Saako aikuinen unelmoida, olla unelmia, satuja ja elää hetken vaikkapa siellä fantasia maailmassa, joka ei olekaan kuitenkaan ”täysin totta”? Jos lapsikin sen tekee, niin miksei aikuinen heittäydy ja unelmoi?
Voiko aikuinen myös heittäytyä mukaan ja elää hetken kuin missä tahansa teema / fantasia huvipuistossa ja olla se Peter Pan, edes hetken?
Mitä jos aikuinen uskoo ja unelmoi esimerkiksi joulupukkiin. Joulupukin suhteen totta on kuitenkin sen verran, että napapiirillä asuu joulupukki, siellä on joulupukin kylä, pajat, tontut ja muut… Että periaatteessa kyllä siellä se joulupukki on Rovaniemellä olemassa – uskoi tai ei?
Joulupukki ja pukin käyminen kodeissa on vanha perinne. Perinne joka voi siirtyä eteenpäin sukupolvelta toiselle. Yhteinen satufantasia punanuttuisesta partahemmosta, joka valmistaa ja tuo lahjoja…
Sadut, tarinat, mielikuvitus, unelmointi ja heittäytyminen ovat tärkeä osa lapsen kehitykselle. Tarinat yhdessä aikuisen ja lapsen välillä voivat olla hauskaa leikkiä ja yhdessä jaettua iloa.
Mitä enemmän elämässä on iloa sen hauskempaahan elämä on muutenkin! Mitä enemmän aikuisen ja lapsen välillä on yhteisiä iloa aiheuttavia hetkiä, sitä vahvempi lapsesta kasvaa!
Sadut, tarinat ovat tärkeä osa mielenterveyden, aivojen ja mielikuvituksen kehittymisen kannalta.
Onko se sitten väärin, että ”huijataan” jollain mikä ei ole todellista? Valehtelu on väärin, etenkin tilanteissa joihin liittyy vakavia asioita ja joilla tavoitellaan omaa hyötyä tai etua, mutta entäs sitten satu ja unelmointi punanuttuisesta pukista?
Todellisuudentajun kehittyminen!
Nykytutkimusten mukaan lapsi tarvitsee mielikuvitusta ja satukokemuksia, jotta todellinen todellisuudentaju voi kehittyä!
Lapsi kertoo asioistaan, saduista, mitä leikkii jne. Tästä kaikesta jaetaan vanhemmille…
Lapsi uskoo aidosti siihen kaikkeen täysin totena.
Sama Rovaniemen herran suhteen. Moni vanhempi miettii tässä, että mitä seuraa siitä, että lapsi ymmärtää myöhemmin, että häntä on huijattu joulupukin suhteen koko lapsuus?
Usko joulupukin taruun hälvenee kuitenkin, kun lapsi vanhenee iän myötä ja jo tietoisuuden lisääntymisen seurauksena.
Aluksi totuuden tuleminen julki voi aiheuttaa kyllä pettymyksen tunteita. Sitten taas, kun pettymys vaihtuu tietoisuuteen, voi lapsi oivaltaa ja alkaa erottamaan valkoisen mustasta, ja vasemman oikeasta. Todellisuuden ja fantasian välinen ero tulee siis konkreettiseksi eroksi elämässä.
Oppia ymmärtämään mikä on totta, mikä ei, niin siihen tarvitaan myös mielikuvitusta ja aluksi asioita ei oteta ihan toden kanssa.
Mitä aikuinen voi oppia kaikesta tästä?
Lastenpsykiatrin Jari Sinkkosen mukaan aikuiset suhtautuvat elämään aivan liian vakavasti. Allekirjoitan myös tämän! Siksi aikuinen heittäydy ja unelmoi!
Arjesta saisi paljon enemmän irti, kun uskaltaisi heittäytyä elämään samoin kuin lapset!
Milloin sinä olet tehnyt jotain pelkästä ilosta, hullutellut tai heittäytynyt hetkeen?
Lapsi elää täysillä elämäänsä ja tässä hetkessä. Elämyksiin, tilanteisiin, kokemuksiin heittäydytään mukaan täydellä impulsiivisuudella. Tunteita näytetään ja niitä ei salata tai piilotella…
Se on kaikki omalla tavallaan täyttä anarkiaakin, mutta sen kautta löytyy uutta!
