Elämäntapamuutos ja sen eri vaiheet

Elämäntapamuutos ja sen eri vaiheet

Elämäntapamuutos (Transteoreettinen muutosmalli)

Kestävä ja pysyvä elämäntapamuutos ei tapahdu hetkessä! Se ei ole hokkuspokkus simsalapim ja asiat ovat muuttuneet uusiksi ja paremmiksi.

Pysyvä elämäntapamuutos ei tapahdu sormia napsauttamalla – Se ei ole mikään pikadieetti tai ihmekuuri…

Kaikkien asioiden opettelu, prosessointi, elämäntapamuutoksen eri vaiheet, vievät oman aikansa.

  • ”Terveellisen syömisen opettelu”
  • ”Armollisuus itseä kohtaan”
  • ”Itsemyötätunto”
  • ”Läsnäolemisen taito”
  • ”Stressitöntä elämää, arkea..”
  • ”Unta, lepoa, palautumista…”
  • ”Sopivasti liikuntaa”
  • ”Ehkäpä kehonmuokkausta ja rasvanpolttoa (painoa vähemmäksi)”

Muutos voi viedä aikaa tai joskus se voi tapahtua hyvinkin nopeasti.

Kuitenkin elämäntapamuutos on AINA mahdollista Ja niin, että toivotut tulokset pysyvät myöhemminkin yllä.

Elämäntapamuutosta voi ajatella prosessina joka käsittää eri vaiheita. Tämä artikkeli pureutuu muutoksen 6 eri vaiheeseen liittyen.

Alunperin muutosprosessin vaiheita kuvaavaa muutosvaihemallia (Stages of Change) kehitti James Prochaska ja Carlo Di Clemente. Kyseisten herrojen Transteoreettinen muutosmalli kuvastaa prosessia, joka toimii syklisesti kuudessa eri vaiheessa.

Elämäntapamuutoksessa ihminen on täten menossa aina jossain näistä eri vaiheista. Tärkeä on huomata, että eteneminen ei koskaan ole suoraviivaista.

Käytännössä muutosta tehdessä voi siirtyä askeleen eteen, mutta mahdollisesti takaisinpäin. Tämä on vastaavasti täysin normaalia ja inhimillistä. Mehän olemme lopulta ihmisiä, emme mitään suorittavia automaatiolla toimivia koneita.

Joskus vauhtia pitää hakea uudelleen ja sitten taas tulee takapakkia. Sekin on normaalia.

Mitä ihmiset ajattelevat, ja mikä on todellisuus!

Kaikki heti minulle nyt!

Tyypillisesti, kun aloitetaan ja yritetään tehdä elämäntapamuutosta, on yrittää kaikkensa (eikä siinä mitään vikaa ole), muuttaa omaa toimintaa, tapojaan, käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

”No minäpä alan syödä kasviksia” Jippii…

”Pikadieetti tarjouksessa – Lähdenpä mukaan”

Usein näissä tilanteissa unohtuu tai oikeastaan ihmiset EIVÄT TIEDÄ!

Mielemme vastustaa kaikkia kovin äkkinäisiä liikkeitä. Se tuttu ja turvallinen, tasaisen varma, kun on aina kivaa!

Äkkiä mielemme ohjaakin meidät toimimaan tuttujen vanhojen rutiinien ja mallien mukaisesti. Vanhat tavat ja tottumukset, kun eivät mihinkään katoa. Uusilla tavoilla voi kuitenkin pyrkiä korvaamaan vanhoja tapoja, mutta siellä ne vanhat tavat vaanivat nurkan takana.

Tästä syystä muutosta pitäisi tehdä tietoisesti harkiten ja pureskelemalla sitä, jotta uusia toimintamalleja ja tapoja voi omaksua. Sitä kautta voi saada aikaan myös pysyvyyttä.

Kylmä faktahan on se, että ilman kaikkea tätä niin moni elämäntapamuutos epäonnistuu. Käytännössä lähtötilanteesta ja ensimmäisestä askeleesta alkaen homma on tuomittu epäonnistumaan!

Elämäntapamuutos: muutosprosessin eri vaiheet.

Transteoreettinen muutosmalli pitää sisällään esiharkinta-, harkinta-, suunnittelu-, toteutus- sekä repsahdusvaiheen.

Kukin näistä vaiheista kestää ja vie ajallisesti tietyn verran. Kuitenkin kuten yllä mainitsen, niin muutos voi tapahtua myös nopeasti, jos tilanne on sille suotuisa ja sopivat työvälineet käytössä.

Muuten muutoksen ja koko prosessin läpikäymiseen menee aikaa 1 – 2 vuoteen. Tässä ajassa oma toiminta on kokenut riittävän muutoksen, asiat ja toiminta vakiintunut.

Prosessin eri vaiheisiin ja aikaan vaikuttaa ihmisen persoonallisuus, temperamentti, ulkoiset tekijät, jotka voivat olla myötämäkeen tai vastamäkeen.

