Miten vuosi 2018 meni niinku omasta mielestä?

Miten vuosi 2018 meni niinku omasta mielestä?

Vuosi vaihtuu ja monet lopettavan menneen vuoden vuosikertomusten-, tarinoiden ja raporttien tekemiseen. Usein saa nähdä ja lukea päivityksiä kuinka kaikki on ollut, niin mahtavaa, täynnä onnistumisia, upeita hetkiä ja ties vaikka mitä..

No sitähän se sosiaalinen media on nykypäivänä. Some on täynnä itseään toistavia asioita ja paljon pelkkää pinnallista pintaliitoa elämän mahtavuuksista ja miten hemmetin hienoa kaikki nyt vain sattuu olemaan! Mutta toistaalta kukapa sitä alkaisi jakamaan mitään negatiivista elämästään kovinkaan helpolla saati sitten kertomaan epäonnistumisistaan, haasteitaan, vastoinkäymisistä ja kuinka moni asia onkin mennyt kirjailemellisesti päin persettä.

Ei päinvastoin kaikki saadaan helposti näyttämään ihan muulta. Sitten sitä moni ihminen helposti voi ajatella, että meneekö mulla jotenkin huonommin kuin vaikkapa naapurin Peralla, joka jakaa niitä ihkuja lomakuvia viimeisimmältä rantalomaltaan ja elämä on kuin pelkkää elokuvaa ilman huolen häivää...

Ok. Olen itsekkin syyllistynyt kyllä ihan samaan varmasti aikoinaan. Saanut siitä osakseni kateutta ja selkään puukottamista. Asiat eivät kuitenkaan koskaan ole mustavalkoisia ja monella asialla on puolensa.

Miten meni niinku omasta mielestä?

Mennyt vuosi on ollut omalla kohdalla yksi haastavammista. Olin vuoden aikana muutamaan otteeseen aika umpikujassa ja mietin, että mitenhän tästä kaikesta selvitään.

Muutaman asian suhteen mietin, että laitanko kokonaan hanskat naulaan, mutta ei! Olen aikoinaan keitetty monessakin sopassa, josta ei nyt sen enempää ja elämäni ei ole koskaan ole ollut mitään ruusuilla tanssimista. Kaikesta on kuitenkin selvitty. Olisiko luovuttaminen muutenkaan vaihtoehto elämässä? Ei, vaan katsoa ne pelikortit jotka siinä tilanteessa annetaan ja kohdata vastoinkäymiset silmästä silmään.

Ainahan voi toivoa ja sanoa, että voisihan sitä helpommallakin päästä, mutta ehei. Meistä jokainen tekee virheitä. Kukaan ei ole täydellinen Jokainen epäonnistuu yhdessä jos toisessa. Virheistä kannattaa kuitenkin ottaa opikseen, oppia ja joskus myös katsoa peiliin..

Juttelin salilla taannoin yhden asiakkaani kanssa treenin lopuksi. Asiakkaani sanoi, että Henry Ford aikoinaan onnistui vasta 6:lla kerralla, kun yritti. Sitä ennen ei onnistuttu. Luovuttiko Henry Ford sitten? Ei luovuttanut, vaan käänsi epäonnistumiset mahdollisuudeksi kohti muutosta.

Sanotaan, että positiivuus on avain kaikkeen ja se, että uskoo itseensä vain kovasti. Se takaa onnistumisen. Mutta meneekö se lopulta sitten niin? Rehellisyyden nimissä kuinka moni tämän allekirjoittaa? Meillä on maailmassa ja monen ihmisen elämässä moni asia todella päin hemmettiä.

Kylmä fakta vain. Uutisistakin tästä saa lukea päivittäin... ongelmia ja haasteita siis riittää. Ei vain minulla vaan yleisesti kaikilla, enemmän tai vähemmän.. Olen kokenut tänä vuonna haasteita yhden jos toisenkin omassa elämässäni, mutta saanut myös seurata vierestä monen ihmisen kohdalla samaa.

Siitä on kaukana se, että lennetään ympäri maailmaa matkoilla, duunit ja kaikki sujuu kuin vettä vain, rahaa tulee ikkunoista ja ovista niin, että ei paskalle edes taivu, velat ovat saatavia, treenataan ja eletään Fitnesslifee 24/7 vatsalihakset vilkkuen, elämä on yhtä juhlaa perheidyllissä, parisuhteessa jne.

Vaikka näin voikin olla jollain, niin tärkeää muistaa elämän rajallisuus. Ylhäältä on myös helppoa pudota yhtä nopeasti alas kuin sinne voi päästä.

Mitä vuosi on opettanut ja antanut?

No jos oli hyvin haasteellinen vuosi, niin aina löytyy myös hyvääkin. Asiat voisivat olla lopulta myös huonomminkin monessa suhteessa.  Siksi olen oppinut arvostamaan sitä mitä on nyt tässä hetkessä. Elämän pieniä asioita. Olemaan niistä kiitollinen.

