Ravitsemuksen ehdottomuudet myyvät – keho ei elä mustavalkoisessa maailmassa

Ravitsemuksen ehdottomuudet myyvät – keho ei elä mustavalkoisessa maailmassa

Hiilarit ovat pahasta. Keto on paras. Aamiainen on pakollinen. Paasto korjaa kaiken. Siemenöljyt tappavat. Liha tappaa. Liha pelastaa.

Tervetuloa ravitsemussomeen, jossa algoritmi rakastaa varmuutta enemmän kuin tiede.

Jos haluat näkyvyyttä, sano “aina” ja “ei koskaan”. Jos haluat ymmärtää ihmisen fysiologiaa ja valmentaa häntä hyvin, nuo sanat kannattaa käyttää paljon varovaisemmin.

Ravitsemustiede ei ole epävarmaa siksi, ettei mitään tiedettäisi. Se on monimutkaista siksi, että sama ruoka voi vaikuttaa eri tavalla riippuen annoksesta, kokonaisruokavaliosta, korvaavasta valinnasta, lähtötilanteesta ja tavoitteesta.

Miksi ravitsemuksen ehdottomuudet tuntuvat niin uskottavilta?

Ihmisen mieli pitää selkeistä syy-seuraussuhteista. Kun ongelmalle annetaan yksi syyllinen, maailma muuttuu helpommaksi.

Olet väsynyt? Syy on hiilihydraatti. Paino ei laske? Insuliini. Vatsa oireilee? Gluteeni. Kolesteroli nousee? Lääkärit valehtelevat. Ratkaisu? Poista yksi asia kokonaan.

Jos todellinen vastaus kuuluu “se riippuu annoksesta, kokonaisuudesta ja vertailusta”, se häviää somessa helposti dramaattisemmalle väitteelle.

Mutta yksinkertainen selitys ei ole sama asia kuin oikea selitys.

“Paras ruokavalio” - paras mihin ja kenelle?

Oletetaan, että väite kuuluu: “keto on paras ruokavalio”. Paras mihin?

  • Epilepsian lääketieteelliseen hoitoon tietyissä tilanteissa?
  • Painonpudotukseen ihmiselle, joka kokee keton helpoksi toteuttaa?
  • Maksimaaliseen kestävyyssuoritukseen?
  • Voimaharjoitteluun ja lihaskasvuun?
  • Diabeteksen hoidon osaksi?
  • Elinikäiseksi ruokavalioksi koko väestölle?

Ilman kysymyksiä mihin, kenelle, mihin verrattuna ja kuinka pitkäksi aikaa sana “paras” on lähinnä markkinointia.

Mekanismi ei ole sama asia kuin kliininen lopputulos

Tämä on yksi tärkeimmistä taidoista ravitsemusväitteiden arvioinnissa.

Insuliini vähentää hetkellisesti rasvakudoksen lipolyysiä. Tästä ei seuraa automaattisesti, että hiilihydraatit estäisivät rasvanpudotuksen.

Tyydyttynyt rasvahappo voi vaikuttaa soluviljelmässä tiettyyn tulehdusreittiin. Tästä ei yksin seuraa, että normaali annos tiettyä ruokaa aiheuttaisi ihmiselle kliinisesti merkittävän tulehdussairauden.

Biologinen mekanismi kertoo, miten jokin vaikutus voisi tapahtua. Kliininen tutkimus kysyy, tapahtuuko vaikutus ihmisessä, millä annoksella ja onko sillä oikeasti merkitystä terveydelle.

“Hiilihydraatit ovat pahasta” - mikä hiilihydraatti?

Hiilihydraatti on ravintoaineiden ryhmä, ei moraalinen ominaisuus.

Linssit, kaura, peruna, marjat, täysjyväleipä ja sokerinen virvoitusjuoma sisältävät kaikki hiilihydraattia. Niiden ruokamatriisi, kuitupitoisuus, ravintoainetiheys, energiatiheys ja vaikutus kylläisyyteen ovat kuitenkin erilaisia.

