KORONA PIINAA KUNTOSALEJA? Vai piinaako sittenkään?

KORONA PIINAA KUNTOSALEJA? Vai piinaako sittenkään?

Niin ainakin väitetään Suomessa olevan ja jos on uskominen Suomen naapurivaltioon Etelä-Koreaan (7118 km päässä), josta on nyt otettu esimerkkiä tänne meillekin. Nimittäin Suomen valtio otti esimerkin Etelä-Koreasta.

Tutkimuslähteenä käytettiin tanssitapahtumaa Etelä-Koreasta. Kyseessä oli 4 tuntia kestävä workshop pienessä tilassa, jossa ei ollut ilmastointia. Tämä on nyt sitten se esimerkki jolla halutaan alkaa rajoittamaan myös yksityisten kuntosalien toimintaa Suomessa.

Vastaavasti THL:llä, ei ole lainkaan Suomesta!!! Tietoa kuntosaleista ja onko Korona levinnyt meillä täällä kuntosaleilla? (Lähde)

No Google käyttöön ja tarkistamaan asiaa. Nopealla haulla paljastui tasan 1 tartunta, tai siis altistuminen Suomessa joka on todennettu kuntosalilla. Enempää en löytänyt.

Suomessa on kuntosaleja on todella paljon. Kuntosalilla kävijöitä viikottain satoja tuhansia, ellei jopa enemmän ja sitten 1 altistuminen Koronan keskellä?

Tällä ei siis ole tarkoitus vähätellä Koronan vakavuutta, koska kyseessä on tarttuva kulkutauti, joka on pääosin riskiryhmäläisille hengenvaarallinen. Itse peräänkuulutan kuitenkin suhteellisuuden tajua ja sitä verrataanko Suomen olosuhteista nyt Etelä-Koreaan ja johonkin yksittäiseen tanssituntiin tilassa, jossa ei ole muutenkaan ilmastointia. Jokainenhan ymmärtää jo tästä, että kyllähän tuollaisessa tilassa leviää vaikka millainen ruttotauti jos on levitäkseen.

Yli 6 miljardin bisnes

Kuntokeskukset Suomessa ja yleisesti koko liikunta-ala työllistää todella paljon ihmisiä. Yksikään sali ei pyöri tyhjästä. On kovat menot, vuokrat voivat olla kuukaudessa kalleimmillaan jopa 40,000 €, siihen päälle laitteiden liisaukset, verot, ALV, henkilöstö, vakuutukset ja paljon muuta. Sitten toki yrittäjä haluaisi mahdollisesti saada leipää pöytään ja perheelle ruokaa?

Mitä tapahtuu jos yksittäiset salit joutuvat vasaran alle?

Tästä voi laskea paljonko tulee takkiin, paljonko valtio menettää verorahoja, mitä tapahtuu yksittäisille yrittäjille? Onko Suomella varaa menettää yrittäjien tuottaman verotulot joilla lopulta tätä yhteiskuntaa pyöritetään laajalti. Sillä maksetaan julkinen terveydenhuolto, pelastustoimi, koulutus, puolustusvoimat jne.

Moni ei selviä ja näe huomista. Nyt on jo muutamia saleja mennyt konkurssiin. Ihmiset ovat vähentäneet kuntosalilla käymistä. Toki mahdollisuuksia on liikkua vaikka miten, mutta kuntosalilla tehtävä lihaskuntoharjoittelu edistää hyvinvointia ja terveyttä kaikkien tutkimusten mukaan merkittävästi, pidentää eliniänodotetta jne.

Ja nyt on uhka, että yksittäiset salit joutuvat miettimään omaa jatkuvuuttaan. (Korona toi pudotuspelin kuntosaleille)

Suomessa alkoholi on parempi kuin liikunta?

Vuonna 2020 keväällä – kesällä alettiin rajoittamaan ravintoloiden toimintaa, edelleen rajoitukset voimissaan. Tästä on kärsinyt moni tuttavankin yritys. Henkilöstö lomautettuna, kulut juoksevat jne, jokaisella yrittäjällä. Yrittäminen ei ole muutenkaan halpaa Suomessa. Ikävä tilanne kokonaisuudessaan.

