Tavoitteiden saavuttaminen on enemmän kuin pelkkä ohjelma – se on matka kohti sisäistä voimaasi!
Tavoitteen saavuttaminen ei ole pelkästään PT tapaamisia ja liikunta- tai ravintosuunnitelmien rakentamista. Se on paljon enemmän.
Menestys ja tulokset asiakkailleni eivät synny vain suunnitelmien seuraamisesta, vaan motivaatiosta – ja motivaatio kasvaa ja vahvistuu oikeanlaisen vuorovaikutuksen kautta.
Motivaatio on se polttoaine, joka ajaa asiakkaani kohti heidän tavoitteitaan. Se on toiminnan ärsyke, joka saa ihmisen ponnistelemaan, kokeilemaan uutta ja jatkamaan, vaikka tiellä olisi esteitä.
Ilman motivaatiota ei synny tuloksia.
Se on liikkeellepaneva voima, joka pitää asiakkaat liikkeessä ja antaa energiaa saavuttaa upeita tuloksia.
Miksi motivaatio on avain menestykseen?
Motivaatio ei ole vain pelkkä käsite – se on voima, joka ohjaa kaikkia toimintoja. Se saa asiakkaasi yrittämään enemmän, jatkamaan pidempään ja valitsemaan haastavampia tehtäviä ja haastamaan itseään.
Motivaation merkitys on valtava: se on energia, joka erottaa ne, jotka saavuttavat huippusuorituksia, niistä, jotka luovuttavat.
Vaikka motivaatio voi olla monimutkainen ja alati muuttuva prosessi, sen ylläpitäminen ei vaadi ihmetekoja. Motivaatio syntyy vuorovaikutuksesta. Hyvin rakennettu vuorovaikutus valmentajan ja asiakkaan välillä voi saada aikaan ihmeitä – se luo vahvan perustan, jonka päälle tuloksia voidaan rakentaa.
Menestystarinat: Mitä motivaatio voi saada aikaan?
Monet asiakkaani ovat saavuttaneet huikeita tuloksia – valmennuksessani sekä personal training -Kuopiossa että etävalmennuksessa. Nämä muutokset eivät johdu yksinomaan treeniohjelman laadusta tai siitä, milloin päivän aikana harjoitellaan. Ne johtuvat siitä, että motivaatio on syvällä asiakkaissa.
Motivoitunut asiakas pystyy antamaan kaikkensa. Hän jatkaa eteenpäin silloinkin, kun tekisi mieli luovuttaa. Hän tarttuu silloinkin vaikeimpiin tehtäviin ja sitoutuu vahvemmin. Tämä erottaa onnistujat muista – tietysti tähän kuuluu sopiva joustavuus ja pelisilmä, joka sekään ei itsestään synny. Kokemus, oppiminen ja tieto lisääntyy tekemisen seurauksena.
Miten rakennetaan motivaatio?
Motivaatio ei synny itsestään – Se ei ole tähtiensota Jedi voima, joka aktivoituu valomiekkaan vain napin painalluksella. Sille täytyy luoda edellytykset.
Motivoimisen taito on valmentajan tärkein työkalu. Se on taitoa saada asiakas uskomaan itseensä, ymmärtämään muutoksen merkityksen ja kokemaan aktiivinen elämäntyyli mielekkääksi.
Tärkeintä on ymmärtää, että motivaatio on ennen kaikkea vuorovaikutuksen tulos. Hyvät vuorovaikutustaidot, kuten aktiivinen kuunteleminen, sanaton viestintä ja empaattinen läsnäolo, ovat avainasemassa. Hyvä vuorovaikutus synnyttää luottamusta ja sitoutumista.
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio: Mikä ajaa meitä eteenpäin?
Motivaatio voidaan jakaa kahteen osaan: sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Sisäinen motivaatio syntyy, kun koemme tavoitteen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi. Asiakas, joka treenaa omista syistään – ei pakon vuoksi – kokee tekemisen arvokkaana ja saa siitä voimaa. Tämä on vahvin motivaation lähde.
Ulkoisesti motivoitunut asiakas puolestaan toimii, koska syyt tulevat ulkopuolelta – lääkärin suositus, ystävien kannustukset tai ympäristön paine. Ulkoinen motivaatio voi toimia alussa, mutta pitkän aikavälin menestys vaatii sisäisen motivaation kehittymistä.