Painonpudotus voi onnistua vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Se voi onnistua myös runsaammin hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla. Pitkällä aikavälillä merkitystä on muun muassa energiansaannilla, ruokavalion laadulla, proteiinilla, kuidulla ja sillä, pystyykö ihminen toteuttamaan mallia.

“Insuliini lihottaa” - totta muutaman tunnin fysiologiassa, väärä johtopäätös kuukausiin

Insuliini osallistuu ravintoaineiden varastointiin ja vähentää hetkellisesti rasvahappojen vapautumista rasvakudoksesta. Tämä on fysiologiaa.

Mutta aterianjälkeinen varastointi ei ole sama asia kuin pitkäaikainen rasvamassan kasvu. Ihminen voi laihtua ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti hiilihydraatteja ja nostaa insuliinia useita kertoja päivässä.

Hormoneilla on merkitystä. Se ei tarkoita, että energiatasapainon fysiikka lakkaisi toimimasta.

“Luonnollinen on terveellistä” - luonto ei ole laatuleima

Luonnollinen ei ole turvallisuuden synonyymi eikä teollinen automaattisesti haitallisen synonyymi.

Myrkkysieni on luonnollinen. Pakastemarjat ovat prosessoituja. Jogurtti, kaurahiutaleet ja täysjyväleipä ovat prosessoituja. Lääkkeet ovat teollisesti valmistettuja ja voivat pelastaa henkiä.

Ultraprosessoitujen, energiatiheiden ja helposti ylisyötävien tuotteiden suuri määrä voi olla käytännössä ongelma. Mutta “prosessointi” ei yksin kerro tuotteen terveysvaikutusta.

Annos ratkaisee enemmän kuin some antaa ymmärtää

Ravitsemuksessa kysymys ei yleensä ole vain siitä, esiintyykö jotain ainetta ruoassa. Olennaista on kuinka paljon sitä saadaan ja kuinka usein.

Vesi on välttämätöntä ja liiallisena vaarallista. Natrium on välttämätön elektrolyytti ja hyvin suuri pitkäaikainen saanti voi nostaa verenpainetta osalla ihmisistä. Rasvaa tarvitaan, mutta rasvan laadulla ja määrällä on merkitystä.

Väite ilman annosta on usein ravitsemuksessa puolikas väite.

Korvaava valinta muuttaa vastauksen

Kun joku sanoo “vähennä tätä”, kysy aina: mitä tulee tilalle?

Jos tyydyttynyttä rasvaa vähennetään ja tilalle tulee tyydyttymättömiä rasvoja, vaikutus ei ole sama kuin jos tilalle tulee runsaasti vähäkuituisia raffinoituja hiilihydraatteja.

Jos sokerinen virvoitusjuoma korvataan vedellä, muutos on erilainen kuin jos kokonainen hedelmä korvataan karkeilla vain siksi, että molemmat sisältävät sokereita.

Terveysvaikutus syntyy usein juuri vertailusta.

Yksilöllisyys ei tarkoita, että “kaikki käy”

Toinen ääripää on väittää, ettei ravitsemuksesta voida sanoa mitään yleistä, koska kaikki ovat yksilöitä.

Voidaan sanoa. Väestötasolla on vahvaa näyttöä esimerkiksi kasvisten, hedelmien, täysjyvän, palkokasvien, kalan ja tyydyttymättömien rasvojen kaltaisten ruokavalion piirteiden hyödyistä. Transrasvojen runsas saanti on haitallista. Tupakointi ei muutu terveelliseksi yksilöllisyyden vuoksi.

Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että yhteistä näyttöä sovelletaan ihmisen terveydentilaan, tavoitteisiin, mieltymyksiin, kulttuuriin ja arkeen.

