MOTIVAATIO HUKASSA?

MOTIVAATIO HUKASSA?

MITEN ON SINUN MOTIVAATIOSI LAITA?

Oletko mielestäsi motivoitunut? Kuntosaleilla, lenkkipoluilla, hiihtoladuilla, uimahalleissa näkee kävijämäärissä kasvun tiettyinä vuodenaikoina. Yksi tälläinen vuodenaika on tammikuu. Joulu on juuri ohitettu ja vuosi vaihtumassa. Mahdollisesti joulunpöydästä on vartaloon tarttunut ylimääräisiä kiloja. Ajatellaan samalla kulunutta vuotta. Mieleen tulee mahdollisesti, että pitäisi aloittaa jokin uusi harrastus. Eikä olisi haittaa jos vaikka vatsamakkaroitakin saisi hieman vähennettyä. Kuinka moni on jatkanut liikkumista tammikuun jälkeen? Toivottavasti mahdollisimman moni teistä…

Halu saada muutos synnyttää motivaation. Nykytila ei tunnu niin hohdokkaalta. Kaivataan muutosta. Tulevaisuus timmimmässä vartalossa kuulostaa hyvältä. Mitä sitä enää odottamaan. Liikkeelle vain. Intoa on ja lähdetään kuntoilemaan. Menee hetki ja into tekemisestä loppuu. Motivaatio on laskenut.

Mikä johti tähän? Ajattelitko, että nyt kun lähdetään liikkumaan niin sitten vedetään täysillä vai laitoitko päivittäiset syömiset kerralla uusiksi? Lopetit kaiken makean syömisen välittömästi kokonaan? Hetken jaksoit tällä tavalla. Mielessä oli se hoikempi vartalo ja parempi kunto. Sitten iski halu luovuttaa. Herkkujen houkutus kävi ylivoimaiseksi. Lenkkitossut jäivät nurkkaan pölyttymään. Enää ei riittänyt kiinnostusta lähteä liikkumaan. Syöminenkin palasi vanhaan tututtuun kaavaan. Epäonnistumisen tunne valtaa mieltä. Peiliä kohden ei huvittaisi katsoa. Motivaatio tippui nollaan. Ei vaan kiinnosta yhtään. Näin käy valitettavasti monelle.

Yksi syy miksi motivaatio tippuu on se, että odotukset on kovat. Yritetään liikaa ja muutetaan liikaa asioita heti kerralla. Eletään nälässä, hampaat irvessä kärsitään. Ajatellaan, että se on se kanava joka lopulta palkitsee. Totuus on kuitenkin se, että kuntoon pääseminen ei tarvitse olla nälässä elämistä ja kärsimystä ja kaikista asioista luopumista!

 

MITEN PYSYÄ MOTIVOITUNEENA?

Jos vaikka tavoitteenasi on pudottaa painoa -10kg. Se ei tapahdu hetkessä. Se vaatii hieman vaivaa ja muutoksiakin elämään. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla. Matkan varteen kuuluu myös repsahduksia ja taantumia. Se on normaalia eikä suinkaan epäonnistuminen! Se, että repsahduksia sattuu kertoo, että on menty eteenpäin. Tästä vain jatketaan matkaa edelleen. Makean syömistäkään on turha yrittää lopettaa kokonaan. Aikuinen on vähän kuin lapsi. Mieli haluaa kaikkea hyvää. Aikuinenkin voi siis pitää hyvällä omallatunnolla aikuisten karkkipäivän. Näin kun annat itsellesi vaikka viikossa hetken nauttia jotain mistä pidät, säilytät helpommin kontrollin syömisessä.

Aseta itsellesi välitavoitteita. Tuo -10kg voi tuntua kaukaiselta, mutta entäpä -2kg. Sehän on aika lähellä nykyistä painoasi. Katse sitä kohden. Se välitavoitteeksi. Tuo -2kg on jo selvä parannus nykyiseen tilanteeseesi. Veriarvosi, verenpaineesi, kolesterolisi on jo parempi. Tunnet varmasti myös itsesi hoikemmaksi. Tästä on hyvä jatkaa! Seuraavaksi uusi välitavoite. Aikanaan huomaat, että tuo -10kg on saavutettu ja se ei tuntunutkaan niin vaikelta kuin mitä aluksi ajattelit. Olet onnistunut! Kiitä itseäsi välitavoitteiden saavuttamisesta. Ole ylpeä siitä ja palkitse itsesi vaikka! Tämän jälkeen on aika asettaa uusi tavoite. Se voi olla vaikka painon pysyminen uusissa kiloissa.

Sinä itse olet oman elämäsi paras asiantuntija. Sinä itse tiedät mitkä ovat sinun vahvuutesi ja mitkä ovat heikkoudet. Pyri hyödyntämään niitä vahvuuksia elämässäsi. Jos esimerkiksi olet aamuvirkku, mutta illan torkku niin lähde aamulla liikkumaan jos se on mahdollista tai päinvastoin. Vältä kuitenkin ääriratkaisuja. Näin jaksat paremmin ja se auttaa sinua pääsemään helpommin tavoitteeseesi.