Kuitenkin sitten alkoholi, baarit, ravintolat ja siellä tapahtuva hulabaloo toiminta on jotenkin terveellisempää kuin liikunta? Kännissä halaillaan, suudellaan, vaihdetaan eritteitä ja ties vaikka mitä?

Sitäkö tämä on? Jos kuntosalien toimintaa aletaan rajoittamaan niin miten ihmeessä baarien toiminta voi pysyä auki? Miten meillä on rajat auki ja esim, nuuskaralli saa jatkua. Briteistä lennätetään tänne lentoja joissa Koronan muuntovirus jyllää jne.

Vastaavasti kuntosali? Kuinka monta kertaa olet nähnyt jonkun treenaavan kännissä 😀 Viina on viisasten juoma ja joukossa tyhmyys tiivistyy sanotaan. Kyllä siellä baarissa on enemmän otollisempaa saumaa levittää tartuntoja kanssaihmisiin kuin salilla.

Väitän tässä, että salille ei kukaan mene sairaana! Jokainen on kyllä sen verran valveutunut siitä, että jos sairastaa, ei kannata treenata. Koska tiedetään, että sairaana treenaamisesta ei ole mitään hyötyä. Lisäksi ainakin kaikki ne salit jotka tiedän itse lähialueellani ovat ohjeistaneet ihmisiä toimimaan fiksusti ja niin myös tapahtuu.

Käsihygienia ennen ja jälkeen treenin. Laitteiden puhdistaminen, desinfiointi. Turvavälit ja se kuuluisa maalaisjärki. SALILLE EI MENNÄ SAIRAANA.

Mitä liikkumattomuus aiheuttaa?

”Tutkija: Liikkumattomuus alkaa vaikuttaa jo muutaman päivän jälkeen- Insuliiniresistenssi nousee, lihaskudoksen määrä pienenee, kehon rasvakudos lisääntyy ja unenlaatu heikkenee.” Lähde

Mitä tapahtuu väestölle joka ei liiku? Se lihoo, se voi pahoin, se ei edistä kansanterveyttä. Kolottaa, jumittaa, ketuttaa. Ruokailut muuttuvat epäterveellisempään suuntaan, sohva vie voiton ja kuinka moni sieltä sohvalta nousee takaisin ylös? Siihen voi tarvita myöhemmin avuksi vinssiä.

Mitä liikkumattomuus tekee mielenterveydelle? Hallaa, monelle liikunta on henkireikä ja keino purkaa omaa ahdistustaan ja yleensä pitää pää kasassa elämän kiemuroissa. Muutenkin Suomessa on mielenterveysongelmat lisääntyneet. Ahdistuneisuutta, MT ongelmia, stressiä, parisuhdeongelmia ja paljon muuta.

Nuorisoliikunta. Olen aina ollut sitä mieltä, että parempi treenata kuin hillua kaduilla. Treenaaminen lisää järkeä ja kurinalaisuutta elämään, lisää tavoittellisuutta, päämääriä, itsensä ylittämistä, voittamista. Sitä kautta voi saada lisää itseluottamusta ja se kaikki voi heijastua sitten muussa elämässä mitä ikinä tekeekin.

Nyt sitten nuorisoltakin on viety mahdollisuus harrastaa ja liikkua. Moni paikka on sulussa.

Sitäkö valtio haluaa ihmisille? Lisää pahoinvointia ja pahaa oloa?

Ja kyllä kyse on Koronasta joka tarttuu helposti ja on erityisesti riski riskiryhmäläisille. Mutta vaakakupissa painaa moni muukin asia ja jos Korona ei tapa, niin liikkumattomuus voi sen tehdä.

Lähteet:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/078f76ec-038c-438b-9c85-a822cfc13cf6

https://www.talouselama.fi/uutiset/korona-toi-pudotuspelin-kuntosaleille-liikku-avaa-uusia-saleja-nytkin-viiden-vuoden-sisalla-olemme-markkinajohtaja/59fc0ea6-202c-4059-a9a9-f12f484fab05

https://yle.fi/uutiset/3-11677805?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social

Click here to subscribe

 

Ohje, miten laatia toimiva harjoitusohjelma osa 4.