Mustavalkoisuus on erinomainen bisnesmalli

Kun ensin luodaan vihollinen, voidaan myydä ratkaisu.

“Tämä ruoka tulehduttaa sinut” → osta minun ruokavalioni. “Hiilarit sotkevat hormonisi” → osta minun kurssini. “Lääkärisi ei kerro tätä” → tilaa minun lisäravinteeni.

Hyvä valmennus toimii päinvastoin. Se vähentää tarpeetonta pelkoa ja lisää ymmärrystä. Tavoitteena ei ole tehdä asiakkaasta riippuvaista gurusta vaan opettaa häntä tekemään parempia päätöksiä itse.

Seitsemän kysymystä ennen kuin uskot vahvan ravitsemusväitteen

  1. Mihin tutkimusnäyttöön väite perustuu?
  2. Onko kyse ihmisillä mitatusta lopputuloksesta vai vain mekanismista?
  3. Mikä on annos?
  4. Mihin ruokaa tai ruokavaliota verrataan?
  5. Kuinka pitkä tutkimus oli?
  6. Sopiiko tutkittu joukko siihen ihmiseen, jolle väitettä nyt myydään?
  7. Tukeeko kokonaisnäyttö väitettä vai esitelläänkö yksi poikkeava tutkimus?

Miltä hyvä asiantuntijuus näyttää?

Hyvä asiantuntija pystyy sanomaan sekä “tästä on vahvaa näyttöä” että “tästä emme vielä tiedä tarpeeksi”. Hän osaa erottaa todennäköisen mahdollisesta ja biologisen mekanismin osoitetusta terveysvaikutuksesta.

Ja ennen kaikkea: hänen ei tarvitse keksiä uutta vihollista joka viikko pysyäkseen kiinnostavana.

Minun sääntöni asiakkaalle

Jos ravitsemusväite kuulostaa siltä, että yksi ruoka joko tuhoaa tai pelastaa terveytesi, tarkista väite kaksi kertaa.

Keho ei tarvitse ravitsemususkontoa. Se tarvitsee tilanteeseen sopivan määrän energiaa, riittävästi proteiinia, välttämättömiä rasvahappoja, vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua ja ruokavalion, jota ihminen pystyy oikeasti elämään.

Ravitsemuksen ei tarvitse olla täydellistä. Sen pitää olla riittävän hyvää riittävän pitkään.

Jos haluat erottaa tieteen ravitsemususkonnosta

Lue seuraavaksi miten ravitsemustutkimusta tulkitaan ja miten sillä voidaan johtaa harhaan, 10 perätöntä ravitsemusväitettä, lihottaako insuliini? ja voiko lääkärin ravitsemusväitteisiin luottaa?

Usein kysytyt kysymykset

Onko keto paras ruokavalio?

Ei yleispätevästi. Se voi sopia joillekin ihmisille ja tiettyihin tilanteisiin, mutta siitä ei seuraa, että se olisi paras kaikille tavoitteille tai kaikille ihmisille.

Ovatko hiilihydraatit välttämättömiä?

Hiilihydraatteja ei luokitella samalla tavalla välttämättömiksi kuin tiettyjä amino- ja rasvahappoja, mutta hiilihydraattipitoiset täysjyväviljat, kasvikset, hedelmät, marjat ja palkokasvit voivat olla erittäin ravintorikkaita osia terveellisessä ruokavaliossa.

Miksi ehdottomat ravitsemusväitteet leviävät?

Yksinkertainen, pelottava ja varma viesti on helppo ymmärtää ja jakaa. Tieteellinen vastaus joutuu useammin huomioimaan kontekstin.

Tarkoittaako kohtuus, ettei mikään ruoka voi olla haitallinen?

Ei. Joistakin altisteista on vahvaa haittanäyttöä, ja annoksella on merkitystä. Kohtuullisuus ei ole tekosyy sivuuttaa näyttöä vaan tapa välttää perusteettomia mustavalkoisia johtopäätöksiä.