Elämässä tapahtuu ja sattuu. On hetkiä jolloin työkiireet painavat enemmän päälle. Väsymys painaa. Halua olisi lähteä lenkkipolulle, mutta voimaa ei ole. Pysähdy tällöin lepäämään. Älä tee asioita väkisin. Kun pahimmat kiireet ovat ohitse palaa normaaliin rytmiin liikkua ja elää. Kuuntele itseäsi niin jaksat jatkaa.

Kun tavoitteenasi on isot asiat pitää muistaa, että pysyvien tuloksien aikaan saaminen vaatii hieman ponnistelua ja mahdollisesti muutoksiakin. Se on kuitenkin sen arvoista! Fyysisestä terveydestä, kun heijastuu myös henkistä hyvinvointia! Sinun ei tarvitse olla tavoitteidesi kanssa yksin. Moni hyötyy ulkopuolisesta tuesta ja tsempistä. Hanki itsellesi esimerkiksi oma valmentaja, liity johonkin ohjattuun liikunryhmään, pyydä kaverisi mukaan lenkkipolulle tai kuntosalille. Vaihtoehtoja on olemassa. Oman valmentajan kanssa motivaation säilyttäminen on helpompaa. Saat tukea muutoksiin ja osaamista arjen valintoihin. Pääset myös varmennin ja nopeammin tavoitteisiisi.

Liikkumisesta saatava hyvänolontunne on jo palkinto! Ole ylpeä itsestäsi, että kävelit vaikka töihin tai jaksoi sinne lenkkipolulle. Hyvänolon tunteeseen jää helposti koukkuun. Se helpottaa liikkumaan lähtemistä. Etsi sitä tunnetta uudelleen. Hyvää oloa elämääsi!

LÄHTEET:
Matikka Leena; Roos-Salmi Martina. Urheilupsykologian perusteet. 2012. Liikuntatieteellinen seura ry.
Fogelholm Mikael. Jne. Tervysliikunta – Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. 2011. Kustannus Oy Duodecim.
Aalto Riku. Uusi kuntoilijan käsikirja. 2013. Docendo Oy

ISTUMINEN VOI TAPPAA SINUT!

ISTUMINEN VOI TAPPAA SINUT!

LIIKAA, KUN ISTUU.. HENKI LÄHTEE

Lähdetäänpä seuraamaan Mikon yhden tavallisen työpäivän rutiineja. On elokuinen keskiviikko aamu klo 07. Herätyskello herättää Mikon uuteen päivään. Mikko herää ja käy noutamassa ensin päivän Mullikan postista. Mikko istuu totuttuun tapaan kahvipöydän ääreen juomaan aamukahvinsa ja lukemaan samalla Mullikasta uusimmat uutiset. Aamu rientää ja kohta onkin aika suunnistaa kohti parkkipaikkaa. Audi Quatro starttaa nätisti ja 15 km matka kohti työpaikkaa voi alkaa istuen.

Työpaikan parkkihalliin saavuttuaan Mikko ottaa hissin, jolla hurauttaa suoraan ylimmän kerroksen mainostoimiston tiloihin. Töihin tultuaan Mikko heittää takkinsa tuolin selkänojalle ja asettuu rentoon työskentelyasentoon istumaan työpisteensä ääreen. Tästä alkaa sitten Mikon työpäivä, joka jatkuu edelleen istuen aina toiseen aamukahviin saakka. Töitä jatketaan ja päivä etenee joutuin. Koittaa lounasaika. Työpaikan ruokalassa Pekka viittoo Mikon luokseen. Pöydässä on sopivasti tilaa yhden istumapaikan verran. Mikon onneksi ruokalassa on tarjolla tänään hänen herkkuaan uunimakkaraa.

Kello lyö nyt puoltapäivää. Mikko on ollut hereillä reilut viisi tuntia. Näistä 5 tunnista Mikko on viettänyt istuen neljä ja puolituntia. Sama meno jatkuu loppupäivän. Mikko istuu, istuu ja istuu. Työpäivän lopuksi hurautetaan kotiin Audilla. Kotiin päästyä Mikko haluaa rentoutua ja asettuu katsomaan televisiota lepotuoliin napostellen samalla sipsejä. Mikko istuu 16 tunnin hereillä olonsa aikana yhteensä 13h. Työpäivät eivät juuri eroa toisistaan joten istumista mahtuu viikkoon paljon. Tämä ei ole todellakaan hyvä, koska istuminen vaarantaa Mikon terveyden!

 

PASSIIVISUUS

Liikuntafysiologi Arto Pesola kertoo luomuliikunnan vallankumous -kirjassaan, että ylipainoisten ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana, eikä loppua näy. Ylipaino aiheuttaa meille monia terveyshaittoja. Lihavuus tappaa maailmassa nykyisin useammin kuin aliravitsemus.