Kolme motivaation kulmakiveä
Jokaisen asiakkaan motivaation ylläpitämisessä on kolme peruspilaria:
1. Autonomia: Jokainen meistä haluaa tuntea, että voi vaikuttaa omiin päätöksiinsä. Valmennuksessa tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat tuntevat tekevänsä itsenäisiä valintoja ja olevansa osallisina päätöksenteossa.
2. Pätevyyden tunne: Asiakkaan on tunnettava olevansa hyvä siinä, mitä hän tekee. Kun hän näkee edistystä, tämä vahvistaa itsetuntoa ja motivoi jatkamaan.
3. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus: Ihmiset haluavat kuulua johonkin yhteisöön. Valmennuksessa yhteisöllisyyden tunne, tuki ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeitä motivaation ylläpitämisessä.
Nämä kolme elementtiä ovat keskeisiä myös valmennuksessani.
Kun asiakkaalla on valinnanvapaus, hän tuntee olevansa pätevä, osa tekemistä ja yhteistyötä, hän pysyy motivoituneena – ja tämä tuo tuloksia pitkällä aikavälillä – koska samalla tämä opettaa asioita. Niitä asioita joista joutuu ottamaan omatoimisesti vastuuta elämässä treenin, ravinnon ja hyvinvoinnista huolehtimisen suhteen.
Motivaation jatkuva ylläpitäminen – edellytys pitkäaikaiselle menestykselle
Tavoitteiden saavuttaminen ja motivaation ylläpitämisessä avainasemassa on jatkuva tuki ja kannustus. Asiakkaat eivät tarvitse pelkkiä ohjelmia, vaan henkistä ja emotionaalista tukea, joka auttaa heitä jatkamaan matkaa, silloinkin kun haasteet tuntuvat ylivoimaisilta.
Tuloksia ei synny ilman sitoutunutta ja motivoitunutta mieltä – ja tämä motivaatio ei synny pelkästään valmennusohjelmista, vaan vuorovaikutuksesta, yhteisöllisyydestä ja tuesta, jota asiakas saa valmentajaltaan.
Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista – Menestys ja onnistuminen on yhteinen matka – ja minä olen siinä mukana joka askeleella.
Kysymys 1: Miksi tavoitteiden asettaminen on tärkeää valmennuksessa?
Vastaus: Selkeä tavoite antaa suunnan, motivaation ja mittarin edistymiselle. Ilman tavoitetta tekeminen jää helposti sattumanvaraiseksi. Kun tiedät, mitä haluat ja miksi, pystyt tekemään oikeat päätökset ravinnon, treenin ja palautumisen suhteen – ja etenemään määrätietoisesti.
Kysymys 2: Miten realistiset tavoitteet eroavat epärealistisista?
Vastaus: Realistinen tavoite haastaa, mutta on saavutettavissa. Epärealistinen tavoite taas johtaa turhautumiseen ja luovuttamiseen. Hyvä valmentaja auttaa pilkkomaan ison tavoitteen pienempiin, konkreettisiin askeliin, jolloin onnistumisen tunne vahvistuu koko matkan ajan.
Kysymys 3: Mitä tehdä, jos motivaatio laskee kesken prosessin?
Vastaus: Motivaation lasku on normaalia. Ratkaisevaa on, että palaat hetkeksi tavoitteeseen – miksi aloitit? Tarkastele tuloksia objektiivisesti, tee pieniä muutoksia rytmiin tai treeniohjelmaan ja jatka. Valmennuksessa tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan jatkuvuus.
Kysymys 4: Miksi valmentajan tuki on tärkeä tavoitteiden saavuttamisessa?
Vastaus: Valmentaja tuo objektiivisen näkökulman, kokemuksen ja jatkuvan palautteen. Hän huomaa, milloin on aika kiristää tahtia tai milloin keventää. Useimmat ihmiset tarvitsevat ulkopuolisen näkemyksen, joka pitää suunnan ja auttaa välttämään tyypilliset virheet.
Kysymys 5: Kuinka pitkään kestää saavuttaa pysyviä tuloksia?
Vastaus: Pysyvät tulokset syntyvät vähitellen. Lyhytaikainen muutos voi näkyä jo muutamassa viikossa, mutta elämäntapojen muuttuminen pysyväksi vie usein kuukausia. Tärkeää on, että matka on johdonmukainen ja rakennettu sinun arkeesi sopivaksi – ei vain nopeaksi ratkaisuksi.
Kysymys 6: Miten epäonnistumiset voi kääntää osaksi onnistumista?