1. Esiharkintavaihe

Esiharkintavaiheessa usein hangataan muutosta vastaan. Terveydentila ei ole paras mahdollinen, ylimääräisiä kiloja on, liikuntaa ei harrasteta, syödään epäterveellisesti, vähäisesti unta jne. Pitkä lista kaikkea…

Ja kyllä ihminen tiedostaa kaiken tämän. Lääkärissä usein sanotaan, että tiedätkö, että “Sun kannattaisi ehkä aloitella jotain liikuntaa ja opetella terveellisempiä elämäntapoja.”. Okei, selvä!

Ehkä se on jo tiedossa, että oma terveys ei nyt ole parhaassa mahdollisessa tilanteessa ja tiedostetaan nykyisen elämäntavan kielteiset vaikutukset, MUTTA ihminen ei ole vielä valmis, motivoitunut tekemään käytännön toimia, ottamaan askelia lähteäkseen tekemään muutosta.

Tässä vaiheessa pohditaan ja pyöritellään palloa edes ja taas omassa mielessään.

Juupas – eipäs! Mietitään mahdollisia etuja, mahdollisia ikäviä puolia jne.

Tässä vaiheessa voidaan seurata muiden onnistumisia. Muiden muutoskuvat voivat motivoida ihmistä tässä vaiheessa eteenpäin ja olla alkuunpanevana voimana.

KUITENKIN silti pannaan vastaan ja puolustellaan omaa toimintaansa ja nykyistä tilannetta.

Se, että tässä vaiheessa aletaan lytätä jotain ihmistä, osoitella sormella, tökkiä ja puhua, että: ”Eiks sun tarttis kuule tehdä nyt jotain itsellesi” tmv…

Se ei johda yhtään mihinkään.

Lannistaa vain kuten lääkärin puhe, että kuule ”Sun tarttis laihduttaa”.

Usein isona esteenä tässä vaiheessa on täysin oma mieli ja ajatukset ja se, että ei ole tietoa, taitoa lähteä viemään asioita eteenpäin!

Pelko epäonnistumisesta aikaisempien kokemusten perusteella. Tämä kaikki voi vaivata mieltä, vaikka halu ja tarve kohti muutosta on olemassa.

Mutta tähän on olemassa keinot, apu ja välineet miten tätä tilannetta kannattaa lähteä viemään eteenpäin!

2. Harkintavaihe

Tässä vaiheessa ihminen on enemmän tietoinen tarpeestaan muutosta kohtaan ja sille annetaan mahdollisuus.

Tässä vaiheessa punnitaan nyt tosissaan muutoksen hyödyt ja haitat. Voimana kohti muutosta voi olla oma huoli omasta terveydestä, se, että haluaa nähdä lastensa kasvavan ja, että voi olla myös myöhemmin (elossa) lasten elämässä mukana.

Myös ulkoiset tekijät voivat saada voimakkaasti liikkeelle. Ulkonäkö, häät tmv.

Asioita on hyvä punnita, pohtia ja ei kannata edetä liian hätiköiden jos mitään äärimmäisen dramaattista ei ole sattunut.

Mitkä asiat ovat muutoksen puolella?

Mitkä asiat ovat muutosta vastaan?

Hyvä on lähteä myös pohtimaan sitä, että missä elämäntapamuutos meni aikaisemmin karille. Jokainen meistä on oman elämänsä paras asiantuntija.

Naapurin Matti tai Liisa eivät tiedä miten sinun tulisi elää.

Ei edes perheenjäsen kaikissa tapauksissa.

KYSE ON SINUSTA! 

Mitkä ovat siis omalla kohdalla kompastuskiviä. Sen jälkeen kun ne on listattu ylös, niin miettiä miten samoja ”virheitä” ei tee enää uudelleen ja löytää sopivat keinot ratkaista haasteet.

Tässä vaiheessa on tärkeää myös kirkastaa ja miettiä konkreettisesti omia tarkoitusperiä, arvoja, motiiveja ja motivaatiota kaikkea kohtaan. Sitten sen mukaan edetä eteenpäin tai joissakin tapauksissa siirtää aloittamista, ja joskus sitten ei tule aloittaneeksi koskaan…

Moni, kun voi miettiä (harkita), että aika, paikka, tilanne ei ole juuri nyt otollinen muutokseen, mutta kysymys kuuluukin, koska se mahtaa sitten olla sitä?

3. Suunnitteluvaihe

Tavoitteet ja motiivit kun on selvillä, on löytynyt kaikelle tekemiselle syy ja merkitys! Miksi olen tekemässä mitä olen tekemässä…

Tässä vaiheessa kannattaa siis kirkastaa omat tavoitteensa.

