Suomi läskistyy, läskistymistään… Osa 1

Suomi läskistyy, läskistymistään… Osa 1

Tiedätkö, että suomalaiset ovat entistä lihavempia!

Passiivinen elämäntyyli, mukavuudenhalu, istuminen, liikunnan vähyys, jatkuvasti saatavilla oleva runsas ja epäterveellinen ruoka vaikuttaa ympäristöömme niin, että obeesius lisääntyy ja lisääntyy…

Onko yhteiskunta muuttunut helpommin lihavuutta edistäväksi? Miten tähän saataisiin muutos? Kyse on lopulta jokaisen ihmisen terveydestä ja elämästä. Onko paino jokaisen oma asia vai ei? Kenellä on vastuu?

Suomihan lihoo!

Suomessa erityisesti työikäiset yli 30 vuotiaat suomalaiset läskistyvät. Tosin lihominen Suomessa ei koske pelkästään yli 30 vuotiaita, vaan koskettaa koko väestöä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Huolestuttavaa tässä on se, että etenkin nuoret ja aikuiset lihovat eniten. Suomalaiset ovat tällä hetkellä Pohjoismaiden lihavin kansa ja Euroopankin mittapuulla mennään kärkipäässä.

Väitän, että meillä kaduilla kävelee päivittäin tuhansia ihmisiä jotka ovat itselleen tikittäviä terveyspommeja (aikapommeja). Lihavuus aiheuttaa suoraan terveydellisiä ongelmia. Ei ehkä suoraan nyt, mutta pitkässä juoksussa kyllä.. Sitä olisi meidän kaikkien syytä miettiä. Myös itseni. Jos on jossain kunnossa, se ei tarkoita suinkaan sitä, että sitä tulee olemaan siinä kunnossa myöhemmin, etenkään jos omasta hyvinvoinnistaan ja kunnostaan ei pidä huolta.

Lasku yhteiskunnalla on tästä kova. Vuositasolla puhutaan pian 10 miljardista. Olisiko sille rahalle käyttöä esimeriksi vanhustenhoidossa tai tukea nuorten mielenterveyspalveluja tai jotain muuta vastaavaa?

Mikä on jokaisen oman terveyden hinta näissä asioissa? Auto voi olla hieno. Autoon saa uutta osaa, turboa vaihdettua jne, mutta vastaavasti ihmiseen ei uusia osia saa tuosta noin vain.. Sitäkin kannattaa miettiä ja sitä millaista tulevaisuutta haluaa myöhemmin elää?

Mikä meitä oikein lihottaa?

Suomalaiset lihovat koska moni syö enemmän kuin kuluttaa. Yksinkertaisesti energiakulutus on vähentynyt. Maailman on muuttunut paljon 30-40 vuoden takaiseen aikaan nähden. Aikaisemmin tehtiin enemmän fyysisempää työtä. Nykyään koneet hoitavat monet samat asiat.

Työnkuva on muuttunut pelloilta ja metsästä enemmän toimistoihin. Tämä on vähentänyt samalla työn energiakulutusta.

Arkiaktiivisuuden määrä ja energiakulutus on myös vähentynyt. Paikkaan kuin paikkaan liikutaan autolla. Kävely, pyöräileminen töihin on vähentynyt. Toki nykyään etäisyydet ovat myös pidempiä työn ja kodin välillä ja vaikea sitä olisi vaikkapa päivittäin 50 km matkaa taittaa jalkaisin. Sama koskee koulumatkoja. Ennen mentiin kouluun kävellen tai pyöräillen. Enää ei vaan vanhemmat vievät. Kiirekin on kova ja kaikkialle pitää keretä ja autollahan se onnistuu…

Onneksi sentään harrastamisen määrä tuntuu kasvaneen. Jos näin ei olisi, Suomessa lihottaisiin vieläkin enemmän.

Kuitenkin passiivisuuden lisääntymisen seurauksena se, että viikossa harrastaa pari tuntia hikiliikuntaa ei auta korvaamaan istumisesta ja passiivisuudesta johtuvia painoon ja terveyteen liittyviä haittoja.

Tämä, koska mitä enemmän istuu, sen enemmän pitäisi olla aktiivinen arjessa ja liikunnassa, mutta asia ei ole näin.

Samalla passiivisuuden rinnalla syöminen on muuttanut muotoaan ja nykyään on enemmän ja runsaammin kaikkea hyvää saatavilla. Nyt on taas tulossa uusi pikaruokaketju KFC Suomeen 3 ravintolan voimin, mahdollisesti enemmänkin.

Oikeastaan syömisestä on tehty todella helppoa ja pikaruokaa saa kaikkialta. Lisäksi ihmisiä pommitetaan jatkuvasti mainoksilla, mielikuvilla, houkutuksilla jne. Media vaikuttaa suoraan tähän ja on osaltaan syypää asiaan… Raha ja business ratkaisee asioissa. Joku myös tienaa paljon lihavuudella…

Valtio on ehdottanut, että sokeri, suola ja erityisen rasvaisen ruoan verotusta kiristettäisiin. Vastaavasti kasvisten verotusta keventää?

No kyllä… Auttaisiko asiaan? Esimeriksi alkoholia saa mistä tahansa. Kuka haluaa juoda alkoholia, niin kyllä ihminen sitä ostaa ja hankkii, olkoon hinta vaikka sitten kalliimpi. Sama tupakan suhteen. Ja jos ei saisi niin mustapörssi tai diilerit varmasti hankkisivat kaikkea kysynnän mukaan.. Olisiko sitten sokeridiileri sokeriaddiktiivisille ihmisille?

Näistä asioita on myös puhuttu ja puhuttu. Kuitenkaan kukaan ei tee asialle yhtään mitään. Puuttuuko rohkeutta puuttua asiaan? Olisko kyseessä se, että verotuloja tulee jo nyt sen verran paljon, että ei ole järkevää puuttua asiaan, vaikka kyseessä onkin kyse ihmisten elämästä ja terveydestä?

Onko verotuotot niin paljon kovemmat valtiolle, kuin se 10 miljardin vuosittaiset terveysmenot, jotka lihavuus aiheuttaa, että se kaikki voidaan sivuuttaa ja lakaista piiloon maton alle? Mistä tässä on kyse? Toki elintarviketeollisuus on kovaa bisnestä.

Tupakat menivät piiloon kaupoissa. Poissa silmistä, poissa mielestä. No silti niitä ostetaan. Toimisiko sama sitten karkkien, limsojen ja muun suhteen? Pitäisikö kaikki herkut piilottaa johonkin tiskin alle tai laittaa ne jopa lukolliseen kaappiin. Pakkauksiin päälle kuvat sydän- ja verisuonisairauksista.

No me emme elä Pohjois-Koreassa. Ketään ei pidä ja voi holhota. Kenenkään vapautta ei saa ja pidä rajoittaa.