Vastaus: Jokainen epäonnistuminen on palaute, ei loppu. Tärkeintä on analysoida syyt rehellisesti: mikä meni pieleen ja mitä opin tästä? Kun opit hyväksymään takapakit osana prosessia, sinusta tulee vastustuskykyisempi ja motivoituneempi.
Tavoitteiden saavuttamisen perusta: Pätevyyden tunne ja motivaation rakentaminen
Tavoitteiden saavuttamisen keskiössä on motivaation rakentaminen. Koettu pätevyys, eli osaamisen tunne, on yksi tärkeimmistä kulmakivistä motivaation vahvistamisessa.
Tämä pätevyyden tunne kasvaa jokaisessa valmennussuhteessa ja jokaisella tapaamisella, kun asiakas kokee oppimista ja onnistumista.
Samalla myös minä, valmentajana, opin asiakkaastani lisää jokaisen tapaamisen myötä – tämä jatkuva oppimisen prosessi auttaa minua tarjoamaan yhä parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua.
Muistatko sen hetken, kun opit ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä? Itse kaaduin lukemattomat kerrat, ajoin ojaan, polvet ruvilla.
Se hetki oli täynnä iloa ja riemua, kun pääsi apupyöristä eroon.. ai että!
Sama innostus ja osaamisen ilo koskee meitä kaikkia – ikään katsomatta. Uuden oppiminen on luonnostaan motivoivaa, ja kun koemme onnistuvamme, haluamme jatkaa yhä enemmän ja enemmän.
Kuitenkin, jokainen meistä on kohdannut tilanteita, joissa haluamme antaa periksi, etenkin silloin, kun elämä tuo eteemme haasteita – tässä kohtaa astuu kuvaan valmentajan rooli.
Valmentajan vastuu: Enemmän kuin ohjeiden jakaminen
Valmentajana roolini ei ole pelkästään ohjata ja antaa ohjeita – minun tehtäväni on toimia oppaana ja tukijana valmennettavan matkalla. Valmennussuhteen päättyessä tavoitteenani on, että asiakkaallani on riittävät tiedot ja taidot ylläpitääkseen saavuttamansa tulokset, kehittääkseen itseään edelleen ja huolehtiakseen hyvinvoinnistaan omatoimisesti.
Esimerkiksi asiakas, joka on onnistunut painonpudotuksessa, ei ole onnellinen vain laihtumisen vuoksi. Hän on iloinen, koska on oppinut uusia elämäntapoja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan: säännöllisen liikunnan, terveellisen syömisen ja itsestä huolehtimisen.
Motivaation rakentaminen on prosessi, jossa painopiste siirtyy yksittäisestä tuloksesta kohti pysyviä muutoksia.
Pelkkä painonpudotus ei anna lopulta mitään, jos tulokset eivät kestä. Valmentajan tehtävä on auttaa asiakasta löytämään keinoja tehdä muutoksista pysyviä, ja tämä tapahtuu onnistumisen kokemusten ja osaamisen kautta.
Onnistumisen kokemukset ja tunne motivaation perustana
Motivaation rakentaminen alkaa asiakkaan onnistumisen kokemuksista. Jokainen pieni voitto, jokainen askel kohti tavoitetta tuo mukanaan sen tärkeän..
“Minähän osaan!”-tunteen!
Tämä fiilis syntyy siitä, kun asiakas huomaa kehittyvänsä ja saavuttavansa tavoitteitaan, yksi kerrallaan.
Onnistumisen kokemuksia syntyy, kun huomioidaan valmennettavan lähtökohdat ja rakennetaan oikeat olosuhteet menestyksen saavuttamiseksi. Tavoitteiden ja tehtävien tulee olla riittävän haastavia, mutta samalla saavutettavissa.
Esimerkiksi jos jalkakyykky kehonpainolla tuntuu liian raskaalta, voimme helpottaa liikettä ottamalla tukea seinästä, tekemällä liikkeen istualleen tai käyttämällä jumppapalloa.
Tärkeintä on, että asiakas tuntee onnistuvansa ja kokee pätevyyden tunteen. Tämä tunne kantaa pitkälle ja motivoi jatkamaan. Mitä motivaatio on ja mistä se syntyy?
Autonomia ja valinnanvapaus motivaation tukena
Motivaation rakentamisen toinen peruspilari on autonomian tunne. Kun asiakas osallistuu aktiivisesti valmennuksen suunnitteluun, hänen sitoutumisensa ja motivaationsa kasvavat.
Asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa tavoitteisiin ja valmennusprosessiin luo valinnanvapautta ja lisää merkityksellisyyden tunnetta.
Valmentajan tehtävä on kuunnella asiakkaan mielipiteitä ja toiveita esimerkiksi treeniohjelmien tai ruokavalion suunnittelussa. Varmaan ei tee myöskään pahaa kysyä:
“Hei miten sinä voit?”
“Mitä sinulle kuuluu?”
Tämä lisää asiakkaan itsevarmuutta ja vahvistaa osaamisen tunnetta. Kun asiakas saa vaikuttaa valmennuksen suuntaan, hänen sitoutumisensa ja motivaatio pysyvät korkealla.
Sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne motivaation vahvistajana
Liikunta ei ole vain fyysinen aktiviteetti – se on keino lisätä itsevarmuutta ja rakentaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kun asiakkaani huomaa kehitystä itsessään, se rohkaisee häntä hakeutumaan sosiaalisiin tilanteisiin, mikä puolestaan lisää motivaatiota.
Vaikka kuntosali saattaisi aluksi tuntua vieraalta ja pelottavalta, ajan myötä siitä voi tulla paikka, jossa asiakas kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuntee olevansa osa jotain suurempaa.
Tätä tunnetta voidaan vahvistaa myös siten, että asiakas harjoittelee yhdessä ystävien tai perheen kanssa. Yhdessä tehty liikunta lisää yhteisöllisyyttä ja tarjoaa vahvan tukiverkoston.
Motivaation kolme kulmakiveä: Onnistuminen, Autonomia ja Yhteenkuuluvuus
Motivaation rakentaminen lepää kolmella keskeisellä elementillä:
Onnistumisen kokemukset,
Autonomian tunne ja
Sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Valmentajana tehtäväni on luoda olosuhteet, joissa nämä elementit kukoistavat. Kun asiakas kokee onnistumisia, osallistuu päätöksentekoon ja tuntee kuuluvansa johonkin, hän pysyy motivoituneena ja saavuttaa kestäviä tuloksia.
Tämä on motivaation rakentaminen parhaimmillaan – yhdessä luotu polku kohti pysyviä elämäntapamuutoksia ja tavoitteiden saavuttamista. Kadonnutta motivaatiota etsimässä?
Kysymys 1: Miksi motivaatio on niin tärkeää tavoitteiden saavuttamisessa?
Vastaus: Motivaation avulla teot muuttuvat rutiineiksi ja unelmat konkreettisiksi tuloksiksi. Se antaa suunnan, syyn ja voiman jatkaa, vaikka into olisi hetkellisesti kateissa. Ilman motivaatiota suunnitelmakaan ei kanna pitkälle – siksi sen ylläpitäminen on onnistumisen tärkein avain.
Kysymys 2: Mistä löytää motivaation silloin, kun sitä ei tunnu olevan?
Vastaus: Aloita pienestä. Usein motivaatio ei tule ennen toimintaa – se syntyy toiminnan seurauksena. Tee yksi pieni teko, kuten lyhyt treeni, terveellinen ateria tai aikainen nukkumaanmeno. Kun huomaat edistystä, halu jatkaa vahvistuu.
Kysymys 3: Mikä ero on sisäisellä ja ulkoisella motivaatiolla?
Vastaus: Sisäinen motivaatio kumpuaa halusta kehittyä ja kokea merkitystä, kun taas ulkoinen motivaatio perustuu palkkioon tai paineeseen. Kestävät tulokset syntyvät, kun sisäinen motivaatio kasvaa – kun teet asioita, jotka tukevat arvojasi ja identiteettiäsi.
Kysymys 4: Miten personal trainer voi auttaa motivaation rakentamisessa?
Vastaus: Ammattitaitoinen personal trainer auttaa löytämään motivaation todellisen juuren. Hän ei pelkästään määrää tehtäviä, vaan auttaa ymmärtämään, miksi teet mitä teet. Valmentaja toimii peilinä ja tukena silloin, kun oma usko horjuu.
Kysymys 5: Miksi motivaatio katoaa ja miten sen voi palauttaa?
Vastaus: Motivaatio hiipuu usein, kun odotukset ovat liian korkeita tai tuloksia ei tule heti. Tällöin kannattaa pysähtyä ja arvioida suunta uudelleen – onko tavoite realistinen ja merkityksellinen? Kun yhteys omaan “miksi”-kysymykseen löytyy uudelleen, motivaatio palaa luonnollisesti.
