Lihavuus ei Suomessa johdu siitä, etteivät ihmiset tietäisi mitä heidän pitäisi syödä. Kaikkihan sen tietää. Syö kasviksia. Syö proteiinia. Tee parempia valintoja. Selvä se on. Kaikki osaavat lautasen: kasviksia, proteiinia, täysjyvää. Ongelma ei ole tieto. Ongelma on ympäristö, psykologia ja hermoston kuormitus ja sitä kautta moderni lihavuus.

Vuonna 2025 lihavuus ei ole lautasongelma.
Se on biologinen ongelma – ja sitä pitää käsitellä eri tavalla.

1. Syödään liikaa? Ei. Syödään väärään aikaan.

Arjen rytmi on 2020-luvulla vääristynyt. Jos se saattoi olla sitä jo 90 luvulla. Se on entistä vinoutuneemassa asennossa nykypäivänä.

Tyypillinen suomalaisen päivä:

Aamu–päivä:

• Kova kiire
• 1-3 kuppia kahvia
• “jotain pientä”, tai ei sitäkään
• syödään liian vähän
• kiire, stressi, adrenaliini huutaa! Täältä tullaan ja hermosto laulaa “hoosiannaa”

Ilta:
keho haluaa energiaa, koska oletko tarjonnut sille koko päivänä mitään? Mitään siis koko viikkona? Eiku kuukauteen, vai puhutaanko nyt vuosista?

Aivot hakevat palkintoa, koska palkitsemisjärjestelmä ja dopimiinit nousevat, kun saavat mielihyvää. Ruoka tarjoaa sitä helposti, nopeasti ja häikäilemättömästi – ilman, että se edes miettii mitä sä syöt. Koska sun pitäs miettiä sitä.

Hermosto tarvitsee rauhoittumisen, ei pelkkää punaista.

Kehosi ei ole ongelma.
Keho tekee juuri sen, mihin se on ohjelmoitu:

Se säästää energiaa päivällä, jotta sulla ois virtaa jaksaa.
Hakea sitä illalla, kun hermosto rauhoittuu ja tarvitsee virtaa huomiseen.

Tää on aika selkeä yhtälö vai mitä?

Tämä malli ohjaa väistämättä iltasyömiseen ja painon nousuun, vaikka aamupäivä olisi “terveellinen”.

2. Stressi tekee ihmisestä “ruokaa hakevan eläimen”

• Stressaantunut hermosto toimii kuten villieläin:
• Se etsii energiaa “saalista”. Mitä syödä.
• Se etsii nopeasti palkitsevaa ruokaa, ei valitse mitä se on – koska kyseessä on tarve ja jos se ei täyty. Se täytetään vaikka pakaste pizzalla.
• Se haluaa varmuutta ja turvaa.

Syöminen ei ole heikkous, se pitäs olla voimaa!

Se on fysiologinen stressireaktio.

Kun keho on ylikuormittunut, syöminen on kehon tapa:

rauhoittaa hermostoa
tuottaa dopamiinia
nostaa verensokeria nopeasti
palauttaa turvantunnetta, ja kontrolloida asiat taas kuntoon.

Tuntuuko, että hommat eivät ole käsissäsi? Mitä sä teet?

Todennäköisesti sä yrität rauhoittaa

1. Sun mieltä, että pysyt toiminnassa

2. Rauhoittaa sun kehoa.

Tämä ei ole psykologinen ongelma. Täysin inhmillistä.
Se on biologiaa + ympäristön virheohjelmointia.

3. Ultra-prosessoitu ruoka muokkaa aivojen toimintaa

Vuonna 2025 suurin lihavuuden ajuri ei ole “liika syöminen”. Ja juu juu. Uusia tutkimuksia on taas ku sieniä sateella. Hyvä niin. Asioissa on pointtinsa ja mikään ei ole musta-valkoista.

Kuitenkin ultra-prosessoitujen ruokien vaikutus aivojen palkkiojärjestelmään on mitattu.