Ohje, miten laatia toimiva harjoitusohjelma osa 4.

Miten valita oikeat sarjapainot?

Edellisissä osissa ollaan keskitytty harjoitusohjelman eri treenijakoihin, sarjoihin, toistoihin ja sarjojen väliseen palautumisaikaan. Seuraavaksi sitten mietitään oikeita painoja, joilla tehdä liikkeet.

Harjoitusohjelma, sarjat, toistot ja tauot ovat riippuvaisia tavoitteestasi. Samoin käytettävien painojen määrä riippuu tavoitteesta.

Jos haluat tehdä itsestäsi lihaksikkaamman version niin joudut käyttämään sopivan raskaita vastuksia, mutta sellaisia, että selviät sarjasta hyvin loppuu asti, ilman failurea. Eli varastoon jää aina muutamia toistoja. Välillä toki kannattaa pyrkiä treenaamaan lähelle lihasuupumusta.

Toistot saavat siis tuntua raskailta ja viimeiset toistot sellaiselta, että ne pystyy juuri ja juuri suorittamaan hyvällä tekniikalla, mutta silti niin että jää varastoon toistoja. Tulosten aikaan saaminen edellyttää kuitenkin riittävän tehokasta treeniä sekä riittävän isoja painoja.

Vastaavasti jos haluat tehdä itsestäsi vahvemman ja nostaa maksimaalisesti rautaa se ei onnistu pienillä sarjapainoilla vaan tarvitset kunnolla rautaa tankoon.

Kehittääksesi lihaskestävyyttä, eli lihaksiston kykyä tehdä työtä väsymättä pitkään, et voi taas käyttää maksimaalisia painoja, koska et jaksa tehdä niillä kaikkia tavoite toistoja. Kuormittavuus syntyy tällöin toistomäärästä tai esim kehonpainosta johtuen.

Jos olet puhtaasti aloittelija kannattaa painot valita sellaiseksi millä opit hyvät liikkeiden suoritustekniikat ja puhtaat liikeradat. Tyhmää on valita mahdollisimman raskaat painot ja antaa vain mennä. Ei pidä myöskään verrata paljonko muilla on painoja tangossa.

Kun tekniikka alkaa kehittymään ja voima lisääntyy, älä pelkää lisätä painoja. Yritä siksi lähteä kasvattamaan rauhassa sarjapainojen määrää. Muista kuitenkin, että sitä ei kannata tehdä koskaan tekniikan kustannuksella.

Painojen valinta

Painot tulee valita sen mukaan, montako toistoa sinun on tavoite tehdä.

1-6, 6-12, 12-15, 15+?

Yksinkertaistettuna:

Mitä isommat painot ovat sen vähemmän toistoja.

Mitä pienemmät painot sen enemmän toistoja.

Miten löytää sitten oikeat painot?

Sarjapainojen määrittämiseen on olemassa laskureita ja tiettyjä laskentakaavoja, kuitenkin paras keino tähän on puhtaasti testaaminen.

1. Testaa esim paljonko menee tietyllä painolla xx esimerkiksi penkkipunnerruksessa toistoja. Tavoittele vaikka 10 toistoa. Sen mukaan voit sitten lähteä määrittämään sopivia painoja.

Kannattaa aloittaa harjoittelu pienemmistä vastuksista ja nostaa sitten sarjapainoja pyramidinä ylös. Näin löydät sopivat painot helposti.

Esim jos tavoitteenasi on tehdä 4 sarjaa 8-10 toistoa jalkaprässissä.

Tee 1 sarjassa 50kg 10 toistoa. Tämä paino on vielä kevyt ja toistoissa jää enemmän varaa. Lisää sitten painoa esim 20kg ja tee seuraavat 10 toistoa ja edelleen. Lisää taas painoa 20kg ja tee nyt 8 toistoa ja edelleen lisää painoa 10kg ja tee 8 toistoa.

Seuraa samalla miltä painovastusten lisäämisen tuntuu ja ovatko viimeiset toistot miten tiukkoja ja paljonko toistoissa jää varaa. Löydät näin itsellesi sitten sopivat painot käyttöösi sen kummemmin miettimättä. Jos kuitenkin viimeinen sarja nousee liian kevyesti ilman sen kummempia ponnisteluja, ovat painot liian pienet.

