Onko sinulla lupa surra sitä, että olen väsynyt? Että mikään ei tunnu miltään, vaikka olen tehnyt kaiken “oikein”?
Vai pitääkö vain hymyillä, vastata “ihan hyvin kiitos” ja jatkaa kuin kone?
Emme asu Amerikassa, jossa Small Talk on kunniassa.
Usein se voi peittää alleen kaiken… Suomi, tämä maailman onnellisin kansa? Kyllä tietyt barometrit huomioiden, mutta pitäisikö ottaa ne kauniit keltaiset aurinkolasit pois ja alkaa nähdä?
Suru. Ärsytys. Tyhjyys.
Ne eivät ole bugeja. Ne ovat ominaisuuksia. Ihmisen käyttöjärjestelmässä ei ole pelkkää tehokkuutta, intoa ja kiitollisuutta.
Jos olisimme aina motivoituneita, iloisia ja skarppina, olisimme tekoäly – ja silloinkin bugaisimme päivityksen jälkeen, koska mikään järjestelmä ei ole virheetön.
Mutta me olemme biologisia, tuntevia olentoja.
Tunteet eivät ole virheitä järjestelmässä, vaan osa sitä, miten ihminen tulkitsee sisäistä ja ulkoista ympäristöä. Jos tunnekokemus muuttuu pitkäksi aikaa poikkeuksellisen latistuneeksi tai mikään ei tunnu miltään ja samalla toimintakyky heikkenee, asia voi olla hyvä ottaa vakavasti – mutta yksittäisestä tunteettomuuden hetkestä ei tehdä diagnoosia.
Ja jos suret, kiukuttelet tai itket, se ei tee sinusta rikkinäistä. Se kertoo, että koet jotakin. Seuraava kysymys on, miten tunnistat kokemuksen ja mitä teet sen kanssa.
Lupa surra ja tuntea, ei ole heikkoutta – se on purkautumista
Yhteiskunta ihannoi nousua: “Mennään eteenpäin”, “Älä jää tuleen makaamaan”, “Kaikki on kiinni asenteesta”.
Tiedätkö mitä? Joskus elämä ei tarvitse eteenpäinmenoa – vaan pysähtymistä. Siitä voi seurata, että alkaakin tapahtua eteenpäin kulkemista…
Pää täynnä pumpulia - hattaraa. Ajatukset solmussa. MENE eteenpäin…
Ilman pysäkkiä, vain huomatakseen, että: “Kappas - mihin hemmettiin mä oon tullut?”
Jos kävelet jatkuvasti kohti uutta ja jätät surun kokematta, alat kantaa sitä kuin näkymätöntä painoa selässäsi.
Käsittelemätön tunne ei kirjaimellisesti "varastoidu" kudoksiin, mutta tunteiden jatkuva välttely ja suppression eli tukahduttaminen voivat ylläpitää psykologista kuormitusta, lisätä ruminaatiota ja vaikeuttaa tunnesäätelyä. Silloin pienikin ärsyke voi tuntua suhteettoman suurelta, koska järjestelmä on jo valmiiksi kuormittunut.
Itku ei ole merkki siitä, että olet heikko.
Se on todiste siitä, että et ole vielä kokonaan kivikova tai vaikka ehkä ajattelet, että olet kivikova.
Oletko?
Itku ei ole mikään biologinen "emotionaalinen detox", vaikka ilmaus kuulostaakin hyvältä Instagramissa. Se voi kuitenkin olla osa emotionaalista ilmaisua ja tunnesäätelyä. Olennaista ei ole puhdistaa kehoa tunteesta, vaan antaa kokemukselle tila ilman, että jokainen epämiellyttävä tunne pitää välittömästi tukahduttaa tai korjata.
Entä jos lakkaisit selittämästä tunteitasi pois?
“Ehkä tää on vaan PMS.” “Varmaan oon vaan vähän väsynyt.” “Ei mulla oikeasti ole mitään syytä valittaa, mutta valitan nyt silti…”
STOP.
Tunne ei tarvitse oikeutusta.
Sillä on lupa olla, vaikka sitä ei ymmärrettäisi.
Se saa tulla, vaikka se ei ole rationaalinen.
Tunne ei ole virhe. Se on informaatiota: tulkinta siitä, mitä sisäisessä tai ulkoisessa ympäristössä tapahtuu. Tunteiden säätelyyn osallistuvat useat hermoston ja aivojen verkostot, eikä kyse ole vain siitä, että tunne joko "puretaan" tai jää hermostoon. Jatkuva välttely voi silti ylläpitää kuormitusta ja tehdä tarkoituksenmukaisesta tunnesäätelystä vaikeampaa.
Anna tunteelle nimi – affect labeling voi auttaa säätelyssä
Tunteen nimeämisestä käytetään tutkimuksessa käsitettä affect labeling. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kokemukselle annetaan kielellinen nimi: “Minua pelottaa.” “Minua vituttaa.” “Minua surettaa.”
Tunteen nimeäminen ei takaa, että tunne katoaa, mutta se voi lisätä metakognitiivista etäisyyttä: huomaat kokevasi tunteen sen sijaan, että koko tilanne määrittyisi pelkästään sen kautta. Tämä voi tukea tunnesäätelyä ja tarkoituksenmukaisempaa toimintaa.
Tavoite ei ole hallita tunnetta väkisin. Tavoite on tunnistaa se riittävän hyvin, jotta tunne ei yksin päätä, mitä teet seuraavaksi.
Järki lähtee usein silloin, kun sydän ei saa puhua
Oletko huomannut, että mitä enemmän tukahdutat itsesi, sitä rajumpana palaat?
Mitä enemmän yrität olla “järkevä”, “aikuinen” ja “tasapainoinen”, sitä vähemmän tunnet olevasi oma itsesi?