Viralliset ravintosuositukset sairastuttavat?

Viralliset ravintosuositukset sairastuttavat?

Ravintosuositukset pilasi terveyden?

Niin ravintosuositukset ovat kaiken pahan alku ja juuri? Näin moni ajattelee ja ISO osa Suomalaisista on kyllästynyt näihin virallisiin ravintosuosituksiin. Ravintosuositukset nähdään ylipainon ja lihavuuden aiheuttajana ja moni ajattelee, että vaikkapa Ketogeeninen ruokavalio on paras ja tekee autuaaksi.

Virallisen linjan rinnalle on noussutkin viime vuosina yhä voimakkaammin erityisesti Ketogeeninen ruokavalio ja VHH. Erilaisia dieettejä riittää ja samoin niitä markkinoivia tahoja.

Eihän siinä Ketogeeninen ruokavalio on toimiva siinä missä esim. VHH, tai virallisiin ravintosuosituksiin perustuva ruokavalio.

Ketogeeninen ruokavalio on myös toimiva työväline valmentajalle, kun sitä osaa hyödyntää oikealla tavalla ja oikeassa tilanteessa. Se voi toimia esim. hyvänä alkusysäyksenä laihdutuksessa. Kuitenkin sitten jaksamisen ja suorituskyvyn takia kannattaa pyrkiä nostamaan hiilihydraatteja takaisin ruokavalioon sopivalle tasolle terveyskin huomioiden. eli ei se ketogeeninen huonokaan ole. Muutenkin asioihin pitää osata suhtautua ei laput silmillä ja olemalla ehdoton asioiden suhteen.

Suomalaiset sairastavat?

Kaduilla kävelee kyllä tikittäviä aikapommeja. Kuitenkin väittämä, että Suomalaiset olisivat jotenkin sairaampaa porukkaa kuin aikaisemmin esim. sydän- verisuonisairauksien osalta ei ole ihan niin mustavalkoinen asia.

Ylipaino-ongelma on kyllä kasvanut ja Suomalaiset lihoneet entisestään. Monelle on kerääntynyt myös koronan aiheuttamia kiloja enemmän ja vähemmän.

Ylipainosta seuraa tulehtuneiden rasvasolujen takia aineenvaihdunnallisia ja hormonaalisia ongelmia. Tästä syystä moni sairastuu tyypin 2-diabetekseen, RR-Tautiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, syöpiin ja mielenterveyteen liittyviin sairauksiin.

Se, että näin tapahtuu, ei johdu virallisista ravintosuosituksista vaan on pitkälti kiinni puhtaasti elintapatottumuksista ja omasta toiminnasta.

Ihmiset yksinkertaisesti syövät liikaa omaan kulutukseen nähden. Liikkuvat liian vähän. Stressaavat itsensä sairaiksi, nukkuvat liian vähän. Tupakoivat ja juovat alkoholia.

Geeniperimä vaikuttaa yhdeltä osalta asiaan, mutta siihen kaikkeen voimme vaikuttaa terveellisen ruokavalion avulla.

Tutkimukset osoittavat senkin, että vain 15-20% syö virallisten ravintosuositusten mukaisesti ja vain osa saa kuituja suositellun 30g verran päivässä.

Miten voi sitten olla mahdollista, että ravintosuositukset sairastuttaisivat koko kansan, jos niitä ei edes noudata?

Jos syö runsaasti kasviksia, kuituja, marjoja jne. Niin ruokavalio on jo siltä osalta hyvällä tolalla.

Tuleeko sinulle varmasti päivittäin +500g kasviksia eli n. 5 kourallista? Vähäinen kuitujen saanti ja kasvisten vähyys on yhteydessä tutkimusten mukaan runsaampaan ylipainoon. Vastaavasti ihmiset jotka saavat runsaasti kasviksia ja kuituja, ovat jo itsessään hoikempia.

