkuvuusharjoitteita, lämmitellä avustavia lihasryhmiä ennen isoja moninivelliikkeitä, tehdä tasapainoa kehittäviä harjoitteita.

Itse harjoittelussa voi miettiä liikkeitä niin, että tekemällä liikkeet pitkillä liikeradoilla, on jo liikkeiden suorittaminen tätä kautta liikkuvuutta lisäävää.

Jos nylkyttää lyhyillä liikeradoilla, niin lihas kyllä kiristyy iloisesti. Vastaavasti pitkillä liikeradoilla lihas pääsee venymään kunnolla pituuteensa jo treenin aikana.

Liikkuvuus on perusta sille, että liikkeen laatu ja määrä pysyy hyvänä.  Huolla siksi itseäsi, venyttele, tee liikkuvuus harjoituksia jne.

Erillinen liikkuvuusharjoittelu voi olla jopa päivittäistä. Kesto 10-15 minuuttia. Toinen vaihtoehto on tehdä liikkuvuustreeniä 1-2 krt viikossa ajallisesti pidempään 30-60 minuuttia kerrallaan. Harjoitukset voivat olla yhdistelmä passiivisia, aktiivisia tai näiden yhdistelmä liikkeitä.

Kunto kasvaa levossa sekä annostelemalla sopivilla annoksilla treeniä! Siksi kannattaa keskittyä aina laadukkaaseen tekemiseen määrän sijasta. Muista levätä myös riittävästi vastapainona tavoitteelliselle treenille.

Kiitos Joonakselle toiveesta tämän aiheen suhteen!

Jos tykkäsit tekstistä, jaa se ihmeessä. Voit myös vapaasti kommentoida!

Oletko jo tutustunut maksuttomiin oppaisiini? Jos, et niin pika pikaa lataamaan alla olevista linkeistä!

Paina ja lataa tästä!

Paina ja lataa tästä!

Paina ja lataa tästä!

Tsekkaa palveluni tästä… PALVELUT

Kuntosalitreeni ja lihashuolto

Kuntosalitreeni ja lihashuolto

Venytteletkö? Teetkö liikkuvuutta lisääviä harjoituksia säännöllisesti, huollat itseäsi säännöllisesti? Miten yhdistää kuntosalitreeni ja lihashuolto? 

Väitän, että tämä asia vaatisi monen kohdalla parannusta, sillä monista meillä lihashuolto jää usein liian vähälle huomiolle.

Lihashuolloksi lasketaan kaikki toiminta, joka edesauttaa fyysistä, että henkistä palautumista.

Nopea ja helppo tapa on venytellä. Venyttelystä on kuitenkin tehty asia, että sen hyödyistä osataan kiistellä. Kuitenkin jos mietitään venyttelyä, niin tehty harjoitus on aina tehty harjoitus. Vastaavasti tekemätön harjoitus on tekemätön ja se taas ei edistä eteenpäin menemistä yhtään.

Kuitenkin tutkimusten mukaan staattinen venyttely ei itsessään ole hyödyllistä. Se ei suoraan paranna suorituskykyä, edistä voimantuottoa tai tehosta aineenvaihduntaa. Kuitenkin sekin on tyhjää parempaa toimintaa ja silläkin on paikkansa harjoittelun tukena.

Paras keino parantaa liikkuvuutta

Asioiden optimoimisen kannalta itse suosin pitkälle kehon liikkuvuutta lisääviä harjoitteita, joissa kuitenkin yhdistetään mukaan myös tilanteen mukaan sopivia venytyksiä.

Tästä voidaan käyttää nimitystä toiminnallinen liikkuvuusharjoittelu. Tämä on todella tehokasta ja toimii erittäin hyvin! Moni asiakkaani onkin saanut kroppansa jo tällä uuteen uskoon ja liikkuvuus parantunut huimasti. Myös palautuminen parantunut.