Eikö ihmisen kuulu olla kaikkea tätä?
Järkevä - tasapainoinen? Kyllä tietysti kannattaa ja jokaisella valinnalla ja teolla on aina joku syy-seuraus-suhde. Vastuu valinnoista.
Kuitenkin:
Tunteiden jatkuva tukahduttaminen ei tee niistä biologista "myrkkyä", mutta se voi lisätä kognitiivista ja emotionaalista kuormitusta. Psykologiassa puhutaan esimerkiksi emotion suppressionista eli tunteen ilmaisun tukahduttamisesta sekä experiential avoidancesta eli kokemuksellisesta välttämisestä. Jos vaikeita sisäisiä kokemuksia joutuu jatkuvasti kontrolloimaan, ne voivat alkaa ohjata käyttäytymistä enemmän – eivät vähemmän.
Tavoite ei siis ole toimia jokaisen tunteen impulssin mukaan. Asiantunteva tunnesäätely tarkoittaa sitä, että tunnistat kokemuksen, siedät sitä ja pystyt silti valitsemaan toimintasi. Tästä näkökulmasta psykologinen joustavuus on paljon kiinnostavampi tavoite kuin jatkuva "positiivisuus". Lisää psyykkisen kuormituksen ja palautumisen yhteydestä voit lukea artikkelista stressistä, kuormituksesta ja palautumisesta.
Siksi salli itsellesi tämä:
Lupa surra, vaikka et osaa selittää miksi.
Itkeä, vaikka kukaan ei näe.
Kiukustua, vaikka pelkäät tuottavasi pettymyksen.
Tuntea, vaikka kulttuuri käskee järkeistämään.
OLLA oma itsesi!
Siihen liittyy vastuu - aina voit valita, miten kohtelet muita. Sun pitää olla oma itsesi, mutta se ei tarkoita että tarvii olla m***ku. Tietysti on sanonta:
“Metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Sinun ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä mitä sattuu.
Älä pyydä anteeksi, että olet ihminen
Suurin vapautus syntyy siitä, kun lakkaat pyytämästä anteeksi sitä, että olet vaikka herkkä, herkästi reagoiva, joskus sekava ja usein ristiriitainen.
Se ei tee sinusta heikkoa. Se tekee sinusta todellisen.
Saa tuntua pahalta.
Saa lähteä järki.
Saa ärsyttää kaikki.
Sinulla on oikeus ja lupa surra.
Ja jos joku ottaa nokkiinsa - miksi ottaa siitä nokkiinsa, että olet ihminen ja tunnet. Ketä varten elät täällä? Haluatko miellyttää kaikkia ihmisiä?
Mietitkö tarkkaan mitä kukakin sinusta ajattelee? Tiedätkö, se on loputon savotta. Et voi koskaan miellyttää kaikkia - osa on ja tulee olemaan sinusta vaikka jos mitä mieltä, jos ovat. Et voi sitä valita.
Sun tehtävä ei ole olla täällä miettiäksesi sitä. Se on asia johon et voi edes vaikuttaa. Tietysti voit vaikuttaa miten toimit ja käyttäydyt, mutta silti kukaan ei voi miellyttää kaikkia.
Ja kun sen antaa tapahtua – syntyy jotain uutta.
Tyhjyyteen mahtuu lopulta jotain parempaa kuin jatkuva päänsisäinen varikkohälytys.
UKK: Onko lupa surra ja tuntea – vai pitääkö olla aina tehokas?
1. Miksi tunteiden näyttäminen tuntuu vaikealta?
Tunteiden näyttämiseen vaikuttavat esimerkiksi opitut normit, aiemmat kokemukset, turvallisuuden tunne ja se, miten ympäristö on reagoinut tunteisiin. Tunteen ilmaiseminen ja tunnesäätely eivät ole vastakohtia: tavoitteena ei ole näyttää kaikkea impulsiivisesti eikä tukahduttaa kaikkea, vaan pystyä tunnistamaan kokemus ja valitsemaan tilanteeseen sopiva toiminta.
2. Miksi surun ja muiden vaikeiden tunteiden salliminen on tärkeää?
Tunteita ei kirjaimellisesti säilötä kehoon käsittelemättöminä paketteina. Olennaisempaa on se, miten niihin suhtaudutaan. Jatkuva emotion suppression eli tunteen ilmaisun tukahduttaminen ja experiential avoidance eli kokemuksellinen välttely voivat lisätä psykologista kuormitusta ja ruminaatiota. Vaikean tunteen salliminen tarkoittaa, ettei kokemusta tarvitse välittömästi tukahduttaa, selittää pois tai ratkaista.
3. Pitääkö vaikeana hetkenä silti yrittää olla tehokas?
Ei ole olemassa biologista sääntöä, jonka mukaan ihmisen pitäisi säilyttää sama suorituskyky kaikissa elämäntilanteissa. Suru, univaje, stressi ja muu kuormitus voivat vaikuttaa tarkkaavuuteen, työmuistiin, motivaatioon ja itsesäätelyyn. Joskus tarkoituksenmukainen ratkaisu on hetkellisesti pienentää vaatimuksia eikä yrittää pakottaa itseään normaaliin suorituskykyyn.
4. Miten tunteen kanssa voi toimia ilman että se ottaa vallan?
Yksi keino on affect labeling eli tunteen nimeäminen: esimerkiksi ‘nyt minua harmittaa’. Tavoite ei ole pakottaa tunnetta poistumaan, vaan lisätä metakognitiivista etäisyyttä ja toimintavaihtoehtoja. Tunnesäätely voi sisältää myös tilanteen muuttamista, huomion suuntaamista, kognitiivista uudelleenarviointia ja fysiologisen vireyden säätelyä.