Vuodessa on hyvää ollut se, että saan tehdä sitä työtä jota haluan ja mihin itselläni on edelleen paloa. Liikuttaa ihmisiä ja auttaa. Vuoteen mahtuukin monia hienoja onnistumisia ja tarinoita. Ne ovat samalla itsellekkin onnistumisia.

Ihmisten takia lähdin aikoinaan Personal traineriksi ja siksi tätä työtä olen tehnyt yli 5 vuotta. Tänä vuonna paukahti samalla 5 vuotta yrittäjänä täyteen. Yksi onnistuminen sekin. Helppoa ei ole aina ollut vaan välillä melkoista tervanjuontia, mutta sitähän se on yrittäminen Suomessa vuonna 2018.

Päivääkään en kyllä vaihtaisi pois, mutta sitten taas kuitenkin muutamia asioita sitä tekisi toisin, jättäisi tekemättä, tekisi paremmin jne. Mutta kuten sanotaan "oppia ikä kaikki".

Olen myös oppinut lepäämään enemmän. Muutama vuosi sitten tuli pienoinen vauhtisokeus omaan tekemiseen päälle ja yritin vain liikaa. Liian monta rautaa tulessa. Sokaistuin omalle tekemiselle ja olin vähällä polttaa itseni kunnolla loppuun.

Muutama ihminen tästä kyllä sanoi, mutta en halunnut kuunnella heitä. Oliko kyseessä sitten oma ylpeys, tyhmyys, hulluus, yksinkertaisuus, se, että ei halunnut kuunnella vai kaikki tämä?

Tässä vuodessa erityistä hyvää on ollut se, että elämässäni on ihminen joka istuu tuossa vieressäni. En ole varmasti mikään maailman helpoin ihminen aina, mutta tuossapa tuo vain istuu edelleen 🙂 Se onkin nyt tärkeintä ja olen siitä kiitollinen.

Elämän kiemurat ja haasteet näkyivät myös omassa liikkumisessa. Palo ja motivaatio treenaamiseen laski. Onneksi asia on nyt toinen ja "normaali" kipinä liikkumiseen on taas löytynyt. Liikunta on aina ollut se kanava joka on mahdollistanut kaiken. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi henkisen jaksamisen elämässä!

Takana on melkoinen vuosi. Yksi haasteellisimmista jopa tähän mennessä, mutta kuitenkin samalla kertaa hyvin opettavainen. Lopulta ehkä tarvitsin tätä kaikkea. Epäonnistumisia ja sen kaiken, että voin olla parempi ihminen ja mennä eteenpäin! Jos ei koskaan epäonnistu ja mokaa, ei voi koskaan myöskään onnistua!

Kiitos kaikille menneestä vuodesta! Erityisesti ystäville ja kavereille jotka ovat jaksaneet tsemppaa!

Olkoon ensi vuosi yhtä lailla epäonnistumisia, mutta samalla kertaa onnistumistenkin vuosi!

MOTIVAATIO HUKASSA?

MOTIVAATIO HUKASSA?

MITEN ON SINUN MOTIVAATIOSI LAITA?

Oletko mielestäsi motivoitunut? Kuntosaleilla, lenkkipoluilla, hiihtoladuilla, uimahalleissa näkee kävijämäärissä kasvun tiettyinä vuodenaikoina. Yksi tälläinen vuodenaika on tammikuu. Joulu on juuri ohitettu ja vuosi vaihtumassa. Mahdollisesti joulunpöydästä on vartaloon tarttunut ylimääräisiä kiloja. Ajatellaan samalla kulunutta vuotta. Mieleen tulee mahdollisesti, että pitäisi aloittaa jokin uusi harrastus. Eikä olisi haittaa jos vaikka vatsamakkaroitakin saisi hieman vähennettyä. Kuinka moni on jatkanut liikkumista tammikuun jälkeen? Toivottavasti mahdollisimman moni teistä...

Halu saada muutos synnyttää motivaation. Nykytila ei tunnu niin hohdokkaalta. Kaivataan muutosta. Tulevaisuus timmimmässä vartalossa kuulostaa hyvältä. Mitä sitä enää odottamaan. Liikkeelle vain. Intoa on ja lähdetään kuntoilemaan. Menee hetki ja into tekemisestä loppuu. Motivaatio on laskenut.

Mikä johti tähän? Ajattelitko, että nyt kun lähdetään liikkumaan niin sitten vedetään täysillä vai laitoitko päivittäiset syömiset kerralla uusiksi? Lopetit kaiken makean syömisen välittömästi kokonaan? Hetken jaksoit tällä tavalla. Mielessä oli se hoikempi vartalo ja parempi kunto. Sitten iski halu luovuttaa. Herkkujen houkutus kävi ylivoimaiseksi. Lenkkitossut jäivät nurkkaan pölyttymään. Enää ei riittänyt kiinnostusta lähteä liikkumaan. Syöminenkin palasi vanhaan tututtuun kaavaan. Epäonnistumisen tunne valtaa mieltä. Peiliä kohden ei huvittaisi katsoa. Motivaatio tippui nollaan. Ei vaan kiinnosta yhtään. Näin käy valitettavasti monelle.