1. Mitkä ovat lyhyen aikavälin tavoitteita.

2. Mitkä ovat pitkän aikavälin tavoitteita.

Mietitään, että tarve on pudottaa painoa, jotta voi edistää omaa terveyttä. pohtia syyt miksi se on tärkeää itselle = Terveyden takia vai miksi? 

Tästä rakentuu helposti lyhyen aikavälin tavoite.

Vastaavasti, kun tavoite on saavutettu voi edetä pitkän aikavälin tavoitteeseen, eli opittujen muutosprosessin keinojen ja tapojen kautta hakea pysyvyyttä omaan hyvinvointiin liittyen ja pitää kilot kurissa…

Tavoitteita varten tulisi asettaa myös tavoitteet itse tekemistä kohtaan ja halutun päämäärän, tavoitteen mukaan.

Tässä tilanteessa taas valmentajan tehtävä on antaa niitä työkaluja käyttöön, jotta päästään eteenpäin prosessissa ja tukea ja motivoida päätöstä lähteä tekemään muutosta oman hyvinvoinnin suhteen!

4. Toteutusvaihe

Motivaatio kova, yli 100%. Tekeminen mallillaan. Kaikki sujuu kuin rasvattu. Tuloksia tulee ja elämä hymyilee.

Tässä vaiheessa on tärkeää tukea ihmistä kohti pysyvämpään muutosta. Auttaa ihmistä samalla ymmärtämään, käsittelemään ja löytämään syyt sille miksi vanhaan tuttuun ja turvalliseen on niin helppoa palata ja miksi se vetää puoleensa kuin kärpäspaperi kärpäsiä. Vaarana kun on että ihminen palaa aikaisempaan käyttäytymiseensä.

Siksi tässä vaiheessa on erityisen tärkeää tukea muutosta, antaa sopivia työkaluja käyttöön ja auttaa ihmistä myös ymmärtämään miten niitä sovelletaan omaan elämään sopivalla tavalla! Lisätä käytännössä bensaa liekkeihin, että prosessi etenee tekemisen / toteutuksen kautta hyvin eteenpäin.

5. Ylläpitovaihe

Tekemisen ja oppimisen kautta asioista voi muodostua lopulta uusi musta.= Uusia tapoja toimia.

Ylläpitovaiheessa on tärkeää, että pystyttäisiin pitämään kiinni opituista tavoista myös silloin, kun arjessa, elämässä tapahtuu muutoksia. Niitähän meillä kaikilla riittää. Silti sitä pitäisi syödä, muistaa liikkua ja levätä jne.

Siksi tärkeää miettiä niitä tilanteita jotka ovat ns. ”vaaran-paikkoja” ja joissa on vaarana palata takaisin vanhaan elämäntapaansa. Pystyä siis pitämään yllä uusia opittuja malleja toimia omassa elämässään tilanteessa kuin tilanteessa.

Helposti palataan askel taakse repsahduksen tai repsahdusten kautta. Voidaan joutua hakemaan vauhtia suunnitteluvaiheesta ja kompassia korjata tai palata toteutusvaiheeseen jolloin käydään taas tuumasta toimeen napakammin.

Tosin repsahdukset ovat nekin täysin inhimillistä, normaalia, eikä siihen kuole.. sitten vain pitää suunnata kompassia uudelleen ja jatkaa matkaa juuri sinne minne oli menossa!

6. Repsahdusvaihe

Repsahdus on sitä, että palataan takaisin vanhaan toimintamalliin. Niitä sattuu etenkin heikkoina hetkinä!

Kyllä, repsahdus on normaali ja se kuuluu onnistumiseen. Ilman epäonnistumista, et voi koskaan kasvaa, kehittyä ja lopulta edes onnistua! 

Väsymys, elämän kiemurat ja kaikki se.

Ei ole mikään ihme, että ote välillä saattaa lipsua!

Elämäntapamuutoksissa ”repsahdukset” ovat siksi yleisiä ja ennemmin sääntö kuin poikkeus!

Kuuluvat osaksi prosessia. Näin niihin pitäisi osata suhtautua.

Kyse on oppimisesta.

Repsahduksia sattuu, mutta fiksu voi ottaa niistä oppia. Kaikki, kun aina voi opettaa meille jotain? Siksi jos haluaa ottaa opikseen repsahduksista, niin voi sitten tulevaisuudessa tehdä asioita toisin, että repsahduksilta voi paremmin välttyä!

Repsahdus ei siis ole epäonnistuminen vaan keino oppia uutta!

Jos et kaadu ikinä – et voi oppia kävelemään!

Lapsi? Montako kertaa lapsi kaatuu, kunnes jalat kantavat? Aika monta tai vastaavasti antaako lapsi periksi, jos ei heti opi ajamaan polkupyörällä.

Dieetti, pikadieetti ja ihmekuuri

Dieetti ei etene muutosprosessin kautta, eikä edes ymmärretä tai ajatella koko  prosessia. Hätäillään ja sinkoillaan hätiköiden kuin lammas tarhassa jonne susi on tullut.