5. Mikä rooli valmennuksella voi olla tunteiden ja kuormituksen käsittelyssä?
Valmennuksessa voidaan tukea arjen kuormituksen tunnistamista, palautumista, käyttäytymisen muutosta ja psykologista joustavuutta. Liikunta voi tukea mielialaa ja stressinsäätelyä, mutta tunnetta ei tarvitse ajatella kehosta ‘purettavana’ aineena. Valmennus ei korvaa psykoterapiaa tai terveydenhuoltoa silloin, kun kyse on hoidettavasta mielenterveyden häiriöstä.
Oikeasti – muistatko enää miltä tuntuu olla elossa?
Ei, en tarkoita hengissä olemista. Tarkoitan sitä, että tunnet mitä on olla ihminen?
Reagoit. Kiukustut. Rakastat. Itket. Menet sekaisin. Huudat tyhjään huoneeseen tai hajoat vessan lattialle ilman järkevää syytä.
Tarkoitan sitä, että et ole vain kone - vaan myös elät!
Mutta katsopa itseäsi nyt.
Suoritat aamua kuin tehtaan linjaa.
Syöt vain, jos sen voi kirjata appiin.
Lepäät, mutta sekin pitää ajoittaa, optimoida ja mitata.
Ja jos joku kysyy, mitä kuuluu, vastaat: “Ihan jees, kiirettä vaan pitää.”
Häh?
Milloin sä päätit, että sun arvo mitataan kalenterimerkinnöillä, kehonkoostumuksella tai sillä, paljonko saat aikaan ennen kuin palat loppuun?
Ihminen ei ole projektinhallintajärjestelmä
Sun ei kuulu olla koko ajan selkeä, tehokas ja hallinnassa.
Jos tunnet voimakkaasti, se ei automaattisesti tarkoita, että sinussa olisi jotakin rikki. Tunteet ovat osa ihmisen affektiivista säätelyjärjestelmää: ne osallistuvat huomion, motivaation, päätöksenteon ja käyttäytymisen suuntaamiseen. Myös tunne-elämän latistuminen tai kokemus siitä, ettei mikään tunnu miltään, voi joskus liittyä voimakkaaseen kuormitukseen – mutta yksittäisestä tuntemuksesta ei pidä tehdä diagnoosia.
Sinun ei tarvitse olla jatkuvasti emotionaalisesti tasainen. Suru on luonnollinen tunne. Ärsytys voi kertoa esimerkiksi kuormituksesta, tarpeista tai rikkoutuneista rajoista. Psykologisesti kiinnostavampaa kuin tunteen poistaminen on tunnesäätely: pystytkö tunnistamaan kokemuksen ja valitsemaan toimintasi ilman, että tunne yksin määrää käyttäytymisen?
Pelottaako se sinua? Siis, että jos annat itsellesi luvan olla ihminen - kaikki romahtaa?
Mutta maailma ympärilläsi huutaa:
“Tsemppaa!” “Asenne ratkaisee!” “Älä jää tuleen makaamaan!”
No mitä jos haluat jäädä tuleen makaamaan, koska kaikki sisällä on jo tulessa?
Oletko koskaan vain ollut?
Siis oikeasti ollut.
Ilman, että olisit samalla miettinyt, mitä tästä voi postata, mitkä kalorit tähän sopii tai mitä hyötyä tästä on hyvinvoinnillisesti tai mitäs nyt?
Oletko vain tuijottanut ikkunasta ulos ja antanut mielen vaeltaa?
Vai onko sekin jo “aivoterveyden kannalta merkittävä mikrohetki palautumisessa” – koska et enää osaa vaan olla ilman, että sille täytyy löytyä perustelu?
Et ole ohjelmoitava sovellus – sinä olet yhtä kaaosta
Ja hyvä niin.
Ihmismieli ei toimi kuin yksinkertainen algoritmi. Käyttäytyminen syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa hermoston, aikaisempien kokemusten, ympäristön, tunteiden, odotusten ja opittujen toimintamallien kanssa. Aivot tekevät jatkuvasti ennusteita ja tulkintoja siitä, mitä ympärillä ja kehossa tapahtuu. Siksi ihminen ei reagoi vain objektiiviseen tilanteeseen vaan myös siihen, mitä tilanne hänelle merkitsee. Tässä kohtaa esimerkiksi interoseptio – kyky havaita ja tulkita kehon sisäisiä signaaleja – liittyy siihen, miten koemme vireyttä, stressiä ja tunteita.
Epämiellyttävät tunteet eivät ole hyödyttömiä: ne voivat sisältää informaatiota tarpeista, uhista, ristiriidoista tai kuormituksesta.
Ärsytys voi joskus auttaa huomaamaan rikkoutuneita rajoja, mutta tunne ei yksin kerro, mikä ratkaisu on oikea.
Jatkuva tekeminen ilman palautumista voi lisätä kuormitusta, mutta hyvinvointi ei synny pelkästä pysähtymisestäkään. Olennaista on psykologinen joustavuus: kyky vaihtaa tekemisen, levon ja tunnekokemuksen välillä tilanteen mukaan.
Tämä ei ole motivaatiopuhe. Tämä on herätys
Herätys siihen, että elät ehkä elämää, jossa kaikki on hallittua, mutta mikään ei tunnu omaltasi.
Niin moni käy läpi päiviään niin, että he näyttävät “hyvinvoivilta”, mutta ovat sisältä tyhjiä kuin vanha Pringles-purkki.
Kyllä, pinta kiiltää. Mutta sisältö? Kuiva. Ontto. Poissa.
Mikä on todellista ja mikä ei?
Ketä varten tarvitaan esittää asioita, jotka eivät ole sitä mitä ne todellisuudessa ovat?
Kuka määritti, että jos keittiö ei kiillä, et käy ulkomailla 2-3 kertaa vuodessa ja jaa siitä päivityksiä tai… elämäsi ei ole minkään arvoista ja samalla poet “tyhjyyttä” ja painetta olla kuten “ne kaikki muutkin”.