Voit sitten hyödyntää tavoitteesi mukaan voimaportaita ja miettiä mitä haluat kehittää. Katsoa esim minkä % vastuksen mukaisia painoja suositellaan, kun harjoitetaan esimerkiksi perusvoimaa ja tehdään hypertorfista harjoittelua.

2. Kokeile paljonko on yhden toiston maksimi. Tätä en suosittele kuin harvoin ja tämä vaatii jo treenaamisesta kokemusta. Kuitenkin, kun tiedät paljonko kerran nousee voit lähteä tässä tilanteessa sitten laskemaan % sopivia sarja painoja itsellesi.

Naiset ja painot

Naiset pelkäävät usein sitä, että lihakset kasvavat liikaa.

Kuitenkin esimerkiksi Juha Hulmin mukaan vain noin 5% kaikista naisista lihakset kasvavat keskimääräistä nopeammin.

Siksi naisten ei pitäisi pelätä turhaan lihasten kasvua. Vain pieni joukko naisia on todella niin lahjakas, että lihakset kehittyvät keskiarvoa enemmän. Sama tosin kyllä pätee osaan miehistäkin.

Voit myös lopulta itse vaikuttaa siihen mitä haet kuntosaliharjoittelulla. Haetko rasvanpolttoa, isompia lihaksia, voimaa vai mitä?

Jos koet, että lihakset kasvaisivatkin liikaa, niin aina voit muuttaa treeniä. Pienentää painoja ja tehdä pidempiä toistoja, jotta näin ei pääse tapahtumaan.

 

8 asiaa, jotka kannattaa huomioida saliharjoittelua suunniteltaessa!

8 asiaa, jotka kannattaa huomioida saliharjoittelua suunniteltaessa!

8 asiaa, jotka kannattaa huomioida saliharjoittelua suunniteltaessa!

Moni voi pitää salitreenaamista helppona ja yksinkertaisena liikuntamuotona.

Eikös se riitä, että ottaa painot käsiinsä ja alkaa heilutella niitä ees ja taas. Eikös se hauis kasva sillä tavalla ihan tuosta noin vain? Mitäs jos etsisin jonkun valmiin treeniohjelman netistä, jota lähtisin kokeilemaan? Niitähän on netti pullollaan ties vaikka millaisia valmennuksia.

No asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Liikunnassa yleensäkkin, kuten myös saliharjoittelussa kannattaa olla aina suunnitelma, syyt liikunnalle ja tavoite kaikelle tekemiselle.

Suunnitelmallisuus vie eteenpäin ja antaa tuloksia. Ei tehdä asioita summanmutikassa vähän sinne päin. Toki sekin voi riittää jollekin ja liikunnan tuottama ilo, mutta ilman punaista lankaa ei pääse kyllä pitkälle.

Lisäksi kerta on intoa treenata, niin miksei sitä samalla ajalla ja vaivalla tekisi kunnolla sekä niin että se tuottaisi myös tuloksia?

Mitkä asiat on syytä sitten ottaa huomioon treeniä suunniteltaessa?

1. Tavoitteet

Kaikessa treenaamisessa on hyvä olla mukana aina tavoite. Olipa se sitten se, että haluat polttaa rasvaa, kehittää lisää lihaksia, parantaa liikkuvuutta, lisätä voimaa ja suorituskykyä, antaa virtaa arkeen, tuoda vastapainon passiiviselle muulle elämälle jne.

Tavoitteen selvittäminen on tärkeää, jotta se punainen lanka harjoittelua varten löytyy ja voi myös miettiä sitten miten usein ja kuinka paljon annosteltuna treeniä viikossa – kuukaudessa on järkevää omalle kohdalle.

2. Aikaisempi liikunnallinen tausta ja nykyinen malli harjoitella

Miten olet aikaisemmin liikkunut? Millainen liikunnallinen tausta sinulla on? Oletko aivan lähtö tekijöissä, vai jo treenannut jo jonkin aikaa, mutta junnaat paikallaan harjoittelussa?

