ADHD ja parisuhteen riidat eivät ole sama asia, mutta ADHD voi vaikuttaa siihen, miten konflikti syntyy, kiihtyy ja kuinka nopeasti siitä palaudutaan. Tarkkaavuuden säätely, impulsiivisuus, työmuistin kuormitus ja monilla myös emotionaalinen dysregulaatio voivat tehdä riitatilanteesta vaikeamman. Diagnoosi ei silti päätä, miten ihminen käyttäytyy.

Parisuhteen palautuminen ei tarkoita paluuta aikaan ennen riitaa. Se tarkoittaa sitä, että konfliktin jälkeen pystytään tunnistamaan mitä tapahtui, ottamaan vastuuta, korjaamaan vahinkoa ja muuttamaan seuraavaa tilannetta.

Miksi ADHD voi näkyä parisuhteen riidoissa?

ADHD:n ydinoireisiin kuuluvat tarkkaavuuden ja aktiivisuuden säätelyn vaikeudet sekä impulsiivisuus. Lisäksi emotionaalinen dysregulaatio on aikuisilla ADHD:ssa tutkimusten perusteella yleinen ja kliinisesti merkittävä ilmiö, vaikka sitä ei kaikissa diagnostisissa luokituksissa määritellä varsinaiseksi ydinoirekriteeriksi.

Riitatilanteessa tämä voi joillakin näkyä nopeana reagointina, keskeyttämisenä, vaikeutena pitää keskustelun kaikki yksityiskohdat työmuistissa tai hitaampana palautumisena voimakkaasta tunnetilasta.

Tunne on tieto. Se ei ole aina käsky. Voimakas suuttumus voi olla todellinen kokemus ilman että ensimmäinen mieleen tuleva lause kannattaa sanoa ääneen.

Tarkoitus ja vaikutus eivät ole sama asia

Unohtaminen ei välttämättä tarkoita välinpitämättömyyttä. Keskeyttäminen ei välttämättä tarkoita halveksuntaa. Vetäytyminen ei aina tarkoita hylkäämistä.

Silti vaikutus kumppaniin voi olla todellinen. Jos sovittu asia unohtuu viidennen kerran, pelkkä selitys ei enää ratkaise ongelmaa.

ADHD voi selittää mekanismia. Se ei poista korjaavan käyttäytymisen tarvetta.

Tauko toimii vain, jos keskusteluun palataan

Kun vireystila on korkea, keskustelun jatkaminen hinnalla millä hyvänsä voi pahentaa tilannetta. Tauko voi olla järkevä strategia. Mutta “tarvitsen tauon” ja katoaminen ilman tietoa paluusta ovat kaksi eri asiaa.

Sopikaa esimerkiksi: “Pidetään 30 minuutin tauko ja palataan asiaan klo 20.” Tämä vähentää epävarmuutta ja tekee tauosta yhteisen työkalun eikä rangaistusta.

Anteeksipyyntö ei ole sama kuin korjaus

Hyvä anteeksipyyntö tunnistaa teon ja sen vaikutuksen. Vielä tärkeämpää on se, mitä tapahtuu seuraavalla kerralla.

1. Nimeä tapahtuma. Mitä tein tai jätin tekemättä?
2. Tunnista vaikutus. Mitä se aiheutti toiselle?
3. Ota vastuu ilman diagnoosipuolustusta.
4. Kysy, mitä korjaaminen vaatii.
5. Muuta järjestelmää. Jos ongelma on toistuva unohtaminen, pelkkä muistaminen kovempaa ei ole järjestelmä.

Anteeksipyyntö ilman “mutta sinäkin” -jatkoa on yllättävän tehokas teknologia.

Ulkoista muistaminen järjestelmään, älä kumppaniin

Parisuhteessa yksi haitallinen dynamiikka syntyy silloin, kun toinen joutuu jatkuvasti muistuttamaan, organisoimaan ja valvomaan toisen tehtäviä. Kumppani muuttuu vähitellen projektipäälliköksi.

Kalenterit, yhteiset listat, automaattiset muistutukset ja näkyvä työnjako voivat vähentää tätä kuormaa. Ulkoista muistaminen järjestelmään, älä kumppaniin.

Entä hylätyksi tulemisen pelko ja RSD?

Riidassa kritiikki tai kumppanin vetäytyminen voi tuntua voimakkaalta. Internetissä tätä kutsutaan usein automaattisesti rejection sensitive dysphoriaksi (RSD). RSD ei kuitenkaan ole virallinen ADHD-diagnoosi tai diagnostinen kriteeri.

Hylätyksi tulemisen pelko, rejection sensitivity, kiintymysahdistus ja ADHD:hen liittyvä emotionaalinen reaktiivisuus kannattaa erottaa toisistaan. Samankaltainen tunne ei todista samaa mekanismia.

Luottamus palautuu käyttäytymisen kautta

Jos suhteessa on tapahtunut valehtelua, rajojen rikkomista, uskottomuutta tai pitkäaikaista vastuun välttelyä, luottamus ei palaudu sillä, että molemmat ymmärtävät ADHD:ta paremmin.

Luottamus tarvitsee ennakoitavaa käyttäytymistä: sovituista asioista kiinni pitämistä, rajojen kunnioittamista ja sitä, että ongelma käsitellään myös silloin kun akuutti tunne on jo ohi.

Kiintymyksen ja läheisyyden dynamiikkaa käsittelen tarkemmin artikkelissa ADHD, rakkaus ja kiintymyssuhde.

Seksuaalisuutta ei tarvitse käyttää suhteen korjaamiseen

Riidan jälkeinen seksi voi tuntua hyvältä, mutta se ei ole konfliktinratkaisumenetelmä. Jos luottamus tai turvallisuuden kokemus on rikkoutunut, läheisyyttä voidaan rakentaa myös ilman seksuaalista suoritusodotusta.

Seksuaalisen yhteyden palautumista käsittelen erikseen artikkelissa ADHD ja seksuaalinen palautuminen.

Milloin ulkopuolinen apu on järkevää?

Ammattilaisen apua kannattaa harkita, jos samat konfliktit toistuvat ilman muutosta, keskustelut muuttuvat pelottaviksi, suhteessa on väkivaltaa tai kontrollointia, luottamus on rikkoutunut vakavasti tai ADHD-oireet haittaavat merkittävästi toimintakykyä.

Väkivaltaa ei pidä selittää ADHD:lla eikä parisuhdetaitona harjoitella tilanteessa, jossa toinen ei ole turvassa.

ADHD ja parisuhteen palautuminen – mitä kannattaa muistaa?

• ADHD voi vaikuttaa konfliktin dynamiikkaan, mutta ei selitä kaikkea.
• Tauko tarvitsee sovitun paluun.
• Selitys ja vastuu voivat olla olemassa samaan aikaan.
• Toistuva ongelma tarvitsee usein uuden järjestelmän, ei uuden lupauksen.
• Luottamus palautuu käyttäytymisen, ei neurobiologisen tarinan kautta.

Hyvä suhde ei vaadi täydellistä hermostoa. Se vaatii sitä, että kaksi ihmistä lakkaa arvailemasta ja alkaa puhua.

Usein kysyttyä ADHD:sta ja parisuhteen riidoista