Kuka määritti yhteisen arvon asioille?
Lopulta onko se mitä näet, sinua varten - ehkä tai sitten ei, mutta jos elät elämää joka ei ole sinun. Silloin aikasi menee hukkaan ja voit todella kokea kaiken olevan “Kuiva. Ontto. Poissa.”
Tunne jotain. Mitä tahansa. Mutta älä turru.
Koska jos et tunne enää mitään, olet muuttunut järjestelmäksi.
Et ole enää sinä - Et ole enää se, joka nauroi typerille asioille, itki mainokselle tai raivostui, kun joku unohti ostaa sun lempileivän.
Olet robotti, jonka ohjelmointina on:
Suorita.
Hymyile.
Syö oikein.
Treenaa tehokkaasti.
Jaksaa, jaksaa.
Paina uudelleen käynnistä painiketta ja toista!
Ehkä on aika ottaa ohjelma pois päältä
Kokeile tänään jotain radikaalia:
Mene ulos ilman kuulokkeita.
Kirjoita paperille: “Miltä musta oikeasti tuntuu?”
Sano jollekin: “Mä en jaksa. Tarvitsen tauon.”
…älä kuitenkaan ota taukoa itsestäsi! Tarvitset itseäsi!
Anna tunteen olla hetken olemassa ilman, että yrität automaattisesti tukahduttaa sitä tai toimia sen impulssin mukaan.
Ja sitten? Havainnoi, mitä tapahtuu. Tässä metakognitio tarkoittaa kykyä huomata oma ajatus tai tunne myös kokemuksena: "minulla on tämä tunne" ei ole sama asia kuin "tämä tunne on koko totuus".
Kaikkea ei tarvitse heti korjata. Toisaalta kaikkea ei myöskään tarvitse vain passiivisesti sietää. Arvojen mukainen toiminta tarkoittaa sitä, että pystyt tunteen läsnäolosta huolimatta valitsemaan seuraavan teon sen perusteella, mikä on sinulle tärkeää.
UKK: yhteys itseen, tunteet ja jatkuva suorittaminen
1. Mistä tietää, että yhteys omiin tarpeisiin ja arvoihin on hämärtynyt?
Yhtä diagnostista merkkiä ei ole. Vihjeitä voivat olla esimerkiksi jatkuva automaattinen suorittaminen, vaikeus tunnistaa omia tarpeita, palautumisen sivuuttaminen tai kokemus siitä, että toiminta ei enää vastaa omia arvoja. Olennaista on tarkastella kokonaisuutta ja toimintakykyä, ei tehdä yhdestä tuntemuksesta diagnoosia.
2. Mitä ‘automaattiohjauksella’ eläminen voi tarkoittaa psykologisesti?
Arjen käyttäytyminen automatisoituu luonnostaan tapojen, ympäristövihjeiden ja opittujen toimintamallien kautta. Ongelmaksi se voi muuttua, jos toiminta jatkuu jäykästi silloinkin, kun tavoitteet, kuormitus tai elämäntilanne muuttuvat. Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä huomata tämä ja muuttaa toimintaa tilanteen mukaan.
3. Miten yhteyttä omiin tunteisiin ja tarpeisiin voi vahvistaa?
Aloita havainnoimalla omaa kuormitusta, ajatuksia, tunteita ja kehon sisäisiä signaaleja. Interoseptio auttaa tunnistamaan esimerkiksi vireyttä ja kehollisia tuntemuksia, mutta niitäkin pitää tulkita kontekstissa. Kysy: ‘Mitä huomaan juuri nyt, mitä tarvitsen ja mikä teko olisi arvojeni kannalta järkevä?’ Pysähtyminen ei poista ajattelua – parhaimmillaan se parantaa sitä.
4. Miksi tunteiden jatkuva tukahduttaminen voi kuormittaa?
Tunteet eivät kirjaimellisesti varastoidu kehoon. Jatkuva emotion suppression ja experiential avoidance voivat kuitenkin lisätä kognitiivista ja emotionaalista kuormitusta ja vaikeuttaa joustavaa tunnesäätelyä. Tavoite ei ole toimia jokaisen tunteen mukaan, vaan tunnistaa kokemus, ymmärtää sen konteksti ja valita oma toiminta.
5. Miten valmennus voi tukea yhteyttä omaan tekemiseen?
Valmennus voi auttaa jäsentämään kuormitusta, palautumista, käyttäytymistä, tavoitteita ja arjen rajoja. Se voi vahvistaa minäpystyvyyttä ja auttaa rakentamaan toimintaa, joka sopii paremmin omiin arvoihin ja voimavaroihin. Valmennus ei korvaa psykoterapiaa tai terveydenhuoltoa silloin, kun kyse on mielenterveyden häiriöstä tai toimintakykyä selvästi heikentävistä oireista.
Mitä, jos oppisit tunnistamaan ja käsittelemään tunteesi ennen kuin ne ottavat sinusta vallan - Pelasta arki nyt kaaokselta.
Oletko koskaan saanut kunnon raivarin tiskikoneen oven takia? Sillä tavalla, että viaton kodinkone on ollut sentin väärässä asennossa ja sinulta on mennyt hermot niin perusteellisesti, että olisi voinut luulla maailmanlopun koittaneen?
Tai oletko ehkä huomannut, että joskus yksi pieni ilkeä kommentti kollegalta jää vaivaamaan mieltäsi koko viikoksi? Tunteet ovat kuin villihevoslauma: Jos pääsevät valloilleen, on turha yrittää pidätellä.
Tunnetaitojen ABC: Mitä ihmettä ne edes ovat?