Jokaisella on loppu kädessä vastuu itse itsestään ja myös siitä mitä suuhunsa laittaa.. Vapauteen kuuluu syödä mitä huvittaa. Vaikka se sitten aiheuttaisi erityisen suurta vaaraa, hallaa ihmiselle itselleen, yhteiskunnalla ja samalla myös koko meidän planeetalle.

Kuva: ukkinstituutti.fi

Mutta mikä tässä sitten lopulta olisi avuksi?

Mikä saisi ihmiset ymmärtämään oman parhaansa? Meillä on täällä tämä elämä nyt ja tässä ja kehomme koti on materiaalista kotiamme tärkeämpi. Koteja ja asuntojakin saa uusia. Kehoa ei taas voi korvata millään tavalla. Toki terveydenhoito on osaavaa, kehittyy koko ajan ja sairauksia voidaan parantaa. Mutta entäs sitten, jos sairastuu? Siinä voi pysähtyä kerralla koko elämä.

Elämäntavat vaikuttavat ihan kaikkeen. Olisi tärkeää, että jokainen meistä ymmärtäisi oman tärkeytensä. Tärkeyden omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Halu voida paremmin ja voida samalla henkisesti hyvin. Epäterveellinen syöminen vaikuttaa suoraan hyvinvointiisi.

Sanotaan, että olet sitä mitä syöt. Tällainen televisio ohjelmakin on olemassa. Tämä pitää paikkansa.

Moni tietää kyllä miten pitäisi syödä, mutta monelle voi aikaansaamattomuus olla esteenä. Sitten sitä syö kehnosti, pizzaa, kebabia jne. Kyllästää itsensä sokerilla.

Tietoa ravitsemuksesta on nykyään paljon saatavilla. Jopa niin paljon, että siinä jos missä menee pää täysin pyörälle. Tietoa kuitenkin on. Se ei kuitenkaan riitä, että ottaa asioista selvää. Se tieto pitäisi osata ja jaksaa edelleen siirtää käytäntöön, että siitä tulisi konkreettista hyötyä omaan elämään liittyen.

Monesti kyse on myös jaksamisesta. Me emme ole mitään automaatio robotteja, joita voi ohjailla miten sattuu. Meillä on vain rajalliset resurssit käytössä ja jos elämä kuormittaa, niin eihän sitä kukaan jaksa liikaa. Jotkut ihmiset puhuvat tässä tilanteessa itsekurista. No sellaista ei kuitenkaan ole ja jos on, niin itsekuri riittää vain hetken. Tärkeää onkin se mihin jaksamme keskittää huomiomme, fokus, miten käytämme energiaamme ja mitä pidämme tärkeänä?

Onko terveys ja hyvinvointi sellainen asia joka on sinulle arvoasteikolla tärkeä?

Tiedän omasta ja asiakkaitteni kokemuksesta, että mitä enemmän on kuormittavuutta elämässä, niin sitä vähemmän sitä jaksaa miettiä omaa syömistään. Tämä vaikka se kannattaisi.

Lohdullista on, että kuormittaviin asioihin voi kyllä pyrkiä vaikuttamaan, mutta elämässä ei kaikki ole aina meidän käsissämme, vaikka sitä miten haluaisimme. Osaan asioista voimme suoraan vaikuttaa ja jos voimme tehdä sen, niin se myös kannattaa. Osaan ei taas voi vaikuttaa mitenkään..

Muutos voi olla mahdollinen. Kannattaa kuitenkin miettiä, että minnepäin vene on kallellaan? Esimeriksi jos pitää erityisen tärkeänä työtään, sosiaalista elämää tai vaikkapa juhlimista, niin silloin terveys, ravitsemus ja liikunta voi olla vähemmän tärkeää. Muutoksen kannalta kannattaa pohtia mikä on itselleen oikeasti arvokasta ja kannattavaa. Tämä ei tarkoita, että elämisestä ja kaikesta hauskanpidosta pitäisi olla luopumassa kuten ei myöskään herkuista…

Kuitenkin se, että hyväksyy asiat sellaisena millaisia ne ovat nyt, voi olla yksi keino kohti muutosta. Ymmärtää sen, että ehkä aikani, voimavarat ovat menneetkin nyt kaikkeen muuhun kuin itsensä kuunteluun ja vaikkapa terveelliseen syömiseen liittyen.

Jos haluaa muuttaa ravitsemustaan parempaan suuntaan voi olla edessä se, että arjessa olevia prioriteetteja joutuu miettimään uudella tavalla. Meillä on kaikilla aikaa vuorokaudessa 24 tuntia. Aikaa ei valitettavasti voi ostaa mistään lisää. Samoin ei myöskään saa ostettua lisää jaksamista ja voimavaroja.

Tällöin voi joutua miettimään, että jos haluan panostaa enemmän itseeni, omaan jaksamiseen, terveelliseen syömiseen ja liikuntaan, niin voin joutua keventämään vaikka työkuormitusta tai vähentämään jostain muusta hetkellisesti. Tämä koska, uusien tapojen opettelu vie aina aluksi enemmän energiaa, mutta esimerkiksi sitten, kun terveellisestä syömisestä alkaa tulla arkipäiväistä, niin se ei vie samaa määrää energiaa kuin aluksi ja se energia voi siirtyä sitten täysin muihin asioihin.

Itsensä mollaaminen, tuomitseminen ja lyttääminen ei auta! Jos kokee morkkista siitä, että on laiminlyönyt itseään, niin voi ajatella asiaa niinkin, että minulla on ollut elämässä nyt paljon muuta, että en ole pystynyt keskittymään kunnolla itseeni.

Sitten lähteä tuumasta toimeen ja yrittää tsempata eteenpäin askel kerrallaan. Muistaa samalla sen, että ei kuitenkaan vedä rimaa niin ylös kuin Olympialaisten korkeudessa on.

Koska mitä haastavammaksi asiat tekee tai vaatii ja odottaa itseltään jopa mahdottomia, niin sen varmemmin sitä myös epäonnistuu omien tavoitteiden suhteen. Ravitsemusta voi muuttaa, kaikkea voi oppia. Se ei kuitenkaan käy kädenkäänteessä.

Lopulta me emme ole mitään He-Maneja tai muutenkaan yli-ihmisiä. Me olemme ihmisiä.

Jatkuu osassa 2…

Älä pelkää epäonnistuvasi!

Älä pelkää epäonnistuvasi!

Tavoitteena elämäntapamuutos, edistää hyvinvointia, terveyttä, jaksamista arkeen. Lisätä arkiaktiivisuutta, liikuntaa. Tai sitten halu polttaa rasvaa, olla timmimmässä kunnossa ja treenata tehokkaasti.

Tiedätkö, että täydellisyyden tavoittelu voi hankaloittaa todella paljon TAI jopa estää tulosten saavuttamisen!

Kun on tavoite, on halua. Kun on halua on motivaatiota. Kun on motivaatiota on tekoja ja taas teot lisäävät motivaatiota.