Yksi syy miksi motivaatio tippuu on se, että odotukset on kovat. Yritetään liikaa ja muutetaan liikaa asioita heti kerralla. Eletään nälässä, hampaat irvessä kärsitään. Ajatellaan, että se on se kanava joka lopulta palkitsee. Totuus on kuitenkin se, että kuntoon pääseminen ei tarvitse olla nälässä elämistä ja kärsimystä ja kaikista asioista luopumista!

 

MITEN PYSYÄ MOTIVOITUNEENA?

Jos vaikka tavoitteenasi on pudottaa painoa -10kg. Se ei tapahdu hetkessä. Se vaatii hieman vaivaa ja muutoksiakin elämään. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla. Matkan varteen kuuluu myös repsahduksia ja taantumia. Se on normaalia eikä suinkaan epäonnistuminen! Se, että repsahduksia sattuu kertoo, että on menty eteenpäin. Tästä vain jatketaan matkaa edelleen. Makean syömistäkään on turha yrittää lopettaa kokonaan. Aikuinen on vähän kuin lapsi. Mieli haluaa kaikkea hyvää. Aikuinenkin voi siis pitää hyvällä omallatunnolla aikuisten karkkipäivän. Näin kun annat itsellesi vaikka viikossa hetken nauttia jotain mistä pidät, säilytät helpommin kontrollin syömisessä.

Aseta itsellesi välitavoitteita. Tuo -10kg voi tuntua kaukaiselta, mutta entäpä -2kg. Sehän on aika lähellä nykyistä painoasi. Katse sitä kohden. Se välitavoitteeksi. Tuo -2kg on jo selvä parannus nykyiseen tilanteeseesi. Veriarvosi, verenpaineesi, kolesterolisi on jo parempi. Tunnet varmasti myös itsesi hoikemmaksi. Tästä on hyvä jatkaa! Seuraavaksi uusi välitavoite. Aikanaan huomaat, että tuo -10kg on saavutettu ja se ei tuntunutkaan niin vaikelta kuin mitä aluksi ajattelit. Olet onnistunut! Kiitä itseäsi välitavoitteiden saavuttamisesta. Ole ylpeä siitä ja palkitse itsesi vaikka! Tämän jälkeen on aika asettaa uusi tavoite. Se voi olla vaikka painon pysyminen uusissa kiloissa.

Sinä itse olet oman elämäsi paras asiantuntija. Sinä itse tiedät mitkä ovat sinun vahvuutesi ja mitkä ovat heikkoudet. Pyri hyödyntämään niitä vahvuuksia elämässäsi. Jos esimerkiksi olet aamuvirkku, mutta illan torkku niin lähde aamulla liikkumaan jos se on mahdollista tai päinvastoin. Vältä kuitenkin ääriratkaisuja. Näin jaksat paremmin ja se auttaa sinua pääsemään helpommin tavoitteeseesi.

Elämässä tapahtuu ja sattuu. On hetkiä jolloin työkiireet painavat enemmän päälle. Väsymys painaa. Halua olisi lähteä lenkkipolulle, mutta voimaa ei ole. Pysähdy tällöin lepäämään. Älä tee asioita väkisin. Kun pahimmat kiireet ovat ohitse palaa normaaliin rytmiin liikkua ja elää. Kuuntele itseäsi niin jaksat jatkaa.

Kun tavoitteenasi on isot asiat pitää muistaa, että pysyvien tuloksien aikaan saaminen vaatii hieman ponnistelua ja mahdollisesti muutoksiakin. Se on kuitenkin sen arvoista! Fyysisestä terveydestä, kun heijastuu myös henkistä hyvinvointia! Sinun ei tarvitse olla tavoitteidesi kanssa yksin. Moni hyötyy ulkopuolisesta tuesta ja tsempistä. Hanki itsellesi esimerkiksi oma valmentaja, liity johonkin ohjattuun liikunryhmään, pyydä kaverisi mukaan lenkkipolulle tai kuntosalille. Vaihtoehtoja on olemassa. Oman valmentajan kanssa motivaation säilyttäminen on helpompaa. Saat tukea muutoksiin ja osaamista arjen valintoihin. Pääset myös varmennin ja nopeammin tavoitteisiisi.

Liikkumisesta saatava hyvänolontunne on jo palkinto! Ole ylpeä itsestäsi, että kävelit vaikka töihin tai jaksoi sinne lenkkipolulle. Hyvänolon tunteeseen jää helposti koukkuun. Se helpottaa liikkumaan lähtemistä. Etsi sitä tunnetta uudelleen. Hyvää oloa elämääsi!

LÄHTEET:
Matikka Leena; Roos-Salmi Martina. Urheilupsykologian perusteet. 2012. Liikuntatieteellinen seura ry.
Fogelholm Mikael. Jne. Tervysliikunta - Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. 2011. Kustannus Oy Duodecim.
Aalto Riku. Uusi kuntoilijan käsikirja. 2013. Docendo Oy

ISTUMINEN VOI TAPPAA SINUT!