Ennen kuin syvennymme syvemmälle, käydään läpi perusasiat: tunnetaidot eivät tarkoita sitä, että tukahdutat kiukkusi ja esittäisit zen-munkkia, kun sisällä kiehuu. Tunnetaitojen ydin on siinä, että ymmärrät, mitä tunteita koet, miksi ne tulevat ja miten voit käsitellä ne niin, ettei sinun tarvitse myöhemmin katua sanojasi tai tekoasi.
Tunteet ovat biologinen reaktio, eivät vihollisesi. Ne viestivät jotain tärkeää. Tunteita, jos et osaa tunnistaa ja käsitellä ne ohjaavat sinua kuin GPS, joka on käännetty väärään suuntaan. Sen sijaan, että päätyisit määränpäähäsi, löydät itsesi keskeltä tunnesotkua – ja sekös vasta turhauttavaa onkin.
Miten tunteiden tunnistaminen ja käsittely vaikuttavat ihmissuhteisiin?
Kuvitellaan hetki: Olet töissä ja tiimikaveri ilmoittaa, että projektin deadline on siirretty eteenpäin. Hymyilet ulospäin, mutta sisälläsi tunteet kiehuvat.
"Miten ihmeessä he saattoivat unohtaa kertoa tästä aikaisemmin?!"
Jos et tunnista kiukkua, se saattaa purkautua myöhemmin täysin viattomaan keskusteluun perheesi kanssa ja yhtäkkiä riitelette siitä, miksi ei joku vienyt roskia ulos. Kuulostaako tutulta?
Tunteiden tunnistaminen on avain ihmissuhteiden tasapainoon. Oppiessa nimeämään, mitä tunnet – oli se ärtymystä, pettymystä tai pelkoa – pystyt käsittelemään tunteen ennen kuin se leviää muihin ihmisiin.
Mieti hetki:kuinka monta turhaa riitaa voisi välttää, jos osaisimme sanoa itsellemme:
"Okei, nyt tunnen ärtymystä. Mikä tässä tilanteessa todella häiritsee minua?"
Miksi tunteiden hallinta on niin tärkeää ihmissuhteissa? Koska tunteet tarttuvat. OIlessasi hermostunut tai stressaantunut, ympärilläsi olevat ihmiset aistivat sen ja vastaavat siihen omalla tavallaan. Tämä voi johtaa loputtomaan negatiivisten tunteiden kiertoon, joka pilaa ilmapiirin niin työpaikalla kuin kotona.
Harjoituksia tunnetaitojen vahvistamiseksi. Ajatteletko, että tunnetaitojen kehittäminen kuulostaa siltä, että sinun pitäisi istua lootusasennossa ja meditoida tuntikausia, voin vakuuttaa: ei tarvitse. Tässä on muutama käytännöllinen harjoitus, jotka auttavat sinua vahvistamaan tunnetaitojasi ilman mystistä suitsukkeen käryä.
Tunteiden nimeämisen mestari
Seuraavan kerran, kun tunnet jotain voimakasta, pysähdy hetkeksi. Kysy itseltäsi:
"Mitä tämä tunne on?"
Kyllä, tämä on juuri niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa. Anna tunteelle nimi. Eikä se ole ihmisen nimi kuten Pentti.
Jos olet vihainen, pohdi onko kyseessä ärtymys, raivo vai turhautuminen. Tunteen nimeämisestä käytetään käsitettä affect labeling. Se ei poista tunnetta taikaiskulla, mutta voi auttaa jäsentämään kokemusta ja luomaan siihen hieman psykologista etäisyyttä. Samalla metakognitiivinen tietoisuus vahvistuu: huomaat, että tunne on kokemus, ei koko identiteettisi eikä automaattinen toimintakäsky.
Tunteiden lähteiden selvitys
Tunteet eivät synny tyhjästä, mutta niiden taustalla ei myöskään aina ole yhtä helposti tunnistettavaa ulkoista ärsykettä. Tunteeseen vaikuttavat tilanteen lisäksi aiemmat kokemukset, odotukset, tulkinnat sekä kehosta tuleva informaatio. Tätä kehon sisäisten signaalien havaitsemista kutsutaan interoseptioksi.
Jos huomaat olevasi ahdistunut tai ärtynyt, voit pohtia mitä tapahtui ennen tunnetta, mitä ajattelit tilanteesta ja mitä kehossa tapahtui. Kiireinen työpäivä, huono uni, nälkä, epävarmuus tai jokin vuorovaikutustilanne voivat kaikki muuttaa emotionaalista reaktiivisuutta. Tarkoitus ei ole kontrolloida jokaista tunnetta vaan ymmärtää paremmin sen kontekstia ja valita sen jälkeen tarkoituksenmukainen tapa toimia.
Pelasta arki: Hengityksen ihme
Kun emotionaalinen vireystila nousee nopeasti, hengitystä voi käyttää yhtenä autonomisen säätelyn työkaluna. Rauhallinen, erityisesti uloshengitystä painottava hengitys voi vaikuttaa akuutisti autonomiseen vireystilaan. Mitään yhtä maagista sekuntikaavaa ei kuitenkaan ole.
Voit esimerkiksi hidastaa hengitystä hetkeksi ja seurata, muuttuuko kehon vireystila. Tavoite ei ole tukahduttaa tunnetta vaan saada reaktion ja toiminnan väliin hieman lisää tilaa. Hengitysharjoitus ei korvaa unta, palautumista, psykoterapiaa tai muuta tarvittavaa hoitoa, mutta tilanteessa se voi olla käyttökelpoinen säätelykeino.