Näillä harjoituksilla saadaan parannettua liikeratoja, lisätä liikkuvuutta kireisiin kehon alueisiin ja tukea palautumista. Edelleen tämä näkyy sitten parempana suorituskykynä ja samalla myös oppii parempaa kehonhallintaa.

Tärkeää liikkeitä tehdessä on kuitenkin missä asennossa niitä tekee ja mitkä lihakset ohjaavat liikettä. Ei siis tee lihashuoltoakaan miten sattuu. Muuten voi olla, että siitä ei saa 100% hyötyä ja lihakset kiristyvät takaisin. Asennolla on tässäkin siis välinsä.

Lisäksi jos lihashuolto on retuperällä voi matalankynnyksen harjoituksilla, venytyksillä päästä alkuun ja sitten monipuolistaa siitä tekemistä. Pienetkin venytykset silloin tällöin voivat ehkäistä lihaskipuja ja lihasten kiristymisiä.

Mitä sitten tehdä?

Ennen kuntosaliharjoitusta (sama muidenkin treenien kohdalla, kehonpaino yms..). Voit aloittaa harjoituksen liikkuvuusharjoituksilla. Samalla lämmität kehoasi ennen varsinaista treeniä, aktivoit hermostoa ja käynnistät aineenvaihdunnan prosesseja.

Liikkuvuus treenit voivat olla vaikka miten monipuolisia ja haastaviakin. Kuitenkin näissä harjoituksissa on turha sitten tuhlata kallista energiaa liiaksi, koska se on poissa sitten varsinaisesta treenistä.

Jos taas venyttelet ennen treeniä, venytykset kannattaa pitää mahdollisimman lyhyinä noin 5sek / +5-10sek mittaisina.

Lihaskuntoharjoittelu kiristää lihaksia ja sitä kautta ne olisi hyvä saada takaisin palautumaan täyteen lepopituuteensa asti. Voit siksi venytellä treenin jälkeen ns. keskipitkillä venytyksillä joiden kesto voi olla n. 30-45sek per venytys.

Esimerkiksi jos olet treenannut alavartalon lihaksia, voit käydä juuri treenatut lihasryhmät läpi kuten lonkankoukistajat, etureidet, takareidet, pakarat, pohkeet, rintarankaa jne.

Vastaavasti liikkuvuutta voidaan pyrkiä parantamaan ja palauttaa lihasta lepopituuteensa kunnolla pidemmillä +45sek venytyksillä aina kestoltaan 2 minuuttiin asti.

Venytyksissä pitää vain muistaa oikeat tekniikat, että siitä voi olla oikeasti sitten jotain hyötyä. Väärillä tekniikoilla ei tee tässäkään mitään.

Tärkeää myös huomioida sitten miten treenaa? Lyhyet liikeradat, osatoistot lyhentävät lihaspituuksia ja saavat lihakset kiristymään. Siksi kaikki liikkeet pitäisi tehdä täysillä liikeradoilla aina, kun se on mahdollista. Ellei sitten tarkoitus ole hifistellä ja kikkailla, mutta se on asia erikseen…

Mitä kannattaa tehdä niin tutustua toiminnalliseen liikkuvuusharjoitteluun ja ottaa ne osaksi omaa harjoittelua. Muistaa myös, että venytyksilläkin on oma paikkansa, kunhan ne tekee oikein ja miettii koska tekee ja mitä tekee?

Kuitenkin jos halutaan kehosta toimiva, toiminnallinen, liikkuva niin toiminnallisuus kunniaan.

Lisäksi lihashuoltoa varten on olemassa erilaisia välineitä joita hyödyntää osaksi lihashuoltoa. Samoin hieronta kannattaa.

Jos haluat kehittyä, treenata itsestäsi paremman version niin se vaatii säännöllistä kuormittavaa harjoittelua. Sama koskee lihashuoltoa. Jos et tee säännöllisesti lihashuoltoa niin pysyt kyllä jäykkänä ja voit jäykistyä vain enemmän.