ISTUMINEN VOI TAPPAA SINUT!

LIIKAA, KUN ISTUU.. HENKI LÄHTEE

Lähdetäänpä seuraamaan Mikon yhden tavallisen työpäivän rutiineja. On elokuinen keskiviikko aamu klo 07. Herätyskello herättää Mikon uuteen päivään. Mikko herää ja käy noutamassa ensin päivän Mullikan postista. Mikko istuu totuttuun tapaan kahvipöydän ääreen juomaan aamukahvinsa ja lukemaan samalla Mullikasta uusimmat uutiset. Aamu rientää ja kohta onkin aika suunnistaa kohti parkkipaikkaa. Audi Quatro starttaa nätisti ja 15 km matka kohti työpaikkaa voi alkaa istuen.

Työpaikan parkkihalliin saavuttuaan Mikko ottaa hissin, jolla hurauttaa suoraan ylimmän kerroksen mainostoimiston tiloihin. Töihin tultuaan Mikko heittää takkinsa tuolin selkänojalle ja asettuu rentoon työskentelyasentoon istumaan työpisteensä ääreen. Tästä alkaa sitten Mikon työpäivä, joka jatkuu edelleen istuen aina toiseen aamukahviin saakka. Töitä jatketaan ja päivä etenee joutuin. Koittaa lounasaika. Työpaikan ruokalassa Pekka viittoo Mikon luokseen. Pöydässä on sopivasti tilaa yhden istumapaikan verran. Mikon onneksi ruokalassa on tarjolla tänään hänen herkkuaan uunimakkaraa.

Kello lyö nyt puoltapäivää. Mikko on ollut hereillä reilut viisi tuntia. Näistä 5 tunnista Mikko on viettänyt istuen neljä ja puolituntia. Sama meno jatkuu loppupäivän. Mikko istuu, istuu ja istuu. Työpäivän lopuksi hurautetaan kotiin Audilla. Kotiin päästyä Mikko haluaa rentoutua ja asettuu katsomaan televisiota lepotuoliin napostellen samalla sipsejä. Mikko istuu 16 tunnin hereillä olonsa aikana yhteensä 13h. Työpäivät eivät juuri eroa toisistaan joten istumista mahtuu viikkoon paljon. Tämä ei ole todellakaan hyvä, koska istuminen vaarantaa Mikon terveyden!

 

PASSIIVISUUS

Liikuntafysiologi Arto Pesola kertoo luomuliikunnan vallankumous -kirjassaan, että ylipainoisten ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana, eikä loppua näy. Ylipaino aiheuttaa meille monia terveyshaittoja. Lihavuus tappaa maailmassa nykyisin useammin kuin aliravitsemus.

Kirjassaan Pesola nostaa suurimmaksi passiivisuuden aiheuttajaksi istumisen. Istumatyötä tekevä voi istua työuransa aikana jopa 80 000 tuntia. Suomalainen katsoo lisäksi keskimäärin yli kolme tuntia televisiota päivässä. Loppuaika meneekin sitten internetissä tietokoneen edessä istuessa. Nykyihminen viettääkin suuren osan valveillaolo ajastaan istuen.

HAITAT

Pitkäaikaisella istumisella, kun istutaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen paljon on monia haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan ja sitä kautta meidän terveydentilaamme. Krooniset sairaudet ovat yleisempiä niillä, jotka istuvat paljon. ”Suurimmassa riskiryhmässä ovat selvästi ne, jotka istuvat yli kahdeksan tuntia päivässä. Vähintään kuusi tuntia istuvilla on selvästi enemmän diabetesta, kuin niillä jotka istuvat vain muutamia tunteja sanoo professori Richard Rosenkranz”.  http://www.k-state.edu/media/newsreleases/feb13/sitting21813.html. Istumisella katsotaan olevan selvä yhteys myös lisääntyneeseen ennen aikaiseen kuoleman mahdollisuuteen.

Istumatyötä tekevälle on tyypillistä matala energiankulutus. (MET - kerroin - 1,0 - 1,5). Istuessa kehomme siirtyy helposti kulutustilasta säästötilaan ja on aineenvaihdunnallisesti jopa lepotilassa. Tämä vaikuttaa siihen, että vähäisestä energiankulutuksesta johtuen ravinnosta saatavaa energiaa siirtyy helpommin vyötärölle rasvamakkaroiksi.

Tutkimuksissa onkin todettu, että esimerkiksi vapaa-aikana runsas television katseluun käytetty aika on yhteydessä epänormaaliin sokeriaineenvaihduntaan ja metaboliseen oireyhtymään. Lisäksi se voi juuri ennustaa suurempaa vyötärön ympärystä ja korkeampaa verenpainetta. Itse tykkään katsoa paljon elokuvia. Elokuvia ja televisiota katsellessa voi helposti tulla tavaksi, että elokuvaa katsellessa pitää syödä jotain tai napostella.  Tässä on se huono puoli, että näin saamme ylimääräistä energiaa ja se varastoituu helposti rasvaksi, kun kehomme on aineenvaihdunnallisesti lepotilassa.