Yleensä jos on jotain liikunnallista taustaa se hyödyttää myös saliharjoittelussa aikaisemman liikunta kokemuksen kautta. Liikehallinta, motoriikka, kehonhallinta voi olla sujuvaa ja salilla liikkeet sujuvat heti kättelyssä paremmin. Lihaskuntokin voi olla jo hyvällä tasolla lähtötilanteessa.

Jos taas junnaat paikallaan kehittymisen suhteen, niin treenaatko mahdollisesti liikaa tällä hetkellä? Mahdollisesti alipalaudut harjoittelusta tai etkö ole muistanut päivittää harjoitusohjelmaasi riittävän usein?

3. Mikä lähtökuntosi on?

Mikä lähtötilanteesi on? Oletko enemmän sohvaperuna vai oletko aktiivisesti treenaaja? Jos et ole aikaisemmin juurikaan treenannut tai olet käynyt salilla harvakseltaan, niin järjenkin pitäisi se jo sanoa, että liian kovaa, liian usein ja liian raskaasti ei kannata lähteä asioita toteuttamaan. Joskus se riittää jo tavoitteeksi, että saa itsensä sohvalta ylös ja liikkeelle. Sekin on askel parempaan päin.

Hyvä on muistaa, että vain harvojen tulee muutenkaan treenata kuin kilpaurheilijat. Vähempi kun riittää antamaan tuloksia, jos sen vähän vain osaa käyttää hyödykseen tehokkaasti.

4. Geneettiset tekijät

Sanotaan, että treenaamisessa pitäisi olla pitkäjänteisyyttä, sillä tulokset eivät hetkessä näy. Kuitenkin jos olet aloittelija tai sinulla ei vielä ole paljonkaan treenitaustaa, niin tuloksia tulee fiksulla tekemisellä ällisyttävän nopeasti ja näkyviä tuloksia jopa 2 viikon aikana.

Vastaavasti jos on treenitaustaa ja olet junnannut samalla 4 jakoisella ohjelmalla vuodesta toiseen ja tehnyt vakiona 3 sarjaa ja 6-15 toistoa välillä, niin jo muuttamalla ohjelman jakoisuutta voit edistää kehittymistä. Kuitenkin se miten nopeaa kehitys on, riippuu paljon geneettisistä ominaisuuksista. Toiset vain saavat nopeammin aikaan tuloksia kuin toiset.

5. Sukupuoli

Sukupuolella ei ole hirveää merkitystä, kun miettii treenaamista ja kehittymistä. Olitpa sitten mies tai nainen, niin sama työ se on tehtävä jos haluaa saada aikaan tuloksia tavoitteesta riippumatta.

Joskus kuulee naisten suusta, että ei halua sitten niitä isoja lihaksia. Niiden kehittyminen vaatii kuitenkin usein vuosien työn ja systeemmattista harjoittelua, aivan kuten miestenkin kohdalla. Pelko naisilla siitä, että kehittääkö joku ohjelma liikaa lihasmassaa on siksi usein turha.

6. Terveydentila ja mahdolliset rajoitteet

Selkä kipeä, lonkankoukistajat kireällä, polvia särkee, olkapäihin pistää tmv. No, eikun tekemään kovia maastavetoja, kyykkyjä ja kovia penkkipunnerruksia. EI!

Liike on lääke, kun sitä annostelee oikein ja tekee itselleen sopivia fiksuja harjoitteita. Vastaavasti tekemällä liikkeitä väärällä tekniikalla, voit särkeä itsesi vieläkin pahemmin ja altistaa itsesi loukkaantumisille.

Korkea verenpaine, diabetes, sydän- ja verisuoni sairauksia, nekin on syytä ottaa huomioon harjoitusohjelmaa mietittäessä. Myös raskaus ja siitä palautuminen vaikuttaa harjoitteluun ja millaista treeniä on fiksua tehdä.

Siksi saliohjelmaa mietittäessä on tärkeää miettiä oma sen hetkinen terveydentila ja mahdolliset fyysiset rajoitteet, jos niitä on.

7. Arjen kokonaiskuormitus ja palautuminen

Onko arki stressaavaa, kiire painaa jatkuvasti niskaan, on paineita, huolia jne? Treenaaminen voi jo itsessään olla hyvin kuormittavaa. Stressiä stressin päälle ei voi olla tavoite, vaan ennemmin ulos stressistä.

