Mielen hyvinvointi? Paljastan sen sinulle!

Mielen hyvinvointi? Paljastan sen sinulle!

Kuinka määrittelet mielen hyvinvoinnin?

Onko mielen hyvinvointi tasapainoa arjen kiireiden keskellä vai syvempää henkistä tyydytystä?

Pureudutaan juuri tähän käsitteeseen. Olipa hyvinvointisi avain liikunnassa, ravinnossa tai henkisessä hyvinvoinnissa, minä autan sinua ymmärtämään, miten voit parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi.

Käyn läpi vinkit ja haasteet, jotka paljastavat, miten voit saavuttaa unelmiesi terveyden ja onnellisuuden tunteen. Olit sitten vasta aloittelemassa hyvinvoinnin polkuasi tai etsit uusia näkökulmia jo vahvistuneille rutiineillesi, tämä artikkeli tarjoaa sinulle arvokkaita oivalluksia ja inspiraatiota.

Valmistaudu tutkimaan hyvinvoinnin maailmaa syvällisemmin ja löytämään ratkaisevat avaimet oman hyvinvointisi kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Treenaa fiksummin, ei kovempaa. Lataa ilmainen opaskirja treeniin ja ruokavalioon.

Mielen hyvinvoinnin merkitys

Hyvinvointi on käsite, joka kattaa laajan kirjon asioita, jotka vaikuttavat elämänlaatuun. Se ei rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen, vaan se sisältää myös henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus, joka vaihtelee henkilöittäin ja kulttuureittain.

Toisille se voi tarkoittaa rauhallista mieltä ja tasapainoa arjessa, kun taas toisille se voi olla aktiivista elämäntapaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, mitä hyvinvointi merkitsee juuri sinulle.

Hyvinvointi ei ole vain tilapäinen tila, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii huomiota ja panostusta.

Sen ylläpitäminen voi vaatia muutoksia elämäntavoissa, ajattelutavoissa ja jopa ihmissuhteissa. Kun ymmärrämme hyvinvoinnin merkityksen, voimme kehittää työkaluja ja strategioita, jotka auttavat meitä saavuttamaan ja ylläpitämään tätä tilaa. Hyvinvointi on voimavara, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin, ja sen vahvistaminen voi parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Yhteiskunnallinen konteksti vaikuttaa myös hyvinvoinnin käsitykseen. Esimerkiksi kulttuuriset normit ja arvot voivat muokata tapaa, jolla yksilöt näkevät hyvinvointinsa. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointi ei ole vain henkilökohtainen asia, vaan se on myös sosiaalinen ilmiö.

Yhteisöjen tuki, perhesiteet ja ystävyyssuhteet voivat kaikki olla avainasemassa hyvinvoinnin toteutumisessa. Kun ymmärrämme hyvinvoinnin monimuotoisuuden, voimme paremmin tukea sekä itseämme että muita matkalla kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Fyysinen hyvinvointi ja sen vaikutus mielialaan

Fyysinen hyvinvointi on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Se kattaa kaiken liikunnasta ravitsemukseen ja unen laatuun. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa ei vain paranna kehon toimintakykyä, vaan se vaikuttaa myös mielialaan.

Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka tunnetaan myös nimellä “onnellisuushormonit”. Tämä tarkoittaa, että säännöllinen liikunta voi parantaa mielialaa ja vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita.

Ravitsemus on toinen tärkeä osa fyysistä hyvinvointia. Hyvä ravinto tukee kehon toimintaa ja vaikuttaa suoraan mielialaan. Tietyt ruoka-aineet, kuten omega-3-rasvahapot ja vitamiinit, ovat tärkeitä aivojen terveydelle.

Kun keho saa tarvitsemansa ravintoaineet, se voi toimia tehokkaammin ja hallita stressiä paremmin. Terveellinen ruokavalio voi siis auttaa parantamaan mielialaa ja lisäämään energiatasoja.

Lisäksi fyysinen hyvinvointi liittyy myös uneen. Hyvä uni on elintärkeää palautumiselle ja hyvinvoinnille. Unenpuute voi johtaa ärtyneisyyteen, keskittymisvaikeuksiin ja jopa fyysisiin terveysongelmiin.

Panostamalla uneen ja luomme hyviä nukkumistottumuksia, voimme parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme. Fyysinen hyvinvointi luo siis perustan, jolle muu hyvinvointi rakentuu.