Mietitäänpä lapsuutta, lapsia yleensä. Opetellaan esimeriksi kävelemään. Sehän ei käy hetkessä, se ei käy itsestään. Me harjoittelemme kävelyä. Me kaadumme, me nousemme ylös, me kaadumme ja nousemme taas ylös, me kaadumme lukemattomia kertoja yhä uudestaan ja uudestaan, mutta lopulta me opimme kävelemään.

Antaako terve lapsi periksi, että en ikinä voi oppia kävelemään? EI anna vaan menee eteenpäin sinnikkäästi, oppii uutta ja haluaa oppia uutta.

Lapsi oppii asioita tekemisen kautta, yrittämällä ja samoin oppii erehdyksistä. Lapsi toistaa asiaa niin pitkään, että se varmasti sujuu. Lapsi on valmis laittamaan itsensä likoon, jotta voi oppia asioita. Samoin me aikuisetkin voimme oppia uutta, oppia uusia tapoja, rutiineja, omaksua niitä ja saada aikaan haluamiamme tuloksia. Lopulta ihan jokainen voi oppia.

Kuitenkin sitten tapahtuu jotain? Tulemme tietoisemmiksi itsestämme, mielestämme, kehostamme. Voimme helposti alkaa ajattelemaan myös sitä mitä muut ajattelevat meistä. Siitä seuraa se, että alammekin vältellä epäonnistumisen tunteita. Kukapa haluaisi epäonnistua?

Koulussa voimme saada osaksemme ivaa, pilkkaa, nälvimistä jos joku ei meneekin pieleen. Vanhempien tehtävä on olla tukena, mutta aina vanhemmat eivät osaa olla sitä, tukea kasvua- ja kehitystä parhaalla tavalla. Tekemisiin voidaan reagoida kriittisesti tai negatiivisesti. Tämäkin aiheuttaa epäonnistumisen pelkoa.

Mitäs sitten kun tavoite onkin aikuisena tehdä elämäntapamuutos?  Sen aloittaminen voi pelottaa aluksi ihan hirveästi. Kuitenkin jos yritämme jotain ja se ei heti sujukkaan ja epäonnistumisen pelko valtaa mieltä, emme enää yritä vaan lopetamme.

Emme uskalla, emme uskalla yrittää samalla tavalla mitä lapsena, kun mieli on valmis seikkailuun kuin seikkailuun. Pienet lapset eivät pelkää samalla tavalla, eivätkä myöskään mieti mitä muut minusta ajattelevat.

Aikuisena taas voimme pelätä niin paljon epäonnistuvamme, että suojelemme itseämme kaikelta ja olemalla yrittämättä. Sitten teemme niitä tuttuja turvallisia asioita ja elämme varman päälle.

Jos et muuta mitään, mikään ei muutu!

Terveellinen ravitsemus, liikunta, hyvinvointi. Tekemällä samoja asioita päivästä toiseen, saa myös samoja tuloksia kuin aina ennenkin.

Ongelma onkin, että jos päivittäiset asiat joita teemme, eivät vie meitä eteenpäin kohti parempaa hyvinvointia, vaan poispäin, emme myöskään voi saavuttaa itsellemme asettamiamme tavoitteita.

Mitäs sitten vaikka epäonnistuisi?

Tiedätkö mikä riski yrittämisessä on? Siinä, kun voi onnistua. Vastaavasti jos et yritä, mitään ei tapahdu. Ja vaikka yritit ja epäonnistuit niin ainakin teit parhaasi asian eteen.

Elämäntapamuutos, oppia syömään terveellisesti, liikkua. Mitään ei opi hetkessä. Kaikki oppimamme on seurausta säännöllisestä harjoittelusta, asioiden toistamisesta uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Niiden kertaamisesta ja taas kertaamisesta, niin pitkään, että opimme ne ja sisäistämme asiat.

Mietitään vaikka ruoan laittoa. Teet uuniruokaa, kanalaatikkoa. Pidät ruokaa liian pitkään uunissa. Ruoasta tulee kuivaa ja pahimmillaan se voi palaa pohjaan.

Mitä opit tästä? Älä pidä ruokaa liian pitkään uunissa.

Opit siis virheistä, mikä meni nyt pieleen, jotta et toistaisi samaa virhettä uudelleen.

Jokainen tekee virheitä. Kukaan ei ole täydellinen. Kannattaa kuitenkin miettiä missä oli vika? Kannattaa myös tehdä itsetutkistelua asioiden suhteen. Meidän on hirveän helppo syyttää toisia ihmisiä omista virheistämme tai jotain asiaa jota on turvallista syyttää, kuin että miettisimme asioita jotka voivat olla virheiden takana ja jopa kipeitä sellaisia.

Pysyvä muutos voidaan saavuttaa rennollakin otteella…

Elämäntapamuutos, hyvinvointi, laihtuminen. Parannamme omaa syömistä, lisäämme liikuntaa. Käännämme jopa kivet ja kannot, että se onnistuu. Kuitenkin maalaamalla mustan valkoiseksi voimme yrittää liikaa ja vaatia itseltämme aivan liikaa.

Saatamme olla lyhytpinnaisia, lopettaa elämäntapamuutoksen yhä uudelleen ja uudelleen. Kokeilla mitä erilaisempia keinoja laihduttaa, muuttaa elämää ja yrittää hallita sitä. Kahlata läpi kaikki mahdolliset selfhelp-oppaat ja valaa vahvaa uskoa.

Kuitenkin toistamalla samat virheet yhä uudelleen ja uudelleen. Kukaan, kun ei ole täydellinen. Meillä on oma elämä, arki, kiireet, heikkoudet, epävarmuudet ja lisäksi pelot, ahdistukset ja vaikka mitä, ja se kuuluu vain ihmisen elämään.

Elämäntapamuutoksen ja laihdutuksen vaikeus!

Laihduttamisen pitäisi olla itsessään helppoa. Syö vähemmän ja liiku enemmän. Yleinen neuvo. No miksi ihmeessä meillä on sitten miehistä Suomessa jopa yli 60% ylipainoisia ja naisista noin 50%.

Eikös sen pitänyt olla helppoa?

MUTTA, kun se ei ole. Meillä jokaisella on omat tavat, syvään juurtuneet tavat, tottumukset ja syvällä sisimmällä vielä ajatukset, tunteet ohjaavat meidän käytöstä.

Noudata siinä sitten 5 viikon dieettiä 😀 Ihan oikeasti nyt. Miten oletat muuttavasi pahimpia tapojasi hetkessä? Oppia kaiken sen mitä vaaditaan, että voi muuttaa ruokailutottumuksia pysyvästi.

Se ei käy hetkessä. Mitä tiukemmassa tavat ovat, sen haastavampaa niistä on päästä myös voitolle. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta ja erityisesti se kannattaa. Aidolla muutoksella voit parantaa elämänlaatuasi 100%, lisätä terveyttävä ja pidentää myös elinikääsi.