Se kaikki on taas usein meiltä aikuisilta hukassa. Lapsilla on voimakas mielikuvitus, luovuutta ja taito tarttua siihen.
Miten suuret asiat ovat mahdollisia elämässä? Miten ihminen keksii jopa koko maailmaa hyödyttäviä ja mullistavia asioita?
Se edellyttää juuri luovuutta ja uskallusta heittäytyä, uskallusta katoa laatikon ulkopuolelle täysin uudella tai toisella tapaa…
Heittäytyminen hetkeen, eläminen tässä hetkessä voi myös vapauttaa tunteita, poistaa stressiä…
Leikkien, satujen, tarinoiden, fantasioiden avulla lapselle herää uusia ajatuksia ja se voi lisätä uskoa ja unelmia tulevaisuudesta! Lapselle leikki on osa ajattelua…
Tästä me aikuiset voisimme ottaa opiksi. Unohtaa arkiset murheemme ja stressiä aiheuttavat asiat. Niitä, kun riittää, niitä tulee jatkuvasti vastaan, halusipa sitä tai ei? Siksi uskallusta elää, heittäytyä mukaan ja unelmoida!
Jahtaatko ja unelmoitko hyvästä kunnosta ja, että osaat syödä terveellisesti?
Korona piinaa, vaivaa ja kaataa ihmisiä vuoteeseen. Miten sitten, kun on rajoitukset, sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, väsymys, monien kuntosalien sulkeminen jne. voivat vaikeuttaa liikunnan harrastamista. Kuinka ottaa huomioon korona ja kuinka treenata?
Tässä on sinulle vinkkejä, jotka voivat auttaa sinua pysymään aktiivisena ja elämään terveellisesti Koronan aikana.
1. Pysy aktiivisena!
Monet päivittäisistä toimistamme ovat koronavirus pandemian aikana erilaisia. Tämä voi vaikuttaa suoraan motivaatioon liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta kohtaan.
Moni tekee etätyötä ja nyt Etelä-Suomessa on saleja laitettu kiinni. Tässä tilanteessa voi tuntua siltä, että on vaikea pitää kiinni harjoittelurutiineista. Tosin perustasolla olevissa kunnissa pääsee edelleen salille. Kuitenkin sosiaalinen kanssakäyminen on voinut vähentyä, ryhmäliikuntatunteja ei ole motivoivan ohjaajan opastuksessa ja voit kokea, että et saa samaa irti liikunnasta kuin ohjattuna.
Harjoittelu kotona on yksi mahdollisuus, mutta se voi tuntua ”tylsältä” tai sellaiselta, että siitä ei saa toivottua tuloksellisuutta irti.
Moni joutuu myös kamppailemaan taloudellisesti ja elämään muuten vähän kuin löysässä hirressä. Tällöin pysyminen aktiivisena voi tuntua vähemmän tärkeältä ajatukselta, kun pää on muutenkin stressissä.
Kuitenkin jopa vähäisellä liikunnalla ja terveellisellä ravinnolla voi olla isokin vaikutus siihen, miten sinä voit. Liikunta, kun on yksi tehokkaimmista keinoista pysyä fyysisesti ja henkisesti terveenä.
Liikunta voi lievittää stressiä, ahdistusta, masennusta ja auttamaan kroonisten sairauksien, kuten korkean verenpaineen ja diabeteksen hoidossa.
Jos ei pääse salille, niin aina voi tehdä jotain! Liikuntaan löytyy aina mahdollisuuksia. Esimerkiksi monet asiakkaani treenaavat puhtaasti kehonpainolla.
2. Liikunta ja immuunipuolustus
Se, että olisi vaikka miten kovassa fyysisessä kunnossa, ei ole suoraan suojaava mekanismi, tai estä sinua saamasta Koronaa. Hyvällä fyysisellä kunnolla on kuitenkin monia muita suojaavia tekijöitä. Liikunta vapauttaa harjoittelun seurauksena esimeriksi aivojen endorfiinejä, kemikaaleja, jotka vaikuttavat positiivisesti mieleesi ja kehoosi. Se taas voi parantaa terveyttäsi.