Pelasta arki: Itsetuntemuspäiväkirja
Pidä päiväkirjaa tunteistasi. Kirjoita ylös päivän päätteeksi, mitkä tunteet olivat hallitsevia ja mistä ne mahdollisesti johtuvat. Päiväkirjan pitäminen ei ole vain teinityttöjen juttu – se on tehokas työkalu aikuisille, jotka haluavat ymmärtää itseään paremmin. Nähdessäsi tunteesi mustaa valkoisella, niistä tulee konkreettisempia ja helpommin käsiteltäviä.
Tunteiden purkamisen säännöt
Tunnetta ei tarvitse "purkaa ulos" kuin painekattilasta. Tämä on sitkeä mutta liian yksinkertainen katharsis-ajatus. Esimerkiksi vihan aggressiivinen purkaminen ei automaattisesti vähennä vihaa ja voi joissakin tilanteissa ylläpitää korkeaa vireystilaa. Parempi tavoite on emotion regulation eli tunnesäätely: tunnista tunne, säätele vireystilaa ja valitse toiminta, joka palvelee tilannetta. Liikunta, kirjoittaminen, keskustelu, tilanteesta hetkeksi poistuminen tai cognitive reappraisal eli tilanteen uudelleenarviointi voivat olla hyödyllisiä keinoja kontekstista riippuen.
Tunnetaitojen merkitys omassa hyvinvoinnissa ja psyykkisessä tasapainossa
Nyt ehkä mietit: "Miksi tunnetaitojen kehittäminen on niin elintärkeää?"
Vastaus ei ole aivan niin yksinkertainen: tunnesäätely liittyy hyvinvointiin, mutta hyvä tunnetaito ei takaa matalaa stressiä, hyvää unta tai korkeaa tuottavuutta. Elämäntilanne, terveys, uni, kuormitus, ihmissuhteet ja ympäristö vaikuttavat samaan kokonaisuuteen.
Tunnetaitojen hyöty on ennen kaikkea siinä, että pystyt tunnistamaan oman reaktiosi ja laajentamaan toimintavaihtoehtoja ennen automaattista reagointia. Psykologiassa tähän liittyvät esimerkiksi emotion regulation, response inhibition ja cognitive reappraisal.
Mieti hetki: tunteita ei tarvitse "siivota pois" mielestä. Ne eivät myöskään varastoidu sinne jätteeksi. Pitkittynyt ruminaatio, jatkuva välttely tai jäykkä tunteiden tukahduttaminen voivat kuitenkin ylläpitää psykologista kuormitusta. Tavoitteena on joustava tunnesäätely: joskus tunne hyväksytään, joskus tilanteeseen vaikutetaan ja joskus omaa tulkintaa muutetaan.
Tunnetaitojen kehittäminen on kuin mielen säännöllinen siivous, joka pitää psyykkisen tasapainon kunnossa.
Tunteiden hallinta = parempi terveys
Voimakkaisiin tunteisiin voi liittyä muutoksia autonomisen hermoston toiminnassa: syke, hengitys ja verisuonten säätely voivat muuttua tilanteen ja tunteen mukaan. Tämä on normaalia fysiologiaa, ei merkki siitä, että keho olisi rikki. Tunnesäätelyn tavoitteena ei ole pitää autonomista hermostoa jatkuvasti "rauhallisena", vaan lisätä kykyä siirtyä tarkoituksenmukaisesti aktivaation ja palautumisen välillä.
Pitkittynyt psykososiaalinen kuormitus liittyy useisiin terveysmuuttujiin, mutta siitä ei seuraa, että tunnetaitojen harjoittelu yksin estäisi verenpainetaudin, masennuksen tai infektiot. Tässä kannattaa erottaa stressivaste, allostaattinen kuormitus ja kliininen sairaus toisistaan. Tunnetaitojen harjoittelu voi olla yksi hyvinvointia tukeva osa kokonaisuutta – ei universaali hoito.
Oppimalla tuntemaan itsesi paremmin, myös ihmissuhteesi paranevat. Ymmärrät, että kun kumppanisi suuttuu, kyse ei ehkä ole sinusta, vaan hänen omista tunteistaan ja peloistaan.
Et enää reagoi heti, vaan osaat antaa tilaa, kuunnella ja kommunikoida paremmin. Tunnetaitojen kehittyessä sinusta tulee myös empaattisempi. Ymmärrät, että ihmiset ympärilläsi käyvät läpi omia taisteluitaan ja osaat suhtautua heihin lempeämmin.
Empatia on liima, joka pitää ihmissuhteet kasassa – ja se syntyy vain, kun opit ymmärtämään sekä omia että toisten tunteita.
Tunteet tekevät elämästä elämisen arvoista!
Tunteet eivät ole paholaisen keksintö tai ongelma, josta pitäisi päästä eroon. Ne tekevät elämästä värikästä ja mielenkiintoista. Vaan antaessasi tunteiden hallita sinua, elämästä tulee kaaosta.
Opettele siis tuntemaan itsesi ja käsittelemään tunteitasi. Se on paras investointi, jonka voit tehdä omaan hyvinvointiisi.
Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa ja nimetä tunteita, ymmärtää niiden kontekstia sekä säädellä omaa toimintaa tilanteen mukaan. Tavoite ei ole poistaa tunteita vaan lisätä joustavuutta siinä, miten niihin reagoidaan.
2. Mitä affect labeling tarkoittaa?
Affect labeling tarkoittaa tunnekokemuksen nimeämistä. Tunteen nimeäminen ei poista tunnetta, mutta voi auttaa jäsentämään kokemusta ja luomaan reaktion ja toiminnan väliin psykologista etäisyyttä.
3. Pitääkö voimakas tunne purkaa ulos?
Ei välttämättä. Katharsis-ajatus, jossa tunne pitäisi aina purkaa voimakkaasti ulos, on liian yksinkertainen. Esimerkiksi aggressiivinen vihan purkaminen voi ylläpitää korkeaa vireystilaa. Hyödyllisempää voi olla tunteen tunnistaminen, vireystilan säätely ja tarkoituksenmukaisen toiminnan valitseminen.
