ADHD ja uskottomuus eivät ole synonyymejä. ADHD voi joillakin vaikuttaa impulsiivisuuteen, toiminnanohjaukseen, tunnesäätelyyn ja palkkioiden käsittelyyn. Se ei kuitenkaan tee ihmisestä uskottomaa eikä muodosta biologista tekosyytä sovittujen rajojen rikkomiselle.

Uskottomuutta kannattaa tarkastella käyttäytymisenä, joka tapahtuu tietyssä yksilöllisessä ja parisuhteellisessa kontekstissa. Jos kaiken selittää yhdellä sanalla – dopamiini – menetetään juuri se tieto, jota muutoksen tekemiseen tarvitaan.

Lisääkö ADHD uskottomuuden riskiä?

ADHD-oireisiin kuuluva impulsiivisuus voi lisätä taipumusta toimia nopeasti ennen seurausten perusteellista arviointia. ADHD:hen liittyy myös ryhmätasolla suurempi riski joihinkin haitallisiin ja riskialttiisiin käyttäytymismalleihin.

Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että ADHD aiheuttaisi uskottomuutta. Uskottomuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi suhteen ongelmat, mahdollisuudet, alkoholi ja muut päihteet, henkilökohtaiset arvot, seksuaalinen tyytymättömyys, konfliktit sekä ihmisen tapa käsitellä houkutuksia ja rajoja.

Riskitekijä ei ole kohtalo.

Dopamiinin puute ei selitä pettämistä

ADHD:n neurobiologiassa dopaminerginen ja noradrenerginen neurotransmissio sekä reward processing ovat relevantteja. ADHD:ta ei silti pidä kuvata yksinkertaisena “dopamiinivajeena”, jonka ihminen korjaa uudella seksuaalisella kokemuksella.

Uutuus ja välitön palkitsevuus voivat joillekin olla voimakkaita motivaatiotekijöitä. Mutta niiden ja uskottomuuden väliin mahtuvat arvot, sopimukset, ennakointi, inhibitiokontrolli ja lukemattomat päätökset.

Dopamiini ei ole pieni piru olkapäällä, joka käskee vaihtamaan kumppania.

Impulssi, houkutus ja teko ovat eri asioita

Ihminen voi huomata toisen viehättäväksi ilman että tekee mitään. Hän voi kokea voimakkaan houkutuksen ilman että rikkoo suhteen sopimuksia. Impulsiivisuus voi tehdä pysähtymisestä vaikeampaa, mutta juuri siksi pysähtymistä voidaan tukea ennakolta.

Hyödyllisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: missä tilanteissa rajat ovat aiemmin hämärtyneet? Mitä alkoholi tekee päätöksenteolle? Mitkä viestittelytilanteet muuttuvat helposti salailuksi? Mitä parisuhteessa on oikeasti sovittu uskottomuudeksi?

Hylätyksi tulemisen pelko ei oikeuta hakemaan varmistusta muualta

Joku voi hakea ulkopuolista hyväksyntää epävarmuuden, yksinäisyyden tai torjutuksi tulemisen kokemuksen aikana. ADHD:n yhteydessä puhutaan paljon rejection sensitivitystä ja RSD:stä, mutta RSD ei ole virallinen ADHD-diagnoosi.

Vaikka tunne olisi voimakas, se ei muuta sovittuja rajoja. Tunne on tieto. Se ei ole aina käsky.

Miksi ihminen salailee uskottomuuden jälkeen?

Salailua ei kannata automaattisesti selittää ADHD:lla. Pelko menettämisestä, häpeä, konfliktin välttely ja halu välttää seurauksia ovat yleisinhimillisiä motiiveja.

Häpeä voi tuntua musertavalta, mutta se ei tee valehtelusta korjaavaa strategiaa. Luottamuksen palautumisen kannalta olennaisempaa on vastuunotto ja johdonmukainen käyttäytymisen muutos.

Selitys ja vastuu voivat olla olemassa samaan aikaan

ADHD:n asianmukainen hoito voi auttaa vähentämään oirehaittaa. Jos impulsiivisuus on merkittävä ongelma, sitä kannattaa hoitaa. Jos parisuhteessa on puhumattomia ongelmia, niitä kannattaa käsitellä.

Mutta uskottomuuden jälkeen korjaava lause ei ole “ADHD sai minut tekemään sen”. Parempi kysymys on: mitkä tekijät johtivat tekoon ja mitä rakennan nyt niiden ja seuraavan päätöksen väliin?

Riidoista ja luottamuksen korjaamisesta voit lukea myös artikkelista ADHD ja parisuhteen riidat.

Miten uskottomuuden riskiä voi käytännössä pienentää?

1. Määritelkää rajat. Älkää olettako, että uskottomuus tarkoittaa molemmille täsmälleen samaa.
2. Tunnista korkean riskin tilanteet. Päihteet, salainen viestittely, riidan jälkeinen impulsiivisuus tai tarkoituksellinen rajojen testaaminen eivät ilmesty tyhjästä.
3. Rakenna viive. Älä tee isoa ihmissuhdepäätöstä voimakkaan tunnetilan aikana.
4. Hoida ADHD:ta, jos oireet haittaavat toimintakykyä. Hoito ei ole uskollisuuslääke, mutta oirehaitan vähentäminen voi tukea parempaa itsesäätelyä.
5. Puhu ongelmasta ennen tekoa. Seksuaalinen tyytymättömyys, yksinäisyys tai kyllästyminen kannattaa nostaa keskusteluun ennen kuin niistä rakennetaan salainen rinnakkaiselämä.

Voiko suhteesta tulla toimiva uskottomuuden jälkeen?

Joskus voi. Joskus suhde päättyy. ADHD ei ratkaise kumpaakaan lopputulosta.

Luottamuksen uudelleenrakentaminen voi vaatia rehellisyyttä, rajojen uudelleen määrittelyä, läpinäkyvyyttä, aikaa ja joskus pari- tai seksuaaliterapeuttista tukea. Petetyn kumppanin ei tarvitse kiirehtiä anteeksiantoon siksi, että toisella on diagnoosi.

Selitys voi auttaa ymmärtämään. Korjaava käyttäytyminen rakentaa luottamuksen.

Usein kysyttyä ADHD:sta ja uskottomuudesta