Ihminen haluaa helppoa ja nopeaa!

Onko oikotietä onneen? Ei ole. Minä olen erilainen ja samoin sinä. Meillä on omat taustamme, toiveemme myös syömisten suhteen.

Helposti haemme ruokavaliota, joka ratkaisisi kaikki meidän ongelmalle. Edistäisi terveyttä, parantaisi ja ehkäisisi sairastumasta, saisi kilot karisemaan jne.

Tähän tarpeeseen on luotu mitä erilaisempia dieettejä ja painonpudotusohjelmia, joihin moni sitten haksahtaa helppojen tulosten perässä.

Näistä erilaisista ravinto-ohjeistuksista (ei viralliset ravintosuositukset) on kuitenkin omat hyötynsä. Esim. Gluteenin välttämisestä voi olla apua reumasairauteen, nivel- ja lihaskipuihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asioita kannattaa ja tarvitsee vetää överiksi, jos haluaa välttää gluteenia tai olla maidottomalla ruokavaliolla.

Keto Vs. Ravintosuositukset

Koska viralliset ravintosuositukset ovat syypää vähän kaikkeen niin suurta suosiota nauttii tällä hetkellä Ketogeeninen ruokavalio.

Ketogeenisessä ruokavaliossa hiilihydraattien osuutta rajoitetaan radikaalisti ja käytännössä niitä ei syödä juurikaan. Vastaavasti rasvan osuus ruokavaliosta on jopa 70 % luokkaa ja loput sitten maltillisesti proteiinia.

Keto ruokavaliot jäljittelevät paastoajan aineenvaihduntaa, jossa elimistö alkaa muodostaa ja käyttää ketoaineita hyödykseen. Ketogeenisen ruokavalion pitkäaikaiset näytöt kuitenkin puuttuvat kuten turvallisuus, vaikutus terveyteen, tehokkuus jne.

Vastaavasti siitä on olemassa näyttöä, että olipa kyseessä sitten viralliset suositukset tai Keto, tai muu vastaava niin pitkä-aikaisesti lopputulos on laihdutuksen osalta täysin sama eli +/- 0 tilanne siis lopputuloksen ja menetettyjen kilojen suhteen.

Ketogeeninen kyllä voi aluksi potkia kuin villivarsa ja saada painon putoamaan nopeammin kuin hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio. Se voi myös lisätä uskoa omaan tekemiseen, motivaatiota ja olla tosiaan se alkusysäys laihduttamiselle.

Maksuton ja ilmainen treeni- ja ravitsemuksen opaskirja

Ruokavalioissa on kuitenkin eroja.

Selkein iso ero tulee esille suojaravintoaineiden ja kuitujen saannin suhteen. Ketogeeninen ruokavalio ei itsessään sisällä niin paljon kuituja, ei vaikka kasviksia syödäänkin. Ravintosuositukset keskittyvät tähänkin.

Kuitujen lähteinä täysjyväviljatuotteet ovat todella hyviä lähteitä verrattuna kasviksiin. Samaan lopputulokseen ei päästä pelkästään kasviksia syömällä. Tästä voi seurata se, että ei saada riittävästi tarpeellisia suojaravintoaineita ja tukea vatsan hyvinvoinnille.

Runsas kuituinen ruokavalio, kun vilkastuttaa suoliston bakteerikantaa ja tukee aineenvaihduntaa. Tämä taas saa kehon sisäisiä tulipaloja hallintaan = matala-asteista tulehdusta.

Vastaavasti överi proteiini pitoinen / rasvainen ja vähemmän kuituja sisältävä ruokavalio lisää tulehduksia aiheuttavien bakteerien määrää suolistossamme ja tämä voi altistaa monille sairauksille.

Yksi iso asia on jaksaminen. Miten treeni kulkee? Miten jaksaa arjessa? Miten palautuu harjoittelusta jne. Tätäkin on syytä punnita asioiden välillä!

