Selviytymismoodi ei ole sama asia kuin vahvuus

Joskus ihminen jatkaa, koska vaihtoehtoja tuntuu olevan vähän. Olet ehkä kokenut sen: arki jatkui, vaikka voimavarat olivat vähissä ja toimintakyvyn ylläpitäminen vei lähes kaiken energian.

Selviytymismoodi ei ole diagnoosi eikä todiste poikkeuksellisesta henkisestä kovuudesta. Se on käyttökelpoinen arkikielen kuvaus tilanteesta, jossa coping-keinot, vastuunotto ja välttämättömät rutiinit pitävät toimintaa yllä pitkäkestoisen kuormituksen keskellä.

Se, että olet pystynyt jatkamaan, ei tarkoita ettei kuormitus olisi jättänyt jälkiä – eikä sitä, että kaikesta pitäisi selvitä yksin.

Tässä on totuus:

Kukaan meistä ei halua olla se, joka selviää “kaikesta”.

Se tarkoittaa sitä, että olet joutunut käymään läpi liikaa. Että elämä on paiskonut ovia naamaan, vetänyt maton alta ja tarjonnut kylmää maailmaa paljain jaloin.

Mutta silti – sä olet siinä.

Ehkä olet säröillä. Ehkä kyyninen. Ehkä katkera.
Mutta olet pystyssä.

Selviäminen ei näytä kauniilta – mutta se on totta

Unohda sankaritarinat ja onnelliset loput. Niitäkin on ja sitten ei aina ole. Se on tämän maailman realiteetti. 

• Joskus selviäminen on sitä, että saat housut jalkaan ja keitettyä kahvin.
• Joskus se on sitä, että hoidat vain välttämättömimmän ja annat muun odottaa.
• Joskus se on sitä, että pyydät apua, koska omat voimavarat eivät juuri nyt riitä kaikkeen.

Selviytyminen ei ole moraalinen testi eikä kilpailu siitä, kuka kestää eniten. Jos oma turvallisuus, toimintakyky tai mielenterveys on vakavasti uhattuna, oikea ratkaisu ei ole puristaa kovempaa vaan hakea asianmukaista apua.

Kaikki kokemukset eivät vain katoa

Vaikea kokemus voi jättää pitkäkestoisia jälkiä, mutta sen vaikutus ei ole ennalta määrätty. Oireet, merkitykset ja toimintakyky voivat muuttua ajan, tuen, ympäristön ja tarvittaessa hoidon myötä.

Me selviämme osittain siksi, että ihminen kykenee mukautumaan. Psykologiassa tästä puhutaan resilienssinä, mutta kyse ei ole rajattomasta kyvystä kestää kuormitusta. Hermoston ja stressijärjestelmien adaptaatio auttaa vastaamaan muuttuviin vaatimuksiin, mutta pitkäkestoinen kuormitus voi samalla kasvattaa allostaattista kuormaa. Siksi selviytyminen ja palautuminen eivät ole sama asia.

Me muutumme. Emme välttämättä ole kokemuksen jälkeen aivan samoja ihmisiä – mutta muutos ei ole automaattisesti heikkoutta eikä kasvua. Psykologisen resilienssin mekanismeja avaan tarkemmin artikkelissa mitä psykologinen resilienssi oikeasti tarkoittaa.

Se on muodonmuutos ja uudistumista. 

Selviydyit, eikä se ole sitä, että unohtaa!

Se on sitä, että kantaa ja silti kulkee eteenpäin. Ei, sä et unohda. Etkä pysty “jättämään taakse”. Anteeksi antaminen. 

Paikkansa ja aikansa, tai sitten ei. Anteeksi antaminen ei ole sitä, että hyväksyt kaiken. Se on sitä, että voit olla asioiden kanssa sinut (edes jollain tasolla) ja jatkaa matkaa…

Mutta sä opit kantamaan. Opit elämään sen kanssa. Opit toimimaan siitä huolimatta.

Ja joskus – ei aina – vaikeasta kokemuksesta voi seurata myös jotain rakentavaa. Psykologiassa puhutaan posttraumaattisesta kasvusta (post-traumatic growth), jolla tarkoitetaan esimerkiksi muuttunutta arvomaailmaa, vahvistunutta kokemusta omasta pystyvyydestä tai syvempää suhdetta muihin ihmisiin. Tämä ei tarkoita, että trauma olisi ollut hyvä asia tai että kaikkien pitäisi ”kasvaa” kärsimyksestä.

Jos jotakin uutta syntyy, se syntyy siitä, miten kokemusta käsitellään ja miten elämä rakennetaan sen jälkeen – ei siitä, että kärsimyksellä itsellään olisi jokin automaattinen jalostava voima.

Sinä et kadonnut.

Resilienssi ei tarkoita yksin pärjäämistä

Yksi iso harha on ajatus, että vahvuus tarkoittaisi yksin pärjäämistä.

Paskat.

Joskus toimijuutta on se, että avaat suusi ja sanot: “En jaksa tätä yksin.”

Oman kuormituksen tunnistamista ei tarvitse kyseenalaistaa sillä, oletko varmasti yrittänyt tarpeeksi. Psykologinen joustavuus voi tarkoittaa tilanteesta riippuen jatkamista, suunnan muuttamista, rajaamista, lepoa tai avun pyytämistä.

Toisen ihmisen päästäminen lähelle, ammatillisen avun hakeminen tai vaatimusten tilapäinen pienentäminen eivät ole vastakohtia resilienssille. Ne voivat olla osa sitä.

Lopuksi: pärjääminen ja palautuminen ovat eri asioita

Jos nyt on vaikeaa, sinun ei tarvitse todistaa vahvuuttasi jatkamalla samalla tavalla hinnalla millä hyvänsä.

Se, että olet päässyt tähän asti, kertoo ennen kaikkea siitä, että olet käyttänyt niitä voimavaroja, coping-keinoja ja tukirakenteita, joita sinulla on ollut käytettävissä. Se ei tee kärsimyksestä hyvää eikä avun tarpeesta heikkoutta.

Ja ehkä juuri siinä näkyy ihmisen sopeutumiskyky: ei siinä, että jokaisesta asiasta pitäisi selvitä yksin tai vahingoittumatta, vaan siinä, että toimintakykyä voidaan rakentaa uudelleen tuen, palautumisen, coping-keinojen ja ajan avulla.

Katso ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille. 

Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille

Lue seuraavaksi

 👉 Uhriutuminen on ovela ansa – se vie voimasi ja naamioituu oikeudenmukaisuudeksi.

UKK: Selviytymismoodi, resilienssi ja palautuminen