Psykologinen resilienssi. Se ei ole söpö pikku pehmolelu, vaan raaka, käytännönläheinen selviytymiskyky.
Unohda se Insta-quote, jossa joku joogaa rankkasateessa ja kuvatekstinä lukee:
“Strength grows in the moments you think you can’t go on but you keep going.”
Paskapuhetta.
Todellinen resilienssi ei näytä hyvältä
se ei ole kaunista! Hyvin usein se voi olla K-18 materiaalia.
Se näyttää siltä, että olet lattialla yökkäilemässä ahdistusta ja silti aamulla nouset töihin.
Se näyttää siltä, että haluaisit huutaa “v*tut tästä kaikesta”, mutta valitset sen sijaan hiljaa syödä aamupalaa, koska jollain tasolla haluat elää ja jatkaa.
Resilienssi on, että kaikki tuntuu, mutta et silti romahda
Ei siksi, että olisit kivikova.
Vaan siksi, että olet hyväksynyt:
- että tunteet eivät tapa
- että epäonnistuminen ei ole loppu
- Epämukavuus on sallittua ja sitäkin tarvitaan
- että kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan – ja se on osa peliä
- …Toimit ja jatkat silti
Resilienssi ei ole kehonpanssari. Se on notkea mieli.
Se joustaa. Se taipuu. Se menee joskus rikki ja rakentuu uudelleen – vahvempana, ei kireämpänä.
Jos resilienssi olisi henkilö, se näyttäisi tältä:
- Kädet likaisina. Koska se on ollut elämässä kiinni, ei vain suunnitellut sitä bullet journalissa.
- Silmät väsyneinä. Koska se on itkenyt, mutta noussut silti.
- Väsynyt, koska se ei ole nukkunut…
- Sydän auki. Koska se uskaltaa rakastaa, vaikka on kerran murskattu.
- Ääni karheana. Koska se on huutanut kivusta – ja sitten mennyt ja tehnyt kuitenkin.
- Naama mustana, koska se on saanut turpaansa ja silti jatkaa…
Herkkyys + Rajat = Resilienssin ydin
Et tarvitse kovettumista. Tarvitset rajoja ja rehellisyyttä.
Tarvitset sen voiman, joka ei huuda joka kerta, kun tekee kipeää – mutta ei myöskään hymyile silloin, kun sattuu.
Psykologinen resilienssi tarkoittaa sitä, että voit olla herkkä, haavoittuva ja silti toimintakykyinen.
Hoitaa asiasi ja olla kaikesta huolimatta vaikka miten kovaa kiveä ja silti…
Että voit olla rikki – mutta et pysy hajalla.
Että voit kohdata tunteet – mutta et huku niihin.
Resilienssiä ei synny pehmeässä pumpulissa
Se ei kehity siitä, että elämä menee suunnitelmien mukaan.
Se syntyy epämukavuudesta, epäreiluudesta, epävarmuudesta. Se syntyy hetkistä, jolloin teki mieli luovuttaa – mutta et tehnyt niin.
Ja tässä on fakta:
Jokainen tunteen sietäminen, jokainen pettymyksen kestäminen, jokainen vaikea keskustelu kasvattaa sinua.
Ei siksi, että se oli kivaa. Vaan siksi, että sinä selvisit.
Henkinen sitkeys ei tarkoita yksin jaksamista
Se ei tarkoita sitä, että “kyllä mä aina hoidan”.
Se tarkoittaa:
- että pyydät apua, kun tarvitset
että tunnistat omat rajasi - että uskallat sanoa: “En pysty nyt” – ilman syyllisyyttä
Todellinen resilienssi ei ole yksinäinen sankaritarina, vaan verkosto. Yhteys. Rehellisyys siitä, mitä todella tapahtuu.
Resilienssi ei näy – se koetaan
Kukaan ei näe, kuinka paljon sinua sattuu. Kukaan ei näe lopulta kuin vain % murto-osan.
Silti osa niistä – tekevät johtopäätöksen sen vaivaisen % perusteella, silti tietämättä mitään.
Kukaan ei tiedä, kuinka monta kertaa olet niellyt kyynelien tulvan ja esittänyt, että kaikki on ok.
Mutta sinä tiedät.
Ja jokainen niistä hetkistä on rakentanut sinuun jotain vahvempaa kuin mikään somefilosofia ja hypetys. Mitkään motivaatio sanat tai mikään muu pumpuli tässä elämässä.
Resilienssi ei ole se, ettet koskaan kaadu.
Se on se, että nouset – vaikka hitto vie, sattuu nousta ja tuntuisi vaikka miten pahalta – teet sen silti!
Katso ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille.
Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Lue seuraavaksi
👉 Ota vastuu itsestäsi – kukaan ei tule pelastamaan
Usein kysyttyä: Psykologinen resilienssi
1. Mitä psykologinen resilienssi tarkoittaa?
Resilienssi tarkoittaa kykyä palautua, sopeutua ja jatkaa eteenpäin, vaikka elämä heittäisi eteen vaikeuksia. Se ei tarkoita sitä, että mikään ei tunnu – vaan että tunnet, mutta et anna tunteiden viedä sinua mukanaan. Resilienssi on mielen “joustolihas”, jota voi harjoittaa aivan kuten kehoa.
2. Miksi jotkut ihmiset kestävät vastoinkäymisiä paremmin kuin toiset?
Ero ei ole perinnöllinen lahja, vaan opittu taito ja aikaisemmat kokemukset ovat voineet kasvattaa kovemmat “karvat”. Resilientit ihmiset ovat usein kohdanneet vaikeuksia ja oppineet niistä – he tietävät, että kipu ei ole pysyvää. He eivät myöskään samaistu epäonnistumisiin, vaan näkevät ne osana kasvua.
3. Miten omaa resilienssiä voi kehittää?
Aloita pienistä asioista: pysähdy, hengitä ja huomaa ajatuksesi.
Tee päivittäin jotakin, mikä kasvattaa luottamusta omaan kykyysi selvitä. Kirjoita ylös tilanteita, joissa olet jo aiemmin selvinnyt – ne muistuttavat, että olet vahvempi kuin muistat.
4. Miksi resilienssi ei tarkoita “hymyilemistä kaikesta huolimatta”?
Liiallinen positiivisuus voi olla uusi tapa tukahduttaa tunteita.
Todellinen resilienssi ei ole näytelmää vaan rehellisyyttä: uskallusta myöntää, että on vaikeaa, mutta jatkaa silti. Hymy vaikeuksissa on merkki sisäisestä luottamuksesta, ei kieltämisestä.
5. Miten valmennus voi auttaa vahvistamaan psykologista resilienssiä?
Valmennuksessa keskitytään siihen, miten mieli palautuu kuormituksesta ja miten käsitellä stressiä rakentavasti. Opetellaan hyväksymään vaikeudet osana elämää ja muuttamaan reaktioita – ei pelkästään tilanteita. Tämä luo rauhan, joka ei horju, vaikka elämä tekee sen, mitä elämä tekee.
0 kommenttia