Ketokin toimii…

Jos haluat olla ketolla, niin tällöin kannattaa keskittyä:

  1. Hyvien rasvojen riittävään saantiin kuten rasvaista kalaa, avokadoa, mantelia, pähkinää, juoksevia öljyjä, siemeniä.

Näillä laadullisesti hyvillä ja pehmeillä rasvoilla huolehditaan myös kolesterolista. Monella joka on vetänyt ketoa ja ruokavalio pitää sisällään enemmän kovaa, haitallista rasvaa, on kokonaiskolesteroli arvo ampunut ylös viitearvosta 5, jopa lähelle >10. Siinä on terveys kaukana.

2. Keskity kuitujen riittävään saantiin ja syö marjoja, kasviksia todella monipuolisesti, vähän myös hedelmiä

Näillä 2 ja lopulta hyvinkin yksinkertaisella tavalla edesautat jo huomattavasti paremmin omaa hyvinvointia ja terveyttäsi!

KETO Vs. VHH

Tässä voi miettiä asiaa niin, että onko tarve vetää taas ääripäästä toiseen. Se, että syödään ensin rekka-autolliset pizzaa ja hampurilaisia ja vaihdetaan lennosta siihen, että mennään toiseen ääripäähän, jossa hiilihydraatteja ei syödä lainkaan. Ei edes niistä hyvistä lähteistä = täysjyväviljatuotteet!

Miten olisi jos koet tarpeelliseksi vähentää tai rajoittaa hiilihydraatteja ruokavaliosta, että tekisit sen maltilla?

Ei siis kaikkea kokonaan pois kerrasta! Voit helposti sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon täysjyväviljatuotteita kuten kauraleipää, ruisleipääkin jos vatsa sen kestää, kaurapuuroa, täysjyväriisiä, bataattia tmv.

Tällöin huolehdit takuulla myös kuitujen paremmasta saannista. Tähän, kun yhdistää vielä runsaasti kasviksia mukaan ja hyviä rasvoja niin tilanne on jo optimaalisempi parempi myös oman terveyden suhteen. Samalla huolehdit jaksamisesta ja, että tuet paremmin palautumista arkisesta rasituksesta ja liikunnasta.

Mikä on tärkeää?

Lopulta ei ole yhtä ja ainoaa toimivaa ruokavaliota. Se mihin pystyt varmasti sitoutumaan toimii ja antaa myös niitä tuloksia. Vastaavasti jos poukkoilet ja et pysy siinä mitä olet tekemässä tilanne ei ole balanssissa. Se ei myöskään anna toivottuja tuloksia!

Tai jos jokin ruokavalio aiheuttaa puutteellisen ravitsemuksen osalta sitä, että kun pääset herkkupitojen ääreen niin homma karkaa täysin lapasesta ja torpedoit ahmimalla omaa onnistumistasi.

Se mitä itse suosittelen kaikille on tasapainoinen suhde ravitsemukseen liittyen, unohtamatta kuitenkaan sopivaa joustoa ravitsemuksen suhteen. Eli silloin tällöin on myös ihan ok herkutella ja silti voi pitää huolta omasta hyvästä perusteellisesta ravitsemuksesta. Tämä onko valintasi sitten viralliset ravintosuositukset, Keto, VHH ruokavaliota tmv.

Kiitos kysymyksestä ja aiheesta Tanja!

Jos tykkäsit tekstistä, jaa se ihmeessä. Voit myös vapaasti kommentoida.

Hiilarikammo – Rajoittunut ruokavalio

Hiilarikammo – Rajoittunut ruokavalio

Nuorena kun lähdin 16 vuotiaana bodaamaan salille (tästä on aikaa jo 23 vuotta) en tiennyt saliharjoittelusta tuon taivaallista ja lisäksi minulla oli hiilarikammo.

