Treeni maistuu samalta kuin kylmä kaurapuuro

Tiedätkö sen fiiliksen kun pelkkä ajatus salille menosta aiheuttaa sisäistä huutoa? Sitten alat selitellä itsellesi, kun treeni ei maistu: ”Enköhän ole vaan vähän väsynyt.” Tai: ”Onko tää nyt sitä kuuluisaa motivaatiopulaa?”

Kyllä mun nyt pitäs löytää se oikea hetki, että olisin 100% motivoitunut. 

Hmm…

Ei välttämättä. Joskus kyse on aidosti väsymyksestä ja liian suuresta kokonaiskuormasta. Joskus taas kyse on siitä, että motivaatio on matala, tavoite ei tunnu omalta tai harjoittelu ei sovi arkeen. Nämä ovat eri asioita, ja siksi niitä ei kannata niputtaa yhdeksi ”en jaksa” -ongelmaksi.

Sellaista hetkeä ei tule, että kukaan on 100% motivoitunut. Voimme todeta, että meidän kannattaa tehdä tiettyjä asioita, joista seuraa meille hyvää. 

Kaikki asiat eivät ole – eivät tule olemaan kivoja. Hyvinvointi ja teot, niihin tarvitaan joskus asioita, jotka eivät aina lähde – mutta silti ne kannattavat. 

Eikö mua vaan laiskota?

Ei, laiskuus on huonosti valittu sana tilanteelle, jossa palautuminen on jäänyt taka-alalle. Kun kaikki muu elämässä kuormittaa, treeni saattaa olla vain uusi stressitekijä. 

Silloin järkevä ratkaisu ei ole potkia itseä salille – vaan selvittää miksi koko liikunta tuntuu pakkotyöltä.

Tosin, treeni voi myös lisätä jaksamista. Aina voi myös tehdä jotain “kevyttä”. Tosin osa meistä on sellaisia, että sellainen kiva ja napakka tekeminen aktivoi ja nostaa pään pois sieltä puskasta. 

Kaikille näin ei ole, mutta ei se hyvinvointi siellä sohvalla löydy. Vaikka sitäkin tarvitaan. Eikä väsymys aina lähde nukkumalla. Asioita joissa on isoja mahdollisuuksia vaikuttaa. 

Jos haluamme. Mielestäni hyvinvointi pitäisi olla asia, jota haluaa. Myöhemmin on aika paha miettiä: “ois pitänyt edes kävellä 5 minuuttia”. 

Mieti “5 minuuttia”. 

Tiedätkö, että sulla menee aikaa 5 minuuttia, kun avaat 7-päivää lehden uutisen ja luet sen ja kohta toisen (koska oot koukussa siihen sitten). 

Ps. Terkut sinne 7-päivää toimitukseen 😉

Moti hukassa vai hermosto sekaisin?

Motivaation puute ei yleensä ole pelkkä tahdonvoimaongelma.

Motivaatioon vaikuttavat sekä fysiologinen kuormitus että psykologiset tekijät. Self-Determination Theoryssa keskeisiä ovat autonomia, koettu kompetenssi ja yhteenkuuluvuus: koetko tekeväsi harjoittelua omasta valinnastasi, koetko osaavasi ja näetkö tekemisessä merkityksen? Myös minäpystyvyys (self-efficacy) vaikuttaa siihen, uskooko ihminen pystyvänsä toteuttamaan suunnitelman käytännössä.

Toinen puoli on kuormitusfysiologia. Kova harjoittelu on elimistölle stressori, ja jos harjoituskuorma yhdistyy univajeeseen, energiavajeeseen ja muuhun elämän kuormitukseen, allostaattinen kuorma voi kasvaa. Tätä ei kuitenkaan voi päätellä siitä, että ”hermosto on sekaisin”. Olennaisempaa on tarkastella suorituskykyä, palautumista, mielialaa, unta ja koettua rasitusta yhdessä.

Tässä tullaan asiaan > treenin hienosäätöön, autoregulaatioon ja harjoittelun ohjelmointiin. RPE- ja RIR-arviot, volyymi, intensiteetti ja frekvenssi voidaan suhteuttaa senhetkiseen palautumiskapasiteettiin.

Treeni ei aina ole pelastus

Liikuntaa glorifioidaan välillä ratkaisuna lähes kaikkeen: stressiin, unettomuuteen ja mielialaan. Liikunnalla on näyttöön perustuvia terveyshyötyjä ja se voi olla osa myös monien sairauksien hoitoa, mutta harjoittelun annos ja yksilön tilanne ratkaisevat. Jos olet voimakkaasti kuormittunut, univajeinen tai toimintakykysi on selvästi heikentynyt, lisää kovaa harjoittelua ei ole automaattisesti oikea ratkaisu.

Treeni voi auttaa, mutta sen ei tarvitse yksin pelastaa kaikkea.

Tarvitset kokonaisuuden, jossa uni, energiansaatavuus, psykologinen kuormitus ja harjoittelun annostelu ovat mukana. Ei auta, että juokset karkuun palavaa taloa. 

Ellet tunne palokuntaa, mutta sittenhän… 

Torppa paloi ja jossain pitäsi asua ja se vaatii 1. uuden asunnon etsintä. 2. Hirvee savotta vakuutusyhtiö 3. mahdollisesti uuden asunnon rakennus… 

Mitenkäs ois ennältäehkäisy?  

Liike, joka ei tapa – vaan palauttaa

Kaikki liikunta ei ole samanlaista. Kävely voi olla joskus tärkeämpää kuin kyykky. 

Joskus kevyt liike on kovaa hikitreeniä järkevämpi valinta. Kävely, rauhallinen pyöräily tai liikkuvuusharjoittelu voivat ylläpitää aktiivisuutta pienemmällä väsymyskustannuksella. Hengitysharjoitus voi puolestaan vaikuttaa akuuttiin vireystilaan ja autonomiseen säätelyyn, mutta se ei korvaa unta, ravintoa tai kuormituksen järkevää ohjelmointia. Kaikki liike ei ole kirjaimellisesti lääkettä – annos ja tilanne ratkaisevat.

• Kevyt jooga, lihashuolto.  
• Kävely luonnossa
• Kehonhuolto
• Rauhallinen pyöräily tai muu kevyt liikunta. 

Milloin huili on fiksumpaa kuin burpee

Lepo ei ole laiskuutta. Se on fiksuutta. Ja joskus ainoa järkevä teko. Jos treeni ei maistu jatkuvasti, voi olla aika pitää tahallinen treenitauko ja miettiä mikä liikuntaa motivoi – ja mikä ei.

Kuinka palauttaa mielekkyys liikkeeseen

Palaa juurille

Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla aikakone ja napauttaa 100 vuotta taakse, kun kaikki oli vielä hyvin, vai oliko? 

Kuitenkin: 

• Mikä treeni ja liikunta tuntui ennen hyvältä?
• Mitä tekisit, jos liikunta ei olisi suoritus?
• Kenen seurassa liike tuntuu kevyemmältä?
• Mitä haluat tehdä? 

Liikunta on elinikäinen suhde – ei pikadiili. Älä pilaa sitä pakottamalla.

Lue seuraavaksi

👉 Vammojen ehkäisy ja harjoittelun turvallisuus

UKK: Kun treeni ei maistu