ADHD ja kiintymyssuhde ovat kiinnostava yhdistelmä – ja samalla alue, jossa internet onnistuu tekemään psykologiasta helposti horoskoopin. “ADHD rakastaa liian kovaa.” “ADHD kyllästyy kun dopamiini loppuu.” “Välttelevä ADHD pakenee ja ahdistunut ADHD takertuu.” Selkeää. Harmi vain, ettei ihminen toimi näin yksinkertaisesti.

ADHD voi vaikuttaa parisuhteeseen, ja aikuisilla ADHD-oireet on yhdistetty keskimäärin suurempiin parisuhdevaikeuksiin. Joissakin tutkimuksissa ADHD-ryhmissä on havaittu myös enemmän turvattomia kiintymysmalleja. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että ADHD aiheuttaisi tietyn kiintymystyylin tai että diagnoosista voisi päätellä, miten ihminen rakastaa.

ADHD ei ole kiintymystyyli

Kiintymyssuhdeteoria kuvaa tapoja, joilla läheisyys, riippuvuus, turvallisuus ja etäisyys voivat jäsentyä ihmissuhteissa. Aikuisuudessa puhutaan usein esimerkiksi kiintymysahdistuksesta ja kiintymysvälttelystä.

ADHD taas on neurokehityksellinen häiriö. Nämä ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne voivat samassa ihmisessä vaikuttaa toisiinsa.

Turvaton kiintymys ei siis ole ADHD-oire eikä ADHD automaattisesti tee ihmisestä takertuvaa, välttelevää tai “sekavasti kiintynyttä”. Diagnoosi ei ole parisuhteen persoonallisuustesti.

Miksi ADHD voi silti näkyä läheisyydessä?

Parisuhde vaatii juuri niitä taitoja, joiden kanssa ADHD voi tehdä arjesta hankalampaa: tarkkaavaisuuden suuntaamista, työmuistia, impulssien jarruttamista, tunnesäätelyä, sovituista asioista kiinni pitämistä ja toisen huomioimista myös silloin, kun päässä on 17 muuta välilehteä auki.

Siksi unohtaminen voi näyttää kumppanin silmissä välinpitämättömyydeltä, keskeyttäminen kunnioituksen puutteelta ja vetäytyminen riidan jälkeen torjunnalta. Tarkoitus ja vaikutus eivät aina ole sama asia.

“En tarkoittanut pahaa” on tärkeä tieto. Se ei kuitenkaan automaattisesti korjaa sitä, miltä teko toisesta tuntui.

Kiintymysahdistus ja hylätyksi tulemisen pelko

Kiintymysahdistukseen voi liittyä voimakas tarve saada varmistusta, herkkyys etäisyydelle ja huoli siitä, ettei toinen pysy lähellä. Jos mukana on ADHD:hen liittyvää impulsiivisuutta tai emotionaalista dysregulaatiota, reaktio voi joillakin tulla näkyväksi nopeasti.

Tämä ei tarkoita, että jokainen voimakas torjutuksi tulemisen tunne olisi ADHD:n “RSD:tä”. Rejection sensitivity, kiintymysahdistus, hylätyksi tulemisen pelko ja emotionaalinen dysregulaatio ovat eri käsitteitä.

Hylätyksi tulemisen pelkoa käsittelen omassa artikkelissaan, koska kaikkea ei kannata tunkea yhden some-termin sisään.

Kiintymysvälttely ja vetäytyminen

Kiintymysvälttelyssä ihminen voi korostaa itsenäisyyttä ja kokea voimakkaan riippuvuuden tai läheisyyden epämukavana. ADHD ei automaattisesti tee ihmisestä välttelevää.

Toisaalta kuormitus, konfliktit, aistiärsykkeet tai jatkuva kokemus epäonnistumisesta suhteessa voivat lisätä tarvetta vetäytyä. Siksi hyödyllisempi kysymys on miksi ihminen vetäytyy kuin mikä kiintymystarra hänelle annetaan.

Entä rakastuminen, uutuus ja dopamiini?

ADHD:ssa reward processing ja dopaminerginen neurotransmissio ovat relevantteja tutkimusalueita. Uutuus ja välitön palkitsevuus voivat joillakin vaikuttaa tarkkaavuuteen ja motivaatioon voimakkaasti.

Siitä on kuitenkin pitkä loikka väitteeseen, että parisuhteen alku olisi ADHD-aivoissa dopamiinipiikki ja rakkaus sammuisi, kun dopamiini “laskee”. Rakastuminen, kiintymys ja pitkä parisuhde ovat monitekijäisiä prosesseja.

Dopamiini ei ole pieni piru olkapäällä, joka käskee vaihtamaan kumppania.

Rakastumisen neurobiologiaa käsittelen tarkemmin artikkelissa ADHD ja rakastuminen – mitä neurobiologia kertoo?.

“Emotionaalinen muistikatko” ei ole vakiintunut ADHD-mekanismi

ADHD:ssa työmuistin vaikeudet ovat relevantteja. Sen sijaan väite, että ADHD-ihminen “unohtaa olevansa rakastettu, ellei tunne ole juuri sillä hetkellä aktiivinen”, menee tutkimusnäyttöä pidemmälle.

Joku voi tarvita paljon näkyvää vahvistusta, toinen hyvin vähän. Tässä kiintymyssuhdehistoria, itsetunto, parisuhteen laatu ja mielenterveys voivat olla vähintään yhtä relevantteja kuin ADHD.

Turvallinen kiintymys ei tarkoita täydellistä parisuhdetta

Turvallisuus ei tarkoita sitä, ettei riidellä, tarvita omaa tilaa tai pelätä koskaan mitään. Olennaisempaa on, pystyykö suhteessa palaamaan yhteyteen, puhumaan tarpeista, korjaamaan loukkauksia ja luottamaan siihen, ettei jokainen konflikti merkitse suhteen loppua.

Riidoista palautumista käsittelen tarkemmin artikkelissa ADHD ja parisuhteen riidat – miten yhteys korjataan?.

Mitä tästä kannattaa ottaa omaan suhteeseen?

• Älä tee ADHD:sta kiintymystyyliä. Ne ovat eri ilmiöitä.
• Erota tunne, tulkinta ja teko. Hylätyksi tulemisen tunne ei automaattisesti tarkoita, että sinut hylätään.
• Katso toistuvaa käyttäytymistä. Mikä konfliktit yleensä käynnistää ja mitä niiden jälkeen tapahtuu?
• Sopikaa tapa palauttaa yhteys. Tauko toimii paremmin, jos molemmat tietävät, milloin asiaan palataan.
• Säilytä oma elämäsi. Turvallinen kiintymys ei tarkoita oman identiteetin sulattamista toiseen ihmiseen.
• Hakekaa tarvittaessa apua. ADHD:n hyvä hoito ja toimivat vuorovaikutustaidot voivat olla yhtä aikaa tarpeellisia.

ADHD ja kiintymyssuhde – vähemmän lokeroita, enemmän ymmärrystä

ADHD voi olla yksi tekijä siinä, miten parisuhteen arki, tunnesäätely ja konfliktit rakentuvat. Kiintymyssuhdemallit voivat olla toinen. Aiemmat kokemukset, persoonallisuus, mielenterveys, elämäntilanne ja kumppanin käyttäytyminen ovat lisää palasia samaan kuvaan.

Hyvä selitys lisää ymmärrystä. Huono selitys tekee ihmisestä diagnoosinsa.

Usein kysyttyä ADHD:sta ja kiintymyssuhteista