4. Miten cognitive reappraisal liittyy tunnetaitoihin?
Cognitive reappraisal eli kognitiivinen uudelleenarviointi tarkoittaa tilanteen tulkinnan tarkastelua uudesta näkökulmasta. Se on yksi tunnesäätelyn strategia, mutta ei tarkoita negatiivisten tunteiden väkisin muuttamista positiivisiksi.
5. Milloin tunnetaitojen harjoittelu ei yksin riitä?
Jos ahdistus, masennusoireet, trauma, impulssikontrollin vaikeudet tai muut oireet ovat pitkäkestoisia tai heikentävät selvästi toimintakykyä, kannattaa hakea terveydenhuollon tai mielenterveyden ammattilaisen arviota. Valmennus ja tunnetaitojen harjoittelu eivät korvaa tarvittavaa hoitoa.
Mitä ovat arvot? Arvot määrittävät ja ohjaavat toimintaamme. Arvot ovat uskomuksia ja käsityksiä itselle arvokkaista ja tärkeistä asioista. Kaikki tekeminen pohjautuu arvoihimme, joita ohjaa tiedostamaton ja tiedostettu mieli.
Tämä kirjoitus sisältää sinulle toimivan työvälineen arvokompassi työkalun arvojen selvittämistä varten. Arvojen kartoittaminen on tärkeää, jotta muutos olisi mahdollista.
Kirkasta arvosi - mikä on sinulle tärkeää?
Hyviä arvoja olisivat sellaiset, jotka tuottavat meille iloa ja sitä kautta onnellisuutta.
Omien arvojen selvittämisessä pääse kuka tahansa itsenäisesti alkuun ja vieläpä todella helposti. Ulkopuolisen apua voidaan sitten tarvita itse matkalle.
Arvojen kirkastamiseen ei ole olemassa yhtä ja ainutta oikeaa tapaa. Tässä tekstin alla on yksi toimiva arvojen selvittämistä varten käytettävä työkalu, arvokompassi.
Mitä sinä arvostat ja pidät tärkeänä?
Arvojen selvittämistä varten on olemassa sitten monia muitakin työkaluja. Yhtä vastaavaa ja monia muita, olen käyttänyt useiden asiakkaiden kohdalla jo vuodesta 2015 asti kirkastamaan arvoja, tavoitteita jne.
Jaan tämän sinulle, koska tästä voi olla myös sinulle apua. Esimerkiksi elämäntapojen muutoksessa on tärkeää asettaa itselle selkeitä tavoitteita, jotka pohjautuvat omiin arvoihin. Usein ihmiset aloittavat dieetin pudottaakseen painoaan.
Voi olla ajatus, että haluan pudottaa 20 kiloa. Kumpi sitten painaa vaakakupissa enemmän? Se, että pudottaa ison kilomäärän hampaat irvessä vai onko arvokkaampaa elää siinä samalla mielekästä arkea. Käytännössä elää normaalia elämää ja nauttia siitä.
Tavoitteiden saavuttaminen helpommaksi!
Arvojen mukainen elämä on myös siksi tärkeää, että tavoitteiden saavuttaminen helpottuu. Tiedossa on selvä päämäärä ja pystyt tekemään joka päivä sellaisia valintoja, jotka aikaansaavat muutoksen kohti hyvää oloa ja lisäämään onnellisuuden tasoasi.
Onnistuminen on lopulta kiinni valinnoista ja niistä asioista, jotka ovat meille mielekkäitä ja joita pidämme itsellemme arvokkaina. Omia arvojaan kannattaa siksi pysähtyä miettimään tarkemmin.
Elämämme muuttuu vuosien saatossa ja arvomaailmamme sen mukana. Omia arvojaan kannattaa siis siksi pysähtyä aika-ajoin miettimään.
Omien arvojen ymmärtäminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen voidaan tarvita joskus perusteellista pohdintaa ja aikaa, oman sisimmän kuuntelua ja erityisesti oman toiminnan puntarointia.
Terveys ja hyvä olo on meille kaikilla varmasti tärkeää, myös sinulle. Ihmiset eivät kuitenkaan tee aina sellaisia asioita, jotka tukisivat terveyttä.
Tavoite ja muutos
Mietitään vaikka tunnesyömistä. Hetkellinen nautinto voi tuntua tärkeältä, mutta pitkässä juoksussa se näkyy negatiivisesti terveydessä. Haluamme voida hyvin, mutta teemme toisin. Tällöin arvomaailmamme on ristiriidassa keskenään.
Muutos ei ole koskaan mahdollinen, jos arvomme ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Moni haluaa pudottaa painoaan, mutta eihän se onnistu sanomalla “haluan olla hoikempi” tai, että lääkäri sanoo ”sinun tarvitsisi laihduttaa”. Se vaatii myös tekoja. Täytyy tehdä arvojen mukaisia muutoksia sen eteen, että voimme paremmin ja mahdollisesti vaikka hoikistua. Hyvä olo ei muodostu tyhjästä.
Miten voin löytää omat arvoni?
Arvomaailma on yksilöllinen. Ne eivät välttämättä ole samoja arvoja kuin esimerkiksi puolisolla tai ystävälläsi, vaan ne ovat sinun arvosi. Elämässä tulee kuitenkin aina muutoksia ja tällöin aikaisemmat arvot jäävät hieman taka-alalle ja uudet arvot ottavat sijaa elämässämme.
Arvot muuttuvat usein pidemmällä aikavälillä. Aikaisemmin ehkä pidit arvokkaana juhlimista viikonloppuisin. Tavoitteen edessä kuitenkin huomaat, että et haluakaan enää samaa vaan haluat panostaa itseesi enemmän, jotta voisit voida paremmin. Ei sillä, etteikö juhlille olisi elämässä omaa paikkaansa.
