Onko vai eikö ole?

Malli ravitsemukseen lähtee kotoa!

Aikuisten esimerkki kotona, koulussa, arjessa vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Toki asiaan vaikuttaa myös kaveripiiri ja ympäristö…

Jos kotona mätetään roskaruokaa surutta ja sitä kannetaan sinne, niin mitä lapset ja nuoret helposti syövät? No juuri sitä samaa ruokaa mitä sieltä kotoa löytyy! Pitkin päivää napostellaan karkkia, sipsejä, eineksiä, nakkeja, lihapiirakkaa, ranskalaisia jne..

Terveelliset tai epäterveelliset mallit ruokailuihin liittyen voidaan oppia siksi jo kotoa ja ne voivat seurata läpi myöhemmän aikuisuudenkin. Lisäksi mallit ”syö lautanen tyhjäksi” = tuputtaminen ”pakottamista” voivat aiheuttaa osaltaan syömishäiriöitä..

Kuka toinen ihminen muuten tietää koska joku toinen ihminen on syönyt tarpeeksi? En minä ainakaan näe miten kenenkään vatsa täyttyy jne.

Siksi myös nuorelle pitäisi antaa valtaa päättää omasta syömisestään ja mahdollisuus vaikuttaa siihen. Mahdollisuus siihen, että voi tarjota terveellistä syömistä ja mahdollisuuden siihen!

Tutkimusten mukaan Suomalaiset lapset ja nuoret saavat suosituksia vähemmän kasviksia jne. Päivässä. Hyvien pehmeiden rasvojen kulutus on vähäisempää… kalaa syödää liian vähän.

Ravintoaineiden suhteen puutetta on erityisesti D- ja E vitamiinista ja raudasta.

Lihavuus voi vaivata jo pienestä alkaen. Jo 6-8 vuotiaista lapsista yli 10% pojista ja yli 15% tytöistä on ylipainoisia tai lihavia. Lasten lihavuudesta ei juurikaan puhuta. Jos lihavuus on tikittävä pommi, niin samoin se on nuorten keskuudessa..

Teini-ikäisistä pojista yli 25% ylittää normaalinpainon rajat, tytöistä sama 20% kohdalla. Melkoisen hälyttävää?

Lasten ja nuorten terveellinen ravitsemus on tulevaisuuden pohja!

Liika syöminen, liian vähäinen syöminen ja myös yliterveellinen syöminen heikentää nuorten jaksamista, keskittymistä, terveyttä ja liikkumista.

Vastaavasti hyvä ja terveellinen, säännöllinen syöminen on päivittäisen vireyden ja jaksamisen perusta.

Jokainenhan tietää mitä tapahtuu jos aterioita skippaa? Päätä voi särkeä, väsyttää, palelee, ärsyttää..

Nälkä kasvaa suureksi ja se lisää holtittomuutta. Seuraavan aterian koko voi kasvaa tarvetta isommaksi ja keskittyminen aterian koostamiseen heikkenee. Äkkiä sitä on kaupassa ostamassa enegiajuomaa, karkkia tmv.

Liian suuri ateria aiheuttaa senkin, että iskee armoton vetämättömyys. Kaikki energia kehossa käytetäänkin ruoansulatukseen!

Aikuisia kannustetaan syömään 3-4 h välein, että hyvä vireystila säilyy. Sama koskee nuoria, että jaksaa muun muassa opiskella ja, että aivot toimivat. Tämä kaikki voi vaikuttaa suoraan myös koulussa menestymiseen. Tätä ei välttämättä tulla ajatelleeksi?

Nuorella on käynnissä myös jatkuva kasvukausi. Lihasmassaa tulee lisää, luusto vahvistuu aina 25-30 ikävuoteen asti. Energiaa tarvitaan ja ravinto-aineita turvaamaan kasvua ja kehitystä. Lisäksi normaalit elintoiminnot vievät osansa ja päivittäinen arjen kulutus.

Lasten ja nuorten ruokailutottomukset

Tutkimusten mukaan suurin-osa nuorista ei syö juurikaan kasviksia. Toki onneksi poikkeusia on ja vanhempien pitäisikin varata kotiin terveellistä syötävää jota voi syödä aina tilanteen mukaan. Myös se mahdollisuus, että voi itse vaikuttaa omiin valintoihin on tärkeää ja kannustaa terveelliseen syömiseen.