Mennään suoraan harkintavaiheesta toteutusvaiheeseen ja unohdetaan käytännössä tärkeät muut vaiheet. Sitten pamahtaa suoraan lopullinen niitti, eli vaihe 6. Repsahdus ja sehän oli homma sitten siinä…

KYSYMYS:

Kannattiko pikadieetti tai äärimmilleen viety laihdutusyritys?

Pysyivätkö kovalla työllä tehdyt tulokset?

Menikö käytetty aika hukkaan? 

Jos tykkäsit tekstistä – jaa se ihmeessä. Voit myös vapaasti kommentoida!

Tsekkaa palveluni tästä… PALVELUT

Ilmaiset oppaat - Kuntosali, treeni ja ruokavalio-oppaat.
Tutustu myös:

Elämäntapamuutoksen vaiheet

Oletko tunnesyöjä, vai onko vain nälkä?

Lue seuraavaksi

👉 Kun ymmärrät miksi teet, löydät tavan jatkaa silloinkin kun ei huvita.

Usein kysyttyä:  Elämäntapamuutos ja sen eri vaiheet
1. Mitkä ovat elämäntapamuutoksen vaiheet?

Elämäntapamuutos etenee viidessä vaiheessa:
1. Tiedostaminen – huomaat, että muutos on tarpeen.
2. Päätös – sitoudut aloittamaan.
3. Toiminta – teet ensimmäiset muutokset.
4. Vakiinnuttaminen – rutiinit alkavat pysyä.
5. Ylläpito – elämäntapa muuttuu pysyväksi.

2. Miksi muutos tuntuu vaikealta alussa?

Koska aivot vastustavat epävarmuutta. Vanha tapa tuntuu turvalliselta, vaikka se ei toimisi. Uuden tavan luominen vie aikaa, ja siksi kärsivällisyys on tärkeämpää kuin täydellisyys.

3. Miten pysyä motivoituneena eri vaiheissa?

Aseta pienet, selkeät välitavoitteet ja seuraa etenemistäsi. Jokainen onnistuminen vapauttaa dopamiinia ja vahvistaa motivaatiota. Muista palkita itseäsi myös prosessista, ei vain lopputuloksesta.

4. Mitä tehdä, jos motivaatio laskee kesken muutoksen?

Palaa perussyihin – miksi halusit aloittaa? Tarkista myös, onko muutos liian iso kerralla. Usein ongelma ei ole motivaatiossa vaan siinä, että tavoitteet ovat epärealistisia suhteessa arkeen.

5. Milloin muutos muuttuu elämäntavaksi?

Kun tekeminen ei enää vaadi jatkuvaa päätöstä. Uusi tapa on juurtunut, ja valinnat tapahtuvat automaattisesti. Tämä ei tapahdu yhdessä kuukaudessa, vaan toistojen ja itseluottamuksen kautta.

Onnellisuus elämässä?

Onnellisuus elämässä?

Onnellisuus elämässä – haluatko olla onnellinen?

Kyllä vai ei? Kukapa ei haluaisi olla onnellinen? Tähän olisi juuri helppoa vastata! Onnellisuus elämässä? Mitä se on ja voinko olla onnellinen? Asia ei ole kuitenkaan niin suoraviivainen ja mustavalkoinen.

Onko yleensä olemassa jokin tietty piste tai määritetty tavoitetila, jonka saavutettuaan ihminen voisi automaattisesti sanoa olevansa onnellinen ja vastaavasti jos taas ei saavuta tätä tiettyä tavoitetilaa, ei voi sanoa olevansa onnellinen.

Eikö meillä kaikilla onnellisuuden taso vaihtele eri tilanteiden, elämän eri vaiheiden ja tilanteiden mukaan. Juuri sen mukaan missä olemme juuri sillä hetkellä menossa. Määrittääkö sekään sitten kaikkea ja jos joku asia ei olekaan aivan kuten haluaa, niin voiko silloinkaan sanoa, että ei voisi kuitenkaan olla onnellinen?

Treenaa fiksummin, ei kovempaa. Lataa ilmainen opaskirja treeniin ja ruokavalioon.

Elämässä kun voi olla samalla kertaa asioita, jotka tuottavat iloa, onnellisuutta, mutta vastaavasti myös asioita, jotka eivät tuota.

Eikö tällöin kannattaisi miettiä asiaa niin, että mikä voisi lisätä omaa onnellisuutta elämässä? Miten voisi saada asiat siihen pisteeseen, että esim. vuoden päästä voisi olla tyytyväisempi elämäänsä ja olla nykyistä onnellisuuden tasoa onnellisempi ihminen?

Todellisuudessa näin ei näytä olevan, siksi tulisikin kysyä itseltään “Miten voin tulla ja olla onnellisempi ihminen?” tai “Kuinka voin olla vuoden päästä nykyistä onnellisuuden tasoa onnellisempi?”.