Arvokompassi tehtävä
Arvokompassi on tapa pohtia omia arvojaan ja sen pohjalta löydät helpommin tavoitteesi. Pyri täyttämään kompassi mahdollisimman tarkasti. Mieti mikä sinulle on tärkeää milläkin osa-alueella ja miten haluaisit toteuttaa arvojesi mukaista elämää.
Kirjaa arvokompassiin jokaisen elämän osa-alueen alle sinulle tärkeät asiat ja miten haluaisit toteuttaa niitä. Mieti miksi kyseinen arvo on juuri sinulle tärkeää.
Mieti esimerkiksi liikuntaa, mitä haluat sillä saavuttaa? Onko sinulle tärkeämpää pudottaa suuri kilomäärä hampaita kiristellen vai onko sinulle arvokkaampaa voida hyvin ja nauttia muutoksesta.
Arvot antavat sinulle suunnan ja helpottavat ensi viikolla tavoitteiden asettelussa. Kun suunta on selvä, löydät motivaation helpommin kaikelle tekemiselle.
Selvitä arvosi arvokompassin avulla:
Arvokompassi tehtävä
Tunnistaa keskeiset arvot ja saada sinut pohtimaan niitä.
Arvioida sitä, miten nykyinen käyttäytyminen palvelee näiden arvojen toteutumista
Saada sinut toimimaan ja ottamaan askelia arvojen suuntaan…
Merkitse kompassiin seuraavia asioita ja pohdi mitä arvostat ja pidät itsellesi tärkeänä?
Terveys ja hyvinvointi
Mitkä ovat terveyden ylläpitämiseen liittyviä arvojasi? Miten haluat pitää huolta terveydestä, unesta, ruokavaliosta, liikunnasta? Miksi valitsit juuri nämä ja mikä näissä asioissa on sinulle tärkeintä?
Ravitsemus
Miten haluaisit syödä, jos voisit? Miltä päivittäinen ravitsemuksesi näyttäisi? Millaisia valintoja tekisit? Miltä sinusta tuntuisi? Miksi haluat syödä terveellisesti? Miksi se on sinulle tärkeää?
Parisuhde ja ihmissuhteet
Minkälainen kumppani haluaisit olla? Mitä haluat omalta suhteeltasi ja mikä siinä on tärkeää?
Työ ja opiskelu
Mitä pidät tärkeänä työssäsi? Minkälaista työtä haluaisit tehdä, jos saisit valita?
Perhesuhteet
Millainen isä, äiti, veli, sisko tmv, haluaisit olla? Millaisia puolia haluaisit tuoda esiin?
Vanhemmuus, lapset ja huolenpito
Millainen vanhempi haluaisit olla? Mitä toivot voivasi opettaa lapsille?
Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys
Jos voisit olla paras mahdollinen ystävä, miten se ilmenisi käytöksessä? Millaisia ystävyyssuhteita haluaisit rakentaa ja ylläpitää?
Hengellisyys / henkisyys
Mitä henkisyys sinulle merkitsee? Mikä on sinulle tärkeää tällä alueella? Tämän ei tarvitse liittyä uskontoon.
Liikunta ja vapaa-ajan harrastukset
Millaista haluaisit vapaa-aikasi olevan? Miten haluaisit mieluiten rentoutua? Mitä harrastuksia arvostat ja mistä nautit? Miten haluaisit liikkua ja kuinka usein? Miksi tämä on sinulle tärkeää?
Uni, lepo ja palautuminen
Mikä olisi sinulle ihannetilanne palautumisen kannalta? Millaista arkesi olisi? Miltä haluaisit arkesi näyttävän?
Usein kysytyt: Arvot, tarpeet ja tavoitteet – mikä ohjaa tekemistäsi?
1. Mikä ero on arvoilla, tarpeilla ja tavoitteilla?
Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat valintojasi – asioita, joita pidät tärkeinä. Tarpeet ovat konkreettisia tunteita tai olosuhteita, joita ilman et voi hyvin. Tavoitteet taas ovat käytännön päämääriä, jotka tukevat arvoja ja täyttävät tarpeita. Kun nämä kolme ovat linjassa, elämä tuntuu merkitykselliseltä.
2. Miten omat arvot auttavat tavoitteiden asettamisessa?
Kun tavoite pohjautuu arvoihin, siitä tulee kestävä. Esimerkiksi jos arvostat terveyttä, painonpudotuksen sijaan todellinen tavoite on jaksaa arjessa paremmin. Arvoihin perustuva tavoite pysyy motivoivana myös silloin, kun tuloksia ei heti näy.
3. Miten tunnistaa todellinen tarve eikä vain mielihalu?
Mielihalu tyydyttää hetkellisen tunteen, kun taas tarve liittyy pysyvään hyvinvointiin. Jos jokin ratkaisu tuottaa vain lyhytaikaista helpotusta, kyse on usein mielihalusta. Kysy itseltäsi: “Tukeeko tämä pitkän aikavälin hyvinvointiani?”
4. Miksi tavoitteet epäonnistuvat, jos ne eivät perustu arvoihin?
Tavoitteet, jotka eivät vastaa omia arvoja, vaativat jatkuvaa pakottamista. Kun sisäinen motivaatio puuttuu, keho ja mieli vastustavat muutosta. Tulos: into katoaa ennen kuin tulokset ehtivät näkyä.
5. Miten yhdistää arvot, tarpeet ja tavoitteet arkeen?
Aloita määrittelemällä 3 tärkeintä arvoasi, tunnista mitä ne tarkoittavat käytännössä ja tee niistä päivittäisiä valintoja. Esimerkiksi “terveys” voi tarkoittaa säännöllistä unta, liikettä ja ravintoa – ei äärimmäisiä tekoja.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.