Kysymys 6: Miten onnistumisen tunne vahvistaa motivaatiota?
Vastaus: Jokainen onnistuminen, pieni tai suuri, luo positiivista palautetta aivoihin ja lisää itseluottamusta. Siksi on tärkeää juhlistaa edistystä – ei vain lopputulosta. Onnistumisen tunne tekee motivaatiosta itseään ruokkivan voiman.
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, kuten ei ole mikään asia tässä elämässä. En pohdi tässä nyt suoranaisesti Suomen itsenäisyyttä, vaikka se vaikuttaa suoraan yksilön mahdollisuuksiin elämän toteuttamisen, ajattelun ja toiminnan kannalta. Mitä tämä itsenäisyys sitten oikeastaan on? Mitä on ihmisen itsenäisyys? Millainen on itsenäinen ihminen? Millainen taas on ihminen, joka hakee toisten hyväksyntää? Onko asiat miten selviä?
Mitä itsenäisyys tarkoittaa?
”Kehityspsykologisesta näkökulmasta tarkasteltaessa itsenäisyys tarkoittaa riippumattomuutta toisen ihmisten huolenpidosta ja valmiutta päättää omista asioista.
Puhutaan myös autonomiasta, eli omaehtoisuudesta, itsehallinnosta ja tässä tapauksessa itsensä hallitsemisesta. Se tarkoittaa ihmisen kokemusta siitä, että on täysin vapaa päättämään omista asioistaan” -Modulcon
Moni ihminen voi ajatella itsenäisyyden liittyvän rahaan ja mammonaan. Rahaa on niin paljon, että ei ole riippuvainen kenestäkään. Osa ihmisistä haaveilee taloudellisesta riippumattomuudesta, joka voisi mahdollistaa tietyn vapauden minkä tahansa suhteen.
Sitä kautta ilmentää sitten itsenäisyyttä. Tässä asiassa on kuitenkin kyse enemmän tahdosta ”tahdon olla varakas, että…”. Tekeekö vauraus ihmisestä itsessään itsenäisen ja se, että paljonko painetta on lompakossa?
Mahdollista on, että se helpottaa esimerkiksi laskujen maksamista ja voi vaikuttaa siihen, millaisia valintoja taloudellisesta näkökulmasta voi tehdä.
Osa näkee itsenäisyyden asiana, että on täysin vapaa päättämään mitä voi ja haluaa tehdä, millaista elämää elää jne. Voi tehdä päätöksiä riippumatta kenestäkään toisesta.
Tärkeitä asioita kyllä.
Mielipide
Itse näen, että elämässä riippumatta mistään tilanteista, ympäröivistä ihmisistä tai mistään muustaakaan asiasta on tärkeää, että ihmisellä olisi itse mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä.
Rakentaa ja tehdä siitä itsensä näköistä. Sellaista kuin sen haluaa olevan ja on mahdollisuus vaikuttaa terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta siihen millaista elämää elää.
Voida vaikuttaa ja valita mitä suuhunsa laittaa, miten liikkua? Itsenäisyys vaikuttaa suoraan hyvinvoinnin tasoon.
Näen tässä sen, että itsenäisyys tuo vastuuta. Samalla tavalla, kuin valtiolla on vastuu meistä yhteiskunnan jokaisesta jäsenestä turvallisuuden ja terveydenhoidon puolesta, on yksilöllä myös oma vastuu itsestään. Vastuu näkyy niissä päivittäisissä valinnoissa, joita teemme, sanomme, käyttäydymme jne.
Psyykkinen hyvinvointi ja itsenäisyys
Ihminen voi olla henkisesti älykäs ja lämmin. Henkiseen älykkyyteen vaikuttaa suoraan lapsuus, nuoruus ja se millaisessa kasvuympäristössä on kehittynyt.
Lapsi on riippuvainen omista vanhemmistaan ja kokee tarvitsevansa vanhempiaan. Nuoruudessa tämä riippuvuus alkaa vähentyä ja ihminen itsenäistyä emotionaalisesti omista vanhemmistaan.
Näen, että miten tämä itsenäistyminen tapahtuu, vaikuttaa merkittävästi se millainen lapsuus on ollut. Tuetaanko lapsen henkistä kasvua ja kehitystä, turvallisuuden tunnetta ja myöhempiä valmiuksia toimia itsenäisesti elämässä.