Onnellisuus elämässä on ennen kaikkea prosessi, johon itse voimme tekojemme avulla vaikuttaa ja se jos mikä pitäisi olla tärkeää oman elämänsä kannalta…

Olla onnellinen! Kukapa ei sitä haluaisi? Onnellisuus, kun lisää henkistä hyvinvointia ja edelleen sitä kautta fyysistä hyvinvointia.

Mitä onnellisuus merkitsee juuri sinulle?

Mitä tuottaa sinulle onnellisuutta?

Mitä moni tavoittelee?

Moni ihminen asettaa onnellisuuden ulkoisten asioiden varaan. Onko mikään ulkoinen tai aineellinen kuitenkaan ikuista? Ei ole valitettavasti.

Uusi koti, uusi auto, uusi lomamatka, parisuhde, unelma duuni jne. Mitä tapahtuu kun pihassa seisoo sitten se uusi tai uuden karhea Audi? Lisääkö se onnellisuuden tasoa? Kyllä, se voi tiettyyn pisteeseen asti tehdä senkin, iloa, hyvää fiilistä ja vaikka mitä.

Mitä tapahtuu, kun Audilla ajaa tietyn hetken? Onnellisuuden taso laskee, madaltuu ja palaa takaisin lähtöpisteeseensä. Eli käytännössä siihen mikä se oli juuri ennen ostopäätöksen tekemistä…

Tästä voi seurata edelleen se, että iskeekin tyytymättömyys tähän ulkoiseen asiaan liittyen. Se ei ainakaan enää ns. samoja kiksejä, tuntuu samalta, tylsältä, haluaa uutta ja hakee lisää fiilistä.

No mitäs sitten, eikun uutta autoa alle ja menoksi. Hetken päästä sama voi olla uudelleen edessä eli alun jälkeen onnellisuuden taso palautuu taas siihen pisteeseen josta se lähti liikkeelle.

Ja kyllä, voihan sekin olla kivaa jos on kova auto ja jos sitä arvostaa, mutta pointti onkin se, että rakentaako elämäänsä ulkoisten asioiden varaan. Rahalla saa, se helpottaa elämää. Vaan edelleen kysymys: Onko se koskaan pysyvää?

Se, että tavoittelee jotain ei ole väärää, mutta voiko se kaiken tavoitteleminen viedäkin harhaan ja johtaa alun perin selvältä vaikuttaneelta tieltä väärään suuntaan?

Asioita kannattaa siksi punnita ja pohtia monessa valossa. Sinä itse tiedät ja olet kyllä elämäsi paras asiantuntija. Se voi vaatia joskus pysähtymistä, omien arvojen tarkennusta ja selvittämistä mitä haluaa?

Onnellisuudesta merkitykselliseen elämään!

Mikä voi olla hyvä elämä, joka voi lisätä onnellisuutta? Se on sellainen elämä, jonka kokee itselleen juuri tarpeeksi merkitykselliseksi. On siis syyt olemassa elämän ja asioiden suhteen. Tämä voi lisätä suoraan onnellisuuden tasoa ja vaikuttaa positiivisesti henkiseen hyvinvointiin liittyen.

Merkityksellisyys vastaavasti voi lisätä mielihyvää. Mielihyvän vaikutukset ovat suoraan positiiviset ajattelunkin suhteen. Terveys, toimiva parisuhde kaiken sen suhteen mitä se pitääkään sisällään voi lisätä mielihyvää, perhe, lapset, työ jolla on merkityksensä ja jonka kokee mielekkäänä. Harrastukset, itseensä panostaminen, omien arvojen mukaan eläminen jne. Kaikki tämä voi tuottaa suurta tyydytystä ja sitä kautta lisätä mielihyvää ja onnellisuutta.

Ollakseen onnellinen kannattaa siksi pyrkiä miettimään mikä lisää merkityksellisyyttä elämäänsä liittyen pitkässä juoksussa. Ei hetkellisesti.

Hetken huuma on aina ohimenevää, liittyipä se sitten mihin tahansa. Syöt esim. jotain hyvää, se kyllä voi lisätä nautinnon määrää eksponentaalisesti vaikka miten, mutta ruoankin tuottama mielihyvä ja nautinto on hetkellistä.

Riskinä on myös, että mielihyvä haihtuu, iskee morkkis (jota ei pitäisi tuntea ja kokea) ja mieliala laskee. Tämä ei lisää vastaavasti onnellisuuden tasoa, ei etenkään, jos kokee tekevänsä asioita itseään vastaan ja omia arvojaan vastaan.

Mikä vaikuttaa suoraan onnellisuuden tasoomme?

  1. Se mitä teemme, miten toimimme, arki, toimivuus ja rutiinit
  2. Ympäristö ja sen hetkiset olosuhteet, jossa elämme

Näistä voimme erityisesti vaikuttaa kohtaan 1. Oma toimintamme,valinnat jne. Moni asia on lopulta kiinni meistä itsestämme.