Kokeilin muuten tuolla ensimmäisellä salireissulla penkkipunnerrusta ja jaksoin nostaa juuri ja juuri penkistä 20kg. Olin tosi laiha ja heikko. 2 vuoden päästä nostinkin jo 105kg ja olin +25kg painavampi. Kiitos osaksi hyvän ruokahalun ja Wrangen lisäravinteiden.

Silloisten treenikaverieni Teemun ja Ilkan kanssa tilasimme Wrangelta 25kg maltoa = hiilihydraattijauhetta, muutamaan otteeseen. Raahattiin se säkki postista kämpille ja Jaettiin 3 pekkaan niin, että kaikki saivat osansa.

Maltoa sekoittelin tuoremehun joukkoon ja tulihan siitä hyvää bulkkijuomaa. Lisäksi soijaproteiinia kului kilo tolkulla. Tuolloin vielä markkinoille tuli ensimmäiset kreatiini valmisteet, jotka maksoivat jotain +300 markkaa. Se oli kallista se…

Ketodieetti

Lihasta tuli vauhdilla ja voimaa siitäkin edestä. Teemulle jopa, niin paljon, että osallistui salin vahvamies kisoihin 2 vuoden treenaamisen jälkeen. Jotain me tehtiin jo heti oikein.

Harmi, että Teemulla treenaaminen sitten jäi. Siinä oli yksi lahjakkaimpia ihmisiä joita tiedän. Tosin treenaaminen jäi kyllä itselläkin sitten hyvin alkaneen alun jälkeen useaksi vuodeksi..

Syöminen ei kuitenkaan ollut kovinkaan fiksua. Painoa sain kyllä lisää reippaasti, mutta ei se kaikki ollut lihasta. Sain tästä kuulla vinoilua salilla, että kohta posket lerpattaa tuulessa.

Kerran salille sattui ikäiseni kaveri joka oli todella tiukassa kunnossa. Se teki vaikutuksen ja mietin, että miten tuo kaveri on päässyt tuollaiseen kuntoon?

Päivät sitä pähkäilin mielessäni tuota tilannetta ja lopulta tulin siihen tulokseen, että hiilihydraatit ovat syypää kaikkeen ja jos karsin niitä reilulla kädellä pois ruokavaliostani, rasvan on pakko palaa? Siitä iski lopulta oikea hiilarikammo..

Aloitin sitten 18-vuotiaana kokeilemaan ravitsemuksessa erilaisia asioita. Ensimmäinen asia mitä tein oli, että raavin ruokavaliosta hiilihydraatit pois lähes kokonaan ja söin reippaasti proteiinia.

Lisäksi päättelin, että jotain energiaa tarvitaan kuitenkin ja rasvasta sitä energiaa saadaan. Tällöin en tiennyt mistään ketodieeteistä tai muista karppauksista sen taivaallista.

Olikohan niitä edes olemassa? Kirjastoon menin lukemaan lisää sen aikaisista liikunta kirjoista, että mitä siellä osataan sanoa. En oikein saanut vastausta..

Hiilarien vähentäminen kuitenkin ravinnosta toimi. Toki iso tekijä oli liikunnassa ja se, että markkinoille tuli tällöin Veikko Sinisalon toimesta sisäsoutulaitteet. Ajattelin sitten alkaa soutamaan saliharjoittelun tueksi.

Soutua tuli tehtyä 3-4 krt viikkoon ja ajallisesti 60-90 minuuttia kerrallaan. Painossa ei tuolloin tapahtunut hirveitä muutoksia koska söin edelleen muuten reippaasti.

Kehonkoostumus alkoi kuitenkin muuttua ja rasvaa palamaan ja hoikistuin -5kg verran. Se jos mikä motivoi nuorta treenaajaa.

Ravinnosta pakkomielle

Ravinnosta tuli tuolloin pakkomielle. Itselleni rakentui hiilarikammo ja aloin vieroksua kaikkia hiilareita. Niitä hyviä ja terveellisiäkin. Tästä seurasi se, että aloin saarnaamaan hiilarien haitoista myös lähipiirilleni.