Lisäksi pitkään samassa staattisessa asennossa istuminen aiheuttaa lonkan vääristymää sekä alaselän, niskan ja hartioiden kiputiloja. Istuessa selkä menee kyyryyn. Välilevyihin kohdistuva paine on epätasainen.

APUA

Yliopistoissa tehdyissä tutkimuksissa ympärimaailman on katsottu, että runsaasta istumisesta johtuvia haittoja ei voi vähentää pelkästään liikuntaharrastuksia lisäämällä.  Ainut yksinkertainen ratkaisu vähentää istumisesta johtuvia terveyshaittoja on, että istumista vähennetään. Me kulutamme suurimman osan energiastamme arjen toiminnoissa. Liikunnan kulutus on suhteessa vähäistä tähän kulutukseen nähden.

Istumisen vähentäminen lisää aktiivisuutta arjessa ja näin myös energian kulutustakin. Nousemalla ylös lisäät aineenvaihduntaasi 13 %. Samalla ajattelet itseäsi ja sydäntäsi. Insuliinin käyttö edistyy ja rasvanpoltto tehostuu.

 

 

KUINKA VÄHENNÄN ISTUMISESTA JOHTUVIA HAITTOJA?

  • Istumatyötä tekevä, nouse ylös tuolilta 30 minuutin välein!
  • Harrasta hyötyliikuntaa!
  • Kävele ja pyöräile työmatkat!
  • Käytä portaita!
  • Hoida työasioitasi seisten!
  • Harrasta säännöllisesti kestävyysliikuntaa!
  • Anna itsellesi lupa hengästyä ja hikoilla!
  • Harrasta sitä mistä pidät!
  • Harrasta liikuntaa yhdessä perheesi ja ystäviesi kanssa!
  • Ota rennosti ja syö hyvin, mutta terveellisesti!

 

Lähteet:

Vuori I, Laukkanen R. Vaaraantaako istuminen terveytesi? Suomen lääkärilehti 2010;65(39):3108-3109 

van Uffelen JGZ, Wong J, Chau JY ym. Occupational sitting and health risks. A systematic review. Am J Prev Med 2010;39(4):379-388.

http://diabetes.diabetesjournals.org/content/56/11/2655.short

http://www.k-state.edu/media/newsreleases/feb13/sitting21813.html

http://bjsm.bmj.com/content/43/2/81.short 

http://yle.fi/uutiset/vyotaro_kasvaa_jopa_seitseman_senttia_jos_istuu_liikaa/6445684

http://www.avatv.fi/kauneusjahyvinvointi/artikkeli.shtml/tutkimukset-puhuvat-karua-kielta-istumisen-maaralla-suora-yhteys-kuolemaan/2013/05/1751872

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_vastaa_mika_tekee_istumisesta_vaarallista/6451624 
http://www.ukkinstituutti.fi/terveysliikuntauutiset/uutinen/79

HYÖTYLIIKUNTA TUKEE LAIHDUTTAMISTA

HYÖTYLIIKUNTA TUKEE LAIHDUTTAMISTA

Oikeanlainen liikunta on tärkeää painonhallinnan kannalta. Lisäksi liikunta ylläpitää ja edistää terveyttä. Toisinaan työ-, perhe, ja arkielämän keskellä ei aina tuntuisi löytyvän aikaa lähteä liikkumaan ja jumpalle. Monella ihmisellä on sitten verukkeita ja syitä miksi ei voisi liikkua? Niitä syitä löytyy varmasti yhtäpaljon kuin mitä ihmisiäkin on olemassa.

Osa näistä syistä, kuten ”minulla on liian vähän aikaa”, on kuitenkin usein tekosyitä. Suurimalla osalla meistä varmasti löytyisi aikaa se 2h viikossa. Tuon ajan helposti käyttää vaikka netissä surfailuun tai televisiota katsellen. 2h viikossa voidaan jo saada tehokkaita tuloksia aikaan. Monipuoliseen liikuntaan ei muutenkaan vaadita mitään ihmeellisiä laitteita, liikuntapaikkoja tai edes ulos lähtemistä. Kotonakin voi harrastaa monipuolisesti liikuntaa vaikka kotitreeniohjelman merkeissä.

Kuitenkin jos tuntuu ettei ole aikaa, niin hyötyliikunnasta on apua tällaisissa tilanteissa! Hyötyliikuntaa voi kertyä päivittäin jopa useita tunteja. Hyötyliikuntaa lisäämällä voi helposti lisätä omaa energian kulutusta ja näin helpottaa painonhallintatavoitteisiin pääsemistä. Tavoitteena olisi, että hyötyliikuntaa harrastettaisiin päivittäin 30 minuuttia. Tällä on tutkimusten mukaan havaittu olevan positiivia vaikutuksia aineenvaihduntaan, verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin, yleiseen hyvinvointiin, työssä jaksamiseen jne. Kaiken liikunnan ei tarvitse tapahtua kerralla, vaan vaikkapa 10 minuuttia kerrallaan pitkin päivää. Tämä pitää jo hienosti terveyttä yllä.