Millä lääkäri pysyy sinusta kaukana? Elämällä terveellisesti, panostamalla omaan hyvinvointiin ja etenkin ravitsemukseen. Kaikki se vaiva, työ kannattaa. Se ei kuitenkaan käy ilmaiseksi vaan tosiaan vaatii joskus jopa hartiavoimin töitä. MUTTA mieti mitä se voi saada aikaan? Se voi parantaa merkittävästi elämänlaatuasi.

Eteen tulee aina mutkia, kaivoja, joskus jopa kraatereita. Onko vastoinkäymiset sellainen asia, että hanskat tiskiin? Niihin ei kannata suhtautua niin vaan, että ne ovat mahdollisuus mennä eteenpäin, ei siis syy antaa periksi.

Ilman epäonnistumista, kun ei voi onnistua!

Miten voi oppia epäonnistumisista?

Kukapa ei olisi joskus epäonnistunut? Etenkin elämäntapamuutosta tehdessä virheet, erheet ja vastoinkäymiset kuuluvat pakollisena osana matkaan. Se on kuitenkin totuus.

Koska on täysin mahdotonta, muuttaa sitkeitä tapoja hetkessä ilman, että joudumme näkemään mitään vaivaa, kohtaamatta epäonnistumisia, matkalla kohti tavoitteita.

Pyri siksi oppimaan kaikista virheistä ja epäonnistumisista, koska se voi kehittää sinua ja auttaa menemään eteenpäin kohti onnistumisia.

Paine onnistumisesta

Sosiaalinen media, elokuvat, muotilehdet, ympäristö yrittää puristaa meitä tiettyyn muottiin ulkonäön ja ajattelun suhteen. Tästä voi seurata ajatus, että minunkin pitää pystyä johonkin samaan. Tästä voi seurata täydellisyyden tavoittelua, perfektionismia.

Perfektionismi taas johtaa pelkoon ja se johtaa pelkoon siitä, että voikin epäonnistua.

Siitä voi seurata se, että ei uskalla ryhtyä edes toimeen vaikka tietäisi mikä on itselleen parasta hyvinvoinnin eteen. Jätetään asiat hoitamatta, tekemättä, viivytellään ja vitkastellaan. Kaiken takana pelko epäonnistumisesta. Ei siis uskalleta kohdata vastoinkäymisiä silmästä silmään.

Perfektionismista tulee hirveä paine. Pitää suoriutua ja ylittää itsensä 110%. Mutta sekään, kun ei ole mahdollista.

Vähempikin riittää!

Ei kannata pyrkiä perfektionismiin, ennemmin tavoitella erinomaisuutta. Se on paljon parempi asia. Miksi näin on?

Perfektionisti on puolusteleva, joka ei kestä mitään kritiikkiä itseään kohtaan. Vastaavasti erinomaisuuteen pyrkivä on avoin asioille ja uusille ideoille. Myös alttiimpi muutokseen ja omaksumaan uutta tietoa ja oppeja joita tarvitaan elämäntapamuutoksessakin.

Perfektionisti pelkää epäonnistumista enemmän kuin mitään. Tästä syystä ei uskalla edes aloittaa, koska pelko painaa mielessä.

Erinomaisuuteen pyrkivä taas näkee epäonnistumiset mahdollisuutena ja virheet ovat palaute omasta tekemisestä, joiden kautta voi kehittää itseään eteenpäin.

Perfektionisti on hyvin kriittinen itseään kohtaan. Etsii virheitä itsestään ja ei näe helposti hyvää itsessään vaikka sitä olisi miten paljon. Aina, kun voisi olla paremminkin…

Erinomaisuuteen pyrkivä vastaavasti ymmärtää, että kukaan ei ole täydellinen ja hyväksyy omat sekä muiden virheet. Ymmärtää myös, että ne ovat välttämätön ”paha” kohti parempaa.

Perfektionisti unohtaa elää koko matkan. Keskittyy vain lopputulokseen, eikä huomaa, että matkalle mahtuu paljon onnistumisia, jotka vievät kohti tavoitetta.

Erinomaisuuteen pyrkivä vastaavasti ymmärtää myös matkan tarkoituksen selvemmin kohti lopputulosta.

Kumpi on parempi?

Se, että painetaan 200 lasissa, yritetään kaikki täysillä, ravinto on yhtä suorittamista, liikunta. Treenit pitää olla kovempia ja jos treenin jälkeen ei ole täysin uupunut, harjoitus on ollut turha.

Mikään, kun ei riitä perfektionistille.

Kuitenkin sitten, vähempi riittää, koska erinomaisuuteen pyrkivä ja sen tavoittelu tuottaa paremman lopputuloksen ilman, että tarvitsee purra hampaita yhteen jatkuvasti ja kokea stressiä jatkuvasta epäonnistumisesta.

Miksi näin on? Siksi, että opimme matkalla virheistämme, olemme valmiita siihen ja etenemme askel kerrallaan eteenpäin päättäväisesti, kuin taas toivomme jotain simsalapim hokkuspokkus keinoa joka tekee meistä hetkessä rikkaita ja kauniita, ilman mitään vaivaa, työtä ja epäonnistumisia.

Virheitä ei kannata pelätä, epäonnistumista ei kannata pelätä, sillä jokainen epäonnistuu. Itse olen epäonnistunut vaikka missä, mutta ilman epäonnistumisia ei voisi onnistua.

Kun emme pelkää liikaa, voimme jatkaa tekemistä. Voimme yrittää ja mennä eteenpäin tehokkaammin ja, kun opimme voimme saada aikaan parempia tuloksia!

Ole siksi armollinen itseäsi ja muita kohtaan. Mieti omia voimavaroja, älä yritä liikaa, älä yritä muuttaa kaikkea hetkessä.

Valmennuksessani…

Valmennuksessani keskityn asiakkaideni kohdalla erityisesti siihen mitä on säännöllinen syöminen, sopivat annostenkoot, ravitseva ja monipuolinen ravinto, tietoinen läsnäolo, tunnesyömiseen vaikuttavat tekijät, arvot, stressi jne.

Onko sitten lautasella välillä nakkeja tai muussia ja olutta. Se on monesti epäolennaista. Se, kun ei ole se tärkein asia ja ratkaiseva asia. Tai pitääkö ruokia olla punnitsemassa tai syödä superfoodeja.

Tärkeintä on keskittää energiansa ja omat voimavarat olennaisiin asioihin, ei epäolennaisuuksiin. Sitä kautta, kun saadaan tuloksia aikaan lopulta. Eletään siis normaalia elämään ja opetellaan elämään sitä terveellisten päivittäisten valintoja ja liikunnan kautta. Silloin tällöin epäterveellisemmät valinnat eivät venettä kaada.

Olkoon se sitten vaikka miten epätrendikästä kaiken ketoosi hypen ja muun trendikkään liikunnan sijaan.

Click here to subscribe

Motivaatio ja elämäntapamuutos?

