fbpx
Treeni ja failureen treenaaminen – Osa1.

Treeni ja failureen treenaaminen – Osa1.

Salille ei mennä istumaan, lukemaan sitä Seiskaa ja näpläämään puhelinta. Sitten kun treenataan niin treenataan mielellään peräsuoli pitkällä. Jos treeni ei mene täysin loppuun asti, se on ollut täysin turhaa vai onko? Treeni ja failure – fiksuutta, avain kehitykseen- vai onko? 

Lopulta se ei ole optimaalisin tapa kehittää lihaskuntoa. Kerrotaan tässä,  kuitenkin miten sen lihaksen saa väsytettyä loppuun niin, että rauta ei enää nouse, koska kyllä! Niitäkin hetkiä tarvitaan, kun vedetään päätyyn omat voimavarat huomioiden.

Treeni – Mikä on fiksua?

Treenien jaksottaminen niin, että kuormitus (progressio) nousee ja sarjoja ei vedetä täysillä päätyyn asti.

Mitä on failureen treenaaminen?

Failure, eli epäonnistuminen sarjassa ja toitossa, tapahtuu usein niin, että tangossa on sen verran rautaa, että se ei enää liiku omilla voimilla ylös. Tai vastaavasti keho on ”hapoilla”, väsynyt ja enää ei vaan pysty suoritumaan pidemälle..

Ei saa yksinkertaisesti enää yhtään puhdasta toistoa. Usein tämä vaihe tapahtuu liikkeen konsentrisessa työvaiheessa, eli kun yritetään voittaa painovastus ja nostaa rautaa ylös.

Treeneissä pitää kyllä, aina olla nousujohteisuutta. Joko niin, että lisätään sarjapainojen vastusta tai vastaavasti kasvatetaan volyymiä. Kuitenkin jos aina tekee treenit täysin failureen, loppuun asti on vaikea tehdä treeneistä enää kuormittavampia.

Milläs yrität treenata koko ajan kovempaa?

Aina voi yrittää kasvattaa sarjapainoja, mutta sitäkään ei voi loputtamasti tehdä.

Treeni ja harjoittelun oikea annostelu!

Liika treenaaminen ja jatkuva failureen vetäminen vetää myös kehon äärirajoille. Palautuminen heikkenee ja keholta vaaditaan enemmän palautumiseen aikaa.

Tästä voi seurata uupumista, motivaation lasku, uniongelmia ja loukkaantumisriski kasvaa.

Lisäksi jos vielä ravinnosta tingitään niin homma on taputeltu…

Kaikesta voi seurata vielä ylikunto ja sen palauttamiseen voi mennä kuukausia. Se taas on menetettyä aikaa kehityksessä.

Sarjapainot voivat myös kääntyä laskuun. Failureen jos vetää esim heti treenin ekoissa sarjoissa, niin seuraavat sarjat ovat sitä raskaampia ja tällöin pitää tinkiä helposti sarjapainoista. Sama koskee myös toistomääriä.

Toistot vähenevät ja volyymi laskee tätä kautta. Treenimäärä siis pienenee, ei suinkaan kasva. Vastaavasti volyymin kasvattaminen sopivan napakoilla sarjoilla tuottaa kehitystä.

Lisäksi jos vedetään failureen koko ajan, niin liikkeiden suoritustekniikka alkaa kärsiä. Tällöin liikkeen kuormitus ei enää kohdistu treenattavaan lihaksistoon, vaan mukaan tulee avustavia lihaksia ja liike voikin kohdentua toistaalle, minne sen on tarkoittanut käyvän.

Lisäksi väärästä tekniikasta voi seurata, että tapahtuu turhia loukkaantumisia. Tästä taas seuraa, että jos vammautuu, ei pysty treenamaan ja sekin aika on sitten poissa kehityksestä.

Mikä on kehittävää harjoittelua?

Kasvata treenin volyymia ja tee viikoista nousujohteisia.

Esimerkiksi:

Viikko 1 – Teho 50-60%

Viikko 2 – Teho 70% volyymin lisäys

Viikko 3 – Teho 85-90% volyymin lisäys (tällöin osa sarjoista failureen)

Viikko 4 – Palauttava viikko harjoittelussa

Se miten tehoja voi sitten kasvattaa, niin siihen on olemassa sitten monia eri keinoja ja harjoittelun ohjelmointi vaikuttaa suoraan tähän. Onko siis tarpeen vetää failure?

Kyllä joskus failureakin tarvitaan, jotta voi kehittyä. Sitten sitä ei taas tarvita. Kyse on monista muuttujista, jotka on hyvä ottaa huomioon ja rakentaa aina jokaiselle ihmiselle sopiva treeniohjelma huomioiden juuri nämä muuttujat. Tutustu myös palveluihin tästä!

Tästä pääset lukemaan seuraavan osan. 

Failureen treenaaminen – Osa 2.

Tutustu myös palveluihin tästä!

Lähde:

Hulmi,.J. Haikarainen,.T. Lihastohtori blogi. https://lihastohtori.wordpress.com/2012/08/22/uupumukseen-asti-osa-i/

Takaisin etusivulle