Turvallisuuden tunne luo hyvän pohjan elämälle ja ihmissuhteille, jossa kukaan ei myöhemmin koe, että tulee hyväksikäytetyksi tai kaapatuksi tunne-elämän draamoihin. Tästä myöhemmin lisää alla.
Tähän liittyy edelleen jo mainitsemani vastuun kantaminen. Oppiiko jo nuorena kantamaan vastuun omista valinnoista ja teoistaan ja näkemään se mikä syy- ja seuraussuhde asioilla on.
Myöhemmin koulu, opiskelu, työelämä, yhteiskunnan rakenteet, arvot ja ideologia asettaa ihmiselle odotuksia ja ”normit”.Ihmisen odotetaan käyttäytyvän tietyissä tilanteissa tietyllä tapaa, toimivan ja olevan osa yhteiskuntaa.
Mahdollisesti nämä odotukset liittyvät ihmisen seksuaalisuuteen ja lopulta kaikkeen toimintaan. Odotukset voivat olla kovia ja nämä voivat muokata ajattelua. Eikä aina niin hyvällä tavalla.
Koska ollessaan itsenäinen ihminen, on myös kyettävä muodostamaan omat mielipiteet ja ajatusrakenteet. Tällöin on mahdollista tuntea, ajatella ja nähdä todellisuus oman ajattelun kautta.
Tässä vaaditaan sitten ihmisen uskallusta, rohkeutta poiketa jopa tavanomaisista normeista, jos se on ihmiselle itselle tärkeää. Tästä päästään sitten ihmisen itsenäisyyteen olla erilainen.
Ollakseen itsenäinen, ihmisen tulisi saada ilmentää itseään vapaasti, ilman että kenelläkään on siihen sen enempää mitään sanottavaa. Näin tuntuu kuitenkin usein olevan?
Demokratia, valtio jossa elämämme mahdollistaa kuitenkin meille kaikille vapauden olla sitä mitä olemme. Se on erittäin iso asia, ei itsestäänselvyys nykypäivänä. Vertailukohtia löytyy paljon, jossa ihmisen itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus viedään. Pakotetaan olemaan tiettyä mieltä ja jos et ole, et ole ”kelpo kansalainen”, vaan toisinajattelija.
Opi tunnistamaan omat rajasi!
Itsenäisyyteen kuuluu myös tunnistaa ja tietää omat rajansa. Valtiollakin on rajat, niiden ylitse ei voi miten tahansa mennä. Samat rajat tulisi olla ihmisen ja muiden ihmisten välillä.
Rajojen ollessa joustavat, terveet ja kunnossa, ihminen pystyy päästämään, niin halutessaan toisen ihmisen lähelleen. Tarvittaessa myös pitämään kiinni rajoistaan ja olla päästämättä ketään lähemmäs, jos siltä tuntuu.
Tällä on suora vaikutus ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin liittyen. Rajoilla voi suojella ja estää haitalliset ja huonot ihmissuhteet omassa elämässään.
Itsenäinen ihminen voi siis valita seuransa, jossa haluaa aikaansa viettää ja kenelle jakaa asioita omasta elämästään. Jotta ihminen osaa määrittää rajat, tarpeensa ja toiminaan terveellä tavalla, riippuu taas paljon lapsuudesta ja nuoruudesta. Onko jo lapsuudessa kunnioitettu lapsen rajoja ja sanaa ei.
Millaisia rajoja sinulla on?
Liittyykö rajat ihmissuhteisiin – paljonko olet valmis auttamaan toisia ihmisiä ja koska tilanne on se, että tarvitseeko sanoa ei, vai joustat kaikessa?
Liittyykö rajat arvoihisi ja moraalikäsitykseen elämästä?
Tunnistatko sinä rajat ja pidät niistä kiinni jne.
Tämäkin on tärkeää itsetunnon ja omanarvon tunteen kannalta.
Hyväksynnän etsiminen ja tunteet
Oletko oma itsesi? Uskallatko olla sitä? Vai haetko paikkaasi ja hyväksyntää ulkopuolelta, toisilta ihmisiltä?
Osa ihmisistä metsästää loputtomasti muiden hyväksyntää. Arvottaa itseään muiden ihmisten mielipiteiden kautta. Vaikkapa sometykkäykset jne. Osa taas voi metsästää loputonta rakkautta. Tämä taas voi aiheuttaa elämään parisuhde- ja ihmissuhdeongelmia.