Mielenterveyden tärkeys hyvinvoinnissa

Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se vaikuttaa siihen, miten koemme itsemme, suhteemme toisiin ja kyvyt toimia arjessa. Hyvä mielenterveys mahdollistaa positiiviset ajatukset, tunteet ja käyttäytymisen, kun taas heikko mielenterveys voi johtaa haasteisiin ja vaikeuksiin päivittäisessä elämässä.

On tärkeää ymmärtää, että mielenterveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan se on aktiivinen tila, joka vaatii huolenpitoa ja tukea.

Mielenterveyden edistäminen voi tapahtua monin eri tavoin.

Esimerkiksi:

  • mindfulness-harjoitukset,
  • Läsnäolo ja sisäisen rauhan ja tyyneyden etsiminen,
  • Hengitysharjoitukset sekä
  • Eri rentoutumistekniikat voivat auttaa hallitsemaan stressiä ja parantamaan henkistä hyvinvointia.

Myös sosiaalinen tuki on tärkeää; ystävien ja perheen läsnäolo voi tarjota turvaa ja ymmärrystä vaikeina aikoina. Lisäksi on tärkeää keskustella avoimesti mielenterveydestä ja murtaa stigmoja, jotta ihmiset voivat hakea apua tarvittaessa.

Mielenterveyden ja fyysisen terveyden välinen yhteys on myös merkittävä. Hyvinvoiva mieli tukee kehon toimintaa, ja päinvastoin. Kun huolehdimme mielenterveydestä, voimme parantaa myös fyysistä hyvinvointia.

Tämä tarkoittaa, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi on tärkeää huomioida sekä mielen että kehon terveys. Mielenterveyden tärkeyden ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää.

Hyvinvoinnin osa-alueet: Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi

Hyvinvointi koostuu useista eri ulottuvuuksista, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi muodostavat keskeiset osa-alueet, jotka yhdessä luovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.

Fyysinen hyvinvointi keskittyy kehon terveyteen ja toimintakykyyn, kun taas psyykkinen (henkinen) hyvinvointi liittyy ajatuksiin, tunteisiin ja psykologiseen hyvinvointiin. Sosiaalinen hyvinvointi puolestaan kattaa ihmissuhteet ja vuorovaikutuksen muiden kanssa.

Fyysinen hyvinvointi sisältää säännöllisen liikunnan, terveellisen ravinnon ja riittävän levon. Nämä kaikki tekijät ovat tärkeitä kehon optimaalisen toiminnan kannalta. Aktiivinen elämäntapa voi auttaa ehkäisemään monia sairauksia ja parantamaan elämänlaatua.

Kehon saadessa tarvitsemansa ravintoaineet, se voi toimia tehokkaammin ja paremmin hallita stressiä. Terveellinen ruokavalio voi siis auttaa parantamaan mielialaa ja lisäämään energiatasoja.

Lisäksi fyysinen hyvinvointi liittyy myös uneen. Hyvä uni on elintärkeää palautumiselle ja hyvinvoinnille. Unenpuute voi johtaa ärtyneisyyteen, keskittymisvaikeuksiin ja jopa fyysisiin terveysongelmiin. Kun panostamme uneen ja luomme hyviä nukkumistottumuksia, voimme parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme. Fyysinen hyvinvointi luo siis perustan, jolle muu hyvinvointi rakentuu.

Mielenterveyden tärkeys hyvinvoinnissa

Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se vaikuttaa siihen, miten koemme itsemme, suhteemme toisiin ja kykyymme toimia arjessa.

Hyvä mielenterveys mahdollistaa positiiviset ajatukset, tunteet ja käyttäytymisen, kun taas heikko mielenterveys voi johtaa haasteisiin ja vaikeuksiin päivittäisessä elämässä. On tärkeää ymmärtää, että mielenterveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan se on aktiivinen tila, joka vaatii huolenpitoa ja tukea.

Mielenterveyden edistäminen voi tapahtua monin eri tavoin. Esimerkiksi eri rentoutumistekniikat voivat auttaa hallitsemaan stressiä ja parantamaan henkistä hyvinvointia. Myös sosiaalinen tuki on tärkeää; ystävien ja perheen läsnäolo voi tarjota turvaa ja ymmärrystä vaikeina aikoina. Lisäksi on tärkeää keskustella avoimesti mielenterveydestä ja murtaa stigmoja, jotta ihmiset voivat hakea apua tarvittaessa.

