Viesti on luettu, mutta vastausta ei kuulu. Järki sanoo: toinen voi olla töissä, suihkussa, kaupassa tai elämässä ihan tavallista elämäänsä. Pää sanoo: “Se kyllästyi minuun. Tein jotain väärin. Nyt tämä loppuu.”

Voimakas herkkyys torjutuksi tulemiselle on todellinen kokemus, ja sitä kuvataan paljon ADHD:n yhteydessä. Mutta heti alkuun yksi tärkeä korjaus: rejection sensitive dysphoria eli RSD ei ole virallinen ADHD:n diagnostinen oire eikä oma diagnoosinsa. Netissä siitä puhutaan välillä kuin jokaisella ADHD-oireisella olisi otsassa RSD-leima. Tutkimus ei anna siihen lupaa.

ADHD ja hylätyksi tulemisen pelko – mikä yhteys niillä voi olla?

ADHD:hen voi liittyä tunnesäätelyn ja impulssikontrollin vaikeuksia. Kun tähän yhdistyvät aiemmat torjutuksi tulemisen kokemukset, heikko itsetunto, stressi tai turvaton vuorovaikutus, koettu kritiikki tai etäisyys voi osua todella kovaa.

Se ei tarkoita, että ADHD-aivot automaattisesti tulkitsisivat jokaisen vastaamattoman WhatsApp-viestin hylkäämiseksi. Diagnoosi ei ole ajatustenlukulaite.

Tunne voi olla voimakas, vaikka tulkinta olisi väärä

Tässä on koko asian ydin. Torjutuksi tulemisen tunne voi olla täysin todellinen ja samalla päätelmä tilanteesta väärä.

Kumppani vastaa lyhyesti. Sinusta tuntuu, että hän on vihainen. Se on tunne ja tulkinta. Fakta voi olla vain se, että hän vastasi lyhyesti.

Kun tunne käy kovilla kierroksilla, mieli alkaa helposti kirjoittaa puuttuvat rivit itse. Ja valitettavasti käsikirjoittaja on silloin harvoin romanttisen komedian tuulella.

Miten hylätyksi tulemisen pelko voi näkyä suhteessa?

• jatkuvana varmisteluna siitä, onko kaikki hyvin
• voimakkaana reagointina kritiikkiin
• vetäytymisenä ennen kuin toinen ehtii “hylätä”
• mustavalkoisina tulkintoina riidan aikana
• takertumisena tai vaikeutena antaa toiselle tilaa
• tarpeena ratkaista ristiriita välittömästi, vaikka toinen tarvitsisi tauon

Nämä eivät ole ADHD:n yksinoikeus. Samantyyppisiä kokemuksia voi liittyä esimerkiksi ahdistukseen, masennukseen, traumahistoriaan, kiintymyssuhteisiin tai yksinkertaisesti suhteeseen, jossa turvaa ei oikeasti ole. Kiintymysahdistuksen ja ADHD:n eroa käsittelen tarkemmin artikkelissa ADHD ja kiintymyssuhde.

Älä tee RSD:stä selitystä kaikelle

Jos jokainen paha mieli nimetään RSD:ksi, voidaan vahingossa ohittaa olennainen kysymys: mitä tässä tilanteessa oikeasti tapahtui?

Joskus oma tulkinta karkaa laukalle. Joskus kumppani käyttäytyy oikeasti kylmästi, epäjohdonmukaisesti tai loukkaavasti. Kaikkea ei pidä selittää omalla neurokirjolla ja opetella sietämään enemmän.

Itsereflektio on hyvä asia. Itsensä kaasuvalottaminen ei ole.

Mitä tehdä, kun torjutuksi tulemisen tunne iskee?

• Nimeä ensin tunne. “Minusta tuntuu nyt torjutulta.”
• Erota havainto tulkinnasta. Mitä toinen todella teki ja mitä sinä päättelit siitä?
• Älä reagoi ensimmäiseen impulssiin. Viisi peräkkäistä viestiä ei yleensä lisää parisuhteen tutkimusdataa.
• Kysy suoraan. “Tulkitsin tuon niin, että olet vihainen. Oletko?”
• Tarkista kokonaisuus. Onko kyse yhdestä hetkestä vai toistuvasta toimintamallista?
• Harjoittele tunnesäätelyä. Jos tunne toistuvasti vie toimintakyvyn, asiaa kannattaa käsitellä ammattilaisen kanssa.

Kumppanille: turvaa saa antaa, mutta vastuuta ei tarvitse kantaa toisen puolesta

Selkeä viestintä auttaa. Jos tarvitset tilaa, sano se ja kerro milloin palaat keskusteluun. Jos kaikki on hyvin, senkin voi sanoa ääneen. Ihmissuhteissa telepatia on edelleen harmillisen epäluotettava menetelmä.

Mutta kumppanin ei tarvitse todistella rakkauttaan loputtomasti tai luopua omista rajoistaan rauhoittaakseen toista. Turvallinen suhde rakentuu siitä, että molemmat ottavat vastuuta omasta toiminnastaan ja tekevät yhteydestä ennakoitavampaa.

Hylätyksi tulemisen pelko ei tee sinusta heikkoa – mutta sitä kannattaa ymmärtää tarkasti

Jos torjutuksi tulemisen tunne on voimakas, sitä ei tarvitse vähätellä. Mutta sitä ei myöskään tarvitse romantisoida ADHD:n erityiseksi supertunteeksi.

Tunne ansaitsee tulla kuulluksi. Tulkinta ansaitsee tulla tarkistetuksi. Siinä on aika hyvä lähtökohta sekä ADHD:n tunnesäätelyyn että parisuhteeseen yleensä. Laajemman kokonaisuuden löydät myös artikkelista ADHD ja läheisyyden paradoksit.

Usein kysyttyä ADHD:sta ja hylätyksi tulemisen pelosta