Tehdyt harjoitukset ratkaisevat ja vievät eteenpäin, tekemättömät eivät vie minnekään!

Jos tykkäsit tekstistä, jaa se ihmeessä. Voit myös vapaasti kommentoida!

Oletko jo tutustunut maksuttomiin oppaisiini? Jos, et niin pika pikaa lataamaan alla olevista linkeistä!

Paina ja lataa tästä!

Paina ja lataa tästä!

Paina ja lataa tästä!

Tsekkaa palveluni tästä… PALVELUT

Venyttely 8 syytä venytellä?

Venyttely 8 syytä venytellä?

Venyttely tai etenkin liikkuvuusharjoittelu, tulisi sisältyä osaksi jokaisen ihmisen kokonaisvaltaista harjoittelua. Ennen ja jälkeen liikuntaa voi venytellä tai tehdä liikkuvuutta lisääviä harjoituksia, koska sillä voidaan välttää vammoja ja jäykkyyttä. Venyttelyä vastaan puhutaan paljon ja vannotaan liikkuvuusharjoittelun etuihin. Molemmilla on kuitenkin paikkansa ja ei kannata sortua täysin mustavalkoiseen ajatteluun…

Moni ihminen jättää lihashuollon tekemättä, vaikka se on osa kehitystä. Kunnollinen lihashuolto rutiini määrittää osaksi sen tuottaako harjoittelu tuloksia vai ei!

Venyttely ennen ja jälkeen liikunnan lämmittää kehoa liikkumista varten, mikä auttaa estämään vammoja. Lämmenneilllä lihaksilla on myös kivempi harjoitella. Harjoittelun jälkeen venyttely vähentää jäykkyyttä, joka liittyy lihasten aktivointiin.

1. Vähentää stressiä

Stressi voi tuottaa kehossa ei toivottuja reaktioita, kuten ahdistusta, väsymystä ja yleistä jännittyneisyyden tunnetta. Säännöllinen lihashuolto ja venyttely voivat vähentää henkistä jännitystä ja yhdessä hengitysharjoitusten kanssa se voi auttaa vähentämään ahditusta ja parantaa mielialaa.

Venyttely on hyödyllistä myös niille jotka eivät treenaa, sillä se lievittää stressistä johtuvia kipuja. Jos selkäsi on solmussa tai rintarankaa kiristää, niin että korviin koskii, kokeile hengittää syvään venyttäen. Sen pitäisi lievittää lihasten jännitystä ja tehdä olostasi rauhallisemman.

2. Pienentää loukkaantumisriskiä

Alkulämmittelyn yhteydessä tehtävä dynaaminen venyttely on tärkeä osa monia urheilulajeja, sillä sen avulla lihasten ja nivelten kireys vähenee. Sitä kautta lihasten revähdyksistä johtuvat loukkaantumiset vähenevät.

Dynaamisia venytyksiä käytetään usein osana lämmittelyä auttamaan nostamaan kehon lämpötilaa ja vahvistamaan kehoa toiminnallisesti tulevia harjoituksia varten. Kylmillä lihaksilla ja jänteillä on aina suurempi repeämisen, rasituksen ja nyrjähdysten todennäköisyys. Etenkin kun vedetään kovempaa..

Tosin lihashuolto ennaltaehkäisee kenen tahansa kohdalla loukkaantumisia ja lisää harjoitteluun turvallisuutta.

3. Venyttely edistää terveyttä ja hyvinvointia

Säännöllisesti suoritetut venytysharjoitukset, staattiset venytykset, yhdistettynä mielen ja kehon hallintaan, kuten jooga, voivat auttaa lisäämään hyvinvointia, vähentämään verenpainetta, sykettä ja vaikuttaa hengityksen nopeuteen sitä rauhoittamalla. Tämä voi lievittää stressiä ja edelleen lihasjännityksiä.