 

ARKIASKAREET HYÖTYLIIKUNTAA

Arkiaskareiden merkeissä kotona tulee helposti liikuttua tehokkaasti. Kotona siivoaminen, imurointi, luuttuaminen, ruohonleikkaaminen, lumityöt, autonpeseminen, halkojen hakkaaminen jne ovat kaikki tehokasta hyötyliikuntaa. Koiran omistajat voivat tehdä joskus totuttua pidemmän koiran ulkoilutuslenkin. Kerrostalossa asuvat voisivat joskus kävellä portaat alhaalta ylös käyttämättä hissiä. Samalla tässä yhdistyy tehokas porrastreeni pakaralihaksille 😉

Kaikki lapsiperheelliset tietävät, että lapsilla on vilkas mielikuvitus ja he ovat hyvin kekseliäitä. Aikuinen voi hyödyntää tässä liikunnallisia mahdollisuuksia yhdessä lasten kanssa. Mene lasten leikkeihin mukaan. Samalla annat lapsillesi arvokasta aikaa yhdessä olemisen merkeissä.

Lähikauppaankin voi lähteä kävellen, jos ostoksia ei tarvitse tehdä paljon. Kaupassa voi valita ostoskorin kärryn sijaan. Näin tulee kulutettua enemmän energiaa tavaroita kantamalla, kuin helposti niitä työntämällä. Suurempia ostoksia tehdessä hyper-marketissa autoa ei aina tarvitse jättää ihan kaupan oven eteen vaan jättääkin sen kauemmas. Kauppakassien kantaminen kauempana odottavaan autoon on sekin hyötyliikuntaa, joka kuluttaa mukavasti energiaa.

Itse tykkään lisäksi usein kotona televisiota katsellessa venytellä ja huoltaa itseäni. Samalla tässä yhdistää kaksi rentouttavaa asiaa. Ennen kuin möin kuntopyöräni enemmän sitä tarvitsevalle, poljin usein kuntopyörällä katsellessani televisiosta sarjoja ja elokuvia.

HYÖTYLIIKUNTAA TÖISSÄ

Työmatkoihin voi helposti yhdistää hyötyliikunnan. Kävele tai pyöräile työhön. Yksi mahdollisuus on nousta bussista pysäkkiä aikaisemmin kuin normaalisti ja kävellä loppumatkan jalkaisin. Kun kävely ei innosta voi ajatella vaihtoehdoksi pyöräilyä. Pyöräily on tehokasta verenkierto-, liikunta- ja tukielimistölle parantaen myös hapenottokykyä.

 

Paljon istumatyötä tekevä voi harrastaa hyötyliikuntaa työpäivänään niin, että nousee vaikka tunnin välein hetkeksi seisaalleen työpäätteensä äärestä. Seisominen kuluttaa enemmän kaloreita kuin istuminen ja tekee samalla hyvää koko kehon toiminnalle ja lihaksistolle. Työpäivään voi lisäksi yhdistää kaiken tekemisen ohella lyhyen venyttely hetken. Samalla kun energiaa saadaan virtaamaan tasaisesti pitkin kehoa, saadaan keskittymistä ja ajatteluakin tehostumaan. Työpaikallakin voi hissin sijaan käyttää portaita.

Hyötyliikunnan harrastaminen kannattaa 😉 Se toimii hienosti painonhallinnan ja kaiken muun liikunnan tukena!

LÄHTEET:

http://www.tohtori.fi/?page=3854136
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00808
http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta

LÄSKIT LÄHTEE AAMULENKILLÄ TYHJÄLLÄ VATSALLA, VAI LÄHTEEKÖ SITTENKÄÄN?

LÄSKIT LÄHTEE AAMULENKILLÄ TYHJÄLLÄ VATSALLA, VAI LÄHTEEKÖ SITTENKÄÄN?

Herätyskello pärähtää soimaan klo 05.30. Ylös sängystä. Nopea vilkaisu peiliin ja sieltä itselleen syyn hakeminen siihen miksi vedän jälleen kerran lenkkarit jalkaan. Eteisessä lähtiessä ulos kylmään  pakkasaamuun, katse osuu vielä jääkaappiin. Nyt ei kuitenkaan syödä mitään. Syödään vasta sitten, kun aamulenkki on ensin tehty tyhjällä vatsalla. Rasvahan palaa parhaiten säntäämällä aamulenkille juuri tyhjällä vatsalla, vai palaako se sittenkään?

Onko tässä kiistelyäkin aiheuttavassa jo vuosia olleesaa suosituksessa mitään järkeä? Vai kannattaisiko kuitenkin vetää sängyssä peittoa korville, kun naapurin Pirkko vetää niitä lenkkareita jalkaansa nälkäisenä maha muristen. Herätä itse myöhemmin virkeänä akut täysin latautuneina päivään. Aamiaisella täyttää yönaikana tyhjentyneet energiavarastot ja lähteä vasta sitten itse liikkumaan.