Ympäristöön ja vallitseviin olosuhteisiin jne, emme voi aina itse vaikuttaa. Se mitä ympärillämme tapahtuu on tapahtuakseen. Asioita voi pyörittää, vaikka miten omassa mielessään, mutta auttaako se yhtään mitään tai mihinkään?

Vastaavasti voit itse käytännössä vaikuttaa siihen mitä ruokaa syöt. Monelta menet nukkumaan? Missä ja miten treenaat jne.

Voiko olla onnellinen?

Mitä tapahtuu, kun elämässä asiat eivät mene juuri sinun toiveittesi mukaisesti? Jäätkö paikalleen suremaan, murehdit asioita vai yritätkö nousta ylös ja mennä eteenpäin ja ajatella positiivisesti?

Jos pystyt ajattelemaan enemmän myönteisesti, kuin negatiivisesti, niin positiivisten ajatusten suhde on voitollisempi ja mitä paremmin mielesi on tasapainossa ja hallinnassa, vaikuttaa sekin onnellisuuden kokemuksiin ja tunteeseen.

Vastaavasti jos koet, että koko elämä on yhtä taistelua ja pelkkää negatiivisuutta, niin sehän vähentää luonnollisesti onnellisuuden tunteita. Tällöin juuri kannattaisi miettiä voiko asioille tehdä jotain ja niin, että voisi juuri olla onnellisempi omassa elämässään.

Onnellisuuden tasohan siis vaihtelee sen mukaan missä vaiheessa elämää olet, mitä tapahtuu ja mihin voi itse vaikuttaa. Kaikkeen ei voi vaikuttaa ja joskus tulee rapaa tuulettimeen.

Kyse on silloin siitä miten nopeasti saa itsensä takaisin ns. Jaloilleen ja palautuu kohtaamistaan vastoinkäymisistä.

Osaako tarttua hetkeen ja nauttia siitä mitä itsellä on juuri nyt tässä tilanteessa elämää.

Asia kuin asia näyttäytyy monessa valossa. Valkoista ja mustaa. Sanotaan, että joku voi ajatella mustavalkoisesti, nähdä asioissa vain kaksi vaihtoehtoa. Kyllä ja ei, oikea ja väärä. Usein meidän ihmisten on luonnostaan helpompaa nähdä vain ne negatiiviset asiat, asiat jotka eivät ole kunnossa, asiat jotka voisivat olla paremmin. Tämä voi suoraan ruokkia negatiivisuuden kierrettä.

Mitä negatiivisempi ihminen vastaavasti on niin sen negatiivisemmin sitä oikeastaan alkaa suhtautua vähän kaikkeen… Tämä taas nakertaa elämänlaatua ja heikentää onnellisuutta.

Onnellisuus elämässä – joskus tai jopa usein, helpommin sanottu kuin tehty, tiedän!

Ihmisiä me olemme kaikki. Kuitenkin asioilla on puolensa. Voiko siis nähdä niissäkin asioissa, jotka kokee negatiivisina jotain hyvää?

Ei helppoa, mutta se on kannattavaa. Mitä positiivisemmin pystyy suhtautumaan olipa mitä tahansa, niin sen paremmin sitä voi muutenkin elämässään.

Kysymyksiä joita kannattaa pohtia vakavissaan:

  • Osaatko arvostaa juuri nyt tässä hetkessä sitä mitä sinulla on?
  • Unohdatko nauttia siitä mitä sinulla on juuri nyt?
  • Onko onnellisuudesta tullut sinulle pakkomielle?
  • Pyritkö jatkuvasti tekemään asioita ”narkkaamaan”, jotka lisäävät hetkellisesti onnellisuuttasi, mutta ei tuota kuitenkaan pysyvämpää tyydytystä, merkitystä ja onnellisuutta?
  • Mitä onnellisuus merkitsee juuri sinulle?

Toivon sinulle kaikkea hyvää ja onnellisuutta, kukapa ei haluaisi olla onnellinen ja voida hyvin!

Ps. Jos sinulla on käyttämättä liikuntasetelejä, niin verkkokaupastani löydät lahjakortit  ja voit maksaa kaikilla yleisimmillä maksuvälineillä 😉

Katso myös PALVELUT.

Katso ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille. 

Ilmaiset oppaat - Kuntosali, treeni ja ruokavalio-oppaat.

Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille

 

Lisää tekstejä, jotka voivat kiinnostaa sinua: 

Pelottaa ja ahdistaa – Mitä voin tehdä?

Minut löydät myös facebookista

Facebook

Instagram

http://instagram.com/ptanttirossi

Lue seuraavaksi

👉 Oletko unohtanut, mitä on olla ihminen?