Mielenterveyden ja fyysisen terveyden välinen yhteys on merkittävä.

Hyvinvoiva mieli tukee kehon toimintaa ja päinvastoin. Kun huolehdimme mielenterveydestä, voimme parantaa myös fyysistä hyvinvointia. Tämä tarkoittaa, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi on tärkeää huomioida sekä mielen että kehon terveys. Mielenterveyden tärkeyden ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää.

Toisaalta henkinen hyvinvointi vaatii itsensä kuuntelua ja tunteiden käsittelyä sekä niiden hyväksyntää. Tunteet, kuten ilo, suru ja viha, ovat osa elämää, ja niiden hyväksyminen on tärkeää henkisen terveyden kannalta.

Sosiaalinen hyvinvointi tuo yhteen ihmiset. Ihmissuhteet, ystävyys ja perhesiteet ovat tärkeitä tunteellisen tuen ja turvallisuuden lähteitä.

Yhteisöllisyys voi parantaa elämänlaatua ja tarjota ihmisille tunteen kuulumisesta. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen voi tapahtua osallistumalla erilaisiin aktiviteetteihin, kuten vapaaehtoistyöhön tai ryhmätoimintaan. Silloin kun kaikki kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta ovat tasapainossa, voimme saavuttaa syvemmän ja kestävämmän hyvinvoinnin.

Hyvinvointi työelämässä

Työelämä on yksi merkittävä osa elämäämme, ja sillä on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointi työpaikalla ei vain paranna työntekijöiden onnellisuutta, vaan se myös lisää tuottavuutta ja vähentää sairauspoissaoloja.

Työpaikan kulttuuri, työtehtävien mielekkyys ja sosiaalinen tuki ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat työelämän hyvinvointiin. Tämän vuoksi on tärkeää luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat kukoistaa ja tuntea itsensä arvostetuiksi.

Työympäristön fyysiset olosuhteet ovat myös tärkeitä. Ergonomiset työasennot, riittävä valaistus ja mukautuva työympäristö voivat vähentää fyysisiä vaivoja ja parantaa hyvinvointia.

Lisäksi työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on oleellista. Liiallinen työkuorma voi johtaa stressiin ja loppuunpalamiseen, joten on tärkeää löytää aikaa rentoutumiseen ja henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Hyvinvoivat työntekijät ovat myös luovempia ja sitoutuneempia työhönsä.

Työelämän hyvinvoinnin edistämiseksi on myös hyvä harjoittaa avointa viestintää. Työntekijöiden kuunteleminen ja heidän palautteensa huomioon ottaminen voi luoda positiivista työilmapiiriä.

Silloin kun työntekijät kokevat, että heidän äänensä kuuluu, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita työhönsä ja organisaatioonsa. Hyvinvointi työelämässä ei ole vain työntekijöiden vastuulla, vaan se on myös työnantajien tehtävä luoda olosuhteet, joissa hyvinvointi voi kukoistaa.

Hyvinvoinnin edistäminen elämässäsi

Hyvinvoinnin edistäminen arjessasi alkaa pienistä päivittäisistä valinnoista. Se voi tarkoittaa terveellisten ruokien valitsemista, säännöllistä liikuntaa tai mindfulness-harjoitusten tekemistä. Tärkeää on luoda rutiineja, jotka tukevat hyvinvointia ja tekevät siitä osan päivittäistä elämää.

Esimerkiksi aamun rauhoittaminen hetkiin voi auttaa aloittamaan päivän positiivisella mielellä. Hyvinvointi on myös yhteisöllinen prosessi, ja toisten tukeminen voi luoda vahvempia suhteita ja parantaa kaikkien hyvinvointia.

Arjessa on myös hyvä muistaa itsensä palkitseminen. Pienet ilot, kuten hyvä kirja tai rentoutumisaika, voivat lisätä elämänlaatua merkittävästi.

On hyvä tunnistaa, mitkä asiat tuottavat iloa ja hyvinvointia. Itsemyötätunto on myös keskeinen osa hyvinvointia; on sallittava itselleen virheet ja huonot päivät. Hyvinvoinnin ei tarvitse olla täydellistä, vaan se voi olla matka kohti parempaa oloa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että hyvinvointi on jatkuva prosessi:

On normaalia, että elämä tuo eteen haasteita ja esteitä, mutta tärkeintä on, miten niihin reagoi. Hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Kun opimme kuuntelemaan itseämme ja tunnistamaan omat tarpeemme, voimme paremmin edistää hyvinvointiamme arjessa.