Liikunta voi myös vahvistaa immuunipuolustusta mikä onkin tärkeää meille jokaiselle. Kuitenkin jos treenataan taas liikaa, se vastaavasti voi heikentää immuunijärjestelmääsi.
Jos pyrit olemaan aktiivinen se suojaa sinua muutenkin. Todennäköisesti olet motivoituneempi syömään myös terveellisesti ja keskittymään riittävään unen laatuun ja määrään.
3. Suunnittele mitä teet!
Olipa nykyinen tilanteesi mikä tahansa. Etätöitä, työtön, lasten kanssa kotona etäopetuksessa. Jos meinaat treenata kuin ”hurjapää”, se ei ehkä kuitenkaan ole fiksuinta juuri nyt.
Ota siksi huomioon miten jaksat tällä hetkellä? Mikä on energiatasosi? Mitä voit tehdä juuri nyt ja mikä määrä liikuntaa voi sopia sinulle? Sohva ei kuitenkaan ole ratkaisu hyvinvointiin liittyen. Tiedätkö, että usein kesän jälkeen se kesäloma voi jäädä päälle. Kesälomasta tuleekin rentoiluloma joka jatkuu ja jatkuu.
Sama on Koronan suhteen. Korona”loman” jäädessä päälle voi olla hyvinkin haastavaa aktivoida ja ottaa ns. ”Itseään niskasta kiinni” ja lähteä liikkeelle.
Siksi kuten aina, lähde liikkeelle, niin että et ahnehdi liikaa kerralla. Ei tule sitä kuuluisaa tammikuun efektiä, eli ”kaikki heti minulle nyt”. Sitä ei jaksa kukaan ja vauhti loppuu muutaman viikon kuluttua.
4. Korona ja kuinka treenata?
Ihmiset, jotka varaavat aikaa liikunnalle, tulevat liikkuneeksi todennäköisemmin, kuin vastaavasti henkilöt jotka eivät ole merkinneet kalenteriin aikaa liikuntaa varten. Jos olet menossa vaikka lääkäriin, niin ethän peru sitäkään aikaa? Jos olet työssä, niin sekin velvollisuus pitää hoitaa, halusit tai et. Sama koskee liikuntaa.
5. Treenaa kun sinulle sopii
Aamutreeni, ilta tmv. Moni tykkää liikkua aamuisin. Harjoittelu aamuisin voi antaa virtaa koko päivään. Toisille sopii työpäivän aikana pitää tauko (nyt etenkin etätöissä) käydä liikkumassa tai sitten töiden jälkeen. Lopulta ihan sama, koska liikut, kunhan liikut ja varaat aikaa liikunnalle.
6. Mieti mitä tavoittelet ja miksi?
Parempi kunto? Elinvoimaisempi minä? Tee päätös ja suunnittele, että viikolla käyn lenkillä joka toinen päivä 30-60 minuuttia kerrallaan. Kirjaa ja seuraa liikuntaa. Pidä itsesi tilivelvollisena tekemistäsi itsellesi tai palkkaa sitten vaikkapa Personal trainer. Sekin kannustaa sinua jatkamaan eteenpäin.
7. Puhu tavoitteistasi ystävällisesi
Tee asioista julkisia. Todennäköisempää on tällöin, että et ”skippaa” treenejä ja liikkumista. Jaa sosiaaliseen mediaan edistymisestäsi infoa. Voit samalla saada muilta tukea ja tsemppiä.
Vaikka on Korona, niin voit pyytää kaverin mukaan liikkumaan. Määrittäkää yhteiset ajat koska näette ja harrastatte liikuntaa yhdessä. Yksi mahdollisuus on myös hyödyntää videopuhelua. Treenatkaa yhdessä kotonanne livenä.