Motivaatio ja elämäntapamuutos?

Ravinto, liikunta, lepo. Täydellisyyden tavoittelu ja suorittaminen.

Elämäntapamuutosta kun tekee voi helposti lähteä ohituskaistalle. Kaistalle joita on Saksassa isoilla moottoriteillä. Niillä kaistoilla saa painaa polven lukkoon ja ottaa autosta irti kaikki hevosvoimat mitä lähtee ja antaa palaa täysillä.

Mutta kannattaako se? Menovesi voi loppua äkkiä ja välttämättä lähimpään huoltoasemaan on matkaa. Saman voi tehdä elämäntapamuutoksen kanssa.

Jokainen päivä pitäisi olla oma suorituksensa. Pystyä 100% parhaaseensa niin ruokavalion kuin liikunnan osalta. Kymppi suorituksia ja vähempi ei riitä. Onko muukin elämä jatkuvaa kympin oppilaana olemista? Kenelle se on sitä?

Miksi elämäntapamuutoksen pitäisi olla sitä? Miten se voisi edes olla sitä?

Vaatiiko elämäntapamuutos sitä, että on jatkuvasti

  1. Todella motivoitunut?
  2. Insipiroitunut?
  3. Joka päivä pitää pyrkiä parantamaan omaa suoritustaan edellisestä?

Mietihän asiaa tarkemmin……?

Onko yleensä mahdollista olla joka päivä loppuelämäsi ajan yhtä motivoitunut ja inspiroitunut muutokseen, terveelliseen syömiseen, liikuntaan ja onko motivaatio koko ajan korkealla?

TOTUUS ON, ETTÄ EI!

Edes me hyvinvoinnin ammattilaiset emme siihen pysty. Emme mekään jaksa päivittäin miettiä kaikkia valintojamme ja onko tämä nyt juuri tässä hetkessä se paras vaihtoehto lisäämään omaa hyvinvointiamme.

Elämässä tulee asioita vastaan. Muuttuvia yhtälöitä riittää. Motivaatio nousee, se laskee. Se on vähän kuin Univeral Studiosin vuoristorata. Ensin on nousu, sitten lasku, nousu, lasku, silmukka jne.

Motivaatio vaihtelee samalla tavalla ja se on ihan normaalia. KUITENKIN metsään mennään, että kolahtaa jos tätä ei tiedosta. Sitä voi alkaa kokea jatkuvia epäonnistumisen tunteita. Tulee eteen pettymyksiä. Uupumista ja kohta koko homma ei enää kiinnosta…

No enhän minä pystynyt olemaan parempi versio itsestäni tänään, en huomenna ja onko tässä lopulta mitään järkeäkään…Tiedätkö, että lopulta et edes tarvitse sen suurempaa motivaatiota muutoksen eteen. Se on muutenkin mahdollista!

Tiedätkö mikä erottaa ammattilaisen ja amatöörin?

Ammattilaisella voi motivaatiota laahata myös nilkoissa. Kuitenkin ammattilainen on ollut tietoinen siitä, että kun tekee tietyt rutiinit olosuhteista ja mielialastaan huolimatta, niin voi edistää terveyttään ja ylläpitää sitä. Olipa kyse sitten ravinnosta, liikunnasta tai palautumisesta.

Vastaavasti amatööri toimii tässä toisin. Elämässä tulee koko ajan tilanteita, että nyt ei huvita. Ei jaksa, ei kiinnosta. Kuitenkin ammattilainen tietää ja tiedostaa sen mitä siitä seuraa ja se johtaa negatiivisiin seuraamuksiin.

Tekemällä päivittäin pieniä hyvinvointia tukevia asioita, riippumatta siitä kiinnostaako minua vai ei, motivaatio voi kasvaa sitä mukaa kun asioita tekee.

Motivaation suhteen ei ole olemassa mitään hokkuspokkusta tai jotain ihme painiketta.

Motivaatio syntyy tekemisestä, siitä että alkaa toimia, siitä että asioista muodostuu rutiini!

Motivaatio ei synny siitä, että ajattelee päänsä puhki, että minun pitäisi. Minun pitäisi syödä terveellisemmin, minun pitäisi liikkua, minun pitäisi nukkua enemmän. Ei, se syntyy siitä, että siirtää ajatukset tekemiseen. Lopulta teoilla on väliä ja ne vievät eteenpäin kohti parempaa motivaatiota, joka kuitenkin sitten taas vaihtelee.

Ihminen saattaa lykätä asioita. Jokin asia voi olla vaikka miten kiva, mutta jos nyt kuitenkin vasta huomenna?

Päätän tehdä nyt koulutyöni loppuun kunnolla ja sitten huomaakin, että 2h kulunut ja surfannut päättömästi internetissä. Tehnyt siis kaikkea muuta mitä alunperin ajatteli.

Sama voi koskea elämäntapamuutosta. Mitäs jos kuitenkin huomenna? Ehkä ensi viikolla? Ehkä ensi kuussa…

Sitten huomaakin, että huominen on mennyt ja sitä toimintaa ei lopulta edes koskaan tullutkaan.

Aloittaminen voi olla vaikeinta. Kuitenkin kun ryhtyy toimimaan, niin 5-10 minuuttia aloittamisesta, huomaa että asiat alkavatkin sujua. Mutta kuitenkin mitä se vaati? Se vaati sen, että aloitti, olipa motivaatiota tai ei, niin se kannattaa.

Tätä kannattaa miettiä, kun epäröi että jaksanko minä nyt panostaa terveelliseen syömiseen, onko minulla yleensä motivaatiota, jaksanko laittaa lenkkitossut jalkaan.

Kadutko sitä, että valitsit toisin?

Söitkin epäterveellisesti?

Jätit treenaamatta?

Jos valitsit paremman vaihtoehdon, niin harvemmin se on kaduttanut sinua.

Motivaatio syntyy siis tekemisestä. Ei tekemättä jättämisestä. Motivaatio ei tule sieltä taikomalla vastaan. Liikkeelle lähteminen, asioiden toteuttaminen lisää onnellisuutta, onnistumisen kokemuksia, lisää energiaa. Tätä kautta voi haluta myös lisää ja motivaatiota kasvaa..

Tekeminen kasvattaa hyvää kierrettä!

Motivaatio kasvaa tekemisellä. Mitä enemmän tekee parempia valintoja itsensä suhteen sitä enemmän syntyy halua tehdä vieläkin parempia päätöksiä. Tästä seuraa edelleen halu tehdä vieläkin parempia asioita jne.

Itseensä panostaminen, terveys, ravinto ja liikunta alkaa siis tuottamaan kertoimella sinulle lisää hyvää.

Miten saada itsensä liikkeelle ja onnistua?

Sitä varmemmin onnistut mitä enemmän pystyt luomaan päivittäisiä, viikottaisia ja jopa kuukausittaisia hyviä tapoja, tottumuksia, rutiineja itsellesi.