Nämä ruoat on suunniteltu:

• lisäämään nälkää, ei sammuttamaan sitä
• vahvistamaan syömiskäyttäytymistä
• aktivoimaan dopamiinia (palkkiohormoni)
• ohittamaan kylläisyyden mekanismit

Siksi:

keksi ei ole “keksi” = se on neurokemiallinen ärsyke
suklaa ei ole “herkku” = se on palkkioreaktiotriggeri
pikaruoka ei ole “valinta” = se on biologinen oikopolku

Tämä ei ole tahdonvoimasta kiinni.
Tämä on aivokemiaa. Se, että onko ultraprosessoitu ruoka sitten vaarallista. Se on taas asia erikseen. Ja voiko vaikka aterioita tuunata paremmaksi. Syön mä itsekki lennosta joskus hyper-ulta-multikaalista-prosessoitua ruokaa (joskus), ihan vaan huvin vuoksi. Ja teen taas niitä parempia valintoja. Kyseessä on siksi myös kokonaisuudet – mutta jos se onkin ongelma. Miksi tehdä niin?

4. Tiukat dieetit toimivat vain elämässä, jota ei ole olemassa

Some-dieetit toimivat paperilla. Kyllä ja ARGH! Silti ne ovat aina IN. Kehä kiertää. 5 vuotta sitten oli keto, menetti muodin. Tuli uudelleen. Menee kohta ohi. Tulee taas jne. Sama kaikissa. En sano etteikö keto esim toimi. Sehän voi olla ihan vallanmainio – tai sitten se ei sitä ole.

Se, että KETO toimi Martalla ja tämä Martta kertoo siitä sulle. Tee näin ja syö näin ja sulle tapahtuu hokkus-pokkus.

MUTTA, kertooko Martta kaikista niistä tuhansista – eiku sadoistatuhansista, joille kävikin toisin. Eli ei tapahdunut mitä piti ja prosessi ei toiminut.

Sitä ei kyllä kerrota.

Siksi aina kaikki ei toimi oikeassa elämässä, vaikka se myytäisiin miten hienosti, jossa:

• lapset huutaa
• työt painaa
• aikataulut kaatuu
• univaje syö itsehillintää
• stressi ohjaa syömistä enemmän kuin nälkä.

Lihavuus ei ole laiskuuden tai heikkouden tulos.
Se on arjen, hermoston ja elämäntilanteen yhteiskuormitus.

Dieetti, joka vaatii täydellisyyttä, ei vain toimi. Tai kysy sama niiltä 95% kenellä se ei vaan toiminut!

Koska täydellisiä päiviä ei oikeasti ole olemassa.

5. Uusi malli 2025 – Näin lihavuus oikeasti korjataan

Ratkaisu ei ole kiristäminen.
PT Pukki tarjoaa nyt sulle ratkaisun ja se on rytmin ja hermoston ohjelmointi uudelleen.

Tämä toimii 2025 – ja toimii myös 2040:

1. Syö tarpeeksi päivällä

• Ilta rauhoittuu automaattisesti
• ahmiminen vähenee, nälkä pysyy paremmin hallinnassa
• stressisyöminen laskee

2. Proteiinia jokaisella aterialla

• pitää nälän loitolla
• vakauttaa verensokerin
• vähentää iltahimoja

3. Kuitu = verensokeri + kylläisyys

• suolisto, hormonit ja aineenvaihdunta kiittävät

4. Stressinhallinta

• syömisen säätely paranee
• hermosto ei hae ruokaa suojamekanismina

5. Johdonmukainen rytmi

• keho haluaa ennakoitavuutta

6. Ei ruokakieltoja, sä et elä 90 lukua

• Jos sä oot muutenkin moderni, ole sitä myös syömisessä.
• sallivuus + rakenne = pysyvyys
• Ei tarkoita “mitä sattuu ja koska vaan suruttu”
  = aivot vihdoin lakkaavat sabotoimasta.

6. Lihavuus ei ole enää lautasongelma

Lautasmalli on totta. Mutta se ei vain riitä.

Vuonna 2025 lihavuus on: aivokemiaongelma, arki-ongelma, stressiongelma, vuorokausirytmiongelma ja ympäristön muokkaama palkkio-ongelma.

Kun ihminen, kuka tahansa. SINÄ ymmärtää nämä, tapahtuu muutos, joka on sekä mahdollinen että pysyvä.

Lihavuus ei ratkea syyllistämällä. Se ratkeaa ymmärtämällä.

Ja se ymmärrys lähtee sinusta itsestäsi – sun elämästä. Ei vain lautaselta!