Kalori – tuo pieni mysteeri, joka ja treeniohjelmien ympärillä. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Kalori ei ole mikään fyysinen aine, kuten vesi tai mehu. Aivan kuten senttimetrit ja litrat, kalori on mittayksikkö. Se mittaa sitä energiamäärää, joka tarvitaan nostamaan yhden millilitran veden lämpötila yhdellä celsiusasteella.
Ruoan kalorimäärä mitataan pommikaloimetrillä – laitteella, joka polttaa ruoan tai muun näytteen vakio-olosuhteissa ja mittaa vapautuvan lämmön. Käytännössä tämä laite on eri aineiden lämpöarvon määritykseen käytettävä laite, jossa aine palaa vakiotilavuudessa ja luovuttaa tietyn määrän energiaa.
Teknisesti voit siis polttaa vaikka puuta pommikaloimetrissä ja saada tietyn kalorilukeman.
Mutta ihmiskeho ei tietenkään voi imeä kaloreita ja ravinteita puusta (hah).
Tämä on syy siihen, miksi jotkut väittävät, ettei kalorien laskeminen ole tehokkain tapa hallita painoa – koska “kaikki kalorit eivät ole samanarvoisia”. Kyllä tässä on oma peränsä ja eri ruoka-aineilla on useita eri imeytymiseen ja muihin prosesseihin liittyviä vaikutuksia.
Täysin validia arvoa ei siis voi saada koskaan – kuitenkin miettimällä syömisen määrää, valintoja tilanne on heti parempi, koska kalori ei ole vain kalori.

Kalori on kalori – vai onko?
Kaloria on käytetty ruoan energiasisällön kuvaamiseen satojen vuosien ajan. Samoin liikunnan energiankulutus mitataan kaloreina. Jos halutaan polttaa rasvaa – pitää kuluttaa, mutta ei liikaa, koska liika vaje ei sekään auta suoraan. Usein sieltä voi seurata hormonaaliset, aineenvaihdunnalliset stressitekijät ja hidastaa leptiini, greliinin tuotantoa.
Greliini on peptidihormoni, jonka on osoitettu vähentävän rasvahappojen käyttöä energian lähteenä ja lisäävän kehon rasvakudoksen määrää. Eli “olla syömättä” tämä voi vaaraantaa Greliinin tuotantoa, mikä ei taas sitten vähennä rasvan käyttöä energiaksi.
Siksi syöminen kannattaa, tavoitteesta riippumatta. Emme ole koneita, emme sähköautoja ja virtaa ei tule seinästä.
Termodynamiikan laki sanoo selvästi: energiaa ei voi luoda eikä hävittää – vain muuttaa muodosta toiseen. Mutta onko reilua sanoa, etteivät kaikki kalorit ole samanarvoisia? Termodynamiikan näkökulmasta näin kyllä on – kalori on aina mittayksikkö.
Mutta kyse on siitä imeytyykö kaikilla sama määrä energiaa ruoasta? Ei todellakaan!
Esimerkiksi mantelien solurakenne voi estää kaloreiden täyden imeytymisen.
Samoin resistentti tärkkelys ja liukenematon kuitu imeytyvät eri tavoin eri ihmisillä. Mutta tämä ei tarkoita, että energiatasapaino olisi valhetta.
Ruoka-aineista imeytyvän energian määrä vaihtelee, mutta perusperiaate pysyy: jos pysyt painossasi, imeytät ja kulutat yhtä paljon energiaa tai kyse on sitten jostain muusta.
Kuten stressi, uni, nestetasapaino, hormonit ja se 100 asiaa vielä päälle. Tietysti kehoa voi pakottaa, mutta pitkässä juoksussa se nylkee järkeä päästä. Asiat tulee tasapainottaa siksi juuri sen hetkiseen arkeen, päivään ja tekemiseen.
Kyse on yksinkertaistettuna vain, että laihtuessasi imeytät vähemmän kuin kulutat, ja lihoessasi imeytät enemmän kuin poltat.
Mihin kalorit menevät?
Ruoan kalorit eivät imeydy elimistöön ennen kuin ne ylittävät suoliston limakalvon. Kun ravinteet ovat kehossa, niille tapahtuu kolme asiaa:
- Ne käytetään energiana.
- Ne varastoidaan.
- Ne poistuvat.
Kehosi käyttää glukoosia ja rasvahappoja ATP:n (adenosiinitrifosfaatti) tuottamiseen – tämä on pääasiallinen energialähteesi.
Loput muuttuvat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Aminohapotkin voivat osallistua ATP:n tuotantoon ja moniin muihin prosesseihin. Jos jotain makroravinnetta puuttuu, keho voi syntetisoida sitä glukoneogeneesin ja de novo lipogeneesin avulla. Lipogeneesin käynnistää insuliini, joka säätelee veren glukoositasoa.
Varastoituessaan: aminohapot muodostavat proteiineja, glukoosi muuttuu glykogeeniksi, ja rasvahapot pakataan triglyserideiksi ja kulkeutuvat lihaksiin ja rasvasoluihin – näin tapahtuu se, että voimme myös lihoa.
Mutta miten pääsemme eroon varastoidusta rasvasta tai voimme vaikuttaa kehomme koostumukseen?
Rasva ei haihdu sormia napsauttamalla taivaan tuuliin, ei polttamalla rasvaa kynttilässä tai grillaamassa sitä kuten makkaraa paistaisi kesägrillissä.
Kun polttaa energiaa, rasvaa, se muuttuu hiilidioksidiksi ja vedeksi – hengittää sen ulos tai poistaa sitä virtsan mukana. Aika siistiä, eikö?
Ja miten se onnistuu:
- Miettimällä päivittäisiä valintoja
- Turvaamalla proteiinin saantia
- Miettimällä sokerin käyttöä ja yrittämällä minimoida sen, mutta jättää “pelivara”. Muistaa kuitenkin, että herkut ovat herkkuja – terveellinen syöminen on mikä pitää kunn
- Kasviksia, vihreää ja ylläpitää kylläisyyttä myös “rehuilla”. Koska keho on fiksu, mutta taas ei. Ja täyttämällä kehoa volyymillä = esim runsaasti kasviksia, kehon hormonit, aineenvaihdunta toimii paremmin, koska kylläisyys – viestit ja muu toimii paremmin.
- Miettimällä arkea, elämää ja asiat jotka pitää hoitaa, tehdä mitä voi ja muistaa armo ja kaikkeen ei voi aina vaikuttaa ja silti voi yrittää!
Kalorit ovat siis vain mittayksikkö, mutta se, kuinka paljon energiaa imeytät ja poltat, ratkaisee. Ratkaisee myös vatsan hyvinvointi, suolisto – keho. Tiedostat ja ymmärrät tämän, avautuu ovi kestävään ja tehokkaaseen painonhallintaan – ilman “hölynpölyä”.
Haluatko tuloksia? Nappaa itsellesi ilmainen ruokavalio tai Fitness ruokavalio. Löydät myös 100 sivuisen treeni- ja ravinto-oppaan. Lataa omasi tai nappaa vaikka kaikki!
ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille.

Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille
Lue seuraavaksi
👉 Ruokavalio ei toimi, jos sitä vihaa – opi joustamaan ilman että luovutat.
UKK: Mikä on kalori – ja mihin se oikein katoaa?
1. Mikä kalori oikeastaan on?
Kalori on energian yksikkö – määrä, jolla keho ylläpitää toimintaansa. Mutta pelkät numerot eivät kerro, miten energia käyttäytyy kehossa. Kalori on fysiikkaa, mutta laihtuminen on fysiologiaa ja psykologiaa.
2. Miksi kalorien laskeminen toimii – ja miksi se ei toimi?
Se toimii, jos ymmärrät sen rajoitteet. Kalorilaskenta auttaa hahmottamaan kokonaisuutta, mutta ei huomioi yksilön eroja aineenvaihdunnassa. Keho ei ole matematiikkaa – se on biologinen järjestelmä.
3. Mihin kalorit katoavat?
Ne eivät katoa – ne muuntuvat energiaksi, liikkeeksi ja lämmöksi. Jos kulutat enemmän kuin syöt, keho purkaa varastoja. Jos syöt enemmän kuin kulutat, se varastoi.
Mutta myös uni, stressi ja hormonit vaikuttavat, miten tehokkaasti keho käyttää kalorit.
4. Onko olemassa “hyviä” ja “huonoja” kaloreita?
On – fysiologisesti. Proteiini esimerkiksi vaatii enemmän energiaa sulatukseen kuin rasva tai sokeri. Siksi 500 kcal hampurilaisesta ja 500 kcal kanasta eivät ole sama asia kehon kannalta. Laadulla on aina merkitystä.
5. Miksi kalorivaje toimii toisilla paremmin kuin toisilla?
Koska kehon mukautuminen on yksilöllistä. Toiset reagoivat nopeasti, toiset hitaasti. Aineenvaihdunta ei ole staattinen, ja siksi pitkäaikainen suunnitelma voittaa nopean kuurin.
6. Mikä tekee Fit-Kaupan ohjelmista tehokkaita?
Se, että niissä yhdistyy tiede ja käytäntö. Keho ei valehtele – ja sen viestejä voi oppia lukemaan, jos tietää mistä etsiä.








0 kommenttia