Ne auttavat sinua nimittäin pysymään oikealla tiellä.

Hyviä rutiineja on esimeriksi:

  1. Säännöllinen ruokailu
  2. Ravitseva aamupala
  3. Säännöllinen liikunta
  4. Mennä riittävän ajoissa nukkumaan
  5. Käydä säännöllisesti ruokakaupassa ja varmistaa, että on terveellistä ruokaa saatavilla.

Säännöllinen ruokailu auttaa sinua siinä, että teet parempia valintoja arjessa. Aamupala tukee koko päivittäistä syömistä ja antaa hyvän startin päivään liittyen ja vaikuttaa iltasyömiseen liittyen.

Säännöllinen liikunta tukee yleistä jaksamista, hyvinvointia, kehittää peruskuntoa ja edistää terveyttä.

Riittävä lepo tärkeää palautumisen, jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Terveellistä ruokaa, kun on saatavilla se edelleen vaikuttaa siihen, että jos kotona on terveellisempää syömistä kuin vaikkapa sipsit, niin helpompaa on syödä terveellisemmin.

Jos taas et syö säännöllisesti, et aamupalaa, et treenaa, et nuku kunnolla ja kotona ei ole kuin sipsejä, niin todennäköisesti syöt nälkäisenä, väsyneenä niitä sipsejä.

Asioita kannattaa siksi opetella, oppia, muodostaa niistä tapoja, rutiineja, tottumuksia kuten vaikkapa hampaiden harjaaminen, niin on jo pitkällä ja tämä kaikki taas lisää motivaatiota elämäntapamuutosta kohtaan.

Mutta jos vain ajattelet, mitään ei tapahdu.

Miettimisen lisäksi ala toimia. Tee aikatauluja. Varaa kalenteriin aikaa liikuntaa varten. Perjantaina klo 18.00 lähden treenaamaan.  Toteuta se kummemmin analysoimatta, että mitä jos kuitenkin vasta huomenna….

Tee se olipa motivaatiota tai ei, samalla tavallahan peset niitä hampaitakin.

Samalla tavalla voit toimia aamupalan suhteen. Varaa aikaa aamupalaan. Varaa aikaa, että sinulla on lounas mietittynä.

Lopulta et tarvitse mitään motivaatiota tähän. Toimi, et tarvitse inspiraatiota asioiden tekemiseen. Aikatauluta niitä ja pidä kiinni siitä mitä päätät tehdä!

Motivaatio ei synny tyhjästä. Se syntyy tekemisestä!

Click here to subscribe

Ympäristön paine

Ympäristön paine

Olet pakannut eväät valmiiksi töihin. Päättänyt, että kyllä minä nyt tsemppaan ja hallitsen omat mielihaluni. Eihän se vaadi kuin vähän sisua ja puren vaikka hammasta yhteen.

Sitten työkaveri onkin leiponut suurella rakkaudella herkullisia suussa sulavia mokkapaloja. Toinen työkaveri tuonut lisäksi kahvihuoneeseen mukanaan ison pussin karkkia, toinen vieläpä suklaata.

APUA, mitä minä nyt teen. Sitten koittaa se pahin hetki päivässä. Ruokatauko. Kaikki ovat vielä samanaikaisesti syömässä. Pussit avautuvat. Mokkapalat sujahtavat ääntäkohden. Kuulet kuinka hampaat iskeytyvät herkulliseen mokkapalaan, suklaaseen, karkkiin…

Mitäs jos ottaisin kuitenkin yhden palan..

Kätesi kurouttautuu vaihvihkaa kohti herkkuja ja otat muutaman palan suklaata. Mitäs jos vähän muutakin. Pian huomaatkin, että kahvipöydässä suklaa, karkki ja mokkapalat ovat tehneet kauppansa.

Hirveä morkkis, syytökset, olokin on vähän nurja. Kaikki tämä vain, että oli tarjolla ilmaista hyvää ja kaikki muutkin söivät.

Kysymys? Kuinka monelle on sattunut vastaavaa?

Väittäisin, että aika monelle meistä. Lähes kuka tahansa sortuisi samassa tilanteessa.

Totuus on, että ympäristö vaikuttaa ja se muokkaa meidän käyttäytymistämme, halusimmepa sitä tai emme. Mielemme vain toimii näin ja se vaikuttaa mitä ympärillämme tapahtuu. Tässä pätee sellainen massan laki, enemmistö. Mitä siis suurinosa tekee, niin ”olettamus”, tapa, tottumus on, että niinhän pitääkin tehdä.

Eihän nyt herranen aika tohdi kieltäytyä etenkään siitä jos joku on vaivalla vääntänyt niitä mokkapaloja illan kähmeessä.

Siitähän voisi joku vielä loukkaantua, jos sanoisi EI! Mitäs siitäkin seuraisi. Pahimmillaan vielä outoja katseita ja omassa päässä ajatus, että taasko sitä ollaan jollain ihmedieetillä, etkö sinä voi muka taaskaan mitään syödä. Pahimmillaan tulee vielä syyttävä sormi pöydän ylitse osoittamaan…

Kukapa sellaistakaan kaipaa. Sitähän joutuisi taas vielä selittelemään omaa käytöstään muille ja perustelemaan miksi sitä mukamas haluaa syödä terveellisemmin.

Mutta antaako sitten muiden torpedoida omaa onnistumistaan? Kenelle jättää päätäntä vallan omasta kehostaan? Kuuluuko se sille työkaverille? Sekö se elää muutenkin sinun elämääsi? Ympäristö vaikuttaa ruokailutottumuksiimme lopulta enemmän mitä tulemme edes ajatelleeksi.

Vai miten menee kotona?

Jos joku syö kotona sipsejä, tilaa valmisruokaa, niin aika todennäköistä on, että kaikki muutkin tekevät juuri niin. KUITENKIN… kuka on elämänsä herra (tai rouva tai siltä väliltä)?

Se olet sinä itse. Sinä pystyt kyllä siihen, että voit vaikuttaa mitä siellä jääkaapissa on. Kuka muu sinne kantaa ruokaa? Mitä valintoja teet päivittäin? Mitä ostat?

Teemme koko ajan valintoja jo ihan puhtaasti alitajuisesti, sen enempää niitä miettimättä. Mennään porukalla ravintolaan ja kaikki tilaavat pizzaa. Mennään porukalla kahville ja muut ostavat kahvin kanssa leivonnaisen. Mitä sinä teet? Helppoa on mennä massan mukana kaikessa. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, eikä pidäkkään. Ystäviäkin pitää nähdä, ellei sitten halua olla erakko.

Kuitenkin sinä voit itse vaikuttaa kaikkeen mikä liittyy itseesi. Voit myös halutessasi muokata ympäristöstäsi sellaisen, että se tukee sinun tavoitteitasi ja niiden saavuttamista. Nämä asiat eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, ei välttämättä viikossa, eikä edes kuukaudessa, mutta kaikki on mahdollista.