Säännöllisen lihashuollon avulla voi parantaa verenkiertoa ja mahdollistaa paremman hapen kuljetuksen.

Kesken työpäivän tauko voi parantaa lihasten verenkiertoa, joka lisää tarkkaavaisuutta ja edistää työtehokkuutta.

4. Helpottaa ja lievittää kipua

Liiallinen lihasjännitys voi lisätä epämukavuutta koko kehossa. Säännöllinen lihashuolto ja venyttely voi auttaa vähentämään jäykkyyttä ja helpottamaan lihasperäistä kipua esim niska ja selkäkipua.

Venyttelyn lisätessä verenkiertoa edistää se samalla ravintoaineiden kuljetusta joka voi myös auttaa kivun lievityksessä.

5. Parempi liikuvuus

Lihashuollon kuten venyttelyn avulla voit lisätä liikkuvuuttasi. Edistää esim lantion, lonkkien ja hartioiden liikkuvuutta.

Liikuntaan liittyen hyvä liikkuvuus on tärkempää toisissa lajeissa kuin toisissa. Joskus myös jäykkyydestäkin on hyötyä, etenkin jos on menossa kova voimaharjoittelu jaksotus kuntosalilla ja tavoitellaan maksimaalista lihasvoiman tuottoa, niin tällöin liika liikkuvuus ja joustavuus kehossa voi heikentää voimantuottoa.

Tai joissakin tapauksissa jos ihmisellä on yliliikkuvuutta polvissa, kyynärnivelissä niin tällöin sopiva jäykkyys luo taas vakautta kehoon.

Arjessa liikkuvuudesta on hyötyä jokapäiväisessä elämässä. Pystyt nostamaan tavaroita helpommin ja turvallisemmin ja pääset paremmin kyykkyyn. Sekään kun ei enää onnistu kaikilta mikä on kyllä surullista. Tärkeä asia on se, että yhdessä hyvän lihaskunnon kanssa aktiivisesti käytetyt nivelet toimivat hyvin myös vanhanakin.

6. Venyttely lisää suorituskykyä

Liikunta ja etenkin voimaharjoittelu lyhentää lihaksia. Venyttely palauttaa lihakset lepopituuteen, parantaa lihasten verenkiertoa ja vauhdittaa kuona-aineiden poistumista. Venyttely edistää palautumista, ja palautuminen on välttämätöntä kunnon kehitykselle. Jos ei malta palautella, ajaa elimistönsä pahimmillaan ylirasitustilaan.

Säännöllinen liikkuvuusharjoittelu ja venyttely, joka sisältää dynaamisia venytyksiä, kannattaisi sisältyä osaksi hyvin suunniteltua harjoitusohjelmaa, joka voi auttaa lisäämään koordinaatiota, ketteryyttä, voimaa, nopeutta ja lihasvoimaa.

7. Tukea nivelille

Kun lihakset kiristyvät ja ovat jännittyneitä, alkaa se kuormittaa kehoa mikä voi kuluttaa kehon niveliä ja rakenteita.

Säännöllinen venytys voi auttaa, että nivelen kummallakin puolella olevat lihakset ylläpitävät yhtä suurta vetoastetta, jotta nivel pystyy liikkumaan vapaasti ja tehokkaasti kaikkiin suuntiin mahdollistaen samalla optimaalisen liikken, voiman tuoton ja vähentämällä samalla kehoon kohdistuvaa kuormitusta.

8. Voit paremmin

Venyttely ja lihashuolto pitää huolta lihaskudoksista, mutta huolehtii myös samalla henkisestä puolesta ja mielestä. Rentoutumisen kautta voi oppia tuntemaan paremmin omaa itseäsi ja tulkitsemaan kehoasi siitä, kaipaako se tänään lepoa vai liikuntaa.

Tässä asiaa venyttelystä ja venyttelyopas