Tytöt syövät hedelmiä, kasviksia poikia enemmän. Vastaavasti sokeria, limsaa voi kulua, mutta jos vertaa kokonaiskuvaa esim Eurooppaan, niin aika tasoissa mennään.

Monella aikuisella on se, että aamupala skipataan, vedetään kahvia, jatketaan lounaaseen ja syödään se jos syödään ja sitten illalla vedetään surutta mitä irti lähtee. Nuorten kohdalla lämpimiä ruokia skipataan samoin, mutta ne korvataan välipaloilla..

Syöminen painottuu kuitenkin nuortenkin kohdalla iltaan, etenkin jos aamupalaa ei syödä ja lähdetään sängystä suoraan kouluun.

Kaikki nuoret koululaiset eivät osallistu siis lounasruokailuun. Onneksi asiaa valvotaan kyllä alemmilla luokilla tarkemmin.

Säännöllinen syöminen kuitenkin kannattaisi, sillä sillä voi vähentää koulussa uupumista ja parantaa keskittymistä tunneilla.

Hyvä ateriarytmi on kaiken a ja o

Päivittäin tulisi syödä säännöllisin väliajoin. Aamupala, lounas ja päivällinen, sekä tarvittaessa 1–2 välipalaa. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren sokeripitoisuuden tasaisena pitkin päivää.

Säännöllinen rytmi tukee tervettä kasvua ja painonkehitystä ja suojaa hampaita reikiintymiseltä.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää turhien välipalojen mielitekoja sekä napostelua tai ahmimista. Tämä täysin ikään katsomatta.

Ja edelleen ruokailujen rytmittäminen vaikuttaa suoraan myöhempään aikuisuuteen asti. Se luo terveen pohjan syömiselle ja kohtuulliselle ruokailulle. Aterioita ei siksi kannattaisi ja tulisi skippailla!

Kuva: © Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Nuoret ovat valveutuneita

Kaikki ei suinkaan mätä ja iso osa tiedostaa terveellisen ravitsemuksen merkityksen ja siitä iso kiitos kuuluu vanhemmille jotka ovat omalta osaltaan roolimalleja ihan kaikessa.

Suomalaiset nuoret ovat nimittäin tietoisia ravitsemussuosituksista paremmin kuin esim: Ruotsalaiset ja Tanskalaiset.  Suomalaisnuorista 58 prosenttia tuntee suositukset melko tai erittäin hyvin ja 89 prosenttia pitää niitä myös luotettavina.

Mutta sitten taas se, että sama kuin aikuisilla, niin suositukset eivät kiinnosta! Ne eivät vetoa, innosta etsimään lisää tietoa…

Moni voi myös pitää tietoa ”vanhana” ja historiaan jääneenä..

Nykypäivänä vahvemmin esillä on etenkin tietoisuus ympäristöstä, ekologisuus, kasvisruokavaliot jne. Niistä olen kirjoitellut myös blogissani…

Tärkeää olisi, että mitä aikaisemmin vanhemmat opettavat lapsille ja nuorille tietoa ravitsemuksesta, niin aina sen parempi. Elintavat vaikuttavat suoraan terveyteen ja ihmisen hyvinvointiin liittyen!

Vanha viisaus sen jo sanoo ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.”

Kiitos Jonnalle ehdotuksesta joulukalenterin aiheen suhteen!

Ps. Jos sinulla on käyttämättä liikuntasetelejä, niin verkkokaupastani löydät lahjakortit pukinkonttiin ja voit maksaa kaikilla yleisimmillä maksuvälineillä 😉 

Muista myös ilmaiset ladattavat ohjeet ja kotitreeni ohjelma naisille 😉

Paina ja lataa tästä! Paina ja lataa tästä!

Paina ja lataa tästä!

Lähteet:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Urheilevan koululaisen ravitsemuksesta: Nuoren urheilijan ravitsemusTerve urheilija -sivusto

Aamupala ja koululounas antavat puhtia koulutyöhön – tutuista asioista on hyvä muistuttaa. THL, blogi.

WHO-koululaistutkimus, 2020 .