UKK: Onnellisuus elämässä
1. Miksi onnellisuus tuntuu välillä katoavan?

Koska etsimme sitä saavutuksista, vaikka se löytyy merkityksellisestä tekemisestä ja yhteydestä toisiin ihmisiin.

2. Voiko onnellisuutta harjoitella?

Kyllä. Kiitollisuuden kirjaaminen, rutiinit ja itsetuntemus lisäävät onnellisuushormoneja ja muuttavat aivojen tapaa havaita elämää.

3. Mikä on suurin onnellisuuden este?

Vertailu. Kun jatkuvasti arvioimme itseämme muihin, onnellisuus muuttuu ehdolliseksi.

4. Miten valmennus voi lisätä onnellisuutta?

Kun keho ja mieli ovat tasapainossa, elämä tuntuu hallittavalta. Hyvinvointi ei ole pelkkää fyysistä kuntoa, vaan sisäistä vapautta.

Realistinen tavoite!

Realistinen tavoite!

Millainen on hyvä realistinen tavoite?

Kun haluat saada aikaan jotain, on tärkeää asettaa itselleen selkeät tavoitteet! Kuitenkin mitä haluaakaan – realistinen tavoite motivoi ja tsemppaa pidemmälle ja se mahdollista saavuttaa kuin sen, että hyppäisi suoraan syvään päähän.

Mitä ylemmäs nostat rimaa, sen vaikeampaa sinne pääseminen on! Etene siksi, step by step, kohti sitä mitä haluat saavuttaa. Joku meistä haluaa polttaa rasvaa, toinen saada lisää lihasmassaa ja voimaa, toinen vain voida todella hyvin omassa kehossaan ja elämässään. Tavoitteita riittää ja niitä löytyy.

Tavoitteesta riippumatta, kaikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, ei ole siis yhtä ja ainoaa oikeaa.

Lopeta A ja B piste ajattelu.

Tämä tarkoittaa sitä, että ravitsemusta, liikuntaa, kuntoprojektia ja elämää mietitään, kuten joitain työprojektia. On siis Lähtöpiste A ja päätepiste B. (alku ja loppu).

Rantakunto, bikinikunto, kesäkunto, kisakunto. Kesä tulee, kesä menee!

Miksi ihmeessä jahdata jotain hetkellistä, kun voi jahdata jotain pysyvää? Ravitsemuksessa on hyvä miettiä, että se ei pääty pisteeseen B, vaan matka jatkuu myöhemmin, kun esim. painonpudotuksen tavoite on saavutettu.

Miksi lyödä hanskat tiskiin ja palata takaisin ahmimaan ruokaa? Äkkiä huomaa olevansa takaisin lähtöpisteessä, josta lähti ja kilot tulevat helposti korkojen kera takaisin jos asioita tehdään ulkoisten syiden takia.

Realistinen tavoite on realismia

Tavoite pitää olla aina mitattavissa, että tietää tapahtuuko edistymistä! Mistä muusta voit tietää, että menet oikeaan suuntaan?

  • Tuleeko lisää lihasta? Voimaa?
  • Palaako rasva, kapeneeko vyötärö?
  • Oletko miten energinen? Jaksatko arjessa?
  • Mikä on mielialasi? Kiinnostaako liikunta ja terveellinen ravitsemus?
  • Nukutko hyvin vai huonosti?

On hyvä miettiä: Mikä on juuri sinun lähtötasosi, mistä lähdet liikkeelle? Jos vertaat itseäsi siihen bikini barbiin tai rantojen adonikseen, niin se ei kannata. Mieti mitä voit juuri nyt saavuttaa juuri nyt ja helpoiten ja mikä voi toimia juuri sinulla?

Mihin pystyt varmasti sitoutumaan?

Jos asetat tavoitteeksi käydä salilla 6x viikossa, niin miten perheellisen aika riittää siihen kaikkeen? Ole siksi realisti ja tiedoksi, vähempikin riittää. Harvat meistä ovat kuitenkaan ammattiurheilijoita ja ammattilaiset osaavat yhden tärkeän taidon? Nimittäin levätä riittävästi.

Kunnon realistinen tavoite

Kunnon tavoite on myös sellainen, että tavoite on selvä, mutta kiire ei ole mihinkään, vaan on aikaa mennä eteenpäin, saada aikaan muutoksia, edetä rauhassa, itseään kuunnellen ja ottaa huomioon myös, että elämässä sattuu ja tapahtuu. Eteen tulee mutkia, joskus voi joutua hölläämään kaasua, joskus sitä taas voi painaa enemmän.

  • -30 kg painoa pois!
  • 200kg maastaveto?
  • Bikinikuntoon?

Mitä tämä kaikki vaatii? Periksiantamattomuutta, asioiden säännöllistä toistamista, selkeää suunnitelmaa, aikaa, vaivaa, sillä mikään ei tule ilmaiseksi ja tekemättä mitään.