Ravinto ja liikunta osana hyvinvointia

Ravinto ja liikunta ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvä ravinto tarjoaa keholle tarvittavat ravintoaineet ja energian, joka auttaa meitä toimimaan päivittäin.

Terveellinen ruokavalio sisältää monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä, täysjyväviljoja ja proteiineja, tukee kehon toimintaa ja auttaa ylläpitämään ihanteellista painoa. Ruoan valinta voi myös vaikuttaa mielialaan, ja tietyt ruoka-aineet, kuten makeiset tai rasvaiset ruoat, voivat aiheuttaa energiapiikkejä, mutta myös romahduksia.

Liikunta on toinen tärkeä osa hyvinvointia. Säännöllinen liikunta ei vain paranna fyysistä kuntoa, vaan se myös tukee henkistä terveyttä. Liikunta auttaa vähentämään stressiä, parantaa mielialaa ja voi jopa auttaa torjumaan masennusta.

On tärkeää löytää liikuntamuoto, joka tuntuu mielekkäältä ja nautittavalta. Tämä voi olla mitä tahansa tanssista juoksemiseen tai joogasta uintiin. Tärkeintä on liikkua säännöllisesti ja löytää oma tapa nauttia aktiivisesta elämäntavasta.

Ravitsemuksen ja liikunnan yhdistäminen voi luoda voimakkaan vaikutuksen hyvinvointiin. Kun keho saa riittävästi ravintoa ja liikuntaa, se voi toimia tehokkaammin ja paremmin hallita stressiä.

On myös tärkeää muistaa nesteytys; riittävä veden juominen tukee kehon toimintaa ja auttaa ylläpitämään energiaa. Kun huolehdimme sekä ravinnosta että liikunnasta, voimme parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme ja elää täysipainoista elämää.

Stressinhallinta ja rentoutuminen

Stressi on osa elämää, mutta sen hallitseminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Liiallinen stressi voi johtaa moniin terveysongelmiin, kuten unettomuuteen, ahdistukseen ja jopa fyysisiin sairauksiin. Stressinhallintakeinojen opettelu voi auttaa meitä palautumaan kiireisistä päivistä ja löytämään rauhaa itsestämme.

Tärkeitä stressinhallintakeinoja ovat esimerkiksi hengitysharjoitukset. Nämä menetelmät auttavat meitä keskittymään nykyhetkeen ja vähentämään mielen kiirettä.

Rentoutuminen on myös keskeinen osa stressinhallintaa. Antaessamme itsellemme aikaa rentoutua, voimme palautua paremmin ja parantaa hyvinvointiamme.

Rentoutumiskeinoja voivat olla esimerkiksi luonnossa kävely, lukeminen tai musiikin kuuntelu. On hyvä löytää itselleen sopivia tapoja, jotka auttavat irrottautumaan arjen kiireistä ja antamaan mielen levätä. Hyvä uni on myös tärkeä osa rentoutumista; riittävä uni mahdollistaa kehon ja mielen palautumisen.

Stressinhallinta ja rentoutuminen eivät ole vain hetkellisiä ratkaisuja, vaan ne tulisi sisällyttää päivittäisiin rutiineihin. Tehdessämme niistä osan arkea, voimme paremmin hallita stressiä ja parantaa henkistä hyvinvointiamme. Stressinhallintakeinojen oppiminen ja harjoittaminen voivat parantaa elämänlaatua merkittävästi ja auttaa meitä selviytymään haasteista rauhallisemmin ja tasapainoisemmin.

Hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet

Ihmissuhteet ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä hyvinvoinnin osa-alueita. Hyvinvoiva sosiaalinen elämä voi lisätä onnellisuutta ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Ihmiset, joilla on läheisiä suhteita perheen ja ystävien kanssa, kokevat usein suurempaa tyytyväisyyttä elämäänsä.

Ystävyys ja yhteisöllisyys tarjoavat tukea ja turvaa, mikä on elintärkeää erityisesti vaikeina aikoina. Sosiaalinen verkosto voi myös auttaa meitä jakamaan ilot ja surut, mikä parantaa hyvinvointia.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Hyvä kommunikaatio ja kyky kuunnella muita voivat parantaa ihmissuhteita ja luoda syvempää ymmärrystä.

