Saanko sanoa ääneen, että vituttaa?

Onko sinulla lupa surra sitä, että olen väsynyt? Että mikään ei tunnu miltään, vaikka olen tehnyt kaiken “oikein”? 

Vai pitääkö vain hymyillä, vastata “ihan hyvin kiitos” ja jatkaa kuin kone?

Emme asu Amerikassa, jossa Small Talk on kunniassa. 

Usein se voi peittää alleen kaiken… Suomi, tämä maailman onnellisin kansa? Kyllä tietyt barometrit huomioiden, mutta pitäisikö ottaa ne kauniit keltaiset aurinkolasit pois ja alkaa nähdä? 

Suru. Ärsytys. Tyhjyys. 

Ne eivät ole bugeja. Ne ovat ominaisuuksia. Ihmisen käyttöjärjestelmässä ei ole pelkkää tehokkuutta, intoa ja kiitollisuutta. 

Jos olisimme aina motivoituneita, iloisia ja skarppina, olisimme tekoäly – ja silloinkin bugaisimme päivityksen jälkeen, koska mikään järjestelmä ei ole virheetön. 

Mutta me olemme biologisia, tuntevia olentoja. 

Tunteet eivät ole este vaan merkki siitä, että hermosto elää. Jos et tunne mitään, silloin voisi alkaa oikeasti huolestua. 

Mutta jos suret, kiukuttelet, raivostut ja itket – onneksi olkoon. Tunnet kyllä!  Se tarkoittaa, että olet vielä yhteydessä johonkin olennaiseen.

Lupa surra ja tuntea, ei ole heikkoutta – se on purkautumista

Yhteiskunta ihannoi nousua: “Mennään eteenpäin”, “Älä jää tuleen makaamaan”, “Kaikki on kiinni asenteesta”. 

Tiedätkö mitä? Joskus elämä ei tarvitse eteenpäinmenoa – vaan pysähtymistä. Siitä voi seurata, että alkaakin tapahtua eteenpäin kulkemista…

Pää täynnä pumpulia – hattaraa. Ajatukset solmussa. MENE eteenpäin… 

Ilman pysäkkiä, vain huomatakseen, että: “Kappas – mihin hemmettiin mä oon tullut?”

Jos kävelet jatkuvasti kohti uutta ja jätät surun kokematta, alat kantaa sitä kuin näkymätöntä painoa selässäsi.

Se ei katoa. Se varastoituu. Ja sitten ihmetellään, miksi pienikin asia ärsyttää.

Itku ei ole merkki siitä, että olet heikko. 

Se on todiste siitä, että et ole vielä kokonaan kivikova tai vaikka ehkä ajattelet, että olet kivikova. 

Oletko? 

Se on paras kehon tekemä emotionaalinen detox, mitä on tarjolla – ja vieläpä ilmainen.

Entä jos lakkaisit selittämästä tunteitasi pois?

“Ehkä tää on vaan PMS.”
“Varmaan oon vaan vähän väsynyt.”
“Ei mulla oikeasti ole mitään syytä valittaa, mutta valitan nyt silti…”

STOP.

Tunne ei tarvitse oikeutusta.

Sillä on lupa olla, vaikka sitä ei ymmärrettäisi.

Se saa tulla, vaikka se ei ole rationaalinen.

Tunne ei ole virhe. Se on viesti. Ja jokainen viesti, jota ei kuunnella, jää kaikumaan syvälle hermostoon – ja lopulta purkautuu silloin kun vähiten odotat.

Anna tunteelle nimi, niin se menettää voimansa

Tunteen nimeäminen on kuin laittaisi koiran talutushihnaan. 

Kun sanot ääneen: “Minua pelottaa.” Tai “Minua vituttaa.” Tai “Minua surettaa.” – silloin olet ottanut ensimmäisen askeleen hallintaan. 

Et kiellä tunnetta, vaan näet sen. Ja vasta nähty ja koettu tunne voi muuttua.

Muuten se on siellä, joskus se  menettää voimansa – joskus se taas nostaa päänsä! 

Järki lähtee usein silloin, kun sydän ei saa puhua

Oletko huomannut, että mitä enemmän tukahdutat itsesi, sitä rajumpana palaat? 

Mitä enemmän yrität olla “järkevä”, “aikuinen” ja “tasapainoinen”, sitä vähemmän tunnet olevasi oma itsesi?

Eikö ihmisen kuulu olla kaikkea tätä? 

Järkevä – tasapainoinen? Kyllä tietysti kannattaa ja jokaisella valinnalla ja teolla on aina joku syy-seuraus-suhde. Vastuu valinnoista. 

Kuitenkin: 

Tunteet, joita ei saa elää, muuttuvat myrkyksi. 

Ne kertyvät, painuvat syvälle – ja lopulta purkautuvat väärässä paikassa, väärään ihmiseen, väärällä tavalla.

Siksi salli itsellesi tämä:

• Lupa surra, vaikka et osaa selittää miksi.
• Itkeä, vaikka kukaan ei näe.
• Kiukustua, vaikka pelkäät tuottavasi pettymyksen.
• Tuntea, vaikka kulttuuri käskee järkeistämään.
• OLLA oma itsesi! 

Siihen liittyy vastuu – aina voit valita, miten kohtelet muita. Sun pitää olla oma itsesi, mutta se ei tarkoita että tarvii olla m***ku. Tietysti on sanonta: 

“Metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Sinun ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä mitä sattuu. 

Älä pyydä anteeksi, että olet ihminen

Suurin vapautus syntyy siitä, kun lakkaat pyytämästä anteeksi sitä, että olet vaikka herkkä, herkästi reagoiva, joskus sekava ja usein ristiriitainen. 

Se ei tee sinusta heikkoa. Se tekee sinusta todellisen.

• Saa tuntua pahalta.
• Saa lähteä järki.
• Saa ärsyttää kaikki.
• Sinulla on oikeus ja lupa surra.

Ja jos joku ottaa nokkiinsa – miksi ottaa siitä nokkiinsa, että olet ihminen ja tunnet. Ketä varten elät täällä? Haluatko miellyttää kaikkia ihmisiä? 

Mietitkö tarkkaan mitä kukakin sinusta ajattelee? Tiedätkö, se on loputon savotta. Et voi koskaan miellyttää kaikkia – osa on ja tulee olemaan sinusta vaikka jos mitä mieltä, jos ovat. Et voi sitä valita. 

Sun tehtävä ei ole olla täällä miettiäksesi sitä. Se on asia johon et voi edes vaikuttaa. Tietysti voit vaikuttaa miten toimit ja käyttäydyt, mutta silti kukaan ei voi miellyttää kaikkia. 

Ja kun sen antaa tapahtua – syntyy jotain uutta. 

Tyhjyyteen mahtuu lopulta jotain parempaa kuin jatkuva päänsisäinen varikkohälytys.

Katso ilmaiset ladattavat treeni- ja ruokavaliot miehille ja naisille. 

Ilmaiset oppaat treeniin ja ruokavalioon naisille ja miehille

Lue seuraavaksi

👉 Villitse villihevoset – pelasta arki kaaokselta

UKK: Onko lupa surra ja tuntea – vai pitääkö olla aina tehokas?