Mieti omia rutiinejasi? Miten toimit missäkin tilanteessa?

Käytkö päivittäin samassa ravintolassa syömässä?

Teetkö päivittäin samoja valintoja?

Miten muut syövät töissä?

Miten perheesi syö?

Onko töissä koko ajan karkkia ja muuta saatavilla?

Tuoko niitä joku jatkuvasti töihin?

Kuka käy kaupassa ja mitä sieltä ostetaan?

Onko kotoa kaapeissa jatkuvasti herkkuja?

Mikä vaikuttaa sinuun positiivisesti? Entäs mikä negatiivisesti?

Mitä sinun pitää tehdä, että voisit muuttaa asioita?

Koska tiedätkö, että jos et muuta mitään, niin mikään ei myöskään muuksi muutu. Pyörit siis samaa ympyrää, vaikka tahtoisitkin saada aikaan elämäntapamuutoksen.

Click here to subscribe

 

Kakkaaminen ei ole yhtä kuin aineenvaihdunta!

Kakkaaminen ei ole yhtä kuin aineenvaihdunta!

Puhutaampa hetki kakasta…..

Kakkaaminen ei ole yhtä kuin aineenvaihdunta!

Vessassa käyntien tiheys ei ole yhtäkuin nopea aineenvaihdunta!

Jos ruoka tuntuu tulevan pyllystä ulos miltei heti, kun olet sen syönyt, niin se ruoka ei ole sitä mitä juuri söit. Syömäsi ruoka kyllä voi laukaista kakkahädän ja tarpeen juosta vessaan istumaan pää punaisena.

Tällä ei kuitenkaan ole tekemistä aineenvaihdunnan tai nopean sellaisen kanssa. Monet ruoka-aineet kun voivat saada vatsan sekaisin. Monella on nykyään esimeriksi ärtyneen suolen oireyhtymä IBS. Kahvi, kuukautiset (prostaglandiini-hormonit) jne.

Aineenvaihdunta ei ole myöskään sitä, että vatsa toimii harvoin, jolloin olisi hidas aineenvaihdunta.

Mitä aineenvaihdunta yleensä on?

Aineenvaihduntaan kehossa vaikuttaa monet eri tekijät kuten  vitamiinit, mineraalit, hormonit ja kasvutekijät. Näitä aineita vaihtuu sitten koko ajan, kun syömme ja hengitämme. Ravinnosta saamme aineita, joista on hyötyä elimistön aineenvaihdunnassa.

Kehomme on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Monet eri kehon fysiologiset toiminnot vaikuttavat koko ajan aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Lihaksisto, verenkierto- ja hengityselimistö..

Aineenvaihdunnan reaktiot voidaan jakaa kahteen osaan. Näitä ovat anabolinen, eli rakentava ja katabolinen, hajoittava. Kehomme pyrkii tasapainottamaan koko ajan itseään kaikilla tavoilla, esim säätelemään natriumin ja kaliumin suhdetta. Samoin keholle on tärkeää anabolisen ja katabolisen tilan tasapaino.

Anabolinen, rakentava tila saavutetaan, kun saadaan ravinnosta laadukasta ruokaa. Esimeriksi jos olet treenannut kovaa ja syöt pian harjoittelun jälkeen, kehosi siirtyy katabolisesta tilasta rakentavaan anaboliseen tilaan. Sama, kun syöt säännöllisesti proteiinia, keho on jatkuvasti rakentavassa tilassa ja proteiinisynteesi toimii.

Katabolinen tila vastaavasti tulee esiin, kun treenaat kovaa, mutta et huolehdi riittävästi ravinnosta ja et saa tarpeeksi proteiinia. (Proteiini tehostaa aineenvaihduntaa = keho joutuu suuremmalle työlle hajottaessaan proteiinia ruoansulatuselimistössä)

Elimistön kannalta, aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä asioita elimistössämme ovatkin energiantuotanto. Se mitä ruokaa syöt, miten keho käsittelee sen ruoansulatuselimistössä. Ruoka alkaa pilkkoutua jo suussa (siksi myös ruokaa kannattaa pureskella hyvin, ei hotkia sitä), siitä edelleen vatsalaukkuun jossa ruoka hajoaa ja edelleen ohutsuoleen imeytymään. Kaikki nämä prosessit vastaavasti kuluttavat energiaa (aineenvaihdunta on käynnissä)

Elimistö myös pyrkii poistamaan omien ja kehon ulkopuolelta tulleita vierasaineita. Kehon suurin aineenvaihdunnan elin on maksa. Maksa kun toimii hyvin, aineenvaihdunnan prosessitkin toimivat. Maksa toimii polttomoottorina, jota kautta keho puhdistaa itseään. Samoin munuaiset joiden avulla virtsaa erittyy ja keho puhdistaa itseään. Taas kyse on aineenvaihdunnasta.

Ruoan pilkkoutumiseen, imeytymiseen ja varastoitumiseen liittyy sitten ulostaminen. Sekin on kyllä osa aineenvaihdunnan prosessia, mutta vasta kun keho on ensin polttanut ravintoa siihen muotoon, että kakka tupsahtaa pönttöön.

Hermosto, hormonitoiminta, kuten kilpirauhaset jne. Kaikki nämäkin vaikuttavat aineenvaihduntaan.

Syödyllä ravinnolla on suuri merkitys kehon aineenvaihduntaan. Keho joutuu suuremmalle kapasiteetille hajottaessaan proteiinia. Proteiini lisää myös lämmöntuotantoa kehossa n. 10%.

Seuraavaksi energiaa kuluu hiilihydraattien hajottamiseen. Vähiten vastaavasti rasvan imeytymiseen ja rasva imeytyykin hitaimmin.

Aineenvaihdunnan eri prosessit ovat lopulta käynnissä koko ajan. Vaikka makaisit 24/7 sängyssä, niin keho käyttää energiaa tarvittavien elintoimintojen ylläpitämiseen, kuten hengitys, verenkierto ja sisäelinten toimintaan. Aineenvaihduntaa tarvitaan lopulta siis elossa pysymiseen. Tästä aineenvaihdunnasta käytetäänkin nimitystä perusaineenvaihdunta = PAV.

Vastaavasti kun olet aktiivinen arjessa, keho kuluttaa taas enemmän energiaa ja tarvitset sitten lisää ravintoa, että kehon aineenvaihdunta ei pääse hidastumaan = liian vähäinen syöminen hidastaa ruoansulatuksen prosesseja. Energiaa kuluu vastaavasti vähemmän.

Vastaavasti, kun syöt riittävästi keho joutuu työskentelemään ahkerammin ja aineenvaihdunta on vilkkaampaa. Lopulta syömisen kautta voidaan kiihdyttää aineenvaihduntaa. Siksi säännöllinen syöminen kannattaa, koska se kuluttaa energiaa.