On tärkeää oppia ilmaisemaan omia tunteitaan ja tarpeitaan, mutta myös kunnioittaa toisten rajoja ja tunteita. Avoin ja rehellinen vuorovaikutus voi luoda luottamusta ja vahvistaa suhteita, mikä puolestaan tukee hyvinvointia.

Lisäksi sosiaalinen osallistuminen voi edistää hyvinvointia. Vapaaehtoistyö, ryhmätoiminta tai yhteisölliset aktiviteetit voivat tarjota mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja luoda merkityksellisiä suhteita.

Silloin kun osallistumme aktiivisesti yhteisöön, voimme parantaa omaa hyvinvointiamme ja vaikuttaa myönteisesti myös muiden elämään. Hyvinvointi on siis yhteisöllinen prosessi, jossa voimme kaikki tukea toisiamme matkalla kohti parempaa oloa.

Hyvinvoinnin kokonaisvaltainen merkitys on tämä:

Hyvinvointi on monimuotoinen käsite, joka kattaa fyysisen, henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Ymmärtämällä hyvinvoinnin eri osa-alueet ja niiden väliset yhteydet voimme kehittää kokonaisvaltaista lähestymistapaa omaan hyvinvointiimme.

Hyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan se on myös yhteisöllinen prosessi, jossa voimme tukea toisiamme. Panostamalla omaan hyvinvointiin ja huolehdimme siitä, voimme parantaa elämänlaatua merkittävästi samalla ympäristömme suhteen.

Jatkuva hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii tietoisia valintoja ja rutiineja

On tärkeää löytää itselleen sopivia tapoja edistää hyvinvointia, olipa kyseessä liikunta, ravinto, stressinhallinta tai sosiaalinen vuorovaikutus. Hyvinvoinnin ei tarvitse olla täydellistä, vaan se on matka, joka vaatii joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Oppiessamme kuuntelemaan itseämme ja tunnistamaan omat tarpeemme, voimme kehittää omaa hyvinvointiamme.

Hyvinvointi ei ole vain tavoite, vaan se on elämänlaatu, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Huolehtiessamme hyvinvoinnistamme, voimme elää täysipainoista elämää, nauttia merkityksellisistä suhteista ja kokea iloa arjessamme.

Hyvinvointi on siis kokonaisvaltainen käsite, joka siksi ansaitsee huomiomme ja panostuksemme.

Katso ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille. 

Ilmaiset oppaat - Kuntosali, treeni ja ruokavalio-oppaat.

Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille

Lue seuraavaksi

👉 Todellinen voima ei ole hallintaa – se on kykyä pysyä rauhallisena kaaoksen keskellä.

UKK: Mielen hyvinvointi – paljastan sen sinulle
1. Mikä on mielen hyvinvoinnin perusta?

Yhteys. Itseesi, muihin ja arvoihisi. Mielen hyvinvointi ei synny täydellisestä elämästä, vaan tasapainosta epävarmuuden keskellä.

2. Miksi mielen hyvinvointi on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Koska elämme jatkuvan suorittamisen, vertailun ja kuormituksen keskellä. Mieli ei ole ehtinyt kehittyä samaan tahtiin kuin teknologia ja yhteiskunta, joka vain kiihtyy vauhdilla eteenpäin.

3. Miten keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa?

Keho reagoi stressiin ja tunteisiin. Huono uni, väsymys tai ravitsemus heikentävät mielialaa. Siksi fyysinen ja psyykkinen valmennus kulkevat käsi kädessä.

4. Miten voin parantaa mielen hyvinvointia heti?

Hidastamalla. Pysähtymällä. Kuuntelemalla kehoa ja opettelemalla olemaan läsnä. Vasta sen Aloita kolmesta peruspilarista: uni, liike ja ravinto. Ala kuunnella itseäsi ja mieti mitä todella tarvitset. Tee yksi pieni teko joka päivä, joka palauttaa yhteyden itseesi.

5. Miten Antti Rossin valmennus tukee mielen hyvinvointia?

Valmennuksessa yhdistetään liikunta, palautuminen ja stressinhallinta – ei henkisenä kliseenä, vaan käytännön arjen hallintana.

Minun joulu – Miltä jouluni näyttää?

Minun joulu – Miltä jouluni näyttää?