Tavoitekolmessa kuukaudessa voi kyllä olla saada painoa pois sen -10kg tai jopa enemmänkin, se on ihan ok, mutta sitten se kaikki muu

Asioita kannattaa nähdä myös pidemmälle, kuin mitä omat varpaat ovat. Jos esim. tavoitteenasi on laihtua -20kg, niin se -20kg voi tuntua todella kaukaiselle. Ihan sama kuin katsoisit Helsingin rannalta kohti Tallinnaa. Matka on etenkin soutaen pitkä.

Hyvä ja realistinen tavoite kannattaa jakaa osiin ja edetä askel kerrallaan.

Jos mietit, että laihdut vaikka -2kg/kk, niin se tekee -24kg vuodessa. Jos vedät hampaat irvessä pakolla joka aamu tyhjällä vatsalla aamulenkkiä rasvanpolton toivossa ja kunto ei etene vaikkapa nyt väsymyksestä ja liiasta yrittämisestä johtuen, niin sitä tuskastuu helposti.

Vaikka tavoite, jonka olet asettanut voi olla kohdallesi ihan realistinen ja mahdollinen. Aseta siksi tavoitteesi maltilla ja annostele asioita kohtuudella elämääsi.

Jos joku on vahva, jos joku on saanut jotain aikaan, niin ei se lopputulos tule sormia napsauttamalla.

Kaikki heti minulle nyt! – Se ei johda mihinkään pysyvään!

Siksi kuuntele itseäsi, kuuntele mieltäsi, kuuntele mitä todella tarvitset, osaa ja opettele tarvittaessa rakastamaan itseäsi, haluamaan itsellesi parasta, liiku alkuun kohtuudella, lisää liikuntaa tarvittaessa kunnon kohotessa, opettele syömään riittävästi ja säännöllisesti, panosta uneen.

Tavoittele yksinkertaisesti hyvää ja energistä oloa, koska silloin jaksat jahdata myös omia tavoitteitasi paremmin!

Tärkeänä asiana, muista elää! Älä unohda sitä ja pidä tavoite mielessäsi!

Ps. Jos sinulla on käyttämättä liikuntasetelejä, niin verkkokaupastani löydät lahjakortit  ja voit maksaa kaikilla yleisimmillä maksuvälineillä.

Tuntuuko painonpudotus vaikealta?

Ei ihme – moni tekee siitä tahattomasti monimutkaisempaa kuin tarvitsisi.

Totuus? Painonpudotus voi olla yksinkertaista, kun tiedät mitä tehdä ja missä järjestyksessä. Ei kituuttamista. Ei ihmedieettejä. Ei jatkuvaa jojoilua.

👉 Tässä 5 takuulla toimivaa keinoa, joilla saat painon putoamaan nopeasti – ja pysyvästi. Klikkaa kuvaa ja katso miten?

Katso kaikki ilmaiset oppaat ja valitse omasi! 

Ilmaiset oppaat - Kuntosali, treeni ja ruokavalio-oppaat.

Sinua voi kiinnostaa:

Lue seuraavaksi

👉 Epäonnistuminen ei pysäytä – se opettaa sinut liikkumaan fiksummin.

👉 Tavoite – miten voit saavuttaa mitä haluat

Usein kysyttyä: Realistinen tavoite – miten asettaa tavoite, joka oikeasti toimii
1. Miksi realistinen tavoite on tärkeä onnistumisen kannalta?

Liian suuri tai epämääräinen tavoite tappaa motivaation. Realistinen tavoite luo selkeän suunnan ja mitattavat askeleet, jolloin eteneminen tuntuu mahdolliselta.

2. Miten erottaa realistinen ja liian kunnianhimoinen tavoite?

Realistinen tavoite on saavutettavissa arjen resursseilla. Jos tavoite vaatii täydellistä elämää, se on todennäköisesti liian kunnianhimoinen. Kysy: “Pystynkö tähän myös huonona päivänä?” Jos vastaus on kyllä, olet oikeilla jäljillä.

3. Kuinka pienet välitavoitteet auttavat?

Välitavoitteet pitävät mielen hereillä ja tuottavat toistuvia onnistumisen tunteita. Aivot reagoivat edistymiseen dopamiinilla – ja juuri se ylläpitää pitkäaikaista motivaatiota.

4. Miten epärealistinen tavoite voi sabotoida onnistumisen?

Kun tavoite on liian iso, epäonnistumisen tunne tulee väistämättä. Se johtaa turhautumiseen ja luovuttamiseen. Liian kovat vaatimukset eivät kasvata – ne lannistavat.

5. Miten valmentaja voi auttaa realistisen tavoitteen asettamisessa?

Valmentaja näkee kokonaisuuden ja auttaa löytämään tasapainon kunnianhimon ja järjen välillä. Hän rakentaa tavoitteet, jotka vievät eteenpäin ilman ylikuormitusta.