Vai näkyykö asia siinä, että pitää olla tietty status, että voi kokea kuuluvansa joukkoon, suorittaa asioita, elämää ja olla menestynyt. Voiko asia liittyä treenaamiseen, ulkonäköön? Hakee hyväksyntää mukautumalla tiettyyn malliin?
Jos ihminen ei pysty, osaa ja uskalla olla se kuka on lopulta, eli itsenäinen ja elää elämää jonkun roolin kautta hakemalla muiden jatkuvaa hyväksyntää, voi kyse olla epäitsenäisyydestä.
Ihminen mittaa tällöin asioita ulkoisesti ja sillä miltä mikäkin saattaa näyttää muiden silmissä. Ihminen, joka ei ole itsenäinen voi käyttäytyä kuin ruutitynnyri. Tunne-elämä voi olla epävakaata ja tunneskaala laidasta laitaan ääripäissä, ilman neutraalimpaa linjaa.
Hänellä voi olla tarve riidellä, väitellä ja puolustella omaa toimintaansa. Ihminen voi nähdä uhkakuvia kaikkialla, ja jos joku ei mene kuten haluaa, suuttuu ja loukkaantuu. Ratkaisuna asioiden hoitamiseen ja ihmissuhteisiin on satuttaa, rankaista ja sitä kautta edelleen satuttaa itseään.
Ihminen voi myös pyrkiä mukautumaan toisen ihmisen elämään. – Elämättä itsenäisesti omaa elämäänsä. Taustalla voi olla pelko olla näyttämästä omia tunteitaan ja tarpeitaan, miellyttämisen halu ja sitä kautta hyväksynnän etsiminen. Ihminen on tilanteessa, jossa ei ole vapaa ja itsenäinen henkisesti, ajatuksen ja mielen kautta.
Taustalla voi olla, että ihminen ei pysty tai kykene kohtaamaan epämiellyttäviä tunteita. Tällöin on helpompaa yrittää ulkoistaa ne ja etenkin hakemalla muiden hyväksyntää imemällä muista ihmisistä itseensä tunteita.
Vähän kuten vampyyri imee verta, mutta tässä tapauksessa vampyyri imeekin itseensä tunnetiloja ja käyttäytyy niiden mukaisesti. Asiaa jos miettii laajemmin niin ihminen joka ei pysty olemaan itsenäinen ja näyttämään tunteita, voi elää jatkuvassa stressitilassa.
Stressitilan aiheuttaa se, että joutuu palloilemaan jatkuvassa ympäristöstä tulevien tunteiden varassa ja miettimään jatkuvasti sitä, että miltä mikäkin nyt mahtaa näyttää?
Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa elämään neuroottisia ongelmia ja toimintatapoja.
Itsenäisyyden kulmakivet
Henkisesti itsenäinen ihminen on sinut itsensä kanssa. Tietää kuka on ja tietää oman paikkansa. Pitää itseään myös riittävän arvokkaana, että ei anna kenenkään kohdella itseään, miten sattuu, osaa siis vetää terveet rajat tarvittaessa.
Selkeät ja tilanteen mukaan sopivat rajat, joilla ei loukkaa toisia, pystyy ihminen hyväksymään toiset ihmiset yksilöinä, sellaisina mitä he ovat. Ei ole mitään tarvetta yrittää muuttaa toista tai pyrkiä hallitsemaan, oman epävarmuutensa tai epämukavuuden takia.
Tähän vaikuttaa suoraan itsetunto. Terve itsetunto sekin lähtee rakentumaan pitkälti jo heti lapsuudesta. Ihminen kenellä on itsetunto hyvällä pohjalla, ei tavoittele loputonta ulkoista kunniaa, vaan se tulee sisältä…
Ihminen on tietoinen omista uskomuksistaan, näkemyksistään, arvoista ja uskaltaa tuoda niitä myös aidosti esille. Toimintaa ei ohjaa muiden ihmisten hyväksyntä, eikä kriittinen palaute. Uskoo siihen mitä on, mitä tekee ja on määrätietoinen omissa asioissaan.
Kuitenkin ymmärtää, että omien tunteiden, näkemysten ja mielipiteiden tuominen esille, ei tarkoita loukkaava ja herjaava käyttäytyminen. Osaa siis kunnioittaa toisia ihmisiä, antaa arvon myös erilaisille mielipiteille, näkemyksille ja tunteille. On tietoinen omista tunteistaan ja ajatuksistaan ja siitä, että ajatus on ajatus, ei aina suoraan absoluuttinen totuus, joka pullahtaa esille mielen jostain syövereistä.