Minun jouluni

Se on joulu nyt. Sain ennen joulua viestejä ja kysymyksiä millainen on personal trainerin joulu ja miten meinaan itse viettää joulua tänä vuonna? Voinko syödä mitään, olenhan dieetillä. Kerron sinulle nyt millainen minun joulu on tänä vuonna!

Treenaa fiksummin, ei kovempaa. Lataa ilmainen opaskirja treeniin ja ruokavalioon.

Parasta minun joulussa on…

Jouluun kuuluu rauha ja yhdessäolo minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Vuosi on ollut kiireinen ja olen saanut auttaa lukematonta joukkoa ihmisiä. Melkoisia tuloksia olemme saaneet aikaan ja tavoitteet täytetty! Se ei käy itsestään vaan vaatii panostamista ja työtä!

Joulu on itselle sitä aikaa, kun vedän hetken happea kaikesta ja kaikki tietävät, että olen vapaalla hetken. Sitten taas mennään akut ja energiaa täynnä.

Pitäähän sitä itse osata myös levätä ja huolehtia itsestään, että jaksaa auttaa ja tukea muita. Sitä samaa jota korostan asiakkailleni, että varatkaa ja ostakaa aikaa itseänne varten. Tärkeä on ymmärtää, että jos ei itse jaksa, ei jaksa auttaa muitakaan…

Ikävintä minun joulussa on..

Joulu ei ole kaikille samanlainen. Meillä Suomessa on hyvinvointia ja sitten ei ole. Kaikilla ei kuitenkaan ole samat lähtökohdat ja on eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta.

Osa ihmisistä voi kokea yksinäisyyttä näin jouluna. Kaikilla ei ole rahaa lahjoihin ja jokaiseen jouluherkkuihin. Osassa perheitä käytetään reippaasti alkoholia tai muita päihteitä ja se näkyy perhepiirissä. Erityisesti itseä harmittaa lapset, jotka joutuvat kokemaan kaikkea sitä.

Joulu saa olla kiva

Rauhoittua, syödä sopivasti, olla ja ladata akkuja, kuunnella äänikirjoja ja lukea niitä kovakantisia. Olla perheeni kanssa ja saunoa. Muun aika on sitten myöhemmin..

Minun joulu ja jouluruoat

”Voitko syödä mitään jouluna”. Kyllä voin ja syön jouluruokaa. Tykkään erityisesti sienisalaateista ja lihasta. Kinkku menee kyllä, mutta ei ole ihan se oma suosikki. Laatikot hyviä jne. Olen tässä kuitenkin nyt dieetillä, joten ihan mitään överimättöjä en harrasta ja en kyllä muutenkaan.

Syön kohtuudella ja tietoisesti. Haluan nauttia hyvästä ruoasta ja siihen liittyy myös yhdessäolo perheeni kanssa.

Pieni poikkeama ei vaikuta muutenkaan mihinkään. Tiedätkö muuten, että 1 kg painonnousu vaatisi +9000-12,000 kcal/ vrk. Harva meistä jaksaa tällaista määrää syödä muutenkaan, edes jouluna. Joten muista ottaa rennosti jouluna, vaikka joku muu mitä tahansa väittäisikin!

Jouluna treenaaminen

Tarkoitus oli treenata, mutta olen ollut koko viikon flunssassa. Jatkan treenejä joulun jälkeen. Olen valmistautumassa ensi vuoden kevään Fitness Classic kilpailuun ja kisaan on aikaa 14 viikkoa.

Tämä viikko oli muutenkin tarkoitus pitää lepoviikkoa treenistä ja käydä tekemässä treenejä, mutta lepoviikon tarkoituksen ajaa nyt tämäkin, että en tee mitään!

Jouluna läsnäolo

Pysähtyminen hetkeen on isoin lahja jonka voi tarjota. Läsnä oleminen. Pysähtyminen ehkäisee myös joulustressiä, jota voi seurata kaikesta mitä ”pitäisi” keretä jouluna tekemään.

Pysähtyminen, hengittäminen tässä hetkessä tuo ajatukset tähän hetkeen mitä on ympärillä. Huomio tärkeisiin asioihin, jotka on oikeasti tärkeitä. Itselle se on perhe ja ihmiset ympärillä.

Hiljaisuus, rauha ja pysähtyminen

Läsnäoleminen on itselle tärkeintä tässä joulussa. Mietin myös kaikkia hyviä asioita mitä elämässäni on ja mistä olen kiitollinen. Teen tätä nykyisin usein ja aina ennen kuin menen nukkumaan.