8. Mene ulos aina, kun se on mahdollista!
Nykyisin ulkona on paljon eritasoisia liikuntapaikkoja joita voi hyödyntää omassa harjoittelussa ja tehdä vaikkapa kehonpainotreeniä. Kävele, aja polkupyörällä, juokse, hengitä raikasta ilmaa ja nauti keväästä. Raikas ilma ja aurinko lisää samalla mielenterveyttä ja poistaa ärsytystä,
9. Liiku monipuolisesti
Tee lihaskuntoharjoittelua, kahvakuulaa, käsipainot, kuminauhaa, kehonpainoa. Yhdistä tähän HIIT-treenejä, tabataa, kestävyyttä ja muita treenejä. Kävele, tee porrastreeniä, mäkivetoja, intervalleja maastossa, ylä-ja alamäkeä, lyhtypylväiden väliä, liikkuvuutta, lihashuoltoa, stressinhallintaa jne. Mahdollisuuksia on moneen ja äkkiä huomaakin sen miten monipuoliseksi liikunnallinen viikkosuunnitelma voi muodostua!
10. Ota lapset mukaan liikkumaan!
Asiakkaani laittoi eilen kuvan salilta, kun oli ottanut tyttärensä mukaan salille. Tätä samaa voi hyödyntää muutenkin. Pelatkaa, pyöräilkää, hyppikää, hillukaa ja pitäkää hauskaa lastenne kanssa. Energiaa kuluu ja kaikki tykkäävät.
11. Aktivoi itsesi myös arjessa
Kyllä sekin kaikki mitä teet arjessa on liikettä ja liikuntaa. Imurointi, mattojen tamppaus jne.
Etätyössä puhelut seisten. Osallistu verkkokokouksiin samalla, kun teet kyykkyjä tai mene lenkille ja osallistu sieltä kokoukseen. Mikä estää tätäkään?
Se että liikut on tärkeintä sinun ja hyvinvointisi kannalta. Muista, että liikuntaa ei tarvitse harrastaa tunteja putkeen, että siitä saa hyödyt irti. Vähempikin kerrallaan riittää. 10-15 minuuttia pätkissä pitkin päivää 2-3 kertaa, yhteensä 30-45 minuuttia. Saat jo sillä hyötyä irti ja väitän, että se 10-15 minuuttia menee nopeasti vaikkapa iltapäivälehtiä selaillessa.
Korona ja kuinka treenata – toivottavasti vinkeistäni oli sinulle hyötyä!
Tykkäsit tekstistä? Jaa se ihmeessä. Voit myös vapaasti kommentoida!
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
UKK: Harjoittelu korona ja flunssa – kuinka pysyä aktiivisena
1. Miten pysyä aktiivisena, kun salit tai harrastukset ovat kiinni?
Aktiivisuus ei tarkoita treeniä – se tarkoittaa liikettä. Tee kotona pieniä liikkeitä päivän aikana: 10 kyykkyä, 20 askelta portaissa, 2 minuutin venyttely. Tärkeintä on rytmi – ei kesto. Kun arki sisältää toistoja, keho pysyy hereillä.
2. Kuinka löytää motivaatio kotitreeniin?
Motivaatio syntyy pienistä voitoista. Tee realistinen ohjelma, jota voit noudattaa. Aseta selkeä tavoite. Käytä visuaalista muistutusta: merkkaa jokainen treenipäivä ylös. Näe eteneminen – se motivoi enemmän kuin lupaukset.
3. Mitkä ovat parhaat kotitreeni-liikkeet ilman välineitä?
Kyykky ja variaatiot, punnerrus, lankku, askelkyykky, soudut, vatsat ja käsien harjoitukset sekä selkäojennus. Kun teet ne hitaasti ja hallitusti, kuormitus riittää. Lisää tarvittaessa vastusta kahvakuula, kuminauha tai yhdistelmillä.
4. Miten liikkua, jos olen stressaantunut tai väsynyt?
Kevyt liike on lääke. Lyhyt ulkoilu, jooga tai hengitysharjoitus palauttaa hermostoa paremmin kuin rankka treeni. Kehon kuormitus ei saa olla henkisen päälle – sen on tuettava sitä.
5. Miten yhdistää työ ja liikunta etäpäivinä?
Sovi itsellesi “liike-tauot”. Jokainen puhelu kävellen, jokainen palaveri tauolla seisomaan. 5 krt/vko x 10 minuutin liikepäivä on fysiologisesti tehokkaampi kuin yksi tunnin hikipuristus.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