Rääkkitreeni ja kovat monijakoiset ohjelmat erikoistekniikoiden kanssa eivät ole tällöin sinun juttusi, vaan rennompi ote saliharjoittelua kohtaan kuten vaikkapa koko kehoa kokonaisvaltaisesti kuormittavaa lihaskuntotreeniä 2 – 3 kertaa viikossa. Eikä ahnehdi kaikkia maailman liikkeitä mukaan ohjelmaansa.

8. Kehityksen mahdollistava ympäristö (uni, stressi, ravinto jne)

Pelkkä hyvä treeniohjelma ei riitä antamaan kehitystä. Täytyy huolehtia myös muista elämän tärkeistä osa-alueista, että ne ovat myös kunnossa ja tasapainossa. Näitä ovat muun muassa se, että lepää riittävästi, nukkuu riittävän pitkät yöunet, ravinto vastaa tavoitetta ja syödään riittävästi omaan kulutukseen nähden sekä pyritään elämään suhteellisen stressitöntä elämää, jos se vain suinkin on mahdollista.

Kirjoittaja on Antti Rossi Personal trainer ja ravintovalmenaja.

Miksi käyt kuntosalilla?

Miksi käyt kuntosalilla?

Joulukuun ensimmäinen päivä ja luvassa tuttuun tapaan Personal trainer Antti Rossin joulukalenteri. Tällä kertaa 24 luukun verran asiaa saliharjoittelusta. Tässäpä ensimmäinen osa, olkaat hyvä.

Lähdetään kuntosalille!

Käytkö kuntosalilla? Mikä on tavoitteesi kuntosalilla käymisen suhteen? Mikä saa sinut liikkeelle ja motivoi liikkumaan?

Salilla käymisen suhteen on olemassa hyvin monia erilaisia tavoitteita, kuten on myös salilla kävijöitäkin. Kaikki eivät halua suinkaan bodata ja isommat lihakset eivät ole monelle se tavoite.

Tavoite voi liittyä esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Halutaan voida paremmin, edistää omaa hyvinvointia ja pitää sitä kautta huolta fyysisestä kunnosta joka edelleen edistää ja ylläpitää terveyttä.

Tavoitteesi voi olla kyllä myös sitten puhtaasti kehonmuokkaus, ”bodaus”. Haluat olla lihaksikkaampi versio itsestäsi ja trimmata itseäsi. Kasvattaa isommat lihakset.

Yksi tavoite voi olla puhtaasti että olisi vahvempi. Nostaa mahdollisimman paljon rautaa, vaikkapa maastavedossa tai sitten kuntosaliharjoittelu tukee suorituskyvyn kehittymistä ja toimii osana muuta urheilua.

Tavoite voi liittyä kuntouttavaan harjoitteluun, joka tähtää jonkin vaivan tai vamman kuntoutukseen.

Useat käyvät salilla myös painonhallinnan ja painonpudotuksen takia. Halutaan polttaa rasvaa, kiinteytyä. Sekin onnistuu hyvin lihaskuntotreenin avulla.

Toiset saat menevät salille siksi, että halutaan saada ajatukset irti arjen muista ympyröistä ja tuulettaa omaa päätään. Saliharjoittelu toimii tällöin hyvin stressin ”höyryjen” purun välineenä

Tavoitteita voi toki olla muitakin. Olipa se sitten mitä tahansa, niin tavoite määrittää aina syyt sille miksi liikut. Se vaikuttaa myös harjoittelun kulkuun, suunnitteluun, toteutukseen, liikkeiden valintaan, sarja ja toisto määriin, palautumisaikoihin, treeni kertojen määrään jne.

Tavoite salilla käymiseen on siksi aina hyvä olla olemassa,  ja jos ei ole niin mieti edellä mainitun perusteella omia syitä saliharjoittelun suhteen. Sitä kautta sitoudut liikuntaa kohtaan ja se motivoi sinua eteenpäin.

Tsemppiä treeniin kaikille ja hyvää alkanutta joulukuuta 🙂