Mikä oli tässä päivässä hyvää ja nyt mikä on tässä joulussa hyvää! Se voi lisätä kiitollisuutta elämää kohtaan. Lisäksi opettaa arvostamaan sitä mitä on!

Rauhaisaa joulua juuri sinulle ja toivottavasti joulu on juuri sinun näköinen!

Kiitos, että luet suosittua blogiani!

Tiesitkö, että täällä käy todella paljon lukijoita ja saan paljon palautetta. Huippua, että kirjoittamistani asioista on ollut teille monelle isoa apua!

Jos sinulla on kommentoitavaa, kommentoi kirjoituksiani. Voit myös lähettää minulle viestiä ptanttirossi@gmail.com jos haluat, että kirjoitan jostain erityisesti sinulle tärkeästä tai jos haluat tietää jotain.

Ja jos et lukenut vielä blogiani – ehkä nyt siihen olisi korkea aika.

Vaikka tämä aihe liittyi jouluun – muuta kirjoittamani aiheet eivät liity suoraan jouluun ja ovat ajankohtaisia koska tahansa!

Treeni ja ruokavalio-ohjeet - lataa ilmainen opaskirja.

Lue seuraavaksi 

“Pikkujoulu – kuumottava tilanne vai mahdollisuus?”

👉 Kun tunnelma on lämmin ja kollega liian lähellä…

Tammikuun liikunnan aloitus houkuttaa. Älä tee näitä virheitä!

Eikö ole aikaa itseä varten – mitä tehdä?

Eikö ole aikaa itseä varten – mitä tehdä?

Miltä sinun arkesi näyttää? Oletko miten kiireinen? Työpäivät venyvät? Ruuhkavuodet painavat päälle? Lasten harrastukset, parisuhde ja siinä sivussa pitäisi vielä keretä panostaa omaan hyvinvointiinkin? Eikö ole aikaa itseä varten? 

Olemme usein hyvin kiireisiä sinkoillessamme paikasta toiseen. Keskittyminen voi olla vaikeaa ja tuntuu kuin elämä olisi yhtä pienten tulipalojen sammuttamista ja sitten taas toisaalla roihuaa.

Paineet ovat kovat kenelle tahansa. Huoli voi myös olla omasta hyvinvoinnista, läheisten terveydestä ja tästä kaikesta mikä tätä maailmaa vaivaa?

Päivä voi olla hyvinkin kuormittava ja lopulta huomaamme olevamme illalla hyvin väsyneitä ja henkisesti kuormittuneita kaikesta tästä. Siinä tilanteessa ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa mitä suuhunsa laittaa tai lähteä vielä salille rehkimään?

Moni kokee elämän juuri tällaiseksi. Elämässä on paljon asioita, jotka häiritsevät keskittymistämme. Miten siinä voi sitten panostaa kaiken keskellä omaan hyvinvointiinsa? Mitä voisit edes tehdä, jos haaveilet paremmasta terveydestä?

Treenaa fiksummin, ei kovempaa. Lataa ilmainen opaskirja treeniin ja ruokavalioon.

Mieti mitä kotoasi löytyy kaapeista.

”Kaikki ruoka mitä sinulla on kotona, päätyy lopulta sinun suuhusi”

Faktahan on, että mitä siellä kotona on, sitä myös tulee syöneeksi. Syöminen on paljon helpompaa, olipa sitä sitten stressaantunut tai väsynyt, jos kotona on PALJON hyviä ja terveellisiä ruokia. Tahdonvoima, kun ei pelkästään riitä kenelläkään. Ei ainakaan minulla. Kyllä sitä 6 kk jaksaa vaikka millaista dieettiä vetää, mutta sitten kyllä se selkäranka jossain vaiheessa katkeaa ihan jokaisella.

Mieti omalle kohdallesi asiaa, jos kotoasi on suklaata ja sipsejä. Kuinka monta päivää ne pysyvät syömättä?

Kuinka ISO onkaan kiusaus siihen, että kun on elämässä muutenkin väsynyt, että sitten sortuu syömään ei niin terveellisesti tavalla, jolla ei haluaisi edes syödä. Tavalla jonka tietää, että se ei edistä omaa hyvinvointia ja terveyttä sitten lainkaan.