Ihminen pystyy toteuttamaan itseään, kulkemaan haluamaansa suuntaan, kehittämään omaa toimintaansa ja tavoitella haluamiaan asioita vapaasti.
Itsenäinen ihminen ei nojaa menestystä ulkoisiin asioihin, kunniaan, rahaan, mammonaan ja vaurauteen. Ei ole riippuvainen,vaikka siitä minkä merkkinen kello tai auto on? Toki jos pitää niitä itselleen tärkeänä, niin sehän on vain ok.
Raha ei ole kuitenkaan egon pönkittämistä varten, ”munan jatke” ja tuoda omaa ylemmyyttä ja näyttämisen halua esille. Raha on vain hyödyke, joka mahdollistaa tiettyjä asioita elämässä. Se ei ole kuitenkaan elämän päämäärä tai ehto elämisen laadulle tai sille kuka on.
Yhteenvetona:
Riittävä autonomia on, että voit olla itsenäinen ja sitä mitä haluat olla, ilman kenenkään tukea.
Pidä huolta itsestäsi niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja henkisesti. Kunnioita itseäsi ja halua parasta itsellesi. Jos et voi hyvin, haet apua, lohtua, tukea ja hyväksyntää helpommin ulkopuolelta.
Opettele kuuntelemaan itseäsi, omia tunteita ja ajatuksia. Kehitä voimaa mieleesi, jotta pärjäät tilanteessa kuin tilanteessa. Usko itseesi, siihen kuka olet ja uskalla olla sitä. Se on kantava voima ja vie eteenpäin valitsemallasi polulla. Itsenäisyys ei ole itsekkyyttä –se on itsetuntemusta! Muista olla kiitollinen siitä mitä sinulla on – ei siihen mitä sinulla ei ole…
Se on kykyä tehdä valintoja oman arvomaailman pohjalta ilman jatkuvaa muiden hyväksynnän tarvetta. Henkisesti itsenäinen ihminen kuuntelee itseään, ei joukkoa.
2. Miksi moni kokee olevansa riippuvainen muiden mielipiteistä?
Koska yhteiskunta palkitsee miellyttämistä. Lapsuudesta opittu tarve saada hyväksyntää estää omaa ajattelua ja johtaa jatkuvaan riittämättömyyteen. Sosiaalisenmedian paine olla “lammas” kloonata oma identiteetti, vaikka todellisuudessa haluaisi ja tietäisi olla jotain muuta – paine on kova tulla nähdyksi ja hyväksytyksi.
3. Miten vahvistaa omaa itsenäisyyttä?
Pysähdy kysymään: “Mitä minä oikeasti haluan?” ja tee päätös sen perusteella. Jokainen oma valinta, vaikka pieni, vahvistaa identiteettiäsi.
4. Miten pt valmennus tukee henkistä kasvua?
Antti Rossin valmennuksessa ei rakenneta vain kehoa, vaan myös selkärankaa: kykyä sanoa “ei”, tehdä omia valintoja ja löytää omat rajat.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi, verkkosivustomme käyttää evästeitä tallentaakseen ja/tai käyttääkseen laitetietoja. Hyväksymällä kaikki evästeet annat meille mahdollisuuden käsitellä tietoja verkkokaupan ja ota yhteyttä lomakkeen kautta, sekä sivuston selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tällä sivustolla. Välttämättömillä evästeillä varmistamme sinulle sivuston luotettavan ja turvallisen toiminnan ja näkyvyyden.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön. Yhteydenottopyyntö, verkkokauppa ostoskori ja tilauksen käsittely, vahvistusviestit sähköpostitse ja maksuttomien oppaiden vastaanottaminen.
Asetukset
Teknisen tallennuksen avulla varmistetaan sivuston toiminta ja käyttökokemuksen parantaminen. Asetusten, kuten kielen tai ulkoasun, säilyttäminen käyttäjän seuraavia vierailuja varten. Tietojen tallentaminen istuntohallinan ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei voida käyttää tunnistamaan sinua.
Sisältö ja markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen, sisällön ja mainosten kohdentamista varten tai käyttäjän toiminnan seuraamiseksi verkkosivustolla. Tämä on tärkeää turvallisuuden, kehittämisen ja palvelun laadun takaamiseksi. Lisäksi tätä tietoa voidaan käyttää vastaavanlaisen sisällön tuottamiseen verkkosivustoilla.