Aineenvaihduntaa vaikuttaa sinun sukupuoli, perimätekijät, ikäsi, lihasmassan määrä, kehonkoostumus, ruoansulatuksen toimivuus ja ravinnon imeytyminen. Viettämäsi aika levossa, aktiivisuus, liikunta ja lopulta sekin miten voit mentaalisesti.

Nopea suoliston toiminta tai hidas sellainen ei kerro siis mitään aineenvaihdunnastasi. Se on vain kakkaamista pönttöön…

Jos haluat, että aineenvaihdunta pelaa.

  1. Syö säännöllisesti
  2. Liiku säännöllisesti
  3. Huolehdi vatsasi ja suolistosi hyvinvoinnista
  4. Yritä välttää stressiä
  5. Nuku riittävästi.

Parempaa vastustuskykyä

Parempaa vastustuskykyä

Parhaita keinoja lisätä puolustusta on muun muassa riittävät yöunet, stressin välttäminen, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, liikunta ja erityisesti hygienia, johon liittyy säännöllinen käsien peseminen. Samoin, että pyrkii välttämään ihmisjoukkoja, sairastavia ihmisiä, lapsia jne. Näillä keinoilla puolustuskykyään voi kyllä yrittää parantaa.

Taistelu käy kuitenkin hyvin vilkkaana. Elimistömme yrittää torjua kaikin voimin tautia aiheuttavia mikrobeja. Nämä puolustussolut tappavat viruksia, bakteereja ja tuottavat vasta-aineita. Kuitenkin on vähän kuin Venäläistä-rulettia kuka voittaa, kuka häviää.

Tässä tilanteessa sitä voisi myös turvautua, jos mihin keinoihin, mutta se ei kannata. Älä siksi usko nyt mitään humpuukia, jota netti on täynnä. Koronavirus on saanut liikkeelle kaiken maailman puoskarit, jotka kauppaavat ravintolisiä ja mitä erilaisempia keinoja, jotka lupaavat mukamas parantaa ihmisten vastustuskykyä. Nämä keinot kuitenkaan harvemmin, jos koskaan auttavat yksistään pitämään taudinaiheuttajia loitolla. Yhteen asiaan ne kyllä auttavat. Siihen, että ne vievät rahasi.

Tee sen sijaan parhaasi oman hyvinvointinsa eteen.

1. Liiku hyvin, mutta järkevästi!

Liikunnan tiedetään yleisesti parantavan ja ylläpitävän parempaa vastustuskykyä. On kuitenkin epäselvää, kuinka paljon?

Moni tykkää liikkua todella kovaa ja vähän rääkätä itseään.  Överitreenaaminen ja ylikunto kuitenkin lisää riskiä sairastua. Kun liikunnan määrä menee kovin runsaaksi, niin se rupeaakin lisäämään sairastumisen riskiä. Maltti on nyt siksi myös valttia.

Liikunta ja lihaskuntoharjoittelu lisää kehoon lihasmassaa. Samalla se parantaa verenkiertoa ja aktivoi puolustussoluja. Tätä kautta liikunta voi vahvistaa puolustuskykyä.

Liikunta tehostaa hengityselimistön ja hengitysteiden toimintaa, lisää limantuottoa hengitysteissä, sekä lisää rintakehän liikkuvuutta. Tätä kautta elimistö voi poistaa taudinaiheuttajia,  vähentää infektioriskiä ja tehostaa puolustussolujen toimintaa.

Liikunta siis kannattaa ja etenkin nyt se kannattaa! 

Tekosyitä löytyy aina olla liikkumatta, mutta erityisesti nyt ne kannattaisi heittää romukoppaan. Oman hyvinvointisi, terveytesi ja koko elämäsi takia.

Voi myös olla, että kohta yksi asia, jota voidaan tehdä vielä vapaasti, on harrastaa liikuntaa

2. Syö hyvin, voi hyvin

Ravinnolla on suuri merkitys vastustuskykyyn. Usein, kun ravinnosta ei saada tarpeeksi vitamiineja ja kivennäisaineita, ravinnon energiansaanti on kovin heikkoa ja  seuraa se, että vastustuskyky heikkenee.

Jos ravinto ei ole tarpeeksi laadukasta, monipuolista ja riittävää, on suurempi todennäköisyys sairastua.

Heikko hiilihydraattien saanti esimerkiksi heikentää lihasten palautumista ja immuunipuolustusta. Pitkään jatkunut energian vähyys voi johtaa sairastumiskierteeseen. Se voi myös altistaa eri asteisille loukkaantumisille.

Monet eri vitamiinit vaikuttavat osaltaan immuunipuolustukseen, joten niiden puutostilat heikentävät suoraan puolustusta.

Myös nestevajaus vaikuttaa kehon suorituskykyyn ja hyvinvointiin. Siksi neste- ja suolatasapainoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Se mitä voit tehdä nyt on, että pyrit syömään monipuolisesti. Runsaasti kasviksia, proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa. Kaikkia näitä ravintoaineita laadukkaista lähteistä. Nyt jos koskaan Koronavirusta vastaan taistelussa korostuu ravinnon merkitys.

3. Hengitä

Huoli omasta terveydestä, läheisten terveydestä ja tähän päälle vielä mahdolliset huolet taloudellisesta tilanteesta voivat aiheuttaa voimakasta stressiä.

Stressi on kaksiteräinen miekka. Vähäinen stressi voi olla hyväksi, mutta jos stressaa itsensä kuoliaaksi, se voi sairastuttaa.

Stressiä voisi verrata pahimmillaan urheilijan ylikuntoon. Keho ei palaudu, keho on sekaisin, vastustuskyky alhaalla jne.

Jotkut tutkimukset osoittavatkin, että stressi voi heikentää immuunijärjestelmän solujen toimintaa.

Olet myös varmaan kuullut sanottavan, että kun stressi laukeaa, sitä sairastuu.

Stressi ei ole nyt hyväksi. Jos pystyt keskittymään ja hallitsemaan stressiä eri stressinhallintakeinoilla, niin tee se!

Keskity siihen mihin voit nyt vaikuttaa. Keskity tekemään parhaasi ja yritä ottaa rauhallisesti päivä kerrallaan. Yritä myös keskittyä niihin asioihin, jotka ovat nyt tällä hetkellä hyvin elämässäsi.

Varaa aikaa myös riittävälle unelle. Unen on todettu vaikuttavan suoraan immuunipuolustukseen. Kun olet levännyt hyvin, jaksat myös itsekin paremmin henkisesti ja fyysisesti.

Luota myös huomiseen. Me selviämme kyllä tästä kaikesta vielä yhdessä!

Lähteet:

Borg, P & Fogelholm, M & Hiilloskorpi, H. 2004. Liikkujan ravitsemus -teoriasta käytäntöön. Helsinki: Edita.

Ilander, O & Borg, P & Laaksonen, M & Mursu, J & Ray, C & Pethman, K & Marniemi, A. 2006. Liikuntaravitsemus. Lahti: VK-kustannus.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01149

www.terveyskirjasto.fi