Äiti esimerkiksi sai tästä osansa (hah) Muistutin pullan vaaroista ja, että valkoiset leivät pitäisi jättää kokonaan pois. Ajatusmaailmani oli hyvin ehdoton ja kapea. Joustamattomuus tuli esille kaikessa mikä liittyi ravitsemukseen.

Olin jopa todella fanaattinen ja uskoin asiaani. Tietoa ei vain ollut tarpeeksi asioista ja elin omien päätelmieni varassa.

Tätä omatoimista ”ketoa” kesti sitten jonkin aikaa. En muista tarkalleen miten pitkään, mutta joku puoli vuotta siinä meni.

Sain kyllä tuloksia aikaan, mutta myöhemmin opin sen, että kaikilla mahdollisilla tavoilla voi polttaa rasvaa.

Toki isossa roolissa oli liikunta. Treenasin paljon ja ohjelmat toimivat hyvin. Kiitos tästä ihmisten jotka heti opettivat itselleni alkumetreillä paljon treenaamisesta ja palautumisesta…

Treenaaminen jäi kuitenkin sitten vähemmälle muutamaksi vuodeksi. Elämässä tuli muuta tekemistä. Liikunta kuitenkin kiinnosti edelleen ja luin bodauslehtiä jne.

Silloisessa lähipiirissä oli myös melko lihaksikkaita ihmisiä, joiden ansiosta en unohtanut sitä mikä on ihmiselle tärkeää eli liikunta…

Järki takaisin

Vuonna 2002, kun lähdin taas salille treenaamaan tavoitteellisemmin aloin lukea samalla myös lisää ravinnosta ja ottaa asioista selvää. Edelleen mielessä oli aikaisempi ”ketoilu”, mutta sitten järki tuli päähän…

Järki siinä mielessä, että tajusin – ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa ruokavaliota! 

Toiselle meistä sopii toinen ja toiselle taas toinen. Tietyt perus periaatteet on hyvä kuitenkin pitää mielessä. Noudatti sitten ketoruokavalio, ketodieetti, vhh tai normaalimpaa hiilihydraattipitoista ruokavaliota.

Otin taas lisää asioista selvää ja miten ihmisen kehon suorituskykyä voi lisätä ja huomasin tämän myös omassa kehittymisessä, kun söin terveellisiä hiilihydraatteja, niin palautuminen parani merkittävästi. Rauta oli kevyttä ja lihasta alkoi kasvamaan nopeammin.

Tällä terveellisellä tarkoitan täysjyväpitoisia hiilihydraatteja, ei mitään sokeria, karkkia, pullaa, vaaleaa leipää jne.

Sehän ei ole terveellistä pitkässä juoksussa. Sokerin ja muun hötön ei pitäisi kuulua kenenkään ruokavalioon liiaksi asti muutenkaan.

Kaiken tämän ansiosta oma fanaattisuuteni väheni ja opin hahmottamaan enemmän kokonaisuuksia.

Myöhemmin elämässä kokeilin kyllä edelleen keto ruokavaliota. Kokeilin myös monia muitakin tapoja toteuttaa ravitsemusta.

Ketoruokavalio ei ole kyllä mitään pahaa sanottavaa! Ei! 

Sekin kyllä toimii toisilla tosi hyvin. Tärkeintä onkin löytää itselleen sopiva tapa syödä ja voida hyvin.

Nykyään en ole enää ehdoton ja fanaattinen. Hiilarikammo mennyt aikaa.  Käytän edelleen keto, siinä missä runsaampia hiilareita asiakkaideni kohdalla.

Maksuton ja ilmainen treeni- ja ravitsemuksen opaskirja

Tutustu palveluihin tästä

Sinua voi myös kiinnostaa tämä

Treenaaminen ja ruokavalio pakkomielle?

Etusivu