Ilta on monille meistä aikaa jolloin voi helposti napostella. TV:stä hyvä sarja ja kaapissa kummittelee herkut. Tätä kirjoittaessa nyt, mieleeni tuli, että piru vie, pakastimessahan olisi lakritsi jäätelöä ja nyt sitten houkutus nousi myös oman mieleen. Onhan tämä tällaista sompailua itse kullakin.

Eikö ole aikaa itseä varten  – Mitä tehdä?

Hankkikaa sitä terveellistä ruokaa kotiin ja ei niitä herkkuja! Terveelliset ruoat lähelle. Vähän kuten sanotaan, että pidä vihamiehet vieläkin lähempänä. Vakavasti, kun kotona on terveellistä ruokaa, niin sen syömisestä tulee paljon helpompaa. ”Paras tapa syödä terveellisesti on, että sitä terveellistä ruokaa on saatavilla”.

Kaupassa

Nälkäisenä kauppaan. Se on paha virhe. Itsellä ainakin. Kyllä sieltä sitä mättöä ja huttua löytyy. Aivomme on siitä vielä kivat, että ne tietävät millä sitä verensokeria pidetään tasapainossa. Mekanismi on sellainen, että aivot on oppineet millä helpoiten saadaan tyydytettyä tarpeemme. Helpointa onkin turvautua sokeriin ja herkkuihin, joilla saadaan nälkä ja tarpeet tyydytetyksi nopeasti, vaivattomasti ja niin, että siihen ei tarvitse edes käyttää sen suuremmin vaivaa.

Siksi on olemassa myös paljon houkutuksia siellä sun täällä. Syömisestä on tehty helppoa. Menetpä sitten minne tahansa, niin kaikkialla on aina jotain mitä voi syödä tai juoda.

Siksi valmistaudu kun menet kauppaan. Jos tiedät, että olet nälkäinen, syö ennen kauppaan menemistä monipuolinen ateria, tai edes ravitseva välipala. Näin et ole nälkäinen kun astut kohti kaupan houkutuksia ja lohturuokaa.

Toinen iso asia on sekin, että jos kotoa ei löydy suklaata tai sipsejä, niin voi olla melkoinen kynnys lähteä -20 asteen pakkasessa polkemaan mummon fillarilla ostarille ostamaan erikseen sitä suklaata. Tai sitten suklaan himo ja tarve on todellakin todellinen, eikä johdu siitä, että päivän muut syömiset ovat olleet persiillään yleisesti.

Entä sitten liikunta?

Kiireinen arki? Ei ole kalenterissa tilaa. Mitäs jos alkaisi merkitä sinne kalenteriin liikunnalle omat hetkensä. Voiko aikaa ostaa jostain muusta? Sopia vaikka puolisonsa kanssa, että nyt on kuule minun hetki treenata ja sitten on myös sinun.

Pakkaa ne treenikamat valmiiksi mukaan. Jos jaksat raahata niitä treenikamoja pitkin päivää mukanasi, niin sekin voi auttaa siinä, että sinne salille on helpompaa mennä. Viitsiikö olla menemättä, kun ne ovat vielä mukana?

Katso ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille. 

Ilmaiset oppaat - Kuntosali, treeni ja ruokavalio-oppaat.

Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille

 

Jos tykkäsit tekstistä, jaa se ihmeessä. Voit myös vapaasti kommentoida!

Tsekkaa palveluni tästä… PALVELUT

Lue seuraavaksi

👉 Osaatko pysähtyä – suoritatko elämää?

UKK: Mieti vähemmän- tee enemmän!
1. Miksi yliajattelu vie niin paljon energiaa?

Koska aivot eivät erota suunnittelua ja huolehtimista. Liiallinen pohdinta aktivoi stressijärjestelmän ja lamauttaa toiminnan.

2. Miten päästä irti loputtomasta analysoinnista?

Aseta aikaraja päätöksille ja toimi sen mukaan. Toiminta tuottaa selkeyttä, ei toisinpäin

3. Miksi tekeminen on paras lääke epävarmuuteen?

Koska liike muuttaa mielen tilan. Kun alat toimia, hermosto saa signaalin, että olet turvassa — ja ahdistus laskee.

4. Miten pt valmennus voi auttaa yli-ajattelijaa?

Selkeä ohjelma poistaa päätösväsymystä. Antti Rossin valmennuksessa tiedät aina, mitä seuraavaksi tehdään — ei tarvitse arvailla.