Kirjassaan Pesola nostaa suurimmaksi passiivisuuden aiheuttajaksi istumisen. Istumatyötä tekevä voi istua työuransa aikana jopa 80 000 tuntia. Suomalainen katsoo lisäksi keskimäärin yli kolme tuntia televisiota päivässä. Loppuaika meneekin sitten internetissä tietokoneen edessä istuessa. Nykyihminen viettääkin suuren osan valveillaolo ajastaan istuen.

HAITAT

Pitkäaikaisella istumisella, kun istutaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen paljon on monia haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan ja sitä kautta meidän terveydentilaamme. Krooniset sairaudet ovat yleisempiä niillä, jotka istuvat paljon. ”Suurimmassa riskiryhmässä ovat selvästi ne, jotka istuvat yli kahdeksan tuntia päivässä. Vähintään kuusi tuntia istuvilla on selvästi enemmän diabetesta, kuin niillä jotka istuvat vain muutamia tunteja sanoo professori Richard Rosenkranz”.  http://www.k-state.edu/media/newsreleases/feb13/sitting21813.html. Istumisella katsotaan olevan selvä yhteys myös lisääntyneeseen ennen aikaiseen kuoleman mahdollisuuteen.

Istumatyötä tekevälle on tyypillistä matala energiankulutus. (MET – kerroin – 1,0 – 1,5). Istuessa kehomme siirtyy helposti kulutustilasta säästötilaan ja on aineenvaihdunnallisesti jopa lepotilassa. Tämä vaikuttaa siihen, että vähäisestä energiankulutuksesta johtuen ravinnosta saatavaa energiaa siirtyy helpommin vyötärölle rasvamakkaroiksi.

Tutkimuksissa onkin todettu, että esimerkiksi vapaa-aikana runsas television katseluun käytetty aika on yhteydessä epänormaaliin sokeriaineenvaihduntaan ja metaboliseen oireyhtymään. Lisäksi se voi juuri ennustaa suurempaa vyötärön ympärystä ja korkeampaa verenpainetta. Itse tykkään katsoa paljon elokuvia. Elokuvia ja televisiota katsellessa voi helposti tulla tavaksi, että elokuvaa katsellessa pitää syödä jotain tai napostella.  Tässä on se huono puoli, että näin saamme ylimääräistä energiaa ja se varastoituu helposti rasvaksi, kun kehomme on aineenvaihdunnallisesti lepotilassa.

Lisäksi pitkään samassa staattisessa asennossa istuminen aiheuttaa lonkan vääristymää sekä alaselän, niskan ja hartioiden kiputiloja. Istuessa selkä menee kyyryyn. Välilevyihin kohdistuva paine on epätasainen.

APUA

Yliopistoissa tehdyissä tutkimuksissa ympärimaailman on katsottu, että runsaasta istumisesta johtuvia haittoja ei voi vähentää pelkästään liikuntaharrastuksia lisäämällä.  Ainut yksinkertainen ratkaisu vähentää istumisesta johtuvia terveyshaittoja on, että istumista vähennetään. Me kulutamme suurimman osan energiastamme arjen toiminnoissa. Liikunnan kulutus on suhteessa vähäistä tähän kulutukseen nähden.

Istumisen vähentäminen lisää aktiivisuutta arjessa ja näin myös energian kulutustakin. Nousemalla ylös lisäät aineenvaihduntaasi 13 %. Samalla ajattelet itseäsi ja sydäntäsi. Insuliinin käyttö edistyy ja rasvanpoltto tehostuu.

 

 

KUINKA VÄHENNÄN ISTUMISESTA JOHTUVIA HAITTOJA?

  • Istumatyötä tekevä, nouse ylös tuolilta 30 minuutin välein!
  • Harrasta hyötyliikuntaa!
  • Kävele ja pyöräile työmatkat!
  • Käytä portaita!
  • Hoida työasioitasi seisten!
  • Harrasta säännöllisesti kestävyysliikuntaa!
  • Anna itsellesi lupa hengästyä ja hikoilla!
  • Harrasta sitä mistä pidät!
  • Harrasta liikuntaa yhdessä perheesi ja ystäviesi kanssa!
  • Ota rennosti ja syö hyvin, mutta terveellisesti!

 

Lähteet:

Vuori I, Laukkanen R. Vaaraantaako istuminen terveytesi? Suomen lääkärilehti 2010;65(39):3108-3109 

van Uffelen JGZ, Wong J, Chau JY ym. Occupational sitting and health risks. A systematic review. Am J Prev Med 2010;39(4):379-388.

http://diabetes.diabetesjournals.org/content/56/11/2655.short

http://www.k-state.edu/media/newsreleases/feb13/sitting21813.html

http://bjsm.bmj.com/content/43/2/81.short 

http://yle.fi/uutiset/vyotaro_kasvaa_jopa_seitseman_senttia_jos_istuu_liikaa/6445684

http://www.avatv.fi/kauneusjahyvinvointi/artikkeli.shtml/tutkimukset-puhuvat-karua-kielta-istumisen-maaralla-suora-yhteys-kuolemaan/2013/05/1751872

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_vastaa_mika_tekee_istumisesta_vaarallista/6451624 
http://www.ukkinstituutti.fi/terveysliikuntauutiset/uutinen/79