 

 

Rasvan poltossa pitää asiat nähdä kokonaisuuksina. Tämä käsittää sen, mitä yhden vuorokauden aikana tapahtuu päivittäisessä arjessamme: mitä syömme, miten liikumme, mitä työtä teemme, miten vietämme vapaa-aikamme jne. Kaikki tämä on työtä ja työ kuluttaa energiaa. Energiaa kun kuluu tarpeeksi myös rasvaa alkaa palamaan.

Kaikki on kiinni ainoastaan siitä, että missä suhteessa kalorit ovat meidän kulutukseemme nähden. Me kulutamme energiaa jatkuvasti, myös nukkuessa, ei ainoastaan liikkuessa. Pari aamulenkin aikana poltettua rasva grammaa eivät tässä kokonaisuudessa paljoa ratkaise ja siitä ei merkittävää hyötyä saada. Lopputulos on siis ihan sama, vaikka söisit aamupalan ennen lenkkiä tai juoksisit lenkin illalla täysillä energiavarastoilla. Olennaista on vain se, että paljonko kulutat ja missä suhteessa se on energiasaantiisi nähden.

 

AAMULENKKEILYN EDUT

Oletko enemmän aamunvirkku vai aamuntorkku? Jos olet aamunvirkku, niin aamulenkki voi sopia juuri sinulle. Aamuinen liikunnan harrastaminen voi olla tarkoitettu sinulle myös, jos koet olevasi väsynyt illasta tai sinulla ei yksinkertaisesti ole aikaa liikkua enää myöhemmin työstä tai muusta elämästä johtuen. Tällöin on oikeasti parempi, että liikutaan edes aamulla, kuin että ei liikuttaisi ollenkaan.

Aamulenkki voi olla myös mukava startti päivään, josta saada virtaa ja henkistä hyvää oloa! Lenkin aikana voi latautua päivän haasteisiin töissä ja muussa elämässä. Hiljainen kaupunki katuineen voi näyttää erilaiselta aamuisin. Luonnon tuoksut ja oma hiljaisuus saada fiiliksen kohoamaan. Ystävän kanssa voi lähteä myös lenkkeilemään, jolloin kaveri voi olla tsempparina mukana lenkillä tai muuten vain jakamassa aamunlenkin tuottamaa fiilistä.

 

 

Aamulenkit voivat olla siis hyödyllinen rutiini elämässä edistämään terveyttä ja ylläpitää hyvää oloasi.Tyhjällä vatsalla tehdyistä aamulenkeistä et kuitenkaan saa mitään merkittävää lisähyötyä läskien vähenemiseen.

Rasvaa voidaan polttaa maksimissaan lenkkeilyn aikana arviolta 0,6 – 0,7g minuutissa. 45 – 60 minuutin mittaisella lenkillä voi läskiä palaa siis arviolta 27 - 36g. Pelkällä liikunnalla rasvaa voidaan polttaa siis vähän. Tutkimusten mukaan aamulenkkien tekeminen tyhjällä vatsalla ei tuota tähän kuin muutaman gramman eron. Luultu hyöty on siis jokseenkin kyseenalainen. Tavan tallaajalle aamulenkeistä ei siis ole suurta apua laihduttamisessa. Painon pitämisessä paikallaan hyötyä kuitenkin saadaan.

EI LENKKEJÄ TYHJÄLLÄ VATSALLA!

Tutkimukset osoittavat, että liikuntaa edeltävä ravinto edistää liikunnan aikaista sekä sen jälkeistä energian kulutusta ja rasvan palamista. Energian kulutus kasvaa aina aterian jälkeen. Ravinnon imeytyminen, kuljetus, varastointi ja sulatus vaativat energiaa. Tämä kiihdyttää rasvanpolttoa lepotilassa sekä myös liikunnan aikana termogeenisen vaikutuksensa ansiosta.

Vastaavasti, jos liikuntaa harrastetaan tyhjillä energiavarastoilla paastotilassa, aineenvaihdunta on hitaampaa jopa seuraavan vuorokauden ajan ja rasvanpoltto lepotilassa hidastuu. Rasva-aineenvaihdunta toimii muutenkin paremmin yhdessä hiilihydraattien kanssa. Siksipä pieni välipala ennen aamulenkkiä yhdistettynä pieneen määrään proteiinia (aminohappoja) on paikallaan tukemaan aineenvaihduntaa ja rasvanpalamista liikunnan aikana. Tuhdilla aamupalalla ei kuitenkaan kannata täyttää vatsaansa.

 

 

Tyhjillä energiavarastoilla useasti viikossa suoritettu aamulenkki kovilla tehoilla lisää lihasten käyttöä rasvan ohella energiaksi. Tästä seuraa lihasmassan vähenemistä. Mitä vähemmän meillä on lihasmassaa sen hitaampaa meillä on perusaineenvaihdunta (PAV). Lihakset kuluttavat enemmän energiaa kuin läski. Hidastunut aineenvaihdunta vaikeuttaa taas kiinteytymistä, painonhallintaa ja tavoite painossa pysymistä.

Tyhjät energiavarastot vaikuttavat siihenkin, että liikunta kuormittaa enemmän meidän elimistöämme. Suuret liikuntamäärät viikossa yhdistettynä rajoitettuun ravitsemukseen voi aiheuttaa elimistölle stressireaktion, joka vaikuttaa edelleen hormonaalisiin toimintoihin. Tätä kautta rasvan palaminenkin hidastuu tai jopa pysähtyy.

Nälässä tapahtuva liikunta voi helposti kääntyä itseään vastaan. Nälkäisenä lenkin jälkeen voi olla vaikea hillitä itseään aamiaispöydässä. Nälkä voi saada ihmisen syömään enemmän kuin pitäisi. Itsehillintä voi pettää helposti. Tällöin liikunnasta saatava hyöty on plus miinus nolla. Liikunta itsessäänhän ei läskiä hirveästi vähennä vaan vaatii tuekseen järkevästi toteutettua ravitsemusta.

VÄHEMMÄN POLTETTUA LÄSKIÄ!

Kun liikunnalla haetaan lisää suorituskykyä ja tavoitteena on kehittyä, niin yön jäljiltä tyhjillä energiavarastoilla liikkuminen on ajan haaskausta. Suorituskyky harjoittelussa laskee pakosti ja liikunnasta saatava hyöty ei ole paras mahdollinen. Tehokkuus on tiessään. Aamulla elimistöllä menee aikaa siihen, että keho yleensä herää. Voitkin olla vasta kunnolla hereillä ja valmiina treeniin, kun olet takaisin kotona.

 

 

Kun keholla on vastaavasti enemmän energiaa käytössä, harjoittelu on tehokkaampaa, kunto kohenee ja samalla myös energian kulutus on suurempaa johtuen lisääntyneestä harjoittelu tehosta. Tästä seuraa, että läskiä lähtee vyötäröltä tehokkaammin. Pääset kuntoon nopeammin ja tulokset ovat paremmat. Hyödyt ovat siis paljon suuremmat kuin mitä saataisiin tyhjällä vatsalla liikuttaessa.

Tyhjällä vatsalla heikommat treenitehot = pienempi kalorien kulutus = vähemmän poltettua läskiä !

Jos olet aamuvirkun sijasta aamutorkku ja aamulenkille lähteminen tuntuisi suorastaan pakolta ja pystyt liikkumaan myös myöhemmin päivällä, niin vedä sitä peittoa vielä korviisi. Anna naapurin Pirkon mennä verenmaku suussa tyhjällä vatsalla lenkille. Tee sinä treenisi itsellesi sopivaan aikaan hyvillä energiavarastoilla, täydellä teholla ja täydellä hyödyllä. Harrasta sellaista liikuntaa, josta oikeasti pidät ja joka tukee tavoitteisiisi pääsemistä.

Muista, että et ole sen kovempi nainen tai mies vaikka potkisit itseäsi väkisin aamulla ylös. Muista, että et saa siitä mitään ekstrapisteitä ja lisätehoa rasvanpalamiseenkaan. Päinvastoin voit pilata mahdollisuutesi hyvään painonhallintaan väkisin liikkumalla. Jos haluat lähteä aamulenkille, niin älä mene sinne täysin tyhjällä vatsalla.

 

 

LÄHTEET:

Ilander O, Borg P, Laaksonen M, Mursu J, Ray C et al. 2008. Liikuntaravitsemus. VK-kustannus. Lahti.

Forsman H. Lampinen K. 2008. Laatua käytännön valmennukseen. VK - kustannus. Lahti

Mero A, Häkkinen K, Keskinen K, Nummela A. Urheiluvalmennus. 2007. Gummerus kirjapaino oy. Jyväskylä

McArdle W. D., Katch F. I., Katch, V. L. 1996. Exercise physiology – Energy, nutrition

and human performance. Lippincott Williams and Wilkins.

Hansen K, Shriver T, and Schoeller D. The effects of exercise on the storage and oxidation of dietary fat. Sports Med 35: 363-373, 2005.

Horowitz JF, Mora-Rodriguez R, Byerley LO,and Coyle EF. Substrate metabolism when subjects are fed carbohydrate during exercise. Am J Physiol 1999.

Blomstrand E, Saltin B. Effect of muscle glycogen on glucose, lactate and amino acid metabolism during exercise and recovery in human subjects. Journal of Physiology. 1999

Lemon PW and Mullin JP. Effect of initial muscle glycogen levels on protein catabolism during exercise. J Appl Physiol 1980.

Eating or Fasting for Fat Loss: A Controversy Resolved.  Len Kravitz, Ph.D.

http://www.unm.edu/~lkravitz/Article%20folder/fasting.html

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10329975

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7380688

http://lihastohtori.wordpress.com/2013/02/17/tyhjalla